Viron koulut ovat nyt Suomea parempia

Vierailija kirjoitti:

Ei taida pahemmin olla m a a h a n muuttajia tai heidän lapsiaan. Ei kouluissa eikä koko maassa.

Virossa on väkilukuun nähden moninkertaisesti ukrainalaisia Suomeen nähden. Sinällään huvittavaa on se, että ukrainankieliset oppivat viron nopeammin kuin venäjänkieliset, koska kotiväki motivoi oppimaan maan kielen. Ukrainalaiset ajattelevat ja toivovat olevansa ulkomailla vain väliaikaisesti ja sen jälkeen pääsevänsä jälleenrakentamaan maataan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei taida pahemmin olla m a a h a n muuttajia tai heidän lapsiaan. Ei kouluissa eikä koko maassa.

Eihän ne ota muslimeja käytännössä lainkaan. Ja jos sellainen tuleekin niin se ei kulje vapaana niin kauan kuin hakemuksen käsittely on kesken.

Virossa on tehty Viron ABC myös ara_biaksi. Siinä selitetään maahan ja tapoihin liittyvät syyt ja seikat. Vuoden 2015 tulijat lähtivät Saksaan, koska Virossa ei saa tulija 9 kuukauden jälkeen minkäänlaisia avustuksia ja pitää tulla toimeen työllään.

Virossa asuvat a zerit ja ta taarit ovat niin integroituneita valtaväestöön, ettei heillä ole uskonnonharjoitus päivän näkyvin toimitus tai siitä tiedotettaisiin koko maailmalle.

Vierailija kirjoitti:

Virossa lapset opetetaan käyttäytymään jo KOTONAAN ja ovat valmista materiaalia opettajille opettamista varten.

Mites Suomessa?

Suomessa on kaksi porukkaa, joiden lapset käyttäytyvät pääosin huonosti. Rikkaat ja köyhät. Molempien perheet saavat etuja enemmän, kuin ansaitsevat. Suomessa parhaiten kasvatetaan lapsia, joiden vanhemmat joutuvat pienellä palkalla raatamaan, ja siirtävät ahkeruuden ja tietynlaisen reilun asenteen lapsilleen.

Se, onko se reilua, on eri juttu.

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisi tietää, kuinka paljon Viron opetussuunnitelmissa ja niiden käytännön toteutuksessa uhrataan voimavaroja sukupuolien ja seksuaalisuuksien moninaisuuteen? Entä miten monikulttuurisuuskasvatus, eri äidinkielten ja uskontojen opetus on organisoitu osaksi koulujen arkea? Tässä saattaisi olla aiheen tynkää vaikkapa jonkinlaiseen vertailevaan tutkimusotteeseen kasvatustieteen gradun ellei väitöskirjankin tekijälle.

Ongelma on siinä, että suomalaisten luonnontieteellinen osaaminen on romahtanut. Kun kieli on ajattelun väline ja ei hallita omaa äidinkieltään vaan tuotetaan jotain finglishiä tai vastaavaa niin mistä siinä sitten löydät ne tarkat sanat?

Sen lisäksi suomalaisten sisälukutaito on romahtanut. Paras esimerkki on mennä lukemaan vaikka joku IS:n artikkeli ja sen lukijoiden kommentteja, joissa ei ymmärretä laisinkaan, mitä artikkelissa sanottiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisi tietää, kuinka paljon Viron opetussuunnitelmissa ja niiden käytännön toteutuksessa uhrataan voimavaroja sukupuolien ja seksuaalisuuksien moninaisuuteen? Entä miten monikulttuurisuuskasvatus, eri äidinkielten ja uskontojen opetus on organisoitu osaksi koulujen arkea? Tässä saattaisi olla aiheen tynkää vaikkapa jonkinlaiseen vertailevaan tutkimusotteeseen kasvatustieteen gradun ellei väitöskirjankin tekijälle.

Ongelma on siinä, että suomalaisten luonnontieteellinen osaaminen on romahtanut. Kun kieli on ajattelun väline ja ei hallita omaa äidinkieltään vaan tuotetaan jotain finglishiä tai vastaavaa niin mistä siinä sitten löydät ne tarkat sanat?

Sen lisäksi suomalaisten sisälukutaito on romahtanut. Paras esimerkki on mennä lukemaan vaikka joku IS:n artikkeli ja sen lukijoiden kommentteja, joissa ei ymmärretä laisinkaan, mitä artikkelissa sanottiin.

Nuo artikkelien kommentoijat ovat lasten isovanhempien ja vanhempien ikäisiä. Kun lapsen tai nuoren lähiaikuiset ovat noin pihalla niin siinä on paha odottaa mitään tukea oppimiseen heiltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulenpa että Viron koulukulttuuriin kuuluu niskaperseote niskuroiville, mikä on ihan oikein. Kuri ja järjestys takaisin kouluihin, niin kyllä se meilläkin sitten siitä.

Virolainen ystäväni on opettaja. Virossa on opettajalla enemmän kurinpitokeinoja. Ei puhettakaan siitä, että tunnilla näprättäisiin kännykkää tai kuvattaisi toisia. Osassa Viron kouluista ollaan päätettyä siirtyä koulupukuihin siksi, että ei syntyisi koulukiusaamista vaatteiden vuoksi. Siellä ymmärretään, ettei kaikilla ole varaa kalliisiin muotivaatteisiin.

Ne koulupukujen vaatteet kiertävät ihan koulun sisäisellä FB-kirpputorilla jos ne on pesty hajusteettomilla aineilla.

Koulupuku pitäisi ottaa Suomeenkin. Paitsi että sitten syntyisi riita, millainen sen puvun pitäisi olla. Kun tyttöjen ja poikien välille ei saa tehdä edes puheen tasolla eroa, niin miten ihmeessä koulupuvusta pääsisi yksimielisyyteen. Emma ja Iiris saisivat sätkyn heti.

Suomalaisen peruskoulun alasajoa sivusta seuranneena ei voi olla kun tyytyväinen ettei ole omia lapsia. Huonolta näyttää suomen tulevaisuus😟

Olen kuullut , että vanhempi puolustelee lapsensa tekemättömiä läksyjä opettajalle: se ( läksyjen tekeminen ) ei ole Maijasta kivaa. Täh?? Ei läksyjä jätetä tekemättä sen takia , etteivät ne ole kivoja. Ja vielä vanhempien tuella!!

Eräässä seminaarissa kuulin joskus, että lukiolaisen äiti oli opastanut lastaan kiistämään lunttaamisen, kun opettaja oli nähnyt nuoren lunttaavan kokeessa.

Kun Suomi oli Pisa-tulosten huipulla, jotain meni pieleen. Jostain syystä alettiin säätää hyvin toimivaa systeemiä. Ehkä ajateltiin, että kun tuloskatto on saavutettu, otetaan uusi kehityskohde, koska muuten koululaitoksen maine ei enää kasva. Tiedollisen kehittämisen sijaan otettiin arvopohjainen päämäärä, joka toi inkluusion ja itseohjautuvuuden. Oletettiin, että Suomesta tulee suunnannäyttäjä. Idea ei ole toiminut. Itseohjautuvuus on johtanut kummalliseen tilanteeseen, jossa opetusta ulkoistetaan vanhemmille, jolloin heikommat putoavat kyydistä. Inkluusio on johtanut häiriöihin ja oppilaiden opiskelumotivaation heikkenemiseen. Opettajien ja kotien välille on syntynyt ylimääräistä viestintää ja paineita häiriöiden vuoksi. Ei jatkoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulenpa että Viron koulukulttuuriin kuuluu niskaperseote niskuroiville, mikä on ihan oikein. Kuri ja järjestys takaisin kouluihin, niin kyllä se meilläkin sitten siitä.

Virolainen ystäväni on opettaja. Virossa on opettajalla enemmän kurinpitokeinoja. Ei puhettakaan siitä, että tunnilla näprättäisiin kännykkää tai kuvattaisi toisia. Osassa Viron kouluista ollaan päätettyä siirtyä koulupukuihin siksi, että ei syntyisi koulukiusaamista vaatteiden vuoksi. Siellä ymmärretään, ettei kaikilla ole varaa kalliisiin muotivaatteisiin.

Ne koulupukujen vaatteet kiertävät ihan koulun sisäisellä FB-kirpputorilla jos ne on pesty hajusteettomilla aineilla.

Koulupuku pitäisi ottaa Suomeenkin. Paitsi että sitten syntyisi riita, millainen sen puvun pitäisi olla. Kun tyttöjen ja poikien välille ei saa tehdä edes puheen tasolla eroa, niin miten ihmeessä koulupuvusta pääsisi yksimielisyyteen. Emma ja Iiris saisivat sätkyn heti.

Toppakangashaalari, collekangashaalari jne. On sp-neutraalia. Väreinä vaikka harmaa ja tummempi harmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö se lapsiasiavaltuutettukin sanonut, että Suomi on lapsivihamielinen maa. En oikein saanut tolkkua, että miten niin on, mutta jos näin on, niin ei kai sellaisessa ilmapiirissä kukaan mitään opi.

Tuo lapsivohamielisyys ilmenee siinä, että vielä 2000-luvulla ei suvaita lasten keskustelevan ruokapöydässä. Näin jopa peruskouluissa. Jokainen aikuinen voi mennä itseensä ja ajatella, miltä tuntuisi jos joku esivalta kieltäisi viattoman puhumisen? Ei mikään ihme jos on suuri vajaus lasten ja nuorten sosiaalisissa taidoissa. Tämä etenkin kahden koronavuoden jälkeen kun vapaa-ajankin kontaktit olivat minimissä.

Juuri juttelin eskarilaisen kanssa (eskari koulun yhteydessä) niin kuulemma ei ole suotavaa puhua ruokailun yhteydessä. Ovat kuulemma vain hiljaa.  Tein kyllä tarkentavia kysymyksiä, että koskeeko esim. ruoka suussa puhumista mutta ei. Ei saisi puhua. Jäi häiritsemään. Mutta tulin siihen tulokseen, että jos lapset puhuvat keskenään, syöminen jää sikseen. Ainakin omalla eskarilaisella on varattu vartti syömiseen.  Sitten pitäisi olla valmis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö se lapsiasiavaltuutettukin sanonut, että Suomi on lapsivihamielinen maa. En oikein saanut tolkkua, että miten niin on, mutta jos näin on, niin ei kai sellaisessa ilmapiirissä kukaan mitään opi.

Tuo lapsivohamielisyys ilmenee siinä, että vielä 2000-luvulla ei suvaita lasten keskustelevan ruokapöydässä. Näin jopa peruskouluissa. Jokainen aikuinen voi mennä itseensä ja ajatella, miltä tuntuisi jos joku esivalta kieltäisi viattoman puhumisen? Ei mikään ihme jos on suuri vajaus lasten ja nuorten sosiaalisissa taidoissa. Tämä etenkin kahden koronavuoden jälkeen kun vapaa-ajankin kontaktit olivat minimissä.

Juuri juttelin eskarilaisen kanssa (eskari koulun yhteydessä) niin kuulemma ei ole suotavaa puhua ruokailun yhteydessä. Ovat kuulemma vain hiljaa.  Tein kyllä tarkentavia kysymyksiä, että koskeeko esim. ruoka suussa puhumista mutta ei. Ei saisi puhua. Jäi häiritsemään. Mutta tulin siihen tulokseen, että jos lapset puhuvat keskenään, syöminen jää sikseen. Ainakin omalla eskarilaisella on varattu vartti syömiseen.  Sitten pitäisi olla valmis.

Ja tarkennan vielä, että ei tietenkään saa puhua ruoka suussa mutta kohtelias keskustelu ruuan aikana on minusta ihan normaalia.

Kouluhin oppimis- ja opettamisrauha! Pois kaikki hankkeet ja fokus rauhalliseen perinteisen opettajajohtoiseen oppimiseen. Se on kaikista paras keino oppilaiden ja oppimistulosten kannalta. Se ei sulje pois uusia metodeja ja digiä mutta homma on oltava opettajan hanskassa ja oppilaiden on saatava luottaa siihen, ettei heitä jätetä yksin oppimaan asioita, joita he eivät vielä osaa. Hullunmylly uudistushankkeiden kanssa on kertakaikkiaan loputtava. Koulu ei ole psykiatrinen sairaala vaan sairaille lapsille on saatava hoito asianmukaisesti muualla. Erityisluokat takaisin. Näillä Suomi ENNEN pärjäsi Pisa-tuloksissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö se lapsiasiavaltuutettukin sanonut, että Suomi on lapsivihamielinen maa. En oikein saanut tolkkua, että miten niin on, mutta jos näin on, niin ei kai sellaisessa ilmapiirissä kukaan mitään opi.

Tuo lapsivohamielisyys ilmenee siinä, että vielä 2000-luvulla ei suvaita lasten keskustelevan ruokapöydässä. Näin jopa peruskouluissa. Jokainen aikuinen voi mennä itseensä ja ajatella, miltä tuntuisi jos joku esivalta kieltäisi viattoman puhumisen? Ei mikään ihme jos on suuri vajaus lasten ja nuorten sosiaalisissa taidoissa. Tämä etenkin kahden koronavuoden jälkeen kun vapaa-ajankin kontaktit olivat minimissä.

Juuri juttelin eskarilaisen kanssa (eskari koulun yhteydessä) niin kuulemma ei ole suotavaa puhua ruokailun yhteydessä. Ovat kuulemma vain hiljaa.  Tein kyllä tarkentavia kysymyksiä, että koskeeko esim. ruoka suussa puhumista mutta ei. Ei saisi puhua. Jäi häiritsemään. Mutta tulin siihen tulokseen, että jos lapset puhuvat keskenään, syöminen jää sikseen. Ainakin omalla eskarilaisella on varattu vartti syömiseen.  Sitten pitäisi olla valmis.

Ja tarkennan vielä, että ei tietenkään saa puhua ruoka suussa mutta kohtelias keskustelu ruuan aikana on minusta ihan normaalia.

Ruokapöydässä keskusteleminen on minusta kiusallista. Ruoka suussa ei tietenkään halua eikä voikaan puhua. Mutta jos juttelee ahkerasti, niin ruoka jäähtyy.

Söisin mieluiten ihan yksikseni ja juttelisin jossain muualla kuin ruokaillessani. Työpaikalla tietenkään tämä ei onnistu, jos syö henkilöstöravintolassa. Siellä käytännössä aina on muitakin, eikä eristäytyminen järjesty.

Eniten ihmettelen vanhempia, jotka tiedostavat että lapsen koulu ei suju, mutta antavat olla. Itse kävin kouluni 90-00-luvuilla ja silloin oli niin hyvä meininki oppimisen suhteen. Oma lapseni ei ole vielä koulussa, mutta aion tehdä kaikkeni auttaakseni häntä oppimaan. Kouluvuodet on hukkaan heitettyä aikaa, jos sieltä vaan pujotellaan läpi niin ettei mitään jää päähän.

Vierailija kirjoitti:

Eniten ihmettelen vanhempia, jotka tiedostavat että lapsen koulu ei suju, mutta antavat olla. Itse kävin kouluni 90-00-luvuilla ja silloin oli niin hyvä meininki oppimisen suhteen. Oma lapseni ei ole vielä koulussa, mutta aion tehdä kaikkeni auttaakseni häntä oppimaan. Kouluvuodet on hukkaan heitettyä aikaa, jos sieltä vaan pujotellaan läpi niin ettei mitään jää päähän.

Pujotteluahan koulusta on väkisin haluttu tehdä. Kauhealla kiireellä hosutaan kännykällä leikkien kurssisuoritukset kasaan. Opettajilta ei saa hylättyjä arvosanoja. Kirjoittaa ja lukea ei enää edes osata.

Se on "tehokkuutta", joka tuottaa "huippuosaajia" (jotka eivät tiedä saati ymmärrä mistään mitään).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö se lapsiasiavaltuutettukin sanonut, että Suomi on lapsivihamielinen maa. En oikein saanut tolkkua, että miten niin on, mutta jos näin on, niin ei kai sellaisessa ilmapiirissä kukaan mitään opi.

Tuo lapsivohamielisyys ilmenee siinä, että vielä 2000-luvulla ei suvaita lasten keskustelevan ruokapöydässä. Näin jopa peruskouluissa. Jokainen aikuinen voi mennä itseensä ja ajatella, miltä tuntuisi jos joku esivalta kieltäisi viattoman puhumisen? Ei mikään ihme jos on suuri vajaus lasten ja nuorten sosiaalisissa taidoissa. Tämä etenkin kahden koronavuoden jälkeen kun vapaa-ajankin kontaktit olivat minimissä.

Juuri juttelin eskarilaisen kanssa (eskari koulun yhteydessä) niin kuulemma ei ole suotavaa puhua ruokailun yhteydessä. Ovat kuulemma vain hiljaa.  Tein kyllä tarkentavia kysymyksiä, että koskeeko esim. ruoka suussa puhumista mutta ei. Ei saisi puhua. Jäi häiritsemään. Mutta tulin siihen tulokseen, että jos lapset puhuvat keskenään, syöminen jää sikseen. Ainakin omalla eskarilaisella on varattu vartti syömiseen.  Sitten pitäisi olla valmis.

Eli sama suomeksi: pilttejä on kielletty huutamasta ja mesoamasta kovaan ääneen ruokapöydässä.  Tämä sitten kääntyy tietenkin niin että mielestään ovat puhuneet ihan normaalisti ja ihan tyhmä täti on kieltänyt puhumisen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö se lapsiasiavaltuutettukin sanonut, että Suomi on lapsivihamielinen maa. En oikein saanut tolkkua, että miten niin on, mutta jos näin on, niin ei kai sellaisessa ilmapiirissä kukaan mitään opi.

Tuo lapsivohamielisyys ilmenee siinä, että vielä 2000-luvulla ei suvaita lasten keskustelevan ruokapöydässä. Näin jopa peruskouluissa. Jokainen aikuinen voi mennä itseensä ja ajatella, miltä tuntuisi jos joku esivalta kieltäisi viattoman puhumisen? Ei mikään ihme jos on suuri vajaus lasten ja nuorten sosiaalisissa taidoissa. Tämä etenkin kahden koronavuoden jälkeen kun vapaa-ajankin kontaktit olivat minimissä.

Juuri juttelin eskarilaisen kanssa (eskari koulun yhteydessä) niin kuulemma ei ole suotavaa puhua ruokailun yhteydessä. Ovat kuulemma vain hiljaa.  Tein kyllä tarkentavia kysymyksiä, että koskeeko esim. ruoka suussa puhumista mutta ei. Ei saisi puhua. Jäi häiritsemään. Mutta tulin siihen tulokseen, että jos lapset puhuvat keskenään, syöminen jää sikseen. Ainakin omalla eskarilaisella on varattu vartti syömiseen.  Sitten pitäisi olla valmis.

Eli sama suomeksi: pilttejä on kielletty huutamasta ja mesoamasta kovaan ääneen ruokapöydässä.  Tämä sitten kääntyy tietenkin niin että mielestään ovat puhuneet ihan normaalisti ja ihan tyhmä täti on kieltänyt puhumisen. 

Peruskoulussa kakarat istuvat ulkotakit ja pipot päässä ruokapöydässä ja huutavat vittua. Jos koululle sattuu tulemaan vierailijoita esimerkiksi ystävyyskaupungista tai vaikka naapurimaista, niin rehtori yrittää järjestää kauniit kulissit ja sitten mobilisoidaan koko henkilökunta kiillottamaan yhdeksi päiväksi koulun kilpeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö se lapsiasiavaltuutettukin sanonut, että Suomi on lapsivihamielinen maa. En oikein saanut tolkkua, että miten niin on, mutta jos näin on, niin ei kai sellaisessa ilmapiirissä kukaan mitään opi.

Tuo lapsivohamielisyys ilmenee siinä, että vielä 2000-luvulla ei suvaita lasten keskustelevan ruokapöydässä. Näin jopa peruskouluissa. Jokainen aikuinen voi mennä itseensä ja ajatella, miltä tuntuisi jos joku esivalta kieltäisi viattoman puhumisen? Ei mikään ihme jos on suuri vajaus lasten ja nuorten sosiaalisissa taidoissa. Tämä etenkin kahden koronavuoden jälkeen kun vapaa-ajankin kontaktit olivat minimissä.

Juuri juttelin eskarilaisen kanssa (eskari koulun yhteydessä) niin kuulemma ei ole suotavaa puhua ruokailun yhteydessä. Ovat kuulemma vain hiljaa.  Tein kyllä tarkentavia kysymyksiä, että koskeeko esim. ruoka suussa puhumista mutta ei. Ei saisi puhua. Jäi häiritsemään. Mutta tulin siihen tulokseen, että jos lapset puhuvat keskenään, syöminen jää sikseen. Ainakin omalla eskarilaisella on varattu vartti syömiseen.  Sitten pitäisi olla valmis.

Eli sama suomeksi: pilttejä on kielletty huutamasta ja mesoamasta kovaan ääneen ruokapöydässä.  Tämä sitten kääntyy tietenkin niin että mielestään ovat puhuneet ihan normaalisti ja ihan tyhmä täti on kieltänyt puhumisen. 

Peruskoulussa kakarat istuvat ulkotakit ja pipot päässä ruokapöydässä ja huutavat vittua. Jos koululle sattuu tulemaan vierailijoita esimerkiksi ystävyyskaupungista tai vaikka naapurimaista, niin rehtori yrittää järjestää kauniit kulissit ja sitten mobilisoidaan koko henkilökunta kiillottamaan yhdeksi päiväksi koulun kilpeä.

Moni mm-taustainen on kertonut olleensa ihan kauhuissaan suomalaisesta käytöstapojen puuttumisesta, kun saivat ensikosketuksensa koulumaailmaan.  Venäläiset, virolaiset, aasialaiset, afrikkalaiset kertoneet kaikki täysin samaa.  Ja ei, kyseessä ei ole miään 2015 ilmiö, vaan kauan sitä ennen tänne tulleet.

Sama toistuu itseasiassa ihan työelämässäkin. Suomalaisissa on oikeasti tosi paljon huonosti käyttäytyvää porukkaa ja toisin kuin muissa maissa, täällä mennään sen porukan ehdoilla. Ei muualla katsota hyvällä alapääjuttujen huutelua, kiroilua ja muiden alentavaa kommentointia työpaikalla.