Miksi suurin osa ihmisistä vähättelee tuurin merkitystä elämässä?
Kommentit (864)
Vierailija kirjoitti:
Typerät ihmiset kuvittelevat omalla toiminnallaan vaikuttaneensa menestymiseensä. Huh, mitä harhaa. Tiedän monia lahjakkaita ja ahkeria, yritteliäitä ihmisiä, jotka eivät ole menestyneet kovasta työstään huolimatta.
Miksi eivät?Joku ei täsmää, joko he eivät ole lahjakkaita tai ahkeria. Voit tietenkin kirjottaa tarinan kuinka nämä jäivät rattijuopon yliajamaksi ja neliraajahalvaantuivat, mutta oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinnikkyys ja pitkäjänteinen työ koulussa ja työelämässä usein tuo myönteisiä tuloksia, todistuksia ja lisää töitä. Ei ole tuuria. Minäkin 7 oppilas kävin ahkerasti tunneilla ja niin vain valmistuin kahdesta toisen asteen koulusta ja myöhemmin alemmasta korkeakoulusta. Näiden jälkeen töihin päivä toisensa jälkeen, laskutettavaa työtä tunti toisensa jälkeen. Ei ole tuuria. Välillä sitten kova, tuloksellinen työ huomataan ja siitä tulee jos jonkinnäköistä palkintoa. Ei ole tuuria.
Tuuria oli, että synnyit Suomeen, sait opiskella ja olla terveenä. Älä kuvittele itse vaikuttaneesi niihin asioihin.
Sama tuuri on käynyt erittäin merkittävällä osalla suomalaisista. Eiköhän kyse ole paljolti siitä mitä ihmiset tekevät saamillaan mahdollisuuksilla. Jännästi tuuri käy useammain niillä jotka yrittävät ahkerasti kuin niillä jotka eivät.
Vierailija kirjoitti:
Vesa Keskinen ei ole enää yhtä vetovoimainen kuin vaikka 10v. sitten.
Paskapuhetta, Vesku on ihana 😍
Koska se on vain kylä, jossa sijaitsee suuri kyläkauppa.
Tuuri ja sopiva röyhkeys, en tarkoita negatiivista röyhkeyttä, vaan rohkeaa röyhkeyttä.
Olen sitä mieltä,että sattuma on paljon tärkeämpi kuin kommentoijat väittävät.Opettajani kertoi oppilaastaan joka ei pärjännyt työelämässä, tässä polku,ammattikoulu,teknillinen koulu,tek,opisto ins.,yliopisto Di. yliopisto tekniikan tohtori.Sattuma on ollut suurin nimittäjä,omalla kohdallani.Ammatti koulu,työtön, ompelukone mekanikko,teknillinen koulu,suunnittelija. josta 40v. jälkeen eläkkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä,että sattuma on paljon tärkeämpi kuin kommentoijat väittävät.Opettajani kertoi oppilaastaan joka ei pärjännyt työelämässä, tässä polku,ammattikoulu,teknillinen koulu,tek,opisto ins.,yliopisto Di. yliopisto tekniikan tohtori.Sattuma on ollut suurin nimittäjä,omalla kohdallani.Ammatti koulu,työtön, ompelukone mekanikko,teknillinen koulu,suunnittelija. josta 40v. jälkeen eläkkeelle.
Harva tuollaisella historialla julistaa itse olevansa oman onnensa seppä.
Vierailija kirjoitti:
No tuota... Kyllä mä uskon, että opinnoilla ja omalla ajalla työn ohella hankituilla lisäopinnoilla sekä sinnikkäällä oikean alan työnhaulla oli osansa siihen, että lopulta ura urkeni.
Olisiko urjennut laakereilla leväten ja surkutellen kun ei tuurilla arpa osunut kohdalle?
Monet ajattelevat tuota tuuri-juttua liian pienellä poikkileikkauksella. Kun oikeasti tuossa sitä tuuria oli se, että pystyit opiskelemaan ahkerasti ja hakemaan toivomallesi alalle jne. Ei ole osunut kohdalle likaa kuormittavia tekijöitä aiemmin tai ajankohtaisesti. Paino sanalla liikaa, kaikilla on elämän varrella eri asteisia haasteita. Se tuuri määrittyy pikemmin siinä, mitä mahdollisuuksia saa, ei miten niitä käyttää.
Ihmisten kokemuksista päätellen, on paljon raskaampaa olla kykenemättä omaan parhaaseensa kuin työskennellä, vaikka kovastikin, suotuisissa olosuhteissa. Ei ole tuntunut liian vaikealta kuitenkaan, eikö näin? Teit sen koska pystyit ja hinta oli suhteessa mahdollisuuksiin. On itseasiassa todella harvinaista, että etuoikeutetut ihmiset havaitsisivat sen vaikutukset laajemmin. Se on ihan luontevaa, koska se on se oma yksi kokemus. Eikä ole mielekästä miettiä liikaa muiden asioita kun on omatkin hoidettavana. Etuoikeus aka "tuuri" tulee näkyväksi vasta kun se menetetään, jolloin samalla tulee ilmiselväksi omat rajat sen ylläpitämisen suhteen. Vasta silloin tietää.
Mikään ei ole sattumaa.
Eikö,no ei se seitsemän oikein lotossa taida olla muuta kuin tuuria ja sattumaa.
Voitin kerran 6 oikein lotossa. Oliko se hyvä vai huono tuuri, kun yhdestä numerosta jäi kiinni miljoonavoitto? Minä voitin muutaman hassun tonnin.. Mutta en olisi voittanut sitäkään, jos en olisi lotonnut.
Olen kuitenkin huomannut, että minulla on melko hyvä tuuri. Toisaalta en tee mitään kehittyäkseni (esim. Sivistä itseäni, näe vaivaa korkeampaan tutkintoon, rohkaistu ja etene uralla), jostain syystä tunnen saaneeni työpaikkani tuurilla, en taidolla enkä usko itseeni. Ehkä olisin menestyneempi, jos tämän "tuurin" lisäksi tekisin jotain OIKEASTI? Vai olenko sittenkin tehnyt paljon ja tuuria ei ole?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typerät ihmiset kuvittelevat omalla toiminnallaan vaikuttaneensa menestymiseensä. Huh, mitä harhaa. Tiedän monia lahjakkaita ja ahkeria, yritteliäitä ihmisiä, jotka eivät ole menestyneet kovasta työstään huolimatta.
Miksi eivät?Joku ei täsmää, joko he eivät ole lahjakkaita tai ahkeria. Voit tietenkin kirjottaa tarinan kuinka nämä jäivät rattijuopon yliajamaksi ja neliraajahalvaantuivat, mutta oikeasti.
Mitä on lahjakkuus ja ahkeruus? Ahkera tekee sinnikkäästi paljon? Mutta mitä? Harva on niin älykäs, että ahkerakaan toiminta olisi todella optimoitua. Tekee paljon. Itsensä eteen, muiden eteen, tekee mitä vaan, mutta ahkerasti..?
Lahjakkuus taas on ilmeisesti sitä, että on poikkeuksellisen hyvä jossain sillä hetkellä yleisesti arvostetussa kyvyssä. Tämä taas voi vaihdella maailman ajassa, joten tuuria vaatii jälleen syntyä oikeaan aikaan oikeilla kyvyillä. Väärinymmärretyt nerot, kiistämättä lahjakkaita, mutta tuskin tunnistaisit heitä omassa ajassasi edeltäjiä paremmin. Heillä saattoi olla tyly kohtalo, huonoa tuuria ympäristön tai muiden älykkyyden suhteen? Vai olisiko heiltä fiksumpaa ollut sopeutua vallitsevaan kantaan ja "tehdä itse tuurinsa" eli tulla hyväksytyiksi ympäristössään elinaikanaan? Se olisi ollut epäonneksi tuleville polville. Että miten näitä nyt ottaa, aika paljon itse näen sattumaa ja muuttujia kaikkialla.
Olen pessimisti. Jos tapahtuu jotain onnekasta, niin kilo 💩 odottaa nurkan takana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typerät ihmiset kuvittelevat omalla toiminnallaan vaikuttaneensa menestymiseensä. Huh, mitä harhaa. Tiedän monia lahjakkaita ja ahkeria, yritteliäitä ihmisiä, jotka eivät ole menestyneet kovasta työstään huolimatta.
Miksi eivät?Joku ei täsmää, joko he eivät ole lahjakkaita tai ahkeria. Voit tietenkin kirjottaa tarinan kuinka nämä jäivät rattijuopon yliajamaksi ja neliraajahalvaantuivat, mutta oikeasti.
Ajatellaan tilannetta, että koulutettuja, päteviä, ahkeria, yritteliäitä yms. hakijoita on satoja. Haastattelluun pääsee kymmenen ihmistä. Avoinna on yksi työpaikka. No, silloin vain yksi onnekas heistä saa sen työpaikan. Muuttuvatko sitten nuo muut sadat sitten sillä hetkellä koluttamattomiksi, laiskoiksi, saamattomiksi yms? Vain koska vain yksi heistä valittiin? Ei, heillä ei vain ollut onnea tai tuuria eivätkä tulleet valituiksi.
Esimerkiksi juuri työpaikan saanti on onnekas sattuma nykyään. Koska samanvertaisia hakijoita on hyvin runsaasti yhtä paikkaa kohti. Toisin oli ennen, ihan koko systeemi. Myös suhteet, verkostot, sukulaisuus merkitsevät paljon. Ei ole omaa ansiota syntyä/kuulua sukuun jossa on hyvät verkostot.
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei ole sattumaa.
Eikö,no ei se seitsemän oikein lotossa taida olla muuta kuin tuuria ja sattumaa.
Sen kerran, noin kerran kuussa, kun lottoan ja pelaan sen jokerin niin tulos on erittäin huono. Lotossa 5 rivissä on tyypillinen saalis 1, 2, tai 3 oikein. Jokerissa on hyvin usein puhdas 0, joskus 1 numero oikein. Ajatella, edes kahta numeroa ei osu. Kun lukee, että joku saa ne jokerin numerot kaikki oikein ja vielä tuplanumeron kera niin hyvää tuuriahan se on. Samoin kun joku saa yksin 7 oikein miljoonien pääpotin lotossa. Tai pienemmänkin.
Ei näissä vaadita muuta ahkeruutta tai opiskelutasoa kuin sen lottokupongin ostaminen. Ja miljoonavoiton jälkeen ei työ- tai rahahuolia ihmisellä ole. Onko tämä jotenkin omaa ansiota tai kovan työn tulos?
"Ajatellaan tilannetta, että koulutettuja, päteviä, ahkeria, yritteliäitä yms. hakijoita on satoja. Haastattelluun pääsee kymmenen ihmistä. Avoinna on yksi työpaikka. No, silloin vain yksi onnekas heistä saa sen työpaikan. Muuttuvatko sitten nuo muut sadat sitten sillä hetkellä koluttamattomiksi, laiskoiksi, saamattomiksi yms? Vain koska vain yksi heistä valittiin? Ei, heillä ei vain ollut onnea tai tuuria eivätkä tulleet valituiksi.
Esimerkiksi juuri työpaikan saanti on onnekas sattuma nykyään. Koska samanvertaisia hakijoita on hyvin runsaasti yhtä paikkaa kohti. Toisin oli ennen, ihan koko systeemi. Myös suhteet, verkostot, sukulaisuus merkitsevät paljon. Ei ole omaa ansiota syntyä/kuulua sukuun jossa on hyvät verkostot. "
Ei ole. Itse ihmisiä palkaavana voin sanoa että tasaväkisiä, hyviä hakijoita ei ole. Ihmisissä on aina vahvuuksia ja heikkouksia ja noiden välillä joudutaan tekemään kompromisseja. Itseään ahkerasti kehittäneet erottuvat kyllä helposti 100 henkilön joukosta.
Vierailija kirjoitti:
"Ajatellaan tilannetta, että koulutettuja, päteviä, ahkeria, yritteliäitä yms. hakijoita on satoja. Haastattelluun pääsee kymmenen ihmistä. Avoinna on yksi työpaikka. No, silloin vain yksi onnekas heistä saa sen työpaikan. Muuttuvatko sitten nuo muut sadat sitten sillä hetkellä koluttamattomiksi, laiskoiksi, saamattomiksi yms? Vain koska vain yksi heistä valittiin? Ei, heillä ei vain ollut onnea tai tuuria eivätkä tulleet valituiksi.
Esimerkiksi juuri työpaikan saanti on onnekas sattuma nykyään. Koska samanvertaisia hakijoita on hyvin runsaasti yhtä paikkaa kohti. Toisin oli ennen, ihan koko systeemi. Myös suhteet, verkostot, sukulaisuus merkitsevät paljon. Ei ole omaa ansiota syntyä/kuulua sukuun jossa on hyvät verkostot. "
Ei ole. Itse ihmisiä palkaavana voin sanoa että tasaväkisiä, hyviä hakijoita ei ole. Ihmisissä on aina vahvuuksia ja heikkouksia ja noiden välillä joudutaan tekemään kompromisseja. Itseään ahkerasti
Osaatko kertoa, mitä kompromisseja sinun kohdallasi jouduttiin tekemään palkkausvaiheessa? Kysymys mittaa itsereflektiokykyä, mikä puolestaan antaa osviittaa kyvystä huomioida kokonaisuuksia. Perustuuko vahvuuksien ja heikkouksien arvottaminen siihen, että ihailet jonkun toisen omistasi erilaisia taitoja vai siihen, että missä olet itse hyvä? Tiedät rekrytoijien automaattisen taipumuksen suosia tiettyjä ominaisuuksia riippumatta siitä, ovatko ne tehtävästä suoriutumisen kannalta tärkeitä vai eivät? Pohditko tämän läpi jokaisessa prosessissa? Sinun ymmärtämys asioista on se muiden tuuri. Hyvä tai huono. Mistä tekemistäsi virheistä olet oppinut eniten?
Niin moni asia on sattumasta kiinni ja myös myötämielisyydestä. Esmi. Minua painostetaan jatkuvasti hakemaan töihin ulkomaille, mutta miksi tuhlaisin aikaa puhelinaspana Kreikassa, kun en kuitenkaan ammatillisesti tahdo kulkea kyseiseen suuntaan. Lisäksi puhelinaspan palkoilla ei makseta suomen lainalyhennyksiä. Eli vaikka itsellä olisi tavoitteita eivät ympäristö ja kanssaihmiset välttämättä tue tai edes hyväksy vaan tahtovat jyrätä oman tahtonsa läpi vaikkeivat päätökset koskisi heitä millään tavalla.
Eli ei auta vähätellä tuuria, onnea tai yhteistyön voimaa. Yksin harvemmin saavuttaa mitään merkityksellistä - olipa kyse ihmissuhteista tai tekemisestä.
Eihän siihen tarvita kun se, että syntyy kultalusikka perseessä oikeaan perheeseen ja ns. rokotettuna perseaukisuutta vastaan. Kaikki muu on sattumaa myös sen jälkeen!
On eri määrä pelimerkkejä. Leikki. Esim sijoitus. Hinta: 10000€/chänssi. Onnistumismahdollisuus 0-20%
A 0 € vain velkaa.
Joillain B 20000€, josta puolet törsää ja saa 1 mahdollisuuden.
C perii 200000€ ja hänellä on 20 vastaa mahdollisuutta tai 10 , vaikka puolet menisi humputteluun. Eli lähes varmasti onnistuu, jopa useasti
En sinällään usko että oma "menestyminen" elämässäni on ollut pelkästään tuurista kiinni. Sopivan verran opiskelua, ahkeruus ja oppimisen halu työelämässä.
Mutta olen pystynyt elämässäni myöntämään että olen ollut pari kertaa oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Ensimmäinen kerran kun jäin työttömäksi, jokusen kuukauden jälkeen sain työtarjouksen jonka hylkäsin vain sisäisen fiiliksen takia, viikkoa myöhemmin sain paljon paremman työtarjouksen jonka otin vastaan.
Toinen työhön liittyvä tuuri kävi kun olin kyllästynyt työnantajaan ja sain sovittua että kun projekti loppuu olen vapaa lähtemään. Soitin kilpailevalle yritykselle ja heillä oli alkamassa sopiva projekti juuri kun vanhani loppuun, sain uuden työn vain sattuman varaisella puhelinsoitolla.
Minulla aina ollut hyvää tuuria työelämässä.