Aion tänään jättää miesystäväni, koska en jaksa säätöä hänen lastensa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Ei kiinnosta edes sen vertaa, että kirjoittaisin tälle palstalle kommentin.

Heh, mikäs tuo ylläoleva sitten on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jätä mies jo tämän itsensäkin takia. Ei hänen tarvitse tuhlata aikaansa kaltaiseesi. Aikuistu sitten ennen seuraava suhdetta, jooko.

Ei se mitään aikuistumista vaadi. En vain halua tällaista suhdetta.

ap

No miksi lähdit suhteeseen alunperin? mies salasi lapset niinkö?

Jos ei niin mitä ihmettä?

Oon perheellinen, kaksi yhteistä pientä lasta.

3 teiniä joista yks miehen Kaks mun. Päälle koirat yms

Parisuhdeaikaa on perheen lomassa hetkiä kosketus, katse , halaus. Ja kahdestaan kun lapset nukkuu ja elukat on hoidettu, jos siis jaksaa kun monesti kello on 1 yöllä kun on pakolliset asiat hoidettu. Elämä on ja lapset kyllä kasvaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä on vanhempi myös toisen vanhemman vuoroviikolla. Itsekin äitinä vien lapsia harrastuksiin ja lapset käyvät täällä isänkin viikolla.

Sitä on vanhempi kyllä, mutta se toinen aikuinen on omalla viikollaan niistä lapsista vastuussa, eikä hän voi velvoittaa mihinkään, hänen velvollisuus on hoitaa ne lasten asiat tavalla tai toisella. Ilmoittamatta ei voi tuoda lapsia ihan koska vain!

Meillä ainakin lapset ihan itse kulkevat kummankin kodin väliä, kun suhteellisen lähekkäin asutaan. Saattavat poiketa spontaanisti koska vaan hakemaan jotain, juttelemaan, kertomaan jotain, syömään yms. Sinäkö tuon kieltäisit lapsilta isäviikoilla? Herraisä.

Kyllä, meillä esim. toiseen kotiin syömään meneminen on pääsääntöisesti kielletty toisen vanhemman viikolla. Niin minun lapsiltani kuin mieheni lapsiltakin. Lapsettomilla viikoilla emme mitenkään välttämättä ole ruoka-aikaan kotona eikä täällä siis ole ruokaa mitä syödä ja jos olemmekin, ruokana on jotain mikä ei tahdo lapsille kelvata. Lapsiviikoilla täällä kotona onkin sitten neljä lasta. Emme todellakaan osta lapsettomina viikkoina ruokia niin, että sitä riittäisi, jos kaikki neljä yhtäkkiä pölähtäisivät paikalle.

Huvittaa kanssa, kellä tollasia kestikievaripalveluita pidetään pystyssä:) ? Itsekin uusioperheessä äitinä ja äitipuolena, ei kyllä toimisi tuollainen. Johan tuossa lapsetkin ihmettelevät että minä ihmeen palvottavina keisareina heitä pidetään? 

Emme ole välttis kotona, ja vaikka ollaankin, niin on sen kymmenen syytä miksi äitiviikollaan oleva lapsi ei voi kotiimme pölähtää. 

!

Vierailija kirjoitti:

Sellaista se on, kun mies ei pidä eksää kurissa, vaan hyppii tämän halujen mukaan.

Sen voisi saada toimimaan, jos mies ei olisi niin nössö, vasn pitäisi kiinni selkeästä vuoroviikkoilusta.

Tai sitten mies aidosti haluaa nähdä lapsiansa muulloinkin kuin joka toinen viikko. Ihme tulkintaa, että tämä olisi jotenkin miehen exän syytä.

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

Millaista teillä on sitten ollut lasten kanssa?

Onko sulla ap omia lapsia?

Oikein mitään ei voi suunnitella yhdessä. Joka toinen viikko on käytännössä pois pelistä. Joka toinen viikko pitäisi olla parisuhdeaikaa, mutta silloinkin mies kuskaa lapsia joskus harrastuksiin ja lasten äiti saattaa yhtäkkiä kysymättä kärrätä lapset isänsä luokse viikonloppuna. Ei riitä mulle parisuhteeksi.

Minulla ei ole lapsia.

ap

Mulla on yksi lapsi itsellänikin(tosin jo aikuinen) enkä silti jaksaisi tuollaista säätöä. eli ei ole miehen rajattomuuteen tympääntyminen kiinni siitä onko omia lapsia vai ei.

Meillä on rauhoitettu elämä säätämiseltä niin että äiti hoitaa lapset kokonaan silloin kun he ovat hänellä, ja mieheni hoitaa silloin kun ne ovat meillä, eikä toiseen kotiin soitella kuin äärimmäisissä tilanteissa. 

Sopimuksista pidetään kiinni, ja lapset otetaan extrana meille silloin kun se on lapsille hyväksi, ja hyödyttää lapsia, ei niin että äiti käyttää meitä lapsenvahtipalveluna. Jos me tarvitsemme lapsille hoitajaa, lapset menevät miehen isovanhemmille, ja äiti hoitaa sitten omat hoidontarpeet itse miestä vaivaamatta, eli sama peli ja reilut säännöt molemmille. Mikään pikkujoulun vuoksi lapsen vahdin tarvitseminen ei ole syy vaivata toista vanhempaa kumminkaan päin. 

Nyt lapset ovat jo niin isoja että pärjäävät itsekseenkin, joten vielä vähemmän tarvitsee säätää.

Kemikaaliali kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

Millaista teillä on sitten ollut lasten kanssa?

Onko sulla ap omia lapsia?

Oikein mitään ei voi suunnitella yhdessä. Joka toinen viikko on käytännössä pois pelistä. Joka toinen viikko pitäisi olla parisuhdeaikaa, mutta silloinkin mies kuskaa lapsia joskus harrastuksiin ja lasten äiti saattaa yhtäkkiä kysymättä kärrätä lapset isänsä luokse viikonloppuna. Ei riitä mulle parisuhteeksi.

Minulla ei ole lapsia.

ap

Tuossahan tuo eksä tekee tahallaan kiusaa ja hyväksi käyttää eikä miehesi. Miehesi on liikaa exän tossun alla. Ex haluaa tehdä kiusaa varmaan sinullekin noilla järjestelyillä.

En usko hetkeäkään, että kysymättä mitään yhtäkkiä vaan toisi lapset. Todennäköisesti se isä on sanonut exälle, että voi ottaa lapset, mutta tiesi, että lasten tulo harmittaa nyxää ja näin ollen valehteli nyxälle, että exä nyt vaan yhtäkkiä toi lapset, eikä hän muka voinut asialle mitään.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän aloittajaa. En usko, että asia on tullut yllätyksenä ja varmasti perheessä on yritetty. Elämässä pitää joskus tehdä vaikeita ja kivuliaita päätöksiä ja tämä on sellainen. Ikävää että mukavan miehen kanssa on käynyt näin.

Parisuhteen pitäisi kestää loppuiän, lapset lentävät pesästä. Minusta hyvä parisuhde on se kaikkein tärkein ja lapset tulevat kakkosena - varsinkin jos heillä on molemmat vanhemmat.

Tsemppiä!

Olen äiti-ihminen, ja minusta lapset eivät ikinä tule kakkosena. Eivät ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Kemikaaliali kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

Millaista teillä on sitten ollut lasten kanssa?

Onko sulla ap omia lapsia?

Oikein mitään ei voi suunnitella yhdessä. Joka toinen viikko on käytännössä pois pelistä. Joka toinen viikko pitäisi olla parisuhdeaikaa, mutta silloinkin mies kuskaa lapsia joskus harrastuksiin ja lasten äiti saattaa yhtäkkiä kysymättä kärrätä lapset isänsä luokse viikonloppuna. Ei riitä mulle parisuhteeksi.

Minulla ei ole lapsia.

ap

Tuossahan tuo eksä tekee tahallaan kiusaa ja hyväksi käyttää eikä miehesi. Miehesi on liikaa exän tossun alla. Ex haluaa tehdä kiusaa varmaan sinullekin noilla järjestelyillä.

En usko hetkeäkään, että kysymättä mitään yhtäkkiä vaan toisi lapset. Todennäköisesti se isä on sanonut exälle, että voi ottaa lapset, mutta tiesi, että lasten tulo harmittaa nyxää ja näin ollen valehteli nyxälle, että exä nyt vaan yhtäkkiä toi lapset, eikä hän muka voinut asialle mitään.

Tuollainen mies ei ole riittävän kypsä parisuhteeseen.

Miten tämän pitäisi ketään vauva-palstalla liikuttaa, kun emme edes tunne sinua tai ukkoasi?

Eroa jos se tuntuu parhaalta, ei siihen mitään vauva-palstalaisten hyväksyntää tai kommentointia tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä on vanhempi myös toisen vanhemman vuoroviikolla. Itsekin äitinä vien lapsia harrastuksiin ja lapset käyvät täällä isänkin viikolla.

Mihin väliin tunget seurustelusuhteesi?

Näin vuoroviikkoisänä vastaan, että seurustelu on tällä hetkellä mitä on. Lapset menee aina etusijalle ja tämä asunto on heidän kotinsa sekä minä heidän isänsä joka hetki, ei vain joka toinen viikko.

Sori vaan ap, mut mua ei sun henkilökohtaiset ongelmasi kiinnosta yhtään. Senkun jätät.

Ihmiset nykypäivänä eivät halua nähdä pientäkään vaivaa parisuhteessa. Enkä tarkoita todellakaan että pitäisi toista palvella vaan jos pitäisi kokea vähänkään epämiellyttävyyttä (siis todellakin vähänkään) tai laittaa tikku ristiin koskaan niin saman tien ollaan eroamassa.

Ymmärrän jos ei jaksa vuosia raataa, mutta oikeasti kukaan ei jaksa tehdä edes viittä minuuttia mitään itselleen vähänkään epämukavaa vaan mieluummin hakeutuu uuteen parisuhteeseen jossa ei muka tällaiseen joudu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä on vanhempi myös toisen vanhemman vuoroviikolla. Itsekin äitinä vien lapsia harrastuksiin ja lapset käyvät täällä isänkin viikolla.

Mihin väliin tunget seurustelusuhteesi?

Näin vuoroviikkoisänä vastaan, että seurustelu on tällä hetkellä mitä on. Lapset menee aina etusijalle ja tämä asunto on heidän kotinsa sekä minä heidän isänsä joka hetki, ei vain joka toinen viikko.

Eli huollat ja hoidat lapsia milloin vaan, silloinkin kun on oma vapaaviikkosi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä on vanhempi myös toisen vanhemman vuoroviikolla. Itsekin äitinä vien lapsia harrastuksiin ja lapset käyvät täällä isänkin viikolla.

Sitä on vanhempi kyllä, mutta se toinen aikuinen on omalla viikollaan niistä lapsista vastuussa, eikä hän voi velvoittaa mihinkään, hänen velvollisuus on hoitaa ne lasten asiat tavalla tai toisella. Ilmoittamatta ei voi tuoda lapsia ihan koska vain!

Meillä ainakin lapset ihan itse kulkevat kummankin kodin väliä, kun suhteellisen lähekkäin asutaan. Saattavat poiketa spontaanisti koska vaan hakemaan jotain, juttelemaan, kertomaan jotain, syömään yms. Sinäkö tuon kieltäisit lapsilta isäviikoilla? Herraisä.

Vähän on eri asia se, että jo isommat, itsenäisesti kulkevat ja pärjäävät lapset poikkeavat toisen vanhemman luona (jos vaan kotona on) kuin että toinen vanhempi tuo hoitoviikollaan pienet, huolta ja huolenpitoa vaativat lapset kysymättä toisen vanhemman luo ja sillä sitoo tämän vanhemman kotiin ja mahdollisesti peruu muut suunnitelmat. Itse ainakin jäi sellainen kuva, että ap:n tilanne oli lähempänä tätä jälkimmäistä. Tuskin isompien lasten spontaanin vierailun takia vanhempi peruu esimerkiksi kumppaninsa kanssa sovittua treffi-iltaa, kun taas tässä jälkimmäisessä tilanteessa se peruuntuu väkisinkin, kun ei pientä lasta voi yksinkään jättää tai sanoa, että lähdepä toisen vanhemman luo.

Kyllä vanhemman pitää ne rajat vetää ja kunnioittaa myös sitä parisuhdetta tai muuten joutuu valitettavasti jäämään ilman parisuhdetta. Sekin on ihan ok, mutta silloin se pitää kertoa suoraan kumppanille.

Ri vaan pitää löytää kumppani joka hyväksyy sen, että lapset tulevat ensin. Se tuntuu monille aikuisille ja vanhemmillekin olevan vaikea rasti. Jos lapsilla on sua ikävä ja haluavat sun seuraa niin sä annat sitä niille, piste. Siinä ei tarvita mitään rajoja.

Oikeastiko? Eronneilla vanhemmilla ei pidä olla mitään rajoja luonapitojen suhteen?

 Kummallakaan vanhemmalla ei siis pidä olla ikinä oikeutta varata reissua, teatterilippuja, sopia asioita ystävien kanssa, tai tehdä mitään auunnitelmallisuutta vaativaa ilman että homma voi milloin vain peruuntua? Sen pitää olla täysin ok, että lippurahat menee kankkulan kaivoon, tai ystävä joka on sovitellut omia aikataulujaan näkemisen mahdollistamiseksi, joutuu pettymään? 

Toivottavasti tämä sääntö koskee vaan vuoroviikkovanhempia, joilla sentään on jonkun verran aikaa ja mahdollisuuksia niiden omien menojen sopimiseen. Meillä on ns. perinteinen joka toinen vkl isällä-systeemi, minulla on siis lapsetonta aikaa 6 päivää kuukaudessa. Kaiken muun ajan olen lasten kanssa omillani. Kyseessä pienet lapset, joita ei vielä voi jättää kotiin roskapussin vientiä pidemmäksi ajaksi. Oon helvetin  väsynyt. Mutta sun mielestä ne pienetkin levon hetket pitäisi olla ehdollisia, tyyliin ehkä toteutuu, ehkä ei? 

En tiedä onko tuossa vähän sabotaasia miehen exän puolelta, yleensä niitä lapisvuoroja kyllä kunnioitetaan eikä säädetä kysymättä miten sattuu.

Mutta joka tapauksessa fair enough, ei kenenkään ole pakko olla suhteessa joka ei toimi itselle.

Jos AP olisi mies, niin naiset vain haukkuisi.

Mutta...

koska AP on nainen, niin tottakai palstanaiset asettuvat hänen puolelleen.

Nainen pilaa miehen ja lasten elämän oman itsekkyyden takia. Hyvä naiset!

Olen lapseton äitipuoli, ja kyllä minäkin olen sitä mieltä, että lapset tulevat ensin. MUTTA... Tässähän onkin se jännä juttu, että mitä tuo "lapset ensin"-lausahdus tarkoittaa kenellekin. Minun mielestäni nämä asiat eivät ole sitä:

- Exän pyynnöstä otetaan lapset, kun ei ole oma vuoro

- Lasten pyynnöstä vaihdetaan kotia miten sattuu

- Erovanhemmalla ei ole yhtään aikaa seurustelukumppanilleen.

"Lapset ensin" ei tarkoita helikopteroivaa, ripustautuvaa kasvatustyyliä, eikä exän mielistelyä. Se vaan tarkoittaa sitä, että lapsen TARPEISTA (ei haluista, vaan tarpeista) huolehditaan ennen muita.

Vierailija kirjoitti:

Sori vaan ap, mut mua ei sun henkilökohtaiset ongelmasi kiinnosta yhtään. Senkun jätät.

Kyllä kiinnostaa. Moni on samassa tilanteessa ja painii uusperhehelvetin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä on vanhempi myös toisen vanhemman vuoroviikolla. Itsekin äitinä vien lapsia harrastuksiin ja lapset käyvät täällä isänkin viikolla.

Mihin väliin tunget seurustelusuhteesi?

Näin vuoroviikkoisänä vastaan, että seurustelu on tällä hetkellä mitä on. Lapset menee aina etusijalle ja tämä asunto on heidän kotinsa sekä minä heidän isänsä joka hetki, ei vain joka toinen viikko.

Ihanaa kuulla, että on olemassa myös isiä, jotka ajattelevat näin. Minusta on todella kummallista, että jokaisen eronneen vanhemman pitäisi jostain haalia itselleen parisuhde ja pistää se etusijalle, jotta vaan varmistaa ettei jää yksin. Vanhemman velvollisuus on mielestäni ennen kaikkea huolehtia lapsesta, kaikki muu tulee vasta sen jälkeen.