Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Toivottavasti kukaan vanhempi ei ole tehnyt hallintaoikeustestamenttia
04.12.2022 |
Se on perillisiä kohtaan todella epäreilu.
Hallintaoikeustestamentilla haltija eli tässä tapauksessa leski hallinnoi määrättyä omaisuutta testamentissa määrätyn ajan, joka on usein eliniän verran. Muut perilliset [lapset] ovat omistajia.
Haltija saa omaisuuden tuotot, kuten vuokratulot, metsän myyntituotot ja osingot. Jos leski joutuu palvelutaloon ja omaisuus myydään, kuuluu tälle rahallinen korvaus hallintaoikeudesta luopumisesta tai omistajat joutuvat maksamaan lahjaveroa. Tätä harva tietää.
Haltijalle oikeus on usein kannattava, mutta omistajalle kovin harmillinen. Omaisuuden myymiseen tarvitaan haltijan suostumus, jonka jälkeen maksetaan korvaus hallintaoikeudesta luopumisesta. Omistajan tulee maksaa perintöverot omaisuudesta, vaikka saisi perinnön vasta vuosikymmenen päästä hallintaoikeutetun kuoltua.
Omaisuus voi rapistua, jos haltija hoitaa sitä huonosti ja ensiasunnon ostaja saattaa menettää verovapautensa omistuksensa vuoksi. Hallintaoikeus pienentää perintöveroa, mikä onkin ainoa hyöty omistajalle.
Kommentit (416)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä nyt ehkä oli jäänyt tarina vähän puolitiehen, haltija on myös velvollinen huolehtimaan omaisuudesta ja on siitä korvausvelvollinen omistajille. Samoin omistajilla on täysi oikeus sitä kunnostaa, ihan kuten vaikka vuokratussakin asunnossa, heillä on siihen peräti velvollisuus.
Riitoja tuossa järjestelyssä saa kyllä aikaiseksi vaikka kuinka paljon, mutta kyllä siinä lähtökohtaisesti jokainen saa tasapuolisesti oikeutensa ja velvollisuutensa toteutetuksi. Eikä se varsinaisesti ole epäreilua, sillä se on vainajan viimeinen tahto HÄNEN omaisuudestaan. Jos perintöveroa ei halua maksaa tai järjestely ei muutoin miellytä niin ei sitä perintöä tarvitse ottaa vastaan.
Niin, perinnöstä voi luopua omasta puolestaan, mutta ei omien alaikäisten lasten. Eli jos itse luopuisi, perintö siirtyisi niiden lasten riesaksi.
Ei heidänkään ole sitä pakko ottaa, vaikka kieltäytymisprosessi on vähän monimutkaisempi. Kenenkään, edes alaikäisen, ei ole PAKKO ottaa perintöä vastaan, vaan päätepysäkki on valtion kassa.
Niin, käytännössä vaan tilanne voi olla sellainen, että ulkopuolinen taho arvioi, että on lasten edun vastaista perinnöstä luopua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On muuten ihan kohtuuton vaatimus, että perintöverot pitää maksaa niin pian perinnön saamisen jälkeen. Kun se perintö useimmiten on asunto, ja sitä ei välttämättä voi realisoida jopa vuosikymmeniin. Todella vaikeaan tilanteeseen pakotetaan monet, useinkin nuorehkot ihmiset.
Tämäkin asia on väärin Suomessa. Ruotsissahan ei ole perintöveroa ollenkaan. En tiedä muista Euroopan maista, mutta tuskin näin kohtuutonta on juuri missään muualla. Valtio haluaa rahat heti ja pakottaa perinnön saajat ottamaan lainaa, jos eivät voi sitä saamaansa perintöä myydä.
Aikookohan mikään puolue ottaa tuota asiaa hoitaakseen? Tuskin, ja onhan muka rikas (ainakin Sannan mielestä) maamme kuitenkin niin köyhä, että joutuu tekemään velkaa, että pystyy sen ihan pakollisen kehitysapurahan jakamaan maailmalle.
Monessa maassa rintaperilliset maksavat veroa vasta huomattavasti suuremmista perinnöistä. Samoin leskeä verotetaan puolison kuoleman jälkeen vasta isosta perinnöstä. Käytännössä oma asunto, omakotitalo yms. jää verotuksen ulkopuolelle. Saksassa puoliso maksaa veroa yli 500.000€ perinnöstä, lapset yli 400.000e ja lapsenlapset yli 200.000€.
Kohtuullista olisi toteuttaa sama meilläkin. Normaalit asunnot ja muut kodit, pienet kesämökit ja muu tavallisten ihmisten omaisuus saisi jäädä verottamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä nyt ehkä oli jäänyt tarina vähän puolitiehen, haltija on myös velvollinen huolehtimaan omaisuudesta ja on siitä korvausvelvollinen omistajille. Samoin omistajilla on täysi oikeus sitä kunnostaa, ihan kuten vaikka vuokratussakin asunnossa, heillä on siihen peräti velvollisuus.
Riitoja tuossa järjestelyssä saa kyllä aikaiseksi vaikka kuinka paljon, mutta kyllä siinä lähtökohtaisesti jokainen saa tasapuolisesti oikeutensa ja velvollisuutensa toteutetuksi. Eikä se varsinaisesti ole epäreilua, sillä se on vainajan viimeinen tahto HÄNEN omaisuudestaan. Jos perintöveroa ei halua maksaa tai järjestely ei muutoin miellytä niin ei sitä perintöä tarvitse ottaa vastaan.
Niin, perinnöstä voi luopua omasta puolestaan, mutta ei omien alaikäisten lasten. Eli jos itse luopuisi, perintö siirtyisi niiden lasten riesaksi.
Ei heidänkään ole sitä pakko ottaa, vaikka kieltäytymisprosessi on vähän monimutkaisempi. Kenenkään, edes alaikäisen, ei ole PAKKO ottaa perintöä vastaan, vaan päätepysäkki on valtion kassa.
Niin, käytännössä vaan tilanne voi olla sellainen, että ulkopuolinen taho arvioi, että on lasten edun vastaista perinnöstä luopua.
Sellaisessa tapauksessa se yleensä on lapsen edun vastaista. Vaikka perintöä rasittaa hallintaoikeus ei se välttämättä ole "huonoa" perintöä, vaikka itseä harmittaakin ettei omaisuuttaan pääse heti käyttämään ja pelkää haltijan sen tuhoavan. Siksihän ulkopuolinen tämän arvioi, ettei se vanhemman henkilökohtainen mielipide ja tunnemyrsky vaikuta päätökseen lapsen puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä nyt ehkä oli jäänyt tarina vähän puolitiehen, haltija on myös velvollinen huolehtimaan omaisuudesta ja on siitä korvausvelvollinen omistajille. Samoin omistajilla on täysi oikeus sitä kunnostaa, ihan kuten vaikka vuokratussakin asunnossa, heillä on siihen peräti velvollisuus.
Riitoja tuossa järjestelyssä saa kyllä aikaiseksi vaikka kuinka paljon, mutta kyllä siinä lähtökohtaisesti jokainen saa tasapuolisesti oikeutensa ja velvollisuutensa toteutetuksi. Eikä se varsinaisesti ole epäreilua, sillä se on vainajan viimeinen tahto HÄNEN omaisuudestaan. Jos perintöveroa ei halua maksaa tai järjestely ei muutoin miellytä niin ei sitä perintöä tarvitse ottaa vastaan.
Niin, perinnöstä voi luopua omasta puolestaan, mutta ei omien alaikäisten lasten. Eli jos itse luopuisi, perintö siirtyisi niiden lasten riesaksi.
Ei heidänkään ole sitä pakko ottaa, vaikka kieltäytymisprosessi on vähän monimutkaisempi. Kenenkään, edes alaikäisen, ei ole PAKKO ottaa perintöä vastaan, vaan päätepysäkki on valtion kassa.
Niin, käytännössä vaan tilanne voi olla sellainen, että ulkopuolinen taho arvioi, että on lasten edun vastaista perinnöstä luopua.
Sellaisessa tapauksessa se yleensä on lapsen edun vastaista. Vaikka perintöä rasittaa hallintaoikeus ei se välttämättä ole "huonoa" perintöä, vaikka itseä harmittaakin ettei omaisuuttaan pääse heti käyttämään ja pelkää haltijan sen tuhoavan. Siksihän ulkopuolinen tämän arvioi, ettei se vanhemman henkilökohtainen mielipide ja tunnemyrsky vaikuta päätökseen lapsen puolesta.
Perintöveron maksu ilman mitään omaisuutta ei kyllä ole kenenkään etu. Millä se alaikäinen ne perintöverot hoitaisi, jos ei vanhempansakaan kykene?
Pitkällä aikavälillä se omaisuus voi olla ihan hyväkin, mutta se ei auta, jos ei ole tuloja tai omaisuutta niihin veroihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On muuten ihan kohtuuton vaatimus, että perintöverot pitää maksaa niin pian perinnön saamisen jälkeen. Kun se perintö useimmiten on asunto, ja sitä ei välttämättä voi realisoida jopa vuosikymmeniin. Todella vaikeaan tilanteeseen pakotetaan monet, useinkin nuorehkot ihmiset.
Tämäkin asia on väärin Suomessa. Ruotsissahan ei ole perintöveroa ollenkaan. En tiedä muista Euroopan maista, mutta tuskin näin kohtuutonta on juuri missään muualla. Valtio haluaa rahat heti ja pakottaa perinnön saajat ottamaan lainaa, jos eivät voi sitä saamaansa perintöä myydä.
Aikookohan mikään puolue ottaa tuota asiaa hoitaakseen? Tuskin, ja onhan muka rikas (ainakin Sannan mielestä) maamme kuitenkin niin köyhä, että joutuu tekemään velkaa, että pystyy sen ihan pakollisen kehitysapurahan jakamaan maailmalle.
Monessa maassa rintaperilliset maksavat veroa vasta huomattavasti suuremmista perinnöistä. Samoin leskeä verotetaan puolison kuoleman jälkeen vasta isosta perinnöstä. Käytännössä oma asunto, omakotitalo yms. jää verotuksen ulkopuolelle. Saksassa puoliso maksaa veroa yli 500.000€ perinnöstä, lapset yli 400.000e ja lapsenlapset yli 200.000€.
Kohtuullista olisi toteuttaa sama meilläkin. Normaalit asunnot ja muut kodit, pienet kesämökit ja muu tavallisten ihmisten omaisuus saisi jäädä verottamatta.
Ihan mielenkiinnosta, miksi tämä olisi sinusta kohtuullista? Eikös paraspaikka verottaa ole nimenomaan tulo, jota henkilö ei ole itse ansainnut? Eikö olisi jopa reilua, että kaikki joutuisivat aloittamaan puhtaalta pöydältä eikä kukaan perisi mitään?
Omasta mielestäni jokaisella pitää kyllä olla oikeus jättää omaisuutensa lähipiirilleen, mutta mielestäni ei ole mitenkään ongelmallista verottaa nimenomaan tätä omaksuutta, joka periaatteessa tulee laittamatta itse tikkua ristiin. Mielestäni olisi jopa kohtuullisempaa kiristää perintöverotusta ja löysätä ansiotuloverotuksesta, omalla työllä ansaitut rahat olisi paljon kohtuulisempaa saada omaan käteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On muuten ihan kohtuuton vaatimus, että perintöverot pitää maksaa niin pian perinnön saamisen jälkeen. Kun se perintö useimmiten on asunto, ja sitä ei välttämättä voi realisoida jopa vuosikymmeniin. Todella vaikeaan tilanteeseen pakotetaan monet, useinkin nuorehkot ihmiset.
Tämäkin asia on väärin Suomessa. Ruotsissahan ei ole perintöveroa ollenkaan. En tiedä muista Euroopan maista, mutta tuskin näin kohtuutonta on juuri missään muualla. Valtio haluaa rahat heti ja pakottaa perinnön saajat ottamaan lainaa, jos eivät voi sitä saamaansa perintöä myydä.
Aikookohan mikään puolue ottaa tuota asiaa hoitaakseen? Tuskin, ja onhan muka rikas (ainakin Sannan mielestä) maamme kuitenkin niin köyhä, että joutuu tekemään velkaa, että pystyy sen ihan pakollisen kehitysapurahan jakamaan maailmalle.
Monessa maassa rintaperilliset maksavat veroa vasta huomattavasti suuremmista perinnöistä. Samoin leskeä verotetaan puolison kuoleman jälkeen vasta isosta perinnöstä. Käytännössä oma asunto, omakotitalo yms. jää verotuksen ulkopuolelle. Saksassa puoliso maksaa veroa yli 500.000€ perinnöstä, lapset yli 400.000e ja lapsenlapset yli 200.000€.
Kohtuullista olisi toteuttaa sama meilläkin. Normaalit asunnot ja muut kodit, pienet kesämökit ja muu tavallisten ihmisten omaisuus saisi jäädä verottamatta.
No mökit ja vastaavat on kyllä jo aivan ylimääräistä omaisuutta, ne joutavat minusta verolle kyllä. Tavanomainen omistusasunto irtaimistoineen voisi hyvin olla veroseuraamusten ulkopuolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä nyt ehkä oli jäänyt tarina vähän puolitiehen, haltija on myös velvollinen huolehtimaan omaisuudesta ja on siitä korvausvelvollinen omistajille. Samoin omistajilla on täysi oikeus sitä kunnostaa, ihan kuten vaikka vuokratussakin asunnossa, heillä on siihen peräti velvollisuus.
Riitoja tuossa järjestelyssä saa kyllä aikaiseksi vaikka kuinka paljon, mutta kyllä siinä lähtökohtaisesti jokainen saa tasapuolisesti oikeutensa ja velvollisuutensa toteutetuksi. Eikä se varsinaisesti ole epäreilua, sillä se on vainajan viimeinen tahto HÄNEN omaisuudestaan. Jos perintöveroa ei halua maksaa tai järjestely ei muutoin miellytä niin ei sitä perintöä tarvitse ottaa vastaan.
Niin, perinnöstä voi luopua omasta puolestaan, mutta ei omien alaikäisten lasten. Eli jos itse luopuisi, perintö siirtyisi niiden lasten riesaksi.
Ei heidänkään ole sitä pakko ottaa, vaikka kieltäytymisprosessi on vähän monimutkaisempi. Kenenkään, edes alaikäisen, ei ole PAKKO ottaa perintöä vastaan, vaan päätepysäkki on valtion kassa.
Niin, käytännössä vaan tilanne voi olla sellainen, että ulkopuolinen taho arvioi, että on lasten edun vastaista perinnöstä luopua.
Sellaisessa tapauksessa se yleensä on lapsen edun vastaista. Vaikka perintöä rasittaa hallintaoikeus ei se välttämättä ole "huonoa" perintöä, vaikka itseä harmittaakin ettei omaisuuttaan pääse heti käyttämään ja pelkää haltijan sen tuhoavan. Siksihän ulkopuolinen tämän arvioi, ettei se vanhemman henkilökohtainen mielipide ja tunnemyrsky vaikuta päätökseen lapsen puolesta.
Perintöveron maksu ilman mitään omaisuutta ei kyllä ole kenenkään etu. Millä se alaikäinen ne perintöverot hoitaisi, jos ei vanhempansakaan kykene?
Pitkällä aikavälillä se omaisuus voi olla ihan hyväkin, mutta se ei auta, jos ei ole tuloja tai omaisuutta niihin veroihin.
Ei se viranomainen tietenkään päätä, että on lapsen etu vastaanottaa perintö jos siinä matkassa ei tule jotain välittömästi realisoitavaa verojen ja kulujen kattamiseksi! Jos hän näin tekee hän syyllistyy virkarikokseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On muuten ihan kohtuuton vaatimus, että perintöverot pitää maksaa niin pian perinnön saamisen jälkeen. Kun se perintö useimmiten on asunto, ja sitä ei välttämättä voi realisoida jopa vuosikymmeniin. Todella vaikeaan tilanteeseen pakotetaan monet, useinkin nuorehkot ihmiset.
Tämäkin asia on väärin Suomessa. Ruotsissahan ei ole perintöveroa ollenkaan. En tiedä muista Euroopan maista, mutta tuskin näin kohtuutonta on juuri missään muualla. Valtio haluaa rahat heti ja pakottaa perinnön saajat ottamaan lainaa, jos eivät voi sitä saamaansa perintöä myydä.
Aikookohan mikään puolue ottaa tuota asiaa hoitaakseen? Tuskin, ja onhan muka rikas (ainakin Sannan mielestä) maamme kuitenkin niin köyhä, että joutuu tekemään velkaa, että pystyy sen ihan pakollisen kehitysapurahan jakamaan maailmalle.
Suomessakin pitäisi noita rajoja nostaa reilusti, euron arvo ei ole tänäpäivänä sama kuin 20 vuotta sitten.
Monessa maassa rintaperilliset maksavat veroa vasta huomattavasti suuremmista perinnöistä. Samoin leskeä verotetaan puolison kuoleman jälkeen vasta isosta perinnöstä. Käytännössä oma asunto, omakotitalo yms. jää verotuksen ulkopuolelle. Saksassa puoliso maksaa veroa yli 500.000€ perinnöstä, lapset yli 400.000e ja lapsenlapset yli 200.000€.
Kohtuullista olisi toteuttaa sama meilläkin. Normaalit asunnot ja muut kodit, pienet kesämökit ja muu tavallisten ihmisten omaisuus saisi jäädä verottamatta.
Tähän uudempaan keskusteluun liittyen, miksi mielestänne perinnön pitäisi olla verotonta?
Siinähän yksilön omaisuus kasvaa ilman, että hän itse on asian eteen mitään tehnyt. Ja siitäkin voi aina kieltäytyä, jos ei halua perintöveroa maksettavakseen.
Perintövero tuottaa valtiolle vuodessa noin 750 miljoonaa euroa, mikä mielestänne olisi oikeudenmukaisempi ja kohtuullisempi kohde verottaa tuo vaje, jos perintöveroa ei olisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tähän uudempaan keskusteluun liittyen, miksi mielestänne perinnön pitäisi olla verotonta?
Siinähän yksilön omaisuus kasvaa ilman, että hän itse on asian eteen mitään tehnyt. Ja siitäkin voi aina kieltäytyä, jos ei halua perintöveroa maksettavakseen.
Perintövero tuottaa valtiolle vuodessa noin 750 miljoonaa euroa, mikä mielestänne olisi oikeudenmukaisempi ja kohtuullisempi kohde verottaa tuo vaje, jos perintöveroa ei olisi?
Ei Italialle riitä alkuunkaan tuo 750 miljoonaa, voisi Suomessa laittaa 100% veron perinnöillekin niin avot!
Isä oli, mutta onneksi se ei vaikuttanut yhtään mitään mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä nyt ehkä oli jäänyt tarina vähän puolitiehen, haltija on myös velvollinen huolehtimaan omaisuudesta ja on siitä korvausvelvollinen omistajille. Samoin omistajilla on täysi oikeus sitä kunnostaa, ihan kuten vaikka vuokratussakin asunnossa, heillä on siihen peräti velvollisuus.
Riitoja tuossa järjestelyssä saa kyllä aikaiseksi vaikka kuinka paljon, mutta kyllä siinä lähtökohtaisesti jokainen saa tasapuolisesti oikeutensa ja velvollisuutensa toteutetuksi. Eikä se varsinaisesti ole epäreilua, sillä se on vainajan viimeinen tahto HÄNEN omaisuudestaan. Jos perintöveroa ei halua maksaa tai järjestely ei muutoin miellytä niin ei sitä perintöä tarvitse ottaa vastaan.
Niin, perinnöstä voi luopua omasta puolestaan, mutta ei omien alaikäisten lasten. Eli jos itse luopuisi, perintö siirtyisi niiden lasten riesaksi.
Ei heidänkään ole sitä pakko ottaa, vaikka kieltäytymisprosessi on vähän monimutkaisempi. Kenenkään, edes alaikäisen, ei ole PAKKO ottaa perintöä vastaan, vaan päätepysäkki on valtion kassa.
Niin, käytännössä vaan tilanne voi olla sellainen, että ulkopuolinen taho arvioi, että on lasten edun vastaista perinnöstä luopua.
Sellaisessa tapauksessa se yleensä on lapsen edun vastaista. Vaikka perintöä rasittaa hallintaoikeus ei se välttämättä ole "huonoa" perintöä, vaikka itseä harmittaakin ettei omaisuuttaan pääse heti käyttämään ja pelkää haltijan sen tuhoavan. Siksihän ulkopuolinen tämän arvioi, ettei se vanhemman henkilökohtainen mielipide ja tunnemyrsky vaikuta päätökseen lapsen puolesta.
Kumoaako lakiosavaatimus lesken hallintaoikeuden?
Vierailija kirjoitti:
Ihme kitinää. Perintö on aina ylimääräistä tuloa ja onko joku tosiaan niin kylmä, että esim. isän kuoltua on valmis heittämään äidin (eli lesken) pois kodistaan?
No voi voi, otapa selvää ensin lakiteoksesta ennen kun heität näin karkean yleistyksen.
Oletan, että olet teini-ikäinen maatilallisen viherpipertävä ja niin juureva lapsonen.
Perintö ei ole aina ylimääräistä "iskän" kuoltua ja äiskälle ei aina kuulu automaattisesti iskän masinoimat hillot. Entäpä jos et olekaan isäsi hedelmä ja äiti on tehtaillut bambinoja eri miehille?
Leski voi olla vaikka kuinka monelle ja isyyden oletus on, no on mitä on.
Jaksaa aina huvittaa Zaza Gaborin legendaarinen heitto:
I'm a very good Housekeeper. Every time I leave a man, I'll keep the House.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä nyt ehkä oli jäänyt tarina vähän puolitiehen, haltija on myös velvollinen huolehtimaan omaisuudesta ja on siitä korvausvelvollinen omistajille. Samoin omistajilla on täysi oikeus sitä kunnostaa, ihan kuten vaikka vuokratussakin asunnossa, heillä on siihen peräti velvollisuus.
Riitoja tuossa järjestelyssä saa kyllä aikaiseksi vaikka kuinka paljon, mutta kyllä siinä lähtökohtaisesti jokainen saa tasapuolisesti oikeutensa ja velvollisuutensa toteutetuksi. Eikä se varsinaisesti ole epäreilua, sillä se on vainajan viimeinen tahto HÄNEN omaisuudestaan. Jos perintöveroa ei halua maksaa tai järjestely ei muutoin miellytä niin ei sitä perintöä tarvitse ottaa vastaan.
Niin, perinnöstä voi luopua omasta puolestaan, mutta ei omien alaikäisten lasten. Eli jos itse luopuisi, perintö siirtyisi niiden lasten riesaksi.
Ei heidänkään ole sitä pakko ottaa, vaikka kieltäytymisprosessi on vähän monimutkaisempi. Kenenkään, edes alaikäisen, ei ole PAKKO ottaa perintöä vastaan, vaan päätepysäkki on valtion kassa.
Niin, käytännössä vaan tilanne voi olla sellainen, että ulkopuolinen taho arvioi, että on lasten edun vastaista perinnöstä luopua.
Sellaisessa tapauksessa se yleensä on lapsen edun vastaista. Vaikka perintöä rasittaa hallintaoikeus ei se välttämättä ole "huonoa" perintöä, vaikka itseä harmittaakin ettei omaisuuttaan pääse heti käyttämään ja pelkää haltijan sen tuhoavan. Siksihän ulkopuolinen tämän arvioi, ettei se vanhemman henkilökohtainen mielipide ja tunnemyrsky vaikuta päätökseen lapsen puolesta.
Kumoaako lakiosavaatimus lesken hallintaoikeuden?
Ei tietenkään. Lesken hallintaoikeus kohdistuu puolisoiden yhteiseen kotiin, josta yleensä leski itse omistaa puolet ja toinen puolikas jää perijöille, joten se lesken hallintaoikeus kattaa silloin vain sen perijöille menneen puolikkaan, itse omistamaansa kun ei tarvitse perätä hallintaoikeutta, mutta eihän sitä tietenkään käytännön elämässä noin ruodita jakamattomassa pesässä, tuppaa vaan joskus unohtumaan perillisiltä. Tämä lain suoma hallintaoikeus on eri kuin hallintaoikeustestamentilla saatu.
Vierailija kirjoitti:
Minun isäni oli yrittänyt saada hallintaoikeustestamenttia äidiltäni. Äiti oli kieltäytynyt siitä. Isä itse tuli kertoneeksi äidin kuoltua tästä asiasta minulle.
Olen todella onnellinen, että äiti tässä ajatteli lastensa etua. Isä oli jo vanhuudenhöperyyksissään alkanut laittaa äidin avioliittoon aikanaan tuomaa omaisuutta sileäksi ja yritti vielä tämän kuoltua esittää jakamatonta kuolinpesää ja yritti saada minua takaamaan itselleen lainaakin.
Jos isä olisi saanut tahtonsa läpi millään tavalla, niin tällä hetkellä minulla ei olisi edes sitä äidin perinnöstä velkarahaa vasten lunastamaani kesämökkiä vaan maksaisin jatkuvasti vain paria vuotta myöhemmin tyhjilleen jääneen omakotitalon kuluja toiselle puolelle Suomea. Tai mahdollisesti siinä omakotitalossa asustaisi edelleen isän hoivakotiin lähdettyä syrjäytynyt veljeni täysin ilmaiseksi ja kieltäytyen hakemasta edes mitään tukia asumiseensa. Nytkin hänet oli todella vaikeaa saada siitä lähtemään, mutta onneksi koko talo oli isän nimissä.
Harmittaisi tuollainen varmasti varakkaampaakin ihmistä, mutta minun tuloillani kyseessä olisi ollut pian henkilökohtainen konkurssi. En voi pilata loppuelämääni muiden ihmisten taloussotkuihin. Tosi onnellinen olen, että ymmärsin pitää pääni niin kuin äitinikin.
Talo oli isän nimissä? Mihin omaisuuteen se hallintaoikeus olisi siis liittynyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä nyt ehkä oli jäänyt tarina vähän puolitiehen, haltija on myös velvollinen huolehtimaan omaisuudesta ja on siitä korvausvelvollinen omistajille. Samoin omistajilla on täysi oikeus sitä kunnostaa, ihan kuten vaikka vuokratussakin asunnossa, heillä on siihen peräti velvollisuus.
Riitoja tuossa järjestelyssä saa kyllä aikaiseksi vaikka kuinka paljon, mutta kyllä siinä lähtökohtaisesti jokainen saa tasapuolisesti oikeutensa ja velvollisuutensa toteutetuksi. Eikä se varsinaisesti ole epäreilua, sillä se on vainajan viimeinen tahto HÄNEN omaisuudestaan. Jos perintöveroa ei halua maksaa tai järjestely ei muutoin miellytä niin ei sitä perintöä tarvitse ottaa vastaan.
Niin, perinnöstä voi luopua omasta puolestaan, mutta ei omien alaikäisten lasten. Eli jos itse luopuisi, perintö siirtyisi niiden lasten riesaksi.
Ei heidänkään ole sitä pakko ottaa, vaikka kieltäytymisprosessi on vähän monimutkaisempi. Kenenkään, edes alaikäisen, ei ole PAKKO ottaa perintöä vastaan, vaan päätepysäkki on valtion kassa.
Niin, käytännössä vaan tilanne voi olla sellainen, että ulkopuolinen taho arvioi, että on lasten edun vastaista perinnöstä luopua.
Sellaisessa tapauksessa se yleensä on lapsen edun vastaista. Vaikka perintöä rasittaa hallintaoikeus ei se välttämättä ole "huonoa" perintöä, vaikka itseä harmittaakin ettei omaisuuttaan pääse heti käyttämään ja pelkää haltijan sen tuhoavan. Siksihän ulkopuolinen tämän arvioi, ettei se vanhemman henkilökohtainen mielipide ja tunnemyrsky vaikuta päätökseen lapsen puolesta.
Kumoaako lakiosavaatimus lesken hallintaoikeuden?
Ei tietenkään. Lesken hallintaoikeus kohdistuu puolisoiden yhteiseen kotiin, josta yleensä leski itse omistaa puolet ja toinen puolikas jää perijöille, joten se lesken hallintaoikeus kattaa silloin vain sen perijöille menneen puolikkaan, itse omistamaansa kun ei tarvitse perätä hallintaoikeutta, mutta eihän sitä tietenkään käytännön elämässä noin ruodita jakamattomassa pesässä, tuppaa vaan joskus unohtumaan perillisiltä. Tämä lain suoma hallintaoikeus on eri kuin hallintaoikeustestamentilla saatu.
Heti kun pesä jaetaan leski putoaa alimpaan tasoon ilman testamenttia.
Mun isä kuoli yli 20 vuotta sitten. Asunto jossa vanhempani asuivat oli kokonaan isäni omistuksessa. Vanhemmillani oli myös avioehto. Näin olen minä ja veljeni perimme asunnon puoliksi ja äidille jäi lesken elinikäinen hallintaoikeus. Toki äidin hallintaoikeus vähensi perintöveroa meiltä ja onneksi isältä jäi vähän muutakin että verot saatiin maksettua.
Veljenikin on nyt kuollut joten hänen osuutensa siirtyi veljeni vaimolle ja lapsille. Siitäkin meni veroa. Kun äidistä joskus aika jättää niin asuntoa myydessä on taas maksettava veroa kun ei kukaan asianosainen ole siellä omistusaikaan asunut. Myyntivoiton vero menee.
Nämäkin asiat on vähän ristiriitaisia, jos saat ikäänkuin ilmaista rahaa niin pitääkö silloin valittaa että menee veroa? Tuo äidin asuma asunto on kuitenkin aika arvokas, taloyhtiöstä myytiin äskettäin samankokoinen asunto vähän alle miljoonalla eurolla. (Helsingin keskusta)
Italiassa perintövero tosiaan 6%. Suomessa vähän enempi, hyvä jakaa Italiaan sitten ne rahat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä nyt ehkä oli jäänyt tarina vähän puolitiehen, haltija on myös velvollinen huolehtimaan omaisuudesta ja on siitä korvausvelvollinen omistajille. Samoin omistajilla on täysi oikeus sitä kunnostaa, ihan kuten vaikka vuokratussakin asunnossa, heillä on siihen peräti velvollisuus.
Riitoja tuossa järjestelyssä saa kyllä aikaiseksi vaikka kuinka paljon, mutta kyllä siinä lähtökohtaisesti jokainen saa tasapuolisesti oikeutensa ja velvollisuutensa toteutetuksi. Eikä se varsinaisesti ole epäreilua, sillä se on vainajan viimeinen tahto HÄNEN omaisuudestaan. Jos perintöveroa ei halua maksaa tai järjestely ei muutoin miellytä niin ei sitä perintöä tarvitse ottaa vastaan.
Niin, perinnöstä voi luopua omasta puolestaan, mutta ei omien alaikäisten lasten. Eli jos itse luopuisi, perintö siirtyisi niiden lasten riesaksi.
Ei heidänkään ole sitä pakko ottaa, vaikka kieltäytymisprosessi on vähän monimutkaisempi. Kenenkään, edes alaikäisen, ei ole PAKKO ottaa perintöä vastaan, vaan päätepysäkki on valtion kassa.
Niin, käytännössä vaan tilanne voi olla sellainen, että ulkopuolinen taho arvioi, että on lasten edun vastaista perinnöstä luopua.
Sellaisessa tapauksessa se yleensä on lapsen edun vastaista. Vaikka perintöä rasittaa hallintaoikeus ei se välttämättä ole "huonoa" perintöä, vaikka itseä harmittaakin ettei omaisuuttaan pääse heti käyttämään ja pelkää haltijan sen tuhoavan. Siksihän ulkopuolinen tämän arvioi, ettei se vanhemman henkilökohtainen mielipide ja tunnemyrsky vaikuta päätökseen lapsen puolesta.
Kumoaako lakiosavaatimus lesken hallintaoikeuden?
Meillä kumosi, mutta eivät olleet naimisissa.
Alue: Aihe vapaa
Ei heidänkään ole sitä pakko ottaa, vaikka kieltäytymisprosessi on vähän monimutkaisempi. Kenenkään, edes alaikäisen, ei ole PAKKO ottaa perintöä vastaan, vaan päätepysäkki on valtion kassa.