Lue keskustelun säännöt.
Tuntemattomiin numeroihin kannattaa vastata Kuluttajaliiton pääsihteeri: Puhelujen välttelystä on tullut jo ongelma
01.12.2022 |
https://yle.fi/a/74-20006577
Voi jäädä tärkeätkin puhelut väliin.
Huijareille voi aina lyödä luurin korvaan, ei niille Microsoft tuesta soittaville tarvitse edes mitään puhua. Ei tarvitse olla kohtelias.
Puhelinmyyjille jopa kannattaa vastata, jos heistä haluaa päästä eroon ja vaatia heitä merkkaamaan puhelinmarkkinointikielto. Ilman kielto yrittävät soitella aina uudestaan ja uudestaan, eri numerosta.
Kommentit (555)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin kauan kun meillä on ollut itsenäisesti ulkona kulkevia lapsia olen todellakin vastannut kaikkiin puheluihin. Koskaan ei voi tietää mitä on tapahtunut.
Tämä! Meiän ipanalla katosi kännykkä ollessaan kaverillaan, hänen äiti otti selville mun numeron ja soitti. Onneksi vastasin tuntemattomaan numeroon, hätä siellä oli suuri. Ja pahempaakin voisi sattua, päivystän aina kun lapset eivät ole kotona.
Tuota noin. Ei tietenkään lasta laiteta kaverille, jonka vanhempien yhteystietoja ole.
Tuota noin. Tilanteitahan voi olla vaikka minkälaisia, joten sinulla ei ainakaan ole lapsia, kun et tällaiseen tilanteeseen ole joutunut etkä osaa edes kuvitella moista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeät puhelut eivät jää väliin jos jättää vastaamatta tuntemattomiin numeroihin.
Artikkelissa kerrotaan tapauksia, joissa tuntemattomista numeroista soitetaan kiireellisiä, tärkeitä puheluita.
Asiasta olisikin otettava opiksi täsmälleen toisin päin: niiden, jotka soittavat "oikeasti tärkeitä" puheluita, pitäisi sallia numeronsa näkyminen vastaanottajan puhelimessa.
Niin että pääsevät soittamaan omia häirikköpuheluitaan takaisin päin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asia on tärkeä, puhelun soittanut varmasti vielä palaa asiaan esim. tekstiviestillä tai sähköpostilla.
En vastaan epämääräisiin numeroihin.
Puhelun soittanut palaa asiaan vaivalloisemmalla tavalla todennäköisesti vain jos hän haluaa sinulta jotain. Jos se on joku, joka tuottaa sinulle palvelua (lääkäri, hammaslääkäri, kela, poliisi, työnantaja), eli joku, jonka soitosta olisi etua sinulle, mulle jolle itselleen se on vain velvollisuus, hän ei varmasti viitsi nähdä vaivaa takiasi. Koska häviäjä olet sinä, ei hän.
Helpointa olisi heti laitta viesti. Tuollainen puheluiden soittelu odotteluineen ja uusinta urityksineen vie enemmän aikaa kuin lyhyt viesti. Esim tuo onnettomuus esimerkki oli huono koska siinä pyydetään soittamaan. Samantien voi ilmoittaa missä loukkaantunut on. Mitä se soittamalla paranee?
Esim. terveysasioita ei saa tietosuojasyistä hoitaa tekstiviesteillä tai sähköposteilla paitsi poikkeustapauksissa, joissa asiakkaan lupa juuri tietyn asian hoitoon esim. Marevan-annostukseen. Periaatteessa voi lähettää tekstiviestin, että nn paikasta xy tavoitteli, soita numeroon 1234567890, mutta kukapa sitä viitsisi ja puolet ei uskaltaisi soittaa kuitenkaan. Eli lähetetään kirje sitten perään tai lukekoon omakannasta, jos koskee ihmisen omaa asiaa.
Tärkeä asia on myös suhteellista. Ei se sille hoitajalle tai lääkärille ole tärkeää, että joku tuotiin aivoinfarktin saaneena sairaalaan tai että se varmaan kuolee vuorokauden sisällä. Osan kohdalla omaiset saattavat pitää mahdollisuutta hyvästellä tärkeänä. Potilas hoidetaan kyllä ja potilas, jos olisi kykenevä, voisi omasta omakannastaan lukea osan teksteistäkin, mutta omaisista yleensä tiedetään lähinnä se puhelinnumero ja yleensä muutaman kerran yritetään soittaa, mutta siinäpä se.
Boldaus: Puhelu ei ole välttämättä yhtään sen tietoturvallisempi. Jos et ole koskaan kuullut henkilöä aikaisemmin, et voi silloin äänestä mitenkään tietää, puhutko juuri oikean henkilön kanssa.
Armeijassa yksikön päivystäjä ei saa jakaa tietoja esim. joukkojen vahvuuksista puhelimen kautta edes puhelulla.
2022 ja tärkeät puhelut (poliisi, lääkäri yms) soittaa tuntemattomasta?
Luulisi että olisi erittäin helppoa laittaa vaikka niin kun poliisi soittaa näkyy puhelimessa vain Poliisi eikä takaisin voisi soittaa...???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asia on tärkeä, puhelun soittanut varmasti vielä palaa asiaan esim. tekstiviestillä tai sähköpostilla.
En vastaan epämääräisiin numeroihin.
Puhelun soittanut palaa asiaan vaivalloisemmalla tavalla todennäköisesti vain jos hän haluaa sinulta jotain. Jos se on joku, joka tuottaa sinulle palvelua (lääkäri, hammaslääkäri, kela, poliisi, työnantaja), eli joku, jonka soitosta olisi etua sinulle, mulle jolle itselleen se on vain velvollisuus, hän ei varmasti viitsi nähdä vaivaa takiasi. Koska häviäjä olet sinä, ei hän.
Helpointa olisi heti laitta viesti. Tuollainen puheluiden soittelu odotteluineen ja uusinta urityksineen vie enemmän aikaa kuin lyhyt viesti. Esim tuo onnettomuus esimerkki oli huono koska siinä pyydetään soittamaan. Samantien voi ilmoittaa missä loukkaantunut on. Mitä se soittamalla paranee?
Esim. terveysasioita ei saa tietosuojasyistä hoitaa tekstiviesteillä tai sähköposteilla paitsi poikkeustapauksissa, joissa asiakkaan lupa juuri tietyn asian hoitoon esim. Marevan-annostukseen. Periaatteessa voi lähettää tekstiviestin, että nn paikasta xy tavoitteli, soita numeroon 1234567890, mutta kukapa sitä viitsisi ja puolet ei uskaltaisi soittaa kuitenkaan. Eli lähetetään kirje sitten perään tai lukekoon omakannasta, jos koskee ihmisen omaa asiaa.
Tärkeä asia on myös suhteellista. Ei se sille hoitajalle tai lääkärille ole tärkeää, että joku tuotiin aivoinfarktin saaneena sairaalaan tai että se varmaan kuolee vuorokauden sisällä. Osan kohdalla omaiset saattavat pitää mahdollisuutta hyvästellä tärkeänä. Potilas hoidetaan kyllä ja potilas, jos olisi kykenevä, voisi omasta omakannastaan lukea osan teksteistäkin, mutta omaisista yleensä tiedetään lähinnä se puhelinnumero ja yleensä muutaman kerran yritetään soittaa, mutta siinäpä se.
Viestillä voi ilmoittaa, että olemme koettaneet tavoitella ja ottaisitko yhteyttä.
Ei se ole vaikeaa.On se kohtuullisen työlästä. Virvellä on oikeasti työlästä kirjoittaa tekstiviestejä, sitten pitäisi etsiä numero, johon voi pyytää soittamaan takaisin, huolehtia, että siihen numeroon myöhemminkin vastaava tietäisi, miksi kyseistä ihmistä on tavoiteltu jne. Ei se sille seuraavaksi H3 tai Aku2 puhelimen käteensä saavalle ole mitenkään ilmeistä, miksi kukaan olisi aiemmin soittanut Satu Korhoselle eikä hänellä ole mitään mahdollisuutta Satu Korhosen soittaessa etsiä käsiinsä tietoa, että Satu Korhosen äiti Marja-Liisa Virtanen oli saanut sairauskohtauksen ja oli edellisen vuoron aikana täällä hoidossa ja on nyt siirtynyt paikkaan X. Ja siihen viestiin taas ei saa kirjoittaa, että koskee Marja-Liisa Virtasta, koska tekstiviestitse ei saa paljastaa, että Marja-Liisa Virtanen on paikassa x hoidossa.
Paljon vähemmällä pääsee, kun kirjoittaa Marja-Liisan tietoihin, että omaista yritetty tavoittaa, ei vastaa puhelimeen.
On myös syytä ymmärtää, että sillä Marja-Liisan tilanteesta soittavalla ei ole mitään mahdollisuutta tietää, onko Satu Korhonen edelleen Satu Korhonen, onko tiedoissa oleva puhelinnumero edelleen Satu Korhosen käytössä ja vaikka Satu lienee edelleen Marja-Liisan tytär (ellei sitten olekin nykyään poika), niin jos lähiomaisena onkin esim. puoliso, niin ei voi tietää ovatko edelleen toistensa puolisoita, jos Marja-Liisa ei juuri nyt ole kykenevä kertomaan. Toisin sanoen se omaisen yhteystieto voi olla aivan random-ihmisen puhelinnumero eli sinne ei voi lähettää yhtään mitään tilannetta selvittävää. Omaisen omiin tietoihin ei tietenkään voi mennä, eli jos soittopyyntö on jätetty ja Satu soittaa vaikka seuraavana aamuna, on hyvinkin saattanut olla tarpeen kuljettaa kahden vuonvaihdon yli paperilappua, jossa kerrotaan, että Satu Korhonen nimistä ihmistä on tavoiteltu koskien Marja-Liisa Virtasta ja Marja-Liisa Virtanen on siirtynyt paikkaan x ja Satu voi sinne soittamalla saada lisätietoja. Ja tämäkin on itseasiassa tietosuojarike, koska Marja-Liisan siirtyminen aivotapahtumayksikköön on terveystieto, joita näillä kahdella myöhemmällä vuorolla ei ole oikeus käsitellä, koska heillä ei ole hoitosuhdetta Marja-Liisaan. Tämä on juuri sitä kuuluisaa potilastietojen urkintaa, kun käsitellään Marja-Liisan asioita ilman hoitosuhdetta häneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asia on tärkeä, puhelun soittanut varmasti vielä palaa asiaan esim. tekstiviestillä tai sähköpostilla.
En vastaan epämääräisiin numeroihin.
Puhelun soittanut palaa asiaan vaivalloisemmalla tavalla todennäköisesti vain jos hän haluaa sinulta jotain. Jos se on joku, joka tuottaa sinulle palvelua (lääkäri, hammaslääkäri, kela, poliisi, työnantaja), eli joku, jonka soitosta olisi etua sinulle, mulle jolle itselleen se on vain velvollisuus, hän ei varmasti viitsi nähdä vaivaa takiasi. Koska häviäjä olet sinä, ei hän.
Helpointa olisi heti laitta viesti. Tuollainen puheluiden soittelu odotteluineen ja uusinta urityksineen vie enemmän aikaa kuin lyhyt viesti. Esim tuo onnettomuus esimerkki oli huono koska siinä pyydetään soittamaan. Samantien voi ilmoittaa missä loukkaantunut on. Mitä se soittamalla paranee?
Esim. terveysasioita ei saa tietosuojasyistä hoitaa tekstiviesteillä tai sähköposteilla paitsi poikkeustapauksissa, joissa asiakkaan lupa juuri tietyn asian hoitoon esim. Marevan-annostukseen. Periaatteessa voi lähettää tekstiviestin, että nn paikasta xy tavoitteli, soita numeroon 1234567890, mutta kukapa sitä viitsisi ja puolet ei uskaltaisi soittaa kuitenkaan. Eli lähetetään kirje sitten perään tai lukekoon omakannasta, jos koskee ihmisen omaa asiaa.
Tärkeä asia on myös suhteellista. Ei se sille hoitajalle tai lääkärille ole tärkeää, että joku tuotiin aivoinfarktin saaneena sairaalaan tai että se varmaan kuolee vuorokauden sisällä. Osan kohdalla omaiset saattavat pitää mahdollisuutta hyvästellä tärkeänä. Potilas hoidetaan kyllä ja potilas, jos olisi kykenevä, voisi omasta omakannastaan lukea osan teksteistäkin, mutta omaisista yleensä tiedetään lähinnä se puhelinnumero ja yleensä muutaman kerran yritetään soittaa, mutta siinäpä se.
"mutta kukapa sitä viitsisi"
Sepä kertookin kaiken.Noin se suojatyösektorilla toimii. Oikeista työpaikoista saa vastaavalla mentaliteetilla potkut.
Kyse on priorisoinnista. Julkisessa terveydenhoidossa ei ole ylimääräistä henkilökuntaa tekemässä markkinointia ja yrittämässä tavoitella ihmisiä, koska asiakkaita on muutenkin jonoksi asti. Sen sijaan, että aika käytettäisiin vaikeasti tavoitettavien omaisten tavoitteluun, tehdään oikeita töitä ja hoidetaan potilaita. Sitä on vaikea ymmärtää, jos on ollut töissä vain yksityissektorilla, jossa rahaa käytetään valtavasti käsien heilutteluun ja kaikenlaiseen ylimääräiseen henkilökuntaan, jolla tietysti on aikaa vaikka lähettää savumerkkejä, jos joku asiakas sitä toivoo ja siitä maksaa. Verovaroista moista ei makseta.
Kyllä julkisellakin puolella on niitä käsienheiluttelijoita ja tuoliinpiereksijöitä riittämiin, mutta he eivät ole sillä suorittavalla tasolla, vaan ylempänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te ole koskaan hakenut töitä? Työhaastattelut soitetaan aina, ei ne sähköpostilla tule. Samoin kun en ole hakenut töitä, mutta jokin yritys on ollut kiinnostunut minusta, he ovat nimenomaan soittaneet. Muita tärkeitä puheluita on ollut kun joku oli löytänyt ajokorttini, jonka en edes tiennyt olevan hukassa. Poliisi on kerran soittanut. Varmasti on muitakin tapauksia, jossa vieraaseen numeroon vastaaminen on ollut MINULLE hyvä juttu. Mitään pahaa ei ole koskaan tapahtunut.
Puheluun ei tietenkään tarvitse vastata, mutta ei voi myöskään olettaa, että sitä toista osapuolta kiinnostaa teille mitään viestejä laittaa. Miten te olette selvinneet parikymmentä vuotta sitten, kun koskaan ei tiennyt kuka soittaa?
Minulle on poliisista soitettu kerran yhden todistelujutun takia. Silloin puhelimessa luki selvästi 'Poliisi soittaa'...
Yleensä kyllä vastaan kaikkiin puheluihin, mutta tuntemattomiin numeroihin en soita takaisin. Yöaikaan puhelin soi vain tutuille numeroille.
Minulle soitti muutama viikko sitten poliisi. Numero kyllä näkyi. Olin palaverissa niin en tietenkään vastannut.
Yritti pari kertaa ja laittoi viestin perään missä sähköposti mukana että voin myös itse olla yhteydessä kun ehdin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te ole koskaan hakenut töitä? Työhaastattelut soitetaan aina, ei ne sähköpostilla tule. Samoin kun en ole hakenut töitä, mutta jokin yritys on ollut kiinnostunut minusta, he ovat nimenomaan soittaneet. Muita tärkeitä puheluita on ollut kun joku oli löytänyt ajokorttini, jonka en edes tiennyt olevan hukassa. Poliisi on kerran soittanut. Varmasti on muitakin tapauksia, jossa vieraaseen numeroon vastaaminen on ollut MINULLE hyvä juttu. Mitään pahaa ei ole koskaan tapahtunut.
Puheluun ei tietenkään tarvitse vastata, mutta ei voi myöskään olettaa, että sitä toista osapuolta kiinnostaa teille mitään viestejä laittaa. Miten te olette selvinneet parikymmentä vuotta sitten, kun koskaan ei tiennyt kuka soittaa?
En tiedä millaisia töitä haet mutta pari vikaa kertaa kun olen töitä hakenut enkä vastannut soittoon on aina tullut viesti perään miksi koittivat tavoittaa.
En minä edes halua töihin paikkaan jossa olettavat että kaikki on koko ajan tavoitettavissa yhdellä soitolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asia on tärkeä, puhelun soittanut varmasti vielä palaa asiaan esim. tekstiviestillä tai sähköpostilla.
En vastaan epämääräisiin numeroihin.
Puhelun soittanut palaa asiaan vaivalloisemmalla tavalla todennäköisesti vain jos hän haluaa sinulta jotain. Jos se on joku, joka tuottaa sinulle palvelua (lääkäri, hammaslääkäri, kela, poliisi, työnantaja), eli joku, jonka soitosta olisi etua sinulle, mulle jolle itselleen se on vain velvollisuus, hän ei varmasti viitsi nähdä vaivaa takiasi. Koska häviäjä olet sinä, ei hän.
Helpointa olisi heti laitta viesti. Tuollainen puheluiden soittelu odotteluineen ja uusinta urityksineen vie enemmän aikaa kuin lyhyt viesti. Esim tuo onnettomuus esimerkki oli huono koska siinä pyydetään soittamaan. Samantien voi ilmoittaa missä loukkaantunut on. Mitä se soittamalla paranee?
Esim. terveysasioita ei saa tietosuojasyistä hoitaa tekstiviesteillä tai sähköposteilla paitsi poikkeustapauksissa, joissa asiakkaan lupa juuri tietyn asian hoitoon esim. Marevan-annostukseen. Periaatteessa voi lähettää tekstiviestin, että nn paikasta xy tavoitteli, soita numeroon 1234567890, mutta kukapa sitä viitsisi ja puolet ei uskaltaisi soittaa kuitenkaan. Eli lähetetään kirje sitten perään tai lukekoon omakannasta, jos koskee ihmisen omaa asiaa.
Tärkeä asia on myös suhteellista. Ei se sille hoitajalle tai lääkärille ole tärkeää, että joku tuotiin aivoinfarktin saaneena sairaalaan tai että se varmaan kuolee vuorokauden sisällä. Osan kohdalla omaiset saattavat pitää mahdollisuutta hyvästellä tärkeänä. Potilas hoidetaan kyllä ja potilas, jos olisi kykenevä, voisi omasta omakannastaan lukea osan teksteistäkin, mutta omaisista yleensä tiedetään lähinnä se puhelinnumero ja yleensä muutaman kerran yritetään soittaa, mutta siinäpä se.
Boldaus: Puhelu ei ole välttämättä yhtään sen tietoturvallisempi. Jos et ole koskaan kuullut henkilöä aikaisemmin, et voi silloin äänestä mitenkään tietää, puhutko juuri oikean henkilön kanssa.
Armeijassa yksikön päivystäjä ei saa jakaa tietoja esim. joukkojen vahvuuksista puhelimen kautta edes puhelulla.
Oikeasti ei olekaan, mutta tässä asiassa tietosuojaviranomaiset ovat päättäneet antaa terveen järjen voittaa lain tiukan tulkinnan. Tavallisten ihmisten asioiden hoito olisi täysin mahdotonta, jos turvalliset viestit, tunnistautumista vaativat palvelut ja kirjeet olisivat ainoita sallittuja keinoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kerta tai kaksi, kun olen yrittänyt puhelimitsi kutsua jonkun työhaastettuluun, mutta puhelimeen ei vastata vaan heti tulee viesti "kuka oot". Siirryn seuraavaan hakijaan. En rupea mitään viestejä naputtelemaan moisessa asiassa enkä muutenkaan halua palkata henkilöä joka ei uskalla asioida puhelimessa tuon vertaa.
Eli et palkkaa ollenkaan työssäolevia, vaan vain työttömiä? Työpäivän aikana useimmat eivät voi pitää henkilökohtaisen puhelimen ääniä päällä tai puhua siihen.
Sinänsä virkistävää, että joku haluaa palkata vain työttömiä!No eivätköhän töissä olevat ole yleensä aktiivisempia ja rohkeampia vastaamaan puhelimeen tai soittamaan takaisin ja työttömissä enemmän näitä epäluuloisia puheluiden välttelijöitä?
(jos numeroa ei näy, niin ei tuota Kuka oot-viestiäkään voi laittaa)
Itse en ainakaan voi työpäivän aikana vastailla omaan henkilökohtaiseen puhelimeeni muuten kuin omaa aikaani olevalla lounastauolla. Puhelin on hiljaisella, ja katson mahdollisesti saapuneet viestit vain silloin lounastauolla tai työpäivän jälkeen.
Ihmettelen rekrytoijien ajatuksenjuoksua, jos olettavat että aina pitää voida vastata.. Vai saako heillä sitten työntekijät vastailla henkilökohtaiseen puhelimeensa ihan pitkin työpäivää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kerta tai kaksi, kun olen yrittänyt puhelimitsi kutsua jonkun työhaastettuluun, mutta puhelimeen ei vastata vaan heti tulee viesti "kuka oot". Siirryn seuraavaan hakijaan. En rupea mitään viestejä naputtelemaan moisessa asiassa enkä muutenkaan halua palkata henkilöä joka ei uskalla asioida puhelimessa tuon vertaa.
Henkilökohtaisesti en hae töihin tällä hetkellä, mutta en kyllä haluaisi töihin tuollaiseen yritykseen, jossa HR(?) ei arvosta hakijoita. Kohtelias pitää olla puolin ja toisin... Kukaan ei hae merkittävään työpaikkaan, jos käytöstavat on tuolla tasolla. Eli sinänsä, tuskin muutenkaan olisit palkannut henkilöä töihin, jos kyseessä vähänkään koulutusta ja ammattitaitoa vaativ tehtävä. Jos taas palkkaat puhelinmyyjiä tai puhelinaspaa, jonka tehtävänä on olla asiakkaalle töykeä, niin ehkä vakka kantensa valitsee, mutta...
Harva haluaa palkata noin sosiaalisesti rajoittunutta ja ahdistunutta firmaansa ettei uskalla puhelimeen vastata. Se on kylmä totuus eikä siitä miksikään muutu vaikka kuinka koittaisit selitellä että angstisi on jollain kumman tavalla tavoiteltava ominaisuus. -eri
Jos sitä "sosiaalisesti rajoittunutta ja ahdistunutta" ei kerran työpaikkaan edes haluta, miksi mesoat ikäänkuin olisi suurikin rikos, ettei tämä vastaa puhelimeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asia on tärkeä, puhelun soittanut varmasti vielä palaa asiaan esim. tekstiviestillä tai sähköpostilla.
En vastaan epämääräisiin numeroihin.
Puhelun soittanut palaa asiaan vaivalloisemmalla tavalla todennäköisesti vain jos hän haluaa sinulta jotain. Jos se on joku, joka tuottaa sinulle palvelua (lääkäri, hammaslääkäri, kela, poliisi, työnantaja), eli joku, jonka soitosta olisi etua sinulle, mulle jolle itselleen se on vain velvollisuus, hän ei varmasti viitsi nähdä vaivaa takiasi. Koska häviäjä olet sinä, ei hän.
Helpointa olisi heti laitta viesti. Tuollainen puheluiden soittelu odotteluineen ja uusinta urityksineen vie enemmän aikaa kuin lyhyt viesti. Esim tuo onnettomuus esimerkki oli huono koska siinä pyydetään soittamaan. Samantien voi ilmoittaa missä loukkaantunut on. Mitä se soittamalla paranee?
Esim. terveysasioita ei saa tietosuojasyistä hoitaa tekstiviesteillä tai sähköposteilla paitsi poikkeustapauksissa, joissa asiakkaan lupa juuri tietyn asian hoitoon esim. Marevan-annostukseen. Periaatteessa voi lähettää tekstiviestin, että nn paikasta xy tavoitteli, soita numeroon 1234567890, mutta kukapa sitä viitsisi ja puolet ei uskaltaisi soittaa kuitenkaan. Eli lähetetään kirje sitten perään tai lukekoon omakannasta, jos koskee ihmisen omaa asiaa.
Tärkeä asia on myös suhteellista. Ei se sille hoitajalle tai lääkärille ole tärkeää, että joku tuotiin aivoinfarktin saaneena sairaalaan tai että se varmaan kuolee vuorokauden sisällä. Osan kohdalla omaiset saattavat pitää mahdollisuutta hyvästellä tärkeänä. Potilas hoidetaan kyllä ja potilas, jos olisi kykenevä, voisi omasta omakannastaan lukea osan teksteistäkin, mutta omaisista yleensä tiedetään lähinnä se puhelinnumero ja yleensä muutaman kerran yritetään soittaa, mutta siinäpä se.
Viestillä voi ilmoittaa, että olemme koettaneet tavoitella ja ottaisitko yhteyttä.
Ei se ole vaikeaa.On se kohtuullisen työlästä. Virvellä on oikeasti työlästä kirjoittaa tekstiviestejä, sitten pitäisi etsiä numero, johon voi pyytää soittamaan takaisin, huolehtia, että siihen numeroon myöhemminkin vastaava tietäisi, miksi kyseistä ihmistä on tavoiteltu jne. Ei se sille seuraavaksi H3 tai Aku2 puhelimen käteensä saavalle ole mitenkään ilmeistä, miksi kukaan olisi aiemmin soittanut Satu Korhoselle eikä hänellä ole mitään mahdollisuutta Satu Korhosen soittaessa etsiä käsiinsä tietoa, että Satu Korhosen äiti Marja-Liisa Virtanen oli saanut sairauskohtauksen ja oli edellisen vuoron aikana täällä hoidossa ja on nyt siirtynyt paikkaan X. Ja siihen viestiin taas ei saa kirjoittaa, että koskee Marja-Liisa Virtasta, koska tekstiviestitse ei saa paljastaa, että Marja-Liisa Virtanen on paikassa x hoidossa.
Paljon vähemmällä pääsee, kun kirjoittaa Marja-Liisan tietoihin, että omaista yritetty tavoittaa, ei vastaa puhelimeen.
On myös syytä ymmärtää, että sillä Marja-Liisan tilanteesta soittavalla ei ole mitään mahdollisuutta tietää, onko Satu Korhonen edelleen Satu Korhonen, onko tiedoissa oleva puhelinnumero edelleen Satu Korhosen käytössä ja vaikka Satu lienee edelleen Marja-Liisan tytär (ellei sitten olekin nykyään poika), niin jos lähiomaisena onkin esim. puoliso, niin ei voi tietää ovatko edelleen toistensa puolisoita, jos Marja-Liisa ei juuri nyt ole kykenevä kertomaan. Toisin sanoen se omaisen yhteystieto voi olla aivan random-ihmisen puhelinnumero eli sinne ei voi lähettää yhtään mitään tilannetta selvittävää. Omaisen omiin tietoihin ei tietenkään voi mennä, eli jos soittopyyntö on jätetty ja Satu soittaa vaikka seuraavana aamuna, on hyvinkin saattanut olla tarpeen kuljettaa kahden vuonvaihdon yli paperilappua, jossa kerrotaan, että Satu Korhonen nimistä ihmistä on tavoiteltu koskien Marja-Liisa Virtasta ja Marja-Liisa Virtanen on siirtynyt paikkaan x ja Satu voi sinne soittamalla saada lisätietoja. Ja tämäkin on itseasiassa tietosuojarike, koska Marja-Liisan siirtyminen aivotapahtumayksikköön on terveystieto, joita näillä kahdella myöhemmällä vuorolla ei ole oikeus käsitellä, koska heillä ei ole hoitosuhdetta Marja-Liisaan. Tämä on juuri sitä kuuluisaa potilastietojen urkintaa, kun käsitellään Marja-Liisan asioita ilman hoitosuhdetta häneen.
Kerrotaan tämä vielä vaikkapa 10:llä, koska päivystyksestä muualle kuin takaisin kotiinsa jatkaneista potilaista karkeasti puolet ei ole kykeneväisiä ilmoittamaan omaisilleen itse, heistä n. kolmasosalla joku omainen ei jo tiedä sairaalaan joutumisesta ja näistä puolet omaisista ei vastaa puhelimeen.
Ei ole harvinaista, että omaiset saavat tietää sairaalaan joutumisesta vasta seuraavassa tai sitä seuraavassa siirrossa. Papereissa kyllä lukee, että omaista ei tavoitettu ja vastaanottava yksikkö, jos tämän huomaa, yrittänee kerran tai kaksi tavoittaa ja sitten taas seuraavassa yksikkösiirrossa sekä siirtävä että ehkä vastaanottavakin yksikkö, mutta jos puhelimeen ei vastata...
Ilmeisesti näissä uusissa tarjotuissa työpaikoissa saa puhua omia puheluita aivan vapaasti työpäivän aikana, kun kerran edellytetään hakijan vastaavan puheluihin milloin tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asia on tärkeä, puhelun soittanut varmasti vielä palaa asiaan esim. tekstiviestillä tai sähköpostilla.
En vastaan epämääräisiin numeroihin.
Puhelun soittanut palaa asiaan vaivalloisemmalla tavalla todennäköisesti vain jos hän haluaa sinulta jotain. Jos se on joku, joka tuottaa sinulle palvelua (lääkäri, hammaslääkäri, kela, poliisi, työnantaja), eli joku, jonka soitosta olisi etua sinulle, mulle jolle itselleen se on vain velvollisuus, hän ei varmasti viitsi nähdä vaivaa takiasi. Koska häviäjä olet sinä, ei hän.
Helpointa olisi heti laitta viesti. Tuollainen puheluiden soittelu odotteluineen ja uusinta urityksineen vie enemmän aikaa kuin lyhyt viesti. Esim tuo onnettomuus esimerkki oli huono koska siinä pyydetään soittamaan. Samantien voi ilmoittaa missä loukkaantunut on. Mitä se soittamalla paranee?
Esim. terveysasioita ei saa tietosuojasyistä hoitaa tekstiviesteillä tai sähköposteilla paitsi poikkeustapauksissa, joissa asiakkaan lupa juuri tietyn asian hoitoon esim. Marevan-annostukseen. Periaatteessa voi lähettää tekstiviestin, että nn paikasta xy tavoitteli, soita numeroon 1234567890, mutta kukapa sitä viitsisi ja puolet ei uskaltaisi soittaa kuitenkaan. Eli lähetetään kirje sitten perään tai lukekoon omakannasta, jos koskee ihmisen omaa asiaa.
Tärkeä asia on myös suhteellista. Ei se sille hoitajalle tai lääkärille ole tärkeää, että joku tuotiin aivoinfarktin saaneena sairaalaan tai että se varmaan kuolee vuorokauden sisällä. Osan kohdalla omaiset saattavat pitää mahdollisuutta hyvästellä tärkeänä. Potilas hoidetaan kyllä ja potilas, jos olisi kykenevä, voisi omasta omakannastaan lukea osan teksteistäkin, mutta omaisista yleensä tiedetään lähinnä se puhelinnumero ja yleensä muutaman kerran yritetään soittaa, mutta siinäpä se.
Viestillä voi ilmoittaa, että olemme koettaneet tavoitella ja ottaisitko yhteyttä.
Ei se ole vaikeaa.On se kohtuullisen työlästä. Virvellä on oikeasti työlästä kirjoittaa tekstiviestejä, sitten pitäisi etsiä numero, johon voi pyytää soittamaan takaisin, huolehtia, että siihen numeroon myöhemminkin vastaava tietäisi, miksi kyseistä ihmistä on tavoiteltu jne. Ei se sille seuraavaksi H3 tai Aku2 puhelimen käteensä saavalle ole mitenkään ilmeistä, miksi kukaan olisi aiemmin soittanut Satu Korhoselle eikä hänellä ole mitään mahdollisuutta Satu Korhosen soittaessa etsiä käsiinsä tietoa, että Satu Korhosen äiti Marja-Liisa Virtanen oli saanut sairauskohtauksen ja oli edellisen vuoron aikana täällä hoidossa ja on nyt siirtynyt paikkaan X. Ja siihen viestiin taas ei saa kirjoittaa, että koskee Marja-Liisa Virtasta, koska tekstiviestitse ei saa paljastaa, että Marja-Liisa Virtanen on paikassa x hoidossa.
Paljon vähemmällä pääsee, kun kirjoittaa Marja-Liisan tietoihin, että omaista yritetty tavoittaa, ei vastaa puhelimeen.
On myös syytä ymmärtää, että sillä Marja-Liisan tilanteesta soittavalla ei ole mitään mahdollisuutta tietää, onko Satu Korhonen edelleen Satu Korhonen, onko tiedoissa oleva puhelinnumero edelleen Satu Korhosen käytössä ja vaikka Satu lienee edelleen Marja-Liisan tytär (ellei sitten olekin nykyään poika), niin jos lähiomaisena onkin esim. puoliso, niin ei voi tietää ovatko edelleen toistensa puolisoita, jos Marja-Liisa ei juuri nyt ole kykenevä kertomaan. Toisin sanoen se omaisen yhteystieto voi olla aivan random-ihmisen puhelinnumero eli sinne ei voi lähettää yhtään mitään tilannetta selvittävää. Omaisen omiin tietoihin ei tietenkään voi mennä, eli jos soittopyyntö on jätetty ja Satu soittaa vaikka seuraavana aamuna, on hyvinkin saattanut olla tarpeen kuljettaa kahden vuonvaihdon yli paperilappua, jossa kerrotaan, että Satu Korhonen nimistä ihmistä on tavoiteltu koskien Marja-Liisa Virtasta ja Marja-Liisa Virtanen on siirtynyt paikkaan x ja Satu voi sinne soittamalla saada lisätietoja. Ja tämäkin on itseasiassa tietosuojarike, koska Marja-Liisan siirtyminen aivotapahtumayksikköön on terveystieto, joita näillä kahdella myöhemmällä vuorolla ei ole oikeus käsitellä, koska heillä ei ole hoitosuhdetta Marja-Liisaan. Tämä on juuri sitä kuuluisaa potilastietojen urkintaa, kun käsitellään Marja-Liisan asioita ilman hoitosuhdetta häneen.
Kerrotaan tämä vielä vaikkapa 10:llä, koska päivystyksestä muualle kuin takaisin kotiinsa jatkaneista potilaista karkeasti puolet ei ole kykeneväisiä ilmoittamaan omaisilleen itse, heistä n. kolmasosalla joku omainen ei jo tiedä sairaalaan joutumisesta ja näistä puolet omaisista ei vastaa puhelimeen.
Ei ole harvinaista, että omaiset saavat tietää sairaalaan joutumisesta vasta seuraavassa tai sitä seuraavassa siirrossa. Papereissa kyllä lukee, että omaista ei tavoitettu ja vastaanottava yksikkö, jos tämän huomaa, yrittänee kerran tai kaksi tavoittaa ja sitten taas seuraavassa yksikkösiirrossa sekä siirtävä että ehkä vastaanottavakin yksikkö, mutta jos puhelimeen ei vastata...
...eikä viestiä osata jättää. Vuonna 2022.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asia on tärkeä, puhelun soittanut varmasti vielä palaa asiaan esim. tekstiviestillä tai sähköpostilla.
En vastaan epämääräisiin numeroihin.
Puhelun soittanut palaa asiaan vaivalloisemmalla tavalla todennäköisesti vain jos hän haluaa sinulta jotain. Jos se on joku, joka tuottaa sinulle palvelua (lääkäri, hammaslääkäri, kela, poliisi, työnantaja), eli joku, jonka soitosta olisi etua sinulle, mulle jolle itselleen se on vain velvollisuus, hän ei varmasti viitsi nähdä vaivaa takiasi. Koska häviäjä olet sinä, ei hän.
Helpointa olisi heti laitta viesti. Tuollainen puheluiden soittelu odotteluineen ja uusinta urityksineen vie enemmän aikaa kuin lyhyt viesti. Esim tuo onnettomuus esimerkki oli huono koska siinä pyydetään soittamaan. Samantien voi ilmoittaa missä loukkaantunut on. Mitä se soittamalla paranee?
Esim. terveysasioita ei saa tietosuojasyistä hoitaa tekstiviesteillä tai sähköposteilla paitsi poikkeustapauksissa, joissa asiakkaan lupa juuri tietyn asian hoitoon esim. Marevan-annostukseen. Periaatteessa voi lähettää tekstiviestin, että nn paikasta xy tavoitteli, soita numeroon 1234567890, mutta kukapa sitä viitsisi ja puolet ei uskaltaisi soittaa kuitenkaan. Eli lähetetään kirje sitten perään tai lukekoon omakannasta, jos koskee ihmisen omaa asiaa.
Tärkeä asia on myös suhteellista. Ei se sille hoitajalle tai lääkärille ole tärkeää, että joku tuotiin aivoinfarktin saaneena sairaalaan tai että se varmaan kuolee vuorokauden sisällä. Osan kohdalla omaiset saattavat pitää mahdollisuutta hyvästellä tärkeänä. Potilas hoidetaan kyllä ja potilas, jos olisi kykenevä, voisi omasta omakannastaan lukea osan teksteistäkin, mutta omaisista yleensä tiedetään lähinnä se puhelinnumero ja yleensä muutaman kerran yritetään soittaa, mutta siinäpä se.
Viestillä voi ilmoittaa, että olemme koettaneet tavoitella ja ottaisitko yhteyttä.
Ei se ole vaikeaa.On se kohtuullisen työlästä. Virvellä on oikeasti työlästä kirjoittaa tekstiviestejä, sitten pitäisi etsiä numero, johon voi pyytää soittamaan takaisin, huolehtia, että siihen numeroon myöhemminkin vastaava tietäisi, miksi kyseistä ihmistä on tavoiteltu jne. Ei se sille seuraavaksi H3 tai Aku2 puhelimen käteensä saavalle ole mitenkään ilmeistä, miksi kukaan olisi aiemmin soittanut Satu Korhoselle eikä hänellä ole mitään mahdollisuutta Satu Korhosen soittaessa etsiä käsiinsä tietoa, että Satu Korhosen äiti Marja-Liisa Virtanen oli saanut sairauskohtauksen ja oli edellisen vuoron aikana täällä hoidossa ja on nyt siirtynyt paikkaan X. Ja siihen viestiin taas ei saa kirjoittaa, että koskee Marja-Liisa Virtasta, koska tekstiviestitse ei saa paljastaa, että Marja-Liisa Virtanen on paikassa x hoidossa.
Paljon vähemmällä pääsee, kun kirjoittaa Marja-Liisan tietoihin, että omaista yritetty tavoittaa, ei vastaa puhelimeen.
On myös syytä ymmärtää, että sillä Marja-Liisan tilanteesta soittavalla ei ole mitään mahdollisuutta tietää, onko Satu Korhonen edelleen Satu Korhonen, onko tiedoissa oleva puhelinnumero edelleen Satu Korhosen käytössä ja vaikka Satu lienee edelleen Marja-Liisan tytär (ellei sitten olekin nykyään poika), niin jos lähiomaisena onkin esim. puoliso, niin ei voi tietää ovatko edelleen toistensa puolisoita, jos Marja-Liisa ei juuri nyt ole kykenevä kertomaan. Toisin sanoen se omaisen yhteystieto voi olla aivan random-ihmisen puhelinnumero eli sinne ei voi lähettää yhtään mitään tilannetta selvittävää. Omaisen omiin tietoihin ei tietenkään voi mennä, eli jos soittopyyntö on jätetty ja Satu soittaa vaikka seuraavana aamuna, on hyvinkin saattanut olla tarpeen kuljettaa kahden vuonvaihdon yli paperilappua, jossa kerrotaan, että Satu Korhonen nimistä ihmistä on tavoiteltu koskien Marja-Liisa Virtasta ja Marja-Liisa Virtanen on siirtynyt paikkaan x ja Satu voi sinne soittamalla saada lisätietoja. Ja tämäkin on itseasiassa tietosuojarike, koska Marja-Liisan siirtyminen aivotapahtumayksikköön on terveystieto, joita näillä kahdella myöhemmällä vuorolla ei ole oikeus käsitellä, koska heillä ei ole hoitosuhdetta Marja-Liisaan. Tämä on juuri sitä kuuluisaa potilastietojen urkintaa, kun käsitellään Marja-Liisan asioita ilman hoitosuhdetta häneen.
Kerrotaan tämä vielä vaikkapa 10:llä, koska päivystyksestä muualle kuin takaisin kotiinsa jatkaneista potilaista karkeasti puolet ei ole kykeneväisiä ilmoittamaan omaisilleen itse, heistä n. kolmasosalla joku omainen ei jo tiedä sairaalaan joutumisesta ja näistä puolet omaisista ei vastaa puhelimeen.
Ei ole harvinaista, että omaiset saavat tietää sairaalaan joutumisesta vasta seuraavassa tai sitä seuraavassa siirrossa. Papereissa kyllä lukee, että omaista ei tavoitettu ja vastaanottava yksikkö, jos tämän huomaa, yrittänee kerran tai kaksi tavoittaa ja sitten taas seuraavassa yksikkösiirrossa sekä siirtävä että ehkä vastaanottavakin yksikkö, mutta jos puhelimeen ei vastata...
...eikä viestiä osata jättää. Vuonna 2022.
Viestin jättäminen on työlästä, koska ihmisillä ei ole vastaajia, viestissä ei saa kertoa, mitä asia koskee, voi vain pyytää soittamaan. Jos viestin saaja ei soita takaisin heti, ei puheluun vastaaja yleensä enää tiedä, mitä asia on koskenut, koska soittajan nimen perusteella ei voi hakea, miksi hänelle on soitettu ja soiton syyn tallentaminen on laitonta, kun asia koskee omaista eikä soiton kohdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asia on tärkeä, puhelun soittanut varmasti vielä palaa asiaan esim. tekstiviestillä tai sähköpostilla.
En vastaan epämääräisiin numeroihin.
Puhelun soittanut palaa asiaan vaivalloisemmalla tavalla todennäköisesti vain jos hän haluaa sinulta jotain. Jos se on joku, joka tuottaa sinulle palvelua (lääkäri, hammaslääkäri, kela, poliisi, työnantaja), eli joku, jonka soitosta olisi etua sinulle, mulle jolle itselleen se on vain velvollisuus, hän ei varmasti viitsi nähdä vaivaa takiasi. Koska häviäjä olet sinä, ei hän.
Helpointa olisi heti laitta viesti. Tuollainen puheluiden soittelu odotteluineen ja uusinta urityksineen vie enemmän aikaa kuin lyhyt viesti. Esim tuo onnettomuus esimerkki oli huono koska siinä pyydetään soittamaan. Samantien voi ilmoittaa missä loukkaantunut on. Mitä se soittamalla paranee?
Esim. terveysasioita ei saa tietosuojasyistä hoitaa tekstiviesteillä tai sähköposteilla paitsi poikkeustapauksissa, joissa asiakkaan lupa juuri tietyn asian hoitoon esim. Marevan-annostukseen. Periaatteessa voi lähettää tekstiviestin, että nn paikasta xy tavoitteli, soita numeroon 1234567890, mutta kukapa sitä viitsisi ja puolet ei uskaltaisi soittaa kuitenkaan. Eli lähetetään kirje sitten perään tai lukekoon omakannasta, jos koskee ihmisen omaa asiaa.
Tärkeä asia on myös suhteellista. Ei se sille hoitajalle tai lääkärille ole tärkeää, että joku tuotiin aivoinfarktin saaneena sairaalaan tai että se varmaan kuolee vuorokauden sisällä. Osan kohdalla omaiset saattavat pitää mahdollisuutta hyvästellä tärkeänä. Potilas hoidetaan kyllä ja potilas, jos olisi kykenevä, voisi omasta omakannastaan lukea osan teksteistäkin, mutta omaisista yleensä tiedetään lähinnä se puhelinnumero ja yleensä muutaman kerran yritetään soittaa, mutta siinäpä se.
Viestillä voi ilmoittaa, että olemme koettaneet tavoitella ja ottaisitko yhteyttä.
Ei se ole vaikeaa.On se kohtuullisen työlästä. Virvellä on oikeasti työlästä kirjoittaa tekstiviestejä, sitten pitäisi etsiä numero, johon voi pyytää soittamaan takaisin, huolehtia, että siihen numeroon myöhemminkin vastaava tietäisi, miksi kyseistä ihmistä on tavoiteltu jne. Ei se sille seuraavaksi H3 tai Aku2 puhelimen käteensä saavalle ole mitenkään ilmeistä, miksi kukaan olisi aiemmin soittanut Satu Korhoselle eikä hänellä ole mitään mahdollisuutta Satu Korhosen soittaessa etsiä käsiinsä tietoa, että Satu Korhosen äiti Marja-Liisa Virtanen oli saanut sairauskohtauksen ja oli edellisen vuoron aikana täällä hoidossa ja on nyt siirtynyt paikkaan X. Ja siihen viestiin taas ei saa kirjoittaa, että koskee Marja-Liisa Virtasta, koska tekstiviestitse ei saa paljastaa, että Marja-Liisa Virtanen on paikassa x hoidossa.
Paljon vähemmällä pääsee, kun kirjoittaa Marja-Liisan tietoihin, että omaista yritetty tavoittaa, ei vastaa puhelimeen.
On myös syytä ymmärtää, että sillä Marja-Liisan tilanteesta soittavalla ei ole mitään mahdollisuutta tietää, onko Satu Korhonen edelleen Satu Korhonen, onko tiedoissa oleva puhelinnumero edelleen Satu Korhosen käytössä ja vaikka Satu lienee edelleen Marja-Liisan tytär (ellei sitten olekin nykyään poika), niin jos lähiomaisena onkin esim. puoliso, niin ei voi tietää ovatko edelleen toistensa puolisoita, jos Marja-Liisa ei juuri nyt ole kykenevä kertomaan. Toisin sanoen se omaisen yhteystieto voi olla aivan random-ihmisen puhelinnumero eli sinne ei voi lähettää yhtään mitään tilannetta selvittävää. Omaisen omiin tietoihin ei tietenkään voi mennä, eli jos soittopyyntö on jätetty ja Satu soittaa vaikka seuraavana aamuna, on hyvinkin saattanut olla tarpeen kuljettaa kahden vuonvaihdon yli paperilappua, jossa kerrotaan, että Satu Korhonen nimistä ihmistä on tavoiteltu koskien Marja-Liisa Virtasta ja Marja-Liisa Virtanen on siirtynyt paikkaan x ja Satu voi sinne soittamalla saada lisätietoja. Ja tämäkin on itseasiassa tietosuojarike, koska Marja-Liisan siirtyminen aivotapahtumayksikköön on terveystieto, joita näillä kahdella myöhemmällä vuorolla ei ole oikeus käsitellä, koska heillä ei ole hoitosuhdetta Marja-Liisaan. Tämä on juuri sitä kuuluisaa potilastietojen urkintaa, kun käsitellään Marja-Liisan asioita ilman hoitosuhdetta häneen.
Kerrotaan tämä vielä vaikkapa 10:llä, koska päivystyksestä muualle kuin takaisin kotiinsa jatkaneista potilaista karkeasti puolet ei ole kykeneväisiä ilmoittamaan omaisilleen itse, heistä n. kolmasosalla joku omainen ei jo tiedä sairaalaan joutumisesta ja näistä puolet omaisista ei vastaa puhelimeen.
Ei ole harvinaista, että omaiset saavat tietää sairaalaan joutumisesta vasta seuraavassa tai sitä seuraavassa siirrossa. Papereissa kyllä lukee, että omaista ei tavoitettu ja vastaanottava yksikkö, jos tämän huomaa, yrittänee kerran tai kaksi tavoittaa ja sitten taas seuraavassa yksikkösiirrossa sekä siirtävä että ehkä vastaanottavakin yksikkö, mutta jos puhelimeen ei vastata...
...eikä viestiä osata jättää. Vuonna 2022.
Puhelimeen ei osata vastata. Vuonna 2022.
Vierailija kirjoitti:
2022 ja tärkeät puhelut (poliisi, lääkäri yms) soittaa tuntemattomasta?
Luulisi että olisi erittäin helppoa laittaa vaikka niin kun poliisi soittaa näkyy puhelimessa vain Poliisi eikä takaisin voisi soittaa...???
On helppoa, ja yhtä helposti sama onnistuu myös huijareilta.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla vuokrafirmoja tai muuten paskahommia nuo, johon otetaan kuka vain, kunhan joutaa puhelimeen vastaamaan. Rekrytoiva henkilö ei viitsi edes viestiä jättää.
Se on juuri näin. Kuten jo aiemmin kommentoin, myös hakijaa pitää kohdella kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asia on tärkeä, puhelun soittanut varmasti vielä palaa asiaan esim. tekstiviestillä tai sähköpostilla.
En vastaan epämääräisiin numeroihin.
Puhelun soittanut palaa asiaan vaivalloisemmalla tavalla todennäköisesti vain jos hän haluaa sinulta jotain. Jos se on joku, joka tuottaa sinulle palvelua (lääkäri, hammaslääkäri, kela, poliisi, työnantaja), eli joku, jonka soitosta olisi etua sinulle, mulle jolle itselleen se on vain velvollisuus, hän ei varmasti viitsi nähdä vaivaa takiasi. Koska häviäjä olet sinä, ei hän.
Helpointa olisi heti laitta viesti. Tuollainen puheluiden soittelu odotteluineen ja uusinta urityksineen vie enemmän aikaa kuin lyhyt viesti. Esim tuo onnettomuus esimerkki oli huono koska siinä pyydetään soittamaan. Samantien voi ilmoittaa missä loukkaantunut on. Mitä se soittamalla paranee?
Esim. terveysasioita ei saa tietosuojasyistä hoitaa tekstiviesteillä tai sähköposteilla paitsi poikkeustapauksissa, joissa asiakkaan lupa juuri tietyn asian hoitoon esim. Marevan-annostukseen. Periaatteessa voi lähettää tekstiviestin, että nn paikasta xy tavoitteli, soita numeroon 1234567890, mutta kukapa sitä viitsisi ja puolet ei uskaltaisi soittaa kuitenkaan. Eli lähetetään kirje sitten perään tai lukekoon omakannasta, jos koskee ihmisen omaa asiaa.
Tärkeä asia on myös suhteellista. Ei se sille hoitajalle tai lääkärille ole tärkeää, että joku tuotiin aivoinfarktin saaneena sairaalaan tai että se varmaan kuolee vuorokauden sisällä. Osan kohdalla omaiset saattavat pitää mahdollisuutta hyvästellä tärkeänä. Potilas hoidetaan kyllä ja potilas, jos olisi kykenevä, voisi omasta omakannastaan lukea osan teksteistäkin, mutta omaisista yleensä tiedetään lähinnä se puhelinnumero ja yleensä muutaman kerran yritetään soittaa, mutta siinäpä se.
Viestillä voi ilmoittaa, että olemme koettaneet tavoitella ja ottaisitko yhteyttä.
Ei se ole vaikeaa.On se kohtuullisen työlästä. Virvellä on oikeasti työlästä kirjoittaa tekstiviestejä, sitten pitäisi etsiä numero, johon voi pyytää soittamaan takaisin, huolehtia, että siihen numeroon myöhemminkin vastaava tietäisi, miksi kyseistä ihmistä on tavoiteltu jne. Ei se sille seuraavaksi H3 tai Aku2 puhelimen käteensä saavalle ole mitenkään ilmeistä, miksi kukaan olisi aiemmin soittanut Satu Korhoselle eikä hänellä ole mitään mahdollisuutta Satu Korhosen soittaessa etsiä käsiinsä tietoa, että Satu Korhosen äiti Marja-Liisa Virtanen oli saanut sairauskohtauksen ja oli edellisen vuoron aikana täällä hoidossa ja on nyt siirtynyt paikkaan X. Ja siihen viestiin taas ei saa kirjoittaa, että koskee Marja-Liisa Virtasta, koska tekstiviestitse ei saa paljastaa, että Marja-Liisa Virtanen on paikassa x hoidossa.
Paljon vähemmällä pääsee, kun kirjoittaa Marja-Liisan tietoihin, että omaista yritetty tavoittaa, ei vastaa puhelimeen.
On myös syytä ymmärtää, että sillä Marja-Liisan tilanteesta soittavalla ei ole mitään mahdollisuutta tietää, onko Satu Korhonen edelleen Satu Korhonen, onko tiedoissa oleva puhelinnumero edelleen Satu Korhosen käytössä ja vaikka Satu lienee edelleen Marja-Liisan tytär (ellei sitten olekin nykyään poika), niin jos lähiomaisena onkin esim. puoliso, niin ei voi tietää ovatko edelleen toistensa puolisoita, jos Marja-Liisa ei juuri nyt ole kykenevä kertomaan. Toisin sanoen se omaisen yhteystieto voi olla aivan random-ihmisen puhelinnumero eli sinne ei voi lähettää yhtään mitään tilannetta selvittävää. Omaisen omiin tietoihin ei tietenkään voi mennä, eli jos soittopyyntö on jätetty ja Satu soittaa vaikka seuraavana aamuna, on hyvinkin saattanut olla tarpeen kuljettaa kahden vuonvaihdon yli paperilappua, jossa kerrotaan, että Satu Korhonen nimistä ihmistä on tavoiteltu koskien Marja-Liisa Virtasta ja Marja-Liisa Virtanen on siirtynyt paikkaan x ja Satu voi sinne soittamalla saada lisätietoja. Ja tämäkin on itseasiassa tietosuojarike, koska Marja-Liisan siirtyminen aivotapahtumayksikköön on terveystieto, joita näillä kahdella myöhemmällä vuorolla ei ole oikeus käsitellä, koska heillä ei ole hoitosuhdetta Marja-Liisaan. Tämä on juuri sitä kuuluisaa potilastietojen urkintaa, kun käsitellään Marja-Liisan asioita ilman hoitosuhdetta häneen.
Kerrotaan tämä vielä vaikkapa 10:llä, koska päivystyksestä muualle kuin takaisin kotiinsa jatkaneista potilaista karkeasti puolet ei ole kykeneväisiä ilmoittamaan omaisilleen itse, heistä n. kolmasosalla joku omainen ei jo tiedä sairaalaan joutumisesta ja näistä puolet omaisista ei vastaa puhelimeen.
Ei ole harvinaista, että omaiset saavat tietää sairaalaan joutumisesta vasta seuraavassa tai sitä seuraavassa siirrossa. Papereissa kyllä lukee, että omaista ei tavoitettu ja vastaanottava yksikkö, jos tämän huomaa, yrittänee kerran tai kaksi tavoittaa ja sitten taas seuraavassa yksikkösiirrossa sekä siirtävä että ehkä vastaanottavakin yksikkö, mutta jos puhelimeen ei vastata...
...eikä viestiä osata jättää. Vuonna 2022.
Minkälainen viesti pitäisi jättää? Että soita numeroon x. Ja kun soitat, niin siellä vastataan, että ei ole mitään tietoa, mitä asia on ehkä koskenut, mutta soittele nyt lähiomaisesi vaikka läpi, jos joku heistä olisi ollut täällä hoidossa.
Sairaaloissa suurin osa numeroista on tehtävä- eikä henkilökohtaisia. Seuraava tehtävää hoitava ei voi tietää, miksi edellinen on soittanut jollekin ihmisille. Omaisen tiedoilla ei voi hakea potilaita, jokaisella lääkärillä ja hoitajalla on runsaasti potilaita, nykyisiä ja entisiä, he eivät muista edes potilaidensa nimiä, vielä vähemmän heidän omaistensa. On rajansa, kuinka monta lippulappua voi välittää eteenpäin ja kuinka monta vuoron vaihtoa koskien jo siirtyneitä potilaita. Lisäksi se on vähintäänkin kyseenalaista laillisuuden kannalta.
Nyt kaikki vaan soittelemaan Kuluttajaliiton pääsihteerille sitten.