Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suomalaisia kummitteluja
01.12.2022 |
Vanhan tarinan mukaan jos menee jouluyönä Vanhalle suurtorille Turussa, pystyy näkemään siellä mestattujen vankien kallojen muodot pimeässä.
Mutta parhaat räyhänhenget löytyy saman kaupungin rakennuksista. Mm. Tähtitornissa kummittelee itsemurhan tehnyt tutkija, pääkirjaston kellarissa tekee edelleen työtään entinen kirjastonhoitaja, ja tietty Turun linnassa on monta ihan näyttäytyvää aavetta.
Mitä kuuluisia kummitteluja muualla Suomessa on?
Kommentit (158)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entisenä turkulaisena olen tietoinen näistä kummitteluista. Pääkirjaston kellariin ei tietääkseni ihan jokainen työntekijä uskalla edes mennä.
En epäile näitä tarinoita yhtään vaikka kovan teknologian mies olenkin. Historiallisessa kaupungissa sattuu ja tapahtuu.
Kummituksia ei ole olemassa, s***nan m***kku!
Miksi vastasit noin inhottavasti. Eikö pelkkä kummituksia ei ole olemassa-lause olisi riittänyt?
Oletko nyt iloinen ja tyytyväinen kun sait sanoa rumasti ja ihan aiheetta?
Kerro minulle. Minua ihan oikeasti kiinnostaa, mikä saa sinut vastaamaan noin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entisenä turkulaisena olen tietoinen näistä kummitteluista. Pääkirjaston kellariin ei tietääkseni ihan jokainen työntekijä uskalla edes mennä.
En epäile näitä tarinoita yhtään vaikka kovan teknologian mies olenkin. Historiallisessa kaupungissa sattuu ja tapahtuu.
Kummituksia ei ole olemassa, s***nan m***kku!
Miksi vastasit noin inhottavasti. Eikö pelkkä kummituksia ei ole olemassa-lause olisi riittänyt?
Oletko nyt iloinen ja tyytyväinen kun sait sanoa rumasti ja ihan aiheetta?
Kerro minulle. Minua ihan oikeasti kiinnostaa, mikä saa sinut vastaamaan noin?
Olen oikeastaan demoni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entisenä turkulaisena olen tietoinen näistä kummitteluista. Pääkirjaston kellariin ei tietääkseni ihan jokainen työntekijä uskalla edes mennä.
En epäile näitä tarinoita yhtään vaikka kovan teknologian mies olenkin. Historiallisessa kaupungissa sattuu ja tapahtuu.
Kummituksia ei ole olemassa, s***nan m***kku!
Miksi vastasit noin inhottavasti. Eikö pelkkä kummituksia ei ole olemassa-lause olisi riittänyt?
Oletko nyt iloinen ja tyytyväinen kun sait sanoa rumasti ja ihan aiheetta?
Kerro minulle. Minua ihan oikeasti kiinnostaa, mikä saa sinut vastaamaan noin?
Olen oikeastaan demoni.
Epäilemättä. Mutta se ei selitä töykeää vastaustasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki kummitukset ovat Turussa ja Helsingissä?
Tokihan niitä on muuallakin. Vilkkaissa ihmispaikoissa on vain enemmän näkijöitä tai kokijoita.
Esim. Valtioneuvoston linnassa kuuluu vieläkin Suomen-syöjän Nikolai Bobrikovin raskaat askeleet kun hän kulkee portaikossa. Eugen Shauman ampui Bobrikovin 16. kesäkuuta 1904.
Helsingin Tokoinrannassa nykyisen kahvila Piritan alueella oli 1800-luvulla ilotalo Gröna Helvete (näitä oli ilmeisesti useampia samannimisiä koska joutuivat muuttamaan paikkaa).
Eräs juoppo isä möi alaikäisen tyttärensä ilotaloon. Tytär surmasi itsensä syksymällä Eläintarhan lahteen hukuttautumalla.
Syysöinä voi kuulla tuon onnettoman tyttären itkua siinä missä nyt (rannalla) kulkee se kävely- ja pyörätie.
Jonnet käykää guuglaa, kuka oli eugen shauman shauman!
Tähän kieltää vast. ypito.
Sen erään m jaa han ni essä o li al ku kir ja imet sch
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helsingissä kummittelee useammassa paikassa. Luin kummituskirjan ja yllättävän monessa paikassa on outoa menoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entisenä turkulaisena olen tietoinen näistä kummitteluista. Pääkirjaston kellariin ei tietääkseni ihan jokainen työntekijä uskalla edes mennä.
En epäile näitä tarinoita yhtään vaikka kovan teknologian mies olenkin. Historiallisessa kaupungissa sattuu ja tapahtuu.
Kummituksia ei ole olemassa, s***nan m***kku!
Miksi vastasit noin inhottavasti. Eikö pelkkä kummituksia ei ole olemassa-lause olisi riittänyt?
Oletko nyt iloinen ja tyytyväinen kun sait sanoa rumasti ja ihan aiheetta?
Kerro minulle. Minua ihan oikeasti kiinnostaa, mikä saa sinut vastaamaan noin?
Olen oikeastaan demoni.
Epäilemättä. Mutta se ei selitä töykeää vastaustasi.
No anteeksi nyt sitten. En ole täysin paha demoni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisko näitä lisääkin? Voin kertoa omani mutta se ei ole mikään kuuluisa kummittelutarina.
Vierailija kirjoitti:
Vähän ohis mutta vuosia olen törmännyt sitkeeän huhuun että täällä Mikkelissä, Moision hylätyssä psykiatrisessa sairaalassa kummittelee. Sairaala oli kuitenkin toiminnassa aivan viime vuosiin asti . Siinä on moni kummitusten jahtaaja ollut hämillään, kun rakennuksessa palaakin valot!
Kummitusmainen ympäristo toki, vanha sairaala metsän keskellä.
Eikä ole ohis kun just tällaisia haluun tietää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turussa on kummitellut muuallakin. Runosmäessä oli aikoinaan autio omakotitalo, jossa asui räyhähenki. Karkotti raivollaan kaikki taloon yrittävät.
Myös Stålarminkadun puutaloissa kummitteli, asunnossa ei mikään perhe kauaa asunut. En tiedä miten nykyään on.
Oikeesti?? Oon asunut Martissa 15 vuotta ja aina kun kävelen Stålarminkadulla tyyliin juoksen pari korttelia. Siis ilta-aikaan vaikka on koira mukana.
Jännää, kertoisitko lisää? Koet siis jotain pelottavaa niiden kortteleiden kohdalla? Entisenä turkulaisen atämä kiinnostaa, vaika asuinkin tosi tylsässä lähiössä - tai ehkä just siksi!
Juu, tuo alkuperäinen kommentoija ei kertonut missä kohti Stålarminkatua kummittelee, siellä on puutaloja päästä päähän. Mutta itse ainakin pistän juoksuksi siinä kohtaa kun tullaan Stålarminkadun ja Tervahovinkadun kohdille.
Jos jossain muulla kohdin tätä katua kummittelee niin uskon senkin. Mutta Tervahovinkatu jättää pelkän kammottavan olon välillä jopa valoisina kesäiltoina.
-se jolta kysyit
Vierailija kirjoitti:
Vähän ohis mutta vuosia olen törmännyt sitkeeän huhuun että täällä Mikkelissä, Moision hylätyssä psykiatrisessa sairaalassa kummittelee. Sairaala oli kuitenkin toiminnassa aivan viime vuosiin asti . Siinä on moni kummitusten jahtaaja ollut hämillään, kun rakennuksessa palaakin valot!
Kummitusmainen ympäristo toki, vanha sairaala metsän keskellä.
Myös Oulussa Peltolan vanhassa psykiatrisessa sairaalassa kuulemma kummittelee. Olin siellä joskus vuosia sitten harjoittelussa, mutta en huomannut mitään. Vanhemmat hoitajat kertoivat hahmoista ullakon ikkunassa ja äänistä ullakolta, esim. huonekalujen siirtoääniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tulkinnut kaksi kokemustani näköharhoiksi, koska en ole mikään aaveuskovainen. Silti ne vaivaa mieltä.
Vuokrasimme moniksi vuosiksi vanhan maalaistalon, joka oli lyöty laimin useampia vuosikymmeniä (sisältä silti rempattu). Ryhdyimme omistajan luvalla raivaamaan pihaa vanhaa kunnoittaen. Kerran ihan kesäiseen päiväsaikaan puutarhana omenapuun lähellä käveli aika lyhyt, maantienväriseen vanhanaikaiseen mekkoon pukeutunut pyöreähkö mummo nyökäten minulle hyväksyvästi .Ja yhtäkkiä hän ei ollutkaan siinä. Kysyin mieheltä kuka utelias kyläläinen siinä pyörii, niin mies ei nähnyt mitään. Myöhemmin sain kuulla, että talossa oli asunut vanha emäntä ja joka kuvauksen perusteella näytti samalta mummolta kuin mitä minä näin.
Toinen kokemus oli miehen hirsisellä sukutilalla, joka oli vain kesäkäytössä . Nukuin huonosti ja päätin kesäyön vaaleudessa nousta katselemaan ikkunasta ulos, mutta enpäs noussut kun edessäni seisoi aika vihaisen oloinen pitkä nainen kävelykeppiin nojaten. Tuli ihan olo kuin pitäisi mennä navettaan töihin, vaikka mitään navettaa ei enää ollut. Joko minä nukahdin tai sitten en, mutta anoppi kertoi oman anoppinsa olleen vaativa, pitkä ja käyttäneen kävelykeppiä. Asia, jota en sitä ennen tiennyt. Hrrrr!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turussa on kummitellut muuallakin. Runosmäessä oli aikoinaan autio omakotitalo, jossa asui räyhähenki. Karkotti raivollaan kaikki taloon yrittävät.
Myös Stålarminkadun puutaloissa kummitteli, asunnossa ei mikään perhe kauaa asunut. En tiedä miten nykyään on.
Oikeesti?? Oon asunut Martissa 15 vuotta ja aina kun kävelen Stålarminkadulla tyyliin juoksen pari korttelia. Siis ilta-aikaan vaikka on koira mukana.
Jännää, kertoisitko lisää? Koet siis jotain pelottavaa niiden kortteleiden kohdalla? Entisenä turkulaisen atämä kiinnostaa, vaika asuinkin tosi tylsässä lähiössä - tai ehkä just siksi!
Juu, tuo alkuperäinen kommentoija ei kertonut missä kohti Stålarminkatua kummittelee, siellä on puutaloja päästä päähän. Mutta itse ainakin pistän juoksuksi siinä kohtaa kun tullaan Stålarminkadun ja Tervahovinkadun kohdille.
Jos jossain muulla kohdin tätä katua kummittelee niin uskon senkin. Mutta Tervahovinkatu jättää pelkän kammottavan olon välillä jopa valoisina kesäiltoina.
-se jolta kysyit
Tiedän ton kammottavan olon. Mulle tulee se aina yhden vanhan hirsitönön kohdalla ja se tönö on metsässä kallion kupeessa. Jotain kamalaa siellä on varmasti joskus tapahtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäntyniemessä kummittelee.
Myös luurangot kalisevat sen kivirannoilla syksyisin.
Puputin henki huokailaa lahdukassa myös ja Lahden pojan kengät kopsuttelevat parketeilla.
Lennu tiesi.
Vierailija kirjoitti:
Mäntyniemessä kummittelee.
Myös luurangot kalisevat sen kivirannoilla syksyisin.
Puputin henki huokailaa lahdukassa myös ja Lahden pojan kengät kopsuttelevat parketeilla.
Lennu tiesi.
Kivirannoilla kalisevat Estonian ruulangot syksyisinä myrskyöinä.
Se tunne riittää,että joku seuraa. Kävellessäni tietä yhdessä kohtaa tulee se tunne. Pitää vilkaista taakse. Sama tunne tulee myös kaverilleni. Yleensä ne paikat on jätetty hoitamatta,ikäänkuin rauhoitettu. Lapsuuskotini lähellä oli peltojen keskellä sellainen heinittynyt saareke. Mummo sanoi meille lapsille,että sinne ei saa mennä. No mehän mentiin pikkuveljen kanssa salaa sinne. Heinikko oli tallattu ja laossa,kuin joku makoilisi siellä vaikka viljapelto ympärillä oli koskematon. Kyllä pelkäsimme emmekä tietenkään kertoneet kenellekään. Pellot ovat jo vaihtaneet omistajaa,mutta se saareke on edelleen viljelemättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entisenä turkulaisena olen tietoinen näistä kummitteluista. Pääkirjaston kellariin ei tietääkseni ihan jokainen työntekijä uskalla edes mennä.
En epäile näitä tarinoita yhtään vaikka kovan teknologian mies olenkin. Historiallisessa kaupungissa sattuu ja tapahtuu.
Kummituksia ei ole olemassa, s***nan m***kku!
Miksi vastasit noin inhottavasti. Eikö pelkkä kummituksia ei ole olemassa-lause olisi riittänyt?
Oletko nyt iloinen ja tyytyväinen kun sait sanoa rumasti ja ihan aiheetta?
Kerro minulle. Minua ihan oikeasti kiinnostaa, mikä saa sinut vastaamaan noin?
Hänen todellisuudentajunsa järkkyy kun äiti on joskus sanonut ettei kummituksia ole olemassa, joten eihän niitä silloin voi olla!
Vierailija kirjoitti:
Se tunne riittää,että joku seuraa. Kävellessäni tietä yhdessä kohtaa tulee se tunne. Pitää vilkaista taakse. Sama tunne tulee myös kaverilleni. Yleensä ne paikat on jätetty hoitamatta,ikäänkuin rauhoitettu. Lapsuuskotini lähellä oli peltojen keskellä sellainen heinittynyt saareke. Mummo sanoi meille lapsille,että sinne ei saa mennä. No mehän mentiin pikkuveljen kanssa salaa sinne. Heinikko oli tallattu ja laossa,kuin joku makoilisi siellä vaikka viljapelto ympärillä oli koskematon. Kyllä pelkäsimme emmekä tietenkään kertoneet kenellekään. Pellot ovat jo vaihtaneet omistajaa,mutta se saareke on edelleen viljelemättä.
Mummo kävi siellä rietastelemassa naapurin papan kanssa
Olisi kiva joskus käydä jossain kuuluisassa kummittelevassa paikassa Helsingissä, mutta kaikki haamut tuntuvat hengailevan jossain vinteillä ja kellareissa tai muissa sellaisissa paikoissa, jonne ei vierailijoilla ole asiaa.
Alue: Aihe vapaa
Mode, miksi estät minua?