Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Toivottavasti kukaan vanhempi ei ole tehnyt hallintaoikeustestamenttia
04.12.2022 |
Se on perillisiä kohtaan todella epäreilu.
Hallintaoikeustestamentilla haltija eli tässä tapauksessa leski hallinnoi määrättyä omaisuutta testamentissa määrätyn ajan, joka on usein eliniän verran. Muut perilliset [lapset] ovat omistajia.
Haltija saa omaisuuden tuotot, kuten vuokratulot, metsän myyntituotot ja osingot. Jos leski joutuu palvelutaloon ja omaisuus myydään, kuuluu tälle rahallinen korvaus hallintaoikeudesta luopumisesta tai omistajat joutuvat maksamaan lahjaveroa. Tätä harva tietää.
Haltijalle oikeus on usein kannattava, mutta omistajalle kovin harmillinen. Omaisuuden myymiseen tarvitaan haltijan suostumus, jonka jälkeen maksetaan korvaus hallintaoikeudesta luopumisesta. Omistajan tulee maksaa perintöverot omaisuudesta, vaikka saisi perinnön vasta vuosikymmenen päästä hallintaoikeutetun kuoltua.
Omaisuus voi rapistua, jos haltija hoitaa sitä huonosti ja ensiasunnon ostaja saattaa menettää verovapautensa omistuksensa vuoksi. Hallintaoikeus pienentää perintöveroa, mikä onkin ainoa hyöty omistajalle.
Kommentit (416)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski voi pilata omaisuuden, jonka lapset omistavat ja josta he verot maksoivat.
Omistajan tulee huolehtia omaisuutensa arvon säilyttämisestä, saa omistajan valtaa käyttää.
Varsinkin jos omaisuus on suht iso, esim kesämökki ja useita sijoitusasuntoja, niin eihän kellään ole mitenkään varaa. Koska ei saa tuottojakaan.
Ap
Ehkä kannattaisi paneutua asiaan vähän enemmän, omaisuuden haltijalla kun on velvollisuus huolehtia siitä omaisuudesta. Jos myy puuta, on haltijan vastuulla metsitys tai jos saa sijoituskämppien tuoton, on vastuulla myös vaikka uuden jääkaapin hankkiminen. Ei tuo ole niin yksioikoista, että hallintaoikeus koskisi vain tuottoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ota kantaa tässä nyt mihinkään muuhun, mutta leski kyllä hallitsee omaisuutta ilman testamenttiakin, suoraan lain nojalla.
Jos omistat puolet lesken hallinnoimasta asunnosta, olet vastuussa myös puolesta korjauskuluista, kuten putkiremontissa.
Nykyisin yhä useammin käy niin, että lesken (onneksi jos on omistanut asunnon) kuollessa mitään ei jää. Asunto voi olla täysin arvoton tai jopa voi tulla velkaa, jos joutuu sen purkamaan, jottei tarvitsisi maksaa kaiken maailman kiinteistöveroa ja kymmentä muuta kulua, mitä mökin tai talon omistajalle kuuluu.
Hyvät omistajat. Jakakaa se arvokas omaisuutenne hyvissä ajoin ennen täältä häipymistä. Eipä tule riitoja mihinkään suuntaan. Periaatteessa kaikki mahdollinen kannattaa myydä, olla itse vuokralla ja nauttia itse tilin saldosta. Myös lahjoitukset ovat helppoja hoitaa. Mutta perillisille ei saa eikä kannata kertoa, jos on varoja. .
Perintökaari, 7 luku 5 §
"Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta."
Eli ap:lle ja muille hätäilijöille tiedoksi rautalangasta: hallintaoikeustestamentti, jossa perilliselle tulisi vain perintövero, ei ole lain mukainen. Lakiosaa voi aina vaatia, eli puolet perinnöstä on saatavilla joka tapauksessa ja se kyllä kattaa hyvin myös ne verot.
Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, että olen ap:n kanssa samaa mieltä siinä, että koko omaisuuden hallintaoikeustestamentit ovat harvoin perusteluja ja niitä tehdään ikävä kyllä vain perillisten kiusaksi. Ilman testamenttiakin leskellä on aina yhteisen asunnon hallintaoikeus, ellei hänellä ole omistuksessaan toista asunnoksi kelpaavaa.
Vierailija kirjoitti:
Leski voi pilata omaisuuden, jonka lapset omistavat ja josta he verot maksoivat.
Tämä on epäoikeudenmukainen systeemi. Se ei ole nykyaikaa. Se oli hyvä käytäntö entisaikaan, jotta leski ei joutuisi kodittomaksi. Mutta nykyään se voi aiheuttaa jopa ulosottoon joutumisen "perilliselle". Vainajan lapsi ei ehkä saa pankista lainaa perintöveron maksamista varten. Mikä pankki antaa lainaa, jos vakuutena on asunto/talo, jota ei pysty myymään, koska leskellä on oikeus asua siellä x vuotta? Vastaus: ei mikään. Usein kuulee, että aikauiset lapset vastustavat kiihkeästi, jos vanha äiti tai isä menee uudelleen naimisiin. Tässä on syy. Lapset pelkäävät taloudellisia seuraamuksia, kun mahdollista perntöä ei voi myydä ja silti lapset pakotetaan maksamaan perintövero. Valtio ei kovin kauan odottele saataviaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihme kitinää. Perintö on aina ylimääräistä tuloa ja onko joku tosiaan niin kylmä, että esim. isän kuoltua on valmis heittämään äidin (eli lesken) pois kodistaan?
Perintö ei ole tuloa, jos sitä ei oikeasti saa vanhemman kuoltua. Perintö aiheuttaa vahinkoa vainajan aikuisille lapsille, jos heillä ei ole ennestään rahavaroja perintöveron maksamista varten. Tämä on iso epäkohta Suomessa. Tunsin henkilön, joka oli pulassa, kun toinen vanhempi yhtäkkiä kuoli. Tuttavani oli pienituloinen. Hänellä ei ollut omaisuutta, jonka hän olisi voinut myydä perintöveron maksua varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä nyt ehkä oli jäänyt tarina vähän puolitiehen, haltija on myös velvollinen huolehtimaan omaisuudesta ja on siitä korvausvelvollinen omistajille. Samoin omistajilla on täysi oikeus sitä kunnostaa, ihan kuten vaikka vuokratussakin asunnossa, heillä on siihen peräti velvollisuus.
Riitoja tuossa järjestelyssä saa kyllä aikaiseksi vaikka kuinka paljon, mutta kyllä siinä lähtökohtaisesti jokainen saa tasapuolisesti oikeutensa ja velvollisuutensa toteutetuksi. Eikä se varsinaisesti ole epäreilua, sillä se on vainajan viimeinen tahto HÄNEN omaisuudestaan. Jos perintöveroa ei halua maksaa tai järjestely ei muutoin miellytä niin ei sitä perintöä tarvitse ottaa vastaan.
Niin, perinnöstä voi luopua omasta puolestaan, mutta ei omien alaikäisten lasten. Eli jos itse luopuisi, perintö siirtyisi niiden lasten riesaksi.
Ei heidänkään ole sitä pakko ottaa, vaikka kieltäytymisprosessi on vähän monimutkaisempi. Kenenkään, edes alaikäisen, ei ole PAKKO ottaa perintöä vastaan, vaan päätepysäkki on valtion kassa.
Niin, käytännössä vaan tilanne voi olla sellainen, että ulkopuolinen taho arvioi, että on lasten edun vastaista perinnöstä luopua.
Sellaisessa tapauksessa se yleensä on lapsen edun vastaista. Vaikka perintöä rasittaa hallintaoikeus ei se välttämättä ole "huonoa" perintöä, vaikka itseä harmittaakin ettei omaisuuttaan pääse heti käyttämään ja pelkää haltijan sen tuhoavan. Siksihän ulkopuolinen tämän arvioi, ettei se vanhemman henkilökohtainen mielipide ja tunnemyrsky vaikuta päätökseen lapsen puolesta.
Ei tässä ole ongelmana jonkun mielipide tai harmitus vaan se, että TAVALLISILLA IHMISILLÄ EI OLE YLIMÄÄRÄISIÄ ISOJA RAHASUMMIA PANKISSA. Mistä luulet heidän saavan rahaa perintöveron maksamiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perintökaari, 7 luku 5 §
"Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta."
Eli ap:lle ja muille hätäilijöille tiedoksi rautalangasta: hallintaoikeustestamentti, jossa perilliselle tulisi vain perintövero, ei ole lain mukainen. Lakiosaa voi aina vaatia, eli puolet perinnöstä on saatavilla joka tapauksessa ja se kyllä kattaa hyvin myös ne verot.
Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, että olen ap:n kanssa samaa mieltä siinä, että koko omaisuuden hallintaoikeustestamentit ovat harvoin perusteluja ja niitä tehdään ikävä kyllä vain perillisten kiusaksi. Ilman testamenttiakin leskellä on aina yhteisen asunnon hallintaoikeus, ellei hänellä ole omistuksessaan toista asunnoksi kelpaavaa.
Juuri näin. Rintaperillisellä on aina oikeus lakiosaan eli puoleen laskennallisesta perintöosuudestaan ja se tulee saada ilman mitään omistusta rasittavia oikeuksia. Hallintaoikeustestamentti väistyy lakiosan tieltä. Sitä tulee kuitenkin erikseen vaatia ja yleensä hallintaoikeustestamenttiin liitetään toive, että perillinen ei vaatisi lakiosaansa. Se on toki vain toive.
Sellainen tilanne ei siis ole lain mukaan mahdollinen, että perilliselle tulee vain perintövero eikä mitään perintöä.
Vierailija kirjoitti:
Ihme kitinää. Perintö on aina ylimääräistä tuloa ja onko joku tosiaan niin kylmä, että esim. isän kuoltua on valmis heittämään äidin (eli lesken) pois kodistaan?
Mistä sinä tiedät että leski on lasten äiti? Nykyään suurimmassa osassa perheitä pariskunta ei ole tehnyt lapsiaan/kaikkia lapsiaan yhdessä.
On erittäin normaalia mennä uudestaan naimisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perintökaari, 7 luku 5 §
"Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta."
Eli ap:lle ja muille hätäilijöille tiedoksi rautalangasta: hallintaoikeustestamentti, jossa perilliselle tulisi vain perintövero, ei ole lain mukainen. Lakiosaa voi aina vaatia, eli puolet perinnöstä on saatavilla joka tapauksessa ja se kyllä kattaa hyvin myös ne verot.
Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, että olen ap:n kanssa samaa mieltä siinä, että koko omaisuuden hallintaoikeustestamentit ovat harvoin perusteluja ja niitä tehdään ikävä kyllä vain perillisten kiusaksi. Ilman testamenttiakin leskellä on aina yhteisen asunnon hallintaoikeus, ellei hänellä ole omistuksessaan toista asunnoksi kelpaavaa.
Juuri näin. Rintaperillisellä on aina oikeus lakiosaan eli puoleen laskennallisesta perintöosuudestaan ja se tulee saada ilman mitään omistusta rasittavia oikeuksia. Hallintaoikeustestamentti väistyy lakiosan tieltä. Sitä tulee kuitenkin erikseen vaatia ja yleensä hallintaoikeustestamenttiin liitetään toive, että perillinen ei vaatisi lakiosaansa. Se on toki vain toive.
Sellainen tilanne ei siis ole lain mukaan mahdollinen, että perilliselle tulee vain perintövero eikä mitään perintöä.
Väärin.
Hallintaoikeuden yli ei voi kävellä. Lakiosan omistaja saa omaisuuden, mutta hän ei saa hallintaoikeutta siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä nyt ehkä oli jäänyt tarina vähän puolitiehen, haltija on myös velvollinen huolehtimaan omaisuudesta ja on siitä korvausvelvollinen omistajille. Samoin omistajilla on täysi oikeus sitä kunnostaa, ihan kuten vaikka vuokratussakin asunnossa, heillä on siihen peräti velvollisuus.
Riitoja tuossa järjestelyssä saa kyllä aikaiseksi vaikka kuinka paljon, mutta kyllä siinä lähtökohtaisesti jokainen saa tasapuolisesti oikeutensa ja velvollisuutensa toteutetuksi. Eikä se varsinaisesti ole epäreilua, sillä se on vainajan viimeinen tahto HÄNEN omaisuudestaan. Jos perintöveroa ei halua maksaa tai järjestely ei muutoin miellytä niin ei sitä perintöä tarvitse ottaa vastaan.
Niin, perinnöstä voi luopua omasta puolestaan, mutta ei omien alaikäisten lasten. Eli jos itse luopuisi, perintö siirtyisi niiden lasten riesaksi.
Ei heidänkään ole sitä pakko ottaa, vaikka kieltäytymisprosessi on vähän monimutkaisempi. Kenenkään, edes alaikäisen, ei ole PAKKO ottaa perintöä vastaan, vaan päätepysäkki on valtion kassa.
Niin, käytännössä vaan tilanne voi olla sellainen, että ulkopuolinen taho arvioi, että on lasten edun vastaista perinnöstä luopua.
Sellaisessa tapauksessa se yleensä on lapsen edun vastaista. Vaikka perintöä rasittaa hallintaoikeus ei se välttämättä ole "huonoa" perintöä, vaikka itseä harmittaakin ettei omaisuuttaan pääse heti käyttämään ja pelkää haltijan sen tuhoavan. Siksihän ulkopuolinen tämän arvioi, ettei se vanhemman henkilökohtainen mielipide ja tunnemyrsky vaikuta päätökseen lapsen puolesta.
Ei tässä ole ongelmana jonkun mielipide tai harmitus vaan se, että TAVALLISILLA IHMISILLÄ EI OLE YLIMÄÄRÄISIÄ ISOJA RAHASUMMIA PANKISSA. Mistä luulet heidän saavan rahaa perintöveron maksamiseen?
Mene pankkiin ja ota lainaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perintökaari, 7 luku 5 §
"Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta."
Eli ap:lle ja muille hätäilijöille tiedoksi rautalangasta: hallintaoikeustestamentti, jossa perilliselle tulisi vain perintövero, ei ole lain mukainen. Lakiosaa voi aina vaatia, eli puolet perinnöstä on saatavilla joka tapauksessa ja se kyllä kattaa hyvin myös ne verot.
Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, että olen ap:n kanssa samaa mieltä siinä, että koko omaisuuden hallintaoikeustestamentit ovat harvoin perusteluja ja niitä tehdään ikävä kyllä vain perillisten kiusaksi. Ilman testamenttiakin leskellä on aina yhteisen asunnon hallintaoikeus, ellei hänellä ole omistuksessaan toista asunnoksi kelpaavaa.
Juuri näin. Rintaperillisellä on aina oikeus lakiosaan eli puoleen laskennallisesta perintöosuudestaan ja se tulee saada ilman mitään omistusta rasittavia oikeuksia. Hallintaoikeustestamentti väistyy lakiosan tieltä. Sitä tulee kuitenkin erikseen vaatia ja yleensä hallintaoikeustestamenttiin liitetään toive, että perillinen ei vaatisi lakiosaansa. Se on toki vain toive.
Sellainen tilanne ei siis ole lain mukaan mahdollinen, että perilliselle tulee vain perintövero eikä mitään perintöä.
Väärin.
Hallintaoikeuden yli ei voi kävellä. Lakiosan omistaja saa omaisuuden, mutta hän ei saa hallintaoikeutta siihen.
Väärin. Lakiosan voi vaatia hallintaoikeudesta vapaana. Poikkeuksena tästä on lesken asumiaoikeus. Jos vainajalta ei jäänyt muuta perittävää kuin asunto, jossa leski asuu lesken asumisoikeuden perusteella, leskeä ei voi häätää siitä pois. Perilliset kyllä saavat lakiosansa omistusosuutena asunnosta, mutta koska leski asuu asunnossa, perillisillä ei ole asunnosta mitään tuloja eikä myöskään mahdollisuutta muuttaa asuntoa rahaksi. Perintöverot tulevat maksuun tästä huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perintökaari, 7 luku 5 §
"Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta."
Eli ap:lle ja muille hätäilijöille tiedoksi rautalangasta: hallintaoikeustestamentti, jossa perilliselle tulisi vain perintövero, ei ole lain mukainen. Lakiosaa voi aina vaatia, eli puolet perinnöstä on saatavilla joka tapauksessa ja se kyllä kattaa hyvin myös ne verot.
Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, että olen ap:n kanssa samaa mieltä siinä, että koko omaisuuden hallintaoikeustestamentit ovat harvoin perusteluja ja niitä tehdään ikävä kyllä vain perillisten kiusaksi. Ilman testamenttiakin leskellä on aina yhteisen asunnon hallintaoikeus, ellei hänellä ole omistuksessaan toista asunnoksi kelpaavaa.
Juuri näin. Rintaperillisellä on aina oikeus lakiosaan eli puoleen laskennallisesta perintöosuudestaan ja se tulee saada ilman mitään omistusta rasittavia oikeuksia. Hallintaoikeustestamentti väistyy lakiosan tieltä. Sitä tulee kuitenkin erikseen vaatia ja yleensä hallintaoikeustestamenttiin liitetään toive, että perillinen ei vaatisi lakiosaansa. Se on toki vain toive.
Sellainen tilanne ei siis ole lain mukaan mahdollinen, että perilliselle tulee vain perintövero eikä mitään perintöä.
Väärin.
Hallintaoikeuden yli ei voi kävellä. Lakiosan omistaja saa omaisuuden, mutta hän ei saa hallintaoikeutta siihen.
Väärin. Lakiosan voi vaatia hallintaoikeudesta vapaana. Poikkeuksena tästä on lesken asumiaoikeus. Jos vainajalta ei jäänyt muuta perittävää kuin asunto, jossa leski asuu lesken asumisoikeuden perusteella, leskeä ei voi häätää siitä pois. Perilliset kyllä saavat lakiosansa omistusosuutena asunnosta, mutta koska leski asuu asunnossa, perillisillä ei ole asunnosta mitään tuloja eikä myöskään mahdollisuutta muuttaa asuntoa rahaksi. Perintöverot tulevat maksuun tästä huolimatta.
Tämä on nyt oikein, mutta lesken asuminen on hallintaoikeutta, semmoista ei taida ollakaan varsinaisesti kuin lesken asumisoikeus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parhaiten lesken asemaa voi turvata puolisoiden keskinäisellä omistusoikeustestamentilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perintökaari, 7 luku 5 §
"Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta."
Eli ap:lle ja muille hätäilijöille tiedoksi rautalangasta: hallintaoikeustestamentti, jossa perilliselle tulisi vain perintövero, ei ole lain mukainen. Lakiosaa voi aina vaatia, eli puolet perinnöstä on saatavilla joka tapauksessa ja se kyllä kattaa hyvin myös ne verot.
Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, että olen ap:n kanssa samaa mieltä siinä, että koko omaisuuden hallintaoikeustestamentit ovat harvoin perusteluja ja niitä tehdään ikävä kyllä vain perillisten kiusaksi. Ilman testamenttiakin leskellä on aina yhteisen asunnon hallintaoikeus, ellei hänellä ole omistuksessaan toista asunnoksi kelpaavaa.
Juuri näin. Rintaperillisellä on aina oikeus lakiosaan eli puoleen laskennallisesta perintöosuudestaan ja se tulee saada ilman mitään omistusta rasittavia oikeuksia. Hallintaoikeustestamentti väistyy lakiosan tieltä. Sitä tulee kuitenkin erikseen vaatia ja yleensä hallintaoikeustestamenttiin liitetään toive, että perillinen ei vaatisi lakiosaansa. Se on toki vain toive.
Sellainen tilanne ei siis ole lain mukaan mahdollinen, että perilliselle tulee vain perintövero eikä mitään perintöä.
Väärin.
Hallintaoikeuden yli ei voi kävellä. Lakiosan omistaja saa omaisuuden, mutta hän ei saa hallintaoikeutta siihen.
Sekoitat kaksi eri asiaa. Lesken asumis- ja hallintaoikeus yhteiseen asuntoon (jos leskellä ei ole muuta kotia) tulee suoraan laista ja se menee kaiken edelle. Se koskee siis vain kotia.
Hallintaoikeustestamentilla määrätty hallintaoikeus muuhun/kaikkeen omaisuuteen on kuitenkin eri asia ja siitä on tässä ketjussa kyse. Testamentilla EI voi syrjäyttää lakiosaa ja lakiosa on oikeus saada vapaana mistään rasitteista (kuten toisella oleva hallinta olisi).
Minusta on täysin fine että vanhemmillani ja isovanhemmillani oli sellainen. Kyse oli heidän omaisuudestaan, ei kenenkään muun. Minusta oli tökeröä, että eräs sukulainen ryhtyi vaatimaan lakiosaansa isovanhemmaltani vastoin kuolleen isovanhemman toivetta. Ei hän sitä olisi tarvinnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä nyt ehkä oli jäänyt tarina vähän puolitiehen, haltija on myös velvollinen huolehtimaan omaisuudesta ja on siitä korvausvelvollinen omistajille. Samoin omistajilla on täysi oikeus sitä kunnostaa, ihan kuten vaikka vuokratussakin asunnossa, heillä on siihen peräti velvollisuus.
Riitoja tuossa järjestelyssä saa kyllä aikaiseksi vaikka kuinka paljon, mutta kyllä siinä lähtökohtaisesti jokainen saa tasapuolisesti oikeutensa ja velvollisuutensa toteutetuksi. Eikä se varsinaisesti ole epäreilua, sillä se on vainajan viimeinen tahto HÄNEN omaisuudestaan. Jos perintöveroa ei halua maksaa tai järjestely ei muutoin miellytä niin ei sitä perintöä tarvitse ottaa vastaan.
Niin, perinnöstä voi luopua omasta puolestaan, mutta ei omien alaikäisten lasten. Eli jos itse luopuisi, perintö siirtyisi niiden lasten riesaksi.
Ei heidänkään ole sitä pakko ottaa, vaikka kieltäytymisprosessi on vähän monimutkaisempi. Kenenkään, edes alaikäisen, ei ole PAKKO ottaa perintöä vastaan, vaan päätepysäkki on valtion kassa.
Niin, käytännössä vaan tilanne voi olla sellainen, että ulkopuolinen taho arvioi, että on lasten edun vastaista perinnöstä luopua.
Sellaisessa tapauksessa se yleensä on lapsen edun vastaista. Vaikka perintöä rasittaa hallintaoikeus ei se välttämättä ole "huonoa" perintöä, vaikka itseä harmittaakin ettei omaisuuttaan pääse heti käyttämään ja pelkää haltijan sen tuhoavan. Siksihän ulkopuolinen tämän arvioi, ettei se vanhemman henkilökohtainen mielipide ja tunnemyrsky vaikuta päätökseen lapsen puolesta.
Ei tässä ole ongelmana jonkun mielipide tai harmitus vaan se, että TAVALLISILLA IHMISILLÄ EI OLE YLIMÄÄRÄISIÄ ISOJA RAHASUMMIA PANKISSA. Mistä luulet heidän saavan rahaa perintöveron maksamiseen?
Mene pankkiin ja ota lainaa
Eivät kaikki saa lainaakaan, tai kykene sitä maksamaan. Minusta perintövero on ihan ok, mutta sen pitäisi langeta maksuun vasta sitten kun perinnön oikeasti saa. Se olisi reilua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme kitinää. Perintö on aina ylimääräistä tuloa ja onko joku tosiaan niin kylmä, että esim. isän kuoltua on valmis heittämään äidin (eli lesken) pois kodistaan?
lesken etu on turvattu, saa asua kuolemaansa asti, sitä ennen ei voi myydä ellei halua
Periaatteessa voi myydä, mutta kuka ostaa asunnon, jota rasittaa lesken asumisoikeus?
Ei se siinä asunnossa ole kiinni.
Vaan missä? Tiedän tapauksen, jossa leski oli muuttanut alkuperäisestä yhteistä kodista toiseen, perillisen omistamaan asuntoon. Juristin tulkinnan mukaan hän oli siinä vaiheessa luopunut lesken oikeudestaan, joten ei ollut enää suoja voimassa toisessa asunnossa. Tai tämä saattoi olla ulosoton tulkinta, kun asuntoa oltiin ulosmittaamassa.
Perilliset ja leski voi sopia asumisoikeuden siirtyvän hänelle hankittavaan asuntoon.
No taatusti eivät voi.
Asumisoikeus elämänsä loppuun asti leskellä on vain kuolleen puolison ja lesken yhteisessä kodissa.Mitä paskaa sinä oikein tarkoitat?
Ei se asumisoikeus tarkoita sitä, että leski saa ilmaiseksi asua siinä yhteisessä kodissa.
Leski maksaa tietenkin nyt yksin kaikki kulut ja menot siitä yhteisestäkin asunnosta.
Kysymys ja pointti on siinä, että, leskelle jää varmasti koti.
Että perilliset eivät voi häätää leskeä pois omasta tutusta kodistaan, jossa kuolleen puolison kanssa asunut.
Ilkeät ja ahneet lapset voivat hyvinkin käskeä lesken lähteä lätkimään, jotta saavat myytyä asunnon.
Useammin asiat hoidetaan kuin että ollaan ilkeitä ja pahansuopia.
Juu, mutta tähän ei aina voi luottaa. Yksikin ihminen voi sotkea asiat pahasti. Ja kokemuksesta tiedän, että niin voi tapahtua ihan yllättäenkin. Se on aika kamalaa.
Kuulkaahan ihmiset. Ei se mikään ongelma ole, koska perinnöstä voi myös LUOPUA. Sitä ei siis ole pakko vastaanottaa ja siten ei ole pakko maksaa perintöveroa.
Alue: Aihe vapaa
Juuri näin me toimittiin. Mikä järki äidin olisi ollut jäädä yksin isoon omakotitaloon? Ei ne muistot siellä ole vaan äidillä. Hankimme hänelle kaksion läheltä meitä ja hän asuu leskenoikeudella siinä. Ohan kuin jokin pykälä voisi määritellä asumisoikeuden tiettyyn taloon.