Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi suurin osa ihmisistä vähättelee tuurin merkitystä elämässä?
Kommentit (864)
Molempia tarvitaan: määrätietoisuutta ja tuuria. Ajatellaanpa tilannetta, jossa on kaksi yhtä lahjakasta henkilöä, joilla on sama tutkinto, yhtä paljon kokemusta, ulkonäön suhteen samaa tasoa ym. ja jotka hakevat samaa työpaikkaa. Valitsijat myöntävät, että eivät osaa tehdä eroa kahden tasaisen ehdokkaan välillä. Niinpä he valitsevat arvalla. Seuraus: toinen saa hyväpalkkaisen vakityön vuosikymmeniksi. Hän voi asettua aloilleen, hankkia auton ja asunnon, ehkä kesämökinkin. Hän voi perustaa perheen ja tarjota lapselle vakaat olot. Se toinen voi joutua sinnittelemään pätkätöissä, joutua olemaan välillä työttömänä ja turvautua tukiin. Hän voi joutua muuttamaan toistuvasti eri paikkakunnille töiden perässä. Hänelle ei kerry varallisuutta, hän ei voi hankkia omistusasuntoa, ilman vakityötä hän ei ehkä kykene perustamaan perhettä jne. Kyllä tuurilla voi olla ratkaiseva merkitys. Tiedän tyypin, joka oli tosi surkea koulussa, ei viitsinyt opiskella. Pääsi sukulaissuhteen avulla työhön heti lukion jälkeen ja on edennyt urallaan käytännössä täysin ilman koulutusta. On hän varmasti tehnyt kovasti töitä, mutta se alkuperäisen työn saaminen oli täysin kiinni tuurista ja sukulaissuhteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tuuri vaikuttaa elämään. Mutta ei parhainkaan tuuri auta jos sen tuomaa hyötyä ei osaa käyttää hyväkseen.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on taipumusta ottaa kunnia itselleen onnistumisista ja syyttää jotakin ulkopuolista epäonnistumisista. Esimerkiksi tutkimuksissa joissa pelataan peliä ja osalle annetaan suhteeton etu muihin nähden. Silti sanovat, että oli vain omaa ansiota kun meni hyvin muihin nähden.
Muistaakseni suhteetonta etua saaneet olivat pelaamisen alussa jopa pahoillaan omasta hyvästä onnestaan, mutta pelin loputtua ajattelivat jo voittojen olleen omaa ansiota
Itseäni ihmetyttää tämä hyvistä olosuhteista ja tuurista puhuminen. Itse olen tehnyt mittavan luokkahypyn ja vähävaraiset vanhempani ovat aina kannustaneet opiskeluissa. Ne olosuhteet eivät vaan ole mikään onnekas sattuma, vaan vanhempieni monien vuosien kova työ kasvattaa lapsista yhteiskuntakelpoisia ja omilla ansioillaan pärjääviä. Omasta elämästä on tingitty lasten kustannuksella ja tästä olen kiitollinen. He ovat hoitaneet oman tehtävänsä niinkuin kuuluu, eikä kysymys ole tuurista. Siihen päälle vielä omat pitkät päivät pääsykokeiden ja opintojen parissa, sadat työhakemukset ja ahkera työnteko. Tuuriin vetoavat ne, jotka eivät itse tai joiden vanhemmat eivät ole jaksaneet hoitaa hommiaan kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
No ei ole. Olen tehnyt todella pitkäjänteisesti ja päämäärätietoisesti töitä onnistumisieni eteen. Ne eivät ole tuuria tai sattumaa.
No juu, ehkä noinkin voi ajatella. Sattuma saattaa kuitenkin tuoda eteen jotain, josta selviytymiseen kuuluu todella paljon voimavaroja.
Vähän kuin olisit hukkumaisillasi aavalla merellä ilman ulkopuolista apua. Sinne sitä sitten vajoaa meren pohjaan, vaikka kuinka olisit päämäärätietoisesti matkalla mantereelle turvaan. Tuurilla saatat selvitä, jos joku sattuu sinut huomaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oman onnensa seppä kirjoitti:
Oletteko huomanneet, että elämässään menestyneet korostavat oman toiminnan merkitystä ja epäonnistuneet korostavat tuurin vaikutusta?
Havainto on oikea, mutta onko tuo syy vai seuraus?
Vierailija kirjoitti:
Siksi etteivät he ole kohdanneet sellaisia vastoinkäymisiä, joista selviytyminen on kiinni muustakin, kuin tahdonvoimasta ja päämäärätietoisesta työskentelemisestä. On helppo sanoa onnistumisen olevan omaa ansiota, mutta unohdetaan, että menestys ja onnistuminen vaativat myös kanssaihmisten myötämielisyyttä, oikeaa ajoitusta ja kyllä toisinaan tuuriakin.
Tämä on totta, mutta totta on myös se, että ihmiset, jotka menestyvät luovat itse niitä tilanteita, joissa tuuri käy. Tämä on tutkittu juttu.
Lisäksi, kaikille ihmisille sattuu elämässä kaikkea ikävää, onnelliset ihmiset valitsevat, miten suhtautuvat niihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oman onnensa seppä kirjoitti:
Oletteko huomanneet, että elämässään menestyneet korostavat oman toiminnan merkitystä ja epäonnistuneet korostavat tuurin vaikutusta?
Havainto on oikea, mutta onko tuo syy vai seuraus?
Ei ole. Ihminen voi itse luoda niitä " onnekkaita sattumia".
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ihmetyttää tämä hyvistä olosuhteista ja tuurista puhuminen. Itse olen tehnyt mittavan luokkahypyn ja vähävaraiset vanhempani ovat aina kannustaneet opiskeluissa. Ne olosuhteet eivät vaan ole mikään onnekas sattuma, vaan vanhempieni monien vuosien kova työ kasvattaa lapsista yhteiskuntakelpoisia ja omilla ansioillaan pärjääviä. Omasta elämästä on tingitty lasten kustannuksella ja tästä olen kiitollinen. He ovat hoitaneet oman tehtävänsä niinkuin kuuluu, eikä kysymys ole tuurista. Siihen päälle vielä omat pitkät päivät pääsykokeiden ja opintojen parissa, sadat työhakemukset ja ahkera työnteko. Tuuriin vetoavat ne, jotka eivät itse tai joiden vanhemmat eivät ole jaksaneet hoitaa hommiaan kunnolla.
Oletko itse valinnut nämä vanhempasi, vai olisiko ihan TUURISTA kiinni, että et saanut alkoholisti/narkkari/hyväksikäyttäjä jne. vanhempia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne joilla on ollut tuuria, sokaistuvat sille, mikäli nöyryys ja viisaus puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Molempia tarvitaan: määrätietoisuutta ja tuuria. Ajatellaanpa tilannetta, jossa on kaksi yhtä lahjakasta henkilöä, joilla on sama tutkinto, yhtä paljon kokemusta, ulkonäön suhteen samaa tasoa ym. ja jotka hakevat samaa työpaikkaa. Valitsijat myöntävät, että eivät osaa tehdä eroa kahden tasaisen ehdokkaan välillä. Niinpä he valitsevat arvalla. Seuraus: toinen saa hyväpalkkaisen vakityön vuosikymmeniksi. Hän voi asettua aloilleen, hankkia auton ja asunnon, ehkä kesämökinkin. Hän voi perustaa perheen ja tarjota lapselle vakaat olot. Se toinen voi joutua sinnittelemään pätkätöissä, joutua olemaan välillä työttömänä ja turvautua tukiin. Hän voi joutua muuttamaan toistuvasti eri paikkakunnille töiden perässä. Hänelle ei kerry varallisuutta, hän ei voi hankkia omistusasuntoa, ilman vakityötä hän ei ehkä kykene perustamaan perhettä jne. Kyllä tuurilla voi olla ratkaiseva merkitys. Tiedän tyypin, joka oli tosi surkea koulussa, ei viitsinyt opiskella. Pääsi sukulaissuhteen avulla työhön heti lukion jälkeen ja on edennyt urallaan käytännössä täysin ilman koulutusta. On hän varmasti tehnyt kovasti töitä, mutta se alkuperäisen työn saaminen oli täysin kiinni tuurista ja sukulaissuhteesta.
Hyviä, ja ihan todellisiakin esimerkkejä sattuman olemassaolosta.
Itse satuin saamaan aikanaan yhden ison diilin siksi, että kollegan lapsi sairastui. Tämä sitoutti siinä määrin, että myöhemmin pääsin tähän yritykseen töihin. Toki kyse oli hyvin hoidetusta asiakkuudesta ja kovasta työstä, mutta siinä oli täysin sattumaa (mies)kollegan lapsen sairastuminen ja kotiin jääminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi etteivät he ole kohdanneet sellaisia vastoinkäymisiä, joista selviytyminen on kiinni muustakin, kuin tahdonvoimasta ja päämäärätietoisesta työskentelemisestä. On helppo sanoa onnistumisen olevan omaa ansiota, mutta unohdetaan, että menestys ja onnistuminen vaativat myös kanssaihmisten myötämielisyyttä, oikeaa ajoitusta ja kyllä toisinaan tuuriakin.
Tämä on totta, mutta totta on myös se, että ihmiset, jotka menestyvät luovat itse niitä tilanteita, joissa tuuri käy. Tämä on tutkittu juttu.
Lisäksi, kaikille ihmisille sattuu elämässä kaikkea ikävää, onnelliset ihmiset valitsevat, miten suhtautuvat niihin.
Riippuu siitä millaisista ikävistä tapahtumista on kyse ja kuinka kauaskantoisia niiden vaikutukset ovat. Se kuinka valitsee suhtautua riittää tiettyyn pisteeseen saakka. Suhtautumisen valinta on uskomus, joka on samassa genressä uskomusten kanssa kuten: maailma peilaa takaisin sisäistä maailmaasi ja epäonnistumista seuraa jotakin parempaa. Samoin ajatus siitä ettei tarvitse mitään ulkopuolelta vaan sisäinen maailma tarjoaa kaiken sen rakkauden, välittämisen ja runsauden, jota ihminen tarvitsee.
Ei se niin mene. Jokainen näyttää täysin omia kokemuksiaan, tunteitaan ja tulkintojaan. Kyllä täällä jokainen tarvitsee toisiaan ja hyvä niin. Myös siihen onnistumiseen ja onnellisuuteen, joka ei saisi liittyä tuuriin tai jonka pitäisi olla ainoastaan omaa ansiota.
Oman onnensa seppä kirjoitti:
Oletteko huomanneet, että elämässään menestyneet korostavat oman toiminnan merkitystä ja epäonnistuneet korostavat tuurin vaikutusta?
No täähän on nyt selvä asia. Mä olin onnistuja siihen asti kun sairastuin. Tosin hyvä tuuri antoi mulle rakastavan ja kannustavan lapsuudenperheen. Oman perheeni olen tehnyt ihan omilla valinnoilla. Työura oli lyhyt, mutta antoisa ja sattiumien summa, olin oikeassa paikassa oikeaan aikaan, kun rekrytoitiin henkilökuntaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ihmetyttää tämä hyvistä olosuhteista ja tuurista puhuminen. Itse olen tehnyt mittavan luokkahypyn ja vähävaraiset vanhempani ovat aina kannustaneet opiskeluissa. Ne olosuhteet eivät vaan ole mikään onnekas sattuma, vaan vanhempieni monien vuosien kova työ kasvattaa lapsista yhteiskuntakelpoisia ja omilla ansioillaan pärjääviä. Omasta elämästä on tingitty lasten kustannuksella ja tästä olen kiitollinen. He ovat hoitaneet oman tehtävänsä niinkuin kuuluu, eikä kysymys ole tuurista. Siihen päälle vielä omat pitkät päivät pääsykokeiden ja opintojen parissa, sadat työhakemukset ja ahkera työnteko. Tuuriin vetoavat ne, jotka eivät itse tai joiden vanhemmat eivät ole jaksaneet hoitaa hommiaan kunnolla.
Oletko itse valinnut nämä vanhempasi, vai olisiko ihan TUURISTA kiinni, että et saanut alkoholisti/narkkari/hyväksikäyttäjä jne. vanhempia?
En ole, mutta tarkoitan, ettei se ole tuuria, että juuri heidän lapsensa, kuka ikinä sitten olisikaan, on pärjännyt elämässä, koska he ovat itse omilla valinnoillaan kasvattaneet lapsen siten. Älyllisesti epärehellistä laittaa tuollainen tuurin piikkiin, silloinhan ihan minkä tahansa asian voisi sanoa olevan vain tuuria. Mutta se kai tällä ulisijajoukolla onkin tavoitteena. Kenelläkään ei ole mitään vastuuta omasta elämästään, koska kaikki on vaan tuuria. Mitään ei kannata tehdä tai yrittää, koska omat vaikutusmahdollisuudet ovat mitättömät, koska kaikki on vaan TUURISTA kiinni. Ei ihme, että nämä ihmiset eivät saavuta mitään.
Huonoa tuuria oli se että minusta tuli laitoslapsi. Hyvää tuuria se, että ulkonäöltäni olen täysi kymppi, ja älykkyysosamääräni on yli 130.
Olen pärjännyt elämässä oikein hyvin.
Esim. kumppanin löytymisessä on paljon tuuria mukana. Itse olen ollut 4 vuotta sinkkuna ja löytänyt 3 miestä, joista pidin todella, ja hekin pitävät minusta. Kaikki nämä kuitenkin sanoivat etteivät halua sitoutua syystä x, eli eivät ole valmiita suhteeseen tms. Sen sijaan moni tuttuni on löytänyt nopeasti eron jälkeen uuden ja alkaneet heti seurustella. Miksi minulle on jo kolme miestä sanonut että eivät ole valmiita suhteeseen, ja joku saa kumppanin heti ensimmäisestä tyypistä josta tykkää?
Se vain on vaikea myöntää sen olevan niin, minulla itsellä on ollut satumaisen hyvä tuuri ja olen useasti hyödyntänyt sen. Toki moni menestyy itsepäisyydenkin takia, hyvin harva oikeasti ominaisuuksiensa takia, sen huomaa varsin hyvin esim. politiikassa, siellä harvoin pärjää hyvien ominaisuuksien ansiosta.
Elämänkokemus puuttuu näiltä "jokainen on oman onnensa seppä" -ihmisiltä. Sinä tai läheisesi voi saada aivoverenvuodon ja kuolla tai halvaantua.. rattijuoppo ajaa päällesi jne...
Myöskin suomeen syntyminen vaikuttaa.. miten olisit pärjännyt omilla kyvyilläsi ja persoonallasi jos olisit syntynyt intiassa jne..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ihmetyttää tämä hyvistä olosuhteista ja tuurista puhuminen. Itse olen tehnyt mittavan luokkahypyn ja vähävaraiset vanhempani ovat aina kannustaneet opiskeluissa. Ne olosuhteet eivät vaan ole mikään onnekas sattuma, vaan vanhempieni monien vuosien kova työ kasvattaa lapsista yhteiskuntakelpoisia ja omilla ansioillaan pärjääviä. Omasta elämästä on tingitty lasten kustannuksella ja tästä olen kiitollinen. He ovat hoitaneet oman tehtävänsä niinkuin kuuluu, eikä kysymys ole tuurista. Siihen päälle vielä omat pitkät päivät pääsykokeiden ja opintojen parissa, sadat työhakemukset ja ahkera työnteko. Tuuriin vetoavat ne, jotka eivät itse tai joiden vanhemmat eivät ole jaksaneet hoitaa hommiaan kunnolla.
Oletko itse valinnut nämä vanhempasi, vai olisiko ihan TUURISTA kiinni, että et saanut alkoholisti/narkkari/hyväksikäyttäjä jne. vanhempia?
En ole, mutta tarkoitan, ettei se ole tuuria, että juuri heidän lapsensa, kuka ikinä sitten olisikaan, on pärjännyt elämässä, koska he ovat itse omilla valinnoillaan kasvattaneet lapsen siten. Älyllisesti epärehellistä laittaa tuollainen tuurin piikkiin, silloinhan ihan minkä tahansa asian voisi sanoa olevan vain tuuria. Mutta se kai tällä ulisijajoukolla onkin tavoitteena. Kenelläkään ei ole mitään vastuuta omasta elämästään, koska kaikki on vaan tuuria. Mitään ei kannata tehdä tai yrittää, koska omat vaikutusmahdollisuudet ovat mitättömät, koska kaikki on vaan TUURISTA kiinni. Ei ihme, että nämä ihmiset eivät saavuta mitään.
Mitenkään kasvatusta vähättelemättä, mutta ei sekään takaa mitään. Veljeni lopetti työnteon siinä parikymppisenä omasta valinnastaan. Minä olen työkennellyt ja ostanut oman asunnon.
Ihan sama miksi sitä kutsutaan, mutta ihminen voi tehdä valintoja vain omasta puolestaan, kaikki muu tulee sattumalta.
Ei kukaan ole väittänyt ettei ihmisellä itsellään ole vastuuta omasta elämästään, vain todettu että sattumallakin on vaikutusta ihmisen elämiin.
Alue: Aihe vapaa
Nimenomaan painotus sanalla pärjää. Useimmiten he jotka kokevat onnistuneensa ja olevansa menestyneitä elämän eri osa-alueilla eivät pärjää vaan elävät sellaista elämäntapaa ja elämää, jonka kokevat tyydyttäväksi ja täyttäväksi. Silloin, kun puhutaan pärjäämisestä ja selviytymisestä, ei tosiaankaan ole kyse runsaasta ja tyydyttävästä elämästä.