Tuntemattomiin numeroihin kannattaa vastata Kuluttajaliiton pääsihteeri: Puhelujen välttelystä on tullut jo ongelma
https://yle.fi/a/74-20006577
Voi jäädä tärkeätkin puhelut väliin.
Huijareille voi aina lyödä luurin korvaan, ei niille Microsoft tuesta soittaville tarvitse edes mitään puhua. Ei tarvitse olla kohtelias.
Puhelinmyyjille jopa kannattaa vastata, jos heistä haluaa päästä eroon ja vaatia heitä merkkaamaan puhelinmarkkinointikielto. Ilman kielto yrittävät soitella aina uudestaan ja uudestaan, eri numerosta.
Kommentit (555)
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kerta tai kaksi, kun olen yrittänyt puhelimitsi kutsua jonkun työhaastettuluun, mutta puhelimeen ei vastata vaan heti tulee viesti "kuka oot". Siirryn seuraavaan hakijaan. En rupea mitään viestejä naputtelemaan moisessa asiassa enkä muutenkaan halua palkata henkilöä joka ei uskalla asioida puhelimessa tuon vertaa.
Eli et palkkaa ollenkaan työssäolevia, vaan vain työttömiä? Työpäivän aikana useimmat eivät voi pitää henkilökohtaisen puhelimen ääniä päällä tai puhua siihen.
Sinänsä virkistävää, että joku haluaa palkata vain työttömiä!
Vierailija kirjoitti:
Tuntemattomista numeroista soittajien täytyy ymmärtää jättää viesti, jos heillä on edes omasta mielestään niin tärkeä asia, että se vaatii takaisinsoittoa.
Täälläpäin on suunnitteilla nopeat valokuituyhteydet. Yhtiön kauppamies soitti ja kun en vastannut , laittoi tekstarin jossa selitti mistä yrityksestä soitti ja mikä oli asia. Soitin sitten takaisin kun itselle sopi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kerta tai kaksi, kun olen yrittänyt puhelimitsi kutsua jonkun työhaastettuluun, mutta puhelimeen ei vastata vaan heti tulee viesti "kuka oot". Siirryn seuraavaan hakijaan. En rupea mitään viestejä naputtelemaan moisessa asiassa enkä muutenkaan halua palkata henkilöä joka ei uskalla asioida puhelimessa tuon vertaa.
Henkilökohtaisesti en hae töihin tällä hetkellä, mutta en kyllä haluaisi töihin tuollaiseen yritykseen, jossa HR(?) ei arvosta hakijoita. Kohtelias pitää olla puolin ja toisin... Kukaan ei hae merkittävään työpaikkaan, jos käytöstavat on tuolla tasolla. Eli sinänsä, tuskin muutenkaan olisit palkannut henkilöä töihin, jos kyseessä vähänkään koulutusta ja ammattitaitoa vaativ tehtävä. Jos taas palkkaat puhelinmyyjiä tai puhelinaspaa, jonka tehtävänä on olla asiakkaalle töykeä, niin ehkä vakka kantensa valitsee, mutta...
Harva haluaa palkata noin sosiaalisesti rajoittunutta ja ahdistunutta firmaansa ettei uskalla puhelimeen vastata. Se on kylmä totuus eikä siitä miksikään muutu vaikka kuinka koittaisit selitellä että angstisi on jollain kumman tavalla tavoiteltava ominaisuus. -eri
Ainakaan minä en voi vastailla omaan puhelimeeni töissä ollessani.
Ei ihme, että virherekrytointeja tapahtuu niin paljon, kun rekrytoijat näköjään ottavat sen, kuka ensin vastaa puhelimeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te ole koskaan hakenut töitä? Työhaastattelut soitetaan aina, ei ne sähköpostilla tule. Samoin kun en ole hakenut töitä, mutta jokin yritys on ollut kiinnostunut minusta, he ovat nimenomaan soittaneet. Muita tärkeitä puheluita on ollut kun joku oli löytänyt ajokorttini, jonka en edes tiennyt olevan hukassa. Poliisi on kerran soittanut. Varmasti on muitakin tapauksia, jossa vieraaseen numeroon vastaaminen on ollut MINULLE hyvä juttu. Mitään pahaa ei ole koskaan tapahtunut.
Puheluun ei tietenkään tarvitse vastata, mutta ei voi myöskään olettaa, että sitä toista osapuolta kiinnostaa teille mitään viestejä laittaa. Miten te olette selvinneet parikymmentä vuotta sitten, kun koskaan ei tiennyt kuka soittaa?
Kyllä mulle on tullut haastattelukutsu useammin sähköpostilla, kuin soitolla.
Samoin . Tämä ihan siitä syystä, että työnhakija voi opiskelun tai työn vuoksi olla estynyt vastaamasta. Ei kaikki työnhakijat ole työttömiä luusereita ja känny kädessä 24/7.
Taitaa olla vuokrafirmoja tai muuten paskahommia nuo, johon otetaan kuka vain, kunhan joutaa puhelimeen vastaamaan. Rekrytoiva henkilö ei viitsi edes viestiä jättää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sen pitää muuttua sellaiseksi, että jos on oikeasti tärkeä asia, eikä joku vastaa, niin perään viestiä ja pyydetään soittamaan takaisin. Tänä päivänä, et uskalla soittaa takaisin, se voi maksaa. Et saa töitäsi tehtyä, jos vastaat jokaiseen random-soittoon.
Lankapuhelimen aikaan ihmisillä ei ollut hajuakaan, jos joku oli soittanut heidän ollessaan ulkona. Kauppiaat soittelivat ehkä kerran pariin kuukauteen. Silloin asiat hoituivat.
Toki ennenwanhaan oli myös puhelinvastaajia. ..Tämä on sen ja sen puhelinvastaajia, jätä merkin jälkeen viesti. Ppiipp
Aika harvalla sellainen kuitenkin oli, 70-luvulla tuskin juuri kellään. 80-luvulla juppikulttuurin kukoistuksessa ne jonkin verran yleistyivät, mutta esimerkiksi meillä ei ollut enkä tiedä ketään tuttuakaan, jolla olisi ollut.
Kyllä meillä maalla oli 80- luvun alussa puhelinvastaajia. Itseasiassa se oli samaa laitetta puhelimen kanssa. Juppeja ei oltu nähtykään. Hieman myöhemmin paikallinen puhelinyhtiö tarjosi muutaman m.arkan kuukausikorvausta vastaan vastaajapalvelun, johon ei tarvinnut mitään erillistä laitetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kerta tai kaksi, kun olen yrittänyt puhelimitsi kutsua jonkun työhaastettuluun, mutta puhelimeen ei vastata vaan heti tulee viesti "kuka oot". Siirryn seuraavaan hakijaan. En rupea mitään viestejä naputtelemaan moisessa asiassa enkä muutenkaan halua palkata henkilöä joka ei uskalla asioida puhelimessa tuon vertaa.
Eli et palkkaa ollenkaan työssäolevia, vaan vain työttömiä? Työpäivän aikana useimmat eivät voi pitää henkilökohtaisen puhelimen ääniä päällä tai puhua siihen.
Sinänsä virkistävää, että joku haluaa palkata vain työttömiä!
Tämä kannattaisi mainita jo työpaikkailmoituksessa. "Palkkaamme vain henkilöitä, jotka vastaavat heti puhelimeen - työssäkäyvät alkää vaivautuko!"
Säästäisi kaikkien vaivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asia on tärkeä, puhelun soittanut varmasti vielä palaa asiaan esim. tekstiviestillä tai sähköpostilla.
En vastaan epämääräisiin numeroihin.
Puhelun soittanut palaa asiaan vaivalloisemmalla tavalla todennäköisesti vain jos hän haluaa sinulta jotain. Jos se on joku, joka tuottaa sinulle palvelua (lääkäri, hammaslääkäri, kela, poliisi, työnantaja), eli joku, jonka soitosta olisi etua sinulle, mulle jolle itselleen se on vain velvollisuus, hän ei varmasti viitsi nähdä vaivaa takiasi. Koska häviäjä olet sinä, ei hän.
Helpointa olisi heti laitta viesti. Tuollainen puheluiden soittelu odotteluineen ja uusinta urityksineen vie enemmän aikaa kuin lyhyt viesti. Esim tuo onnettomuus esimerkki oli huono koska siinä pyydetään soittamaan. Samantien voi ilmoittaa missä loukkaantunut on. Mitä se soittamalla paranee?
Esim. terveysasioita ei saa tietosuojasyistä hoitaa tekstiviesteillä tai sähköposteilla paitsi poikkeustapauksissa, joissa asiakkaan lupa juuri tietyn asian hoitoon esim. Marevan-annostukseen. Periaatteessa voi lähettää tekstiviestin, että nn paikasta xy tavoitteli, soita numeroon 1234567890, mutta kukapa sitä viitsisi ja puolet ei uskaltaisi soittaa kuitenkaan. Eli lähetetään kirje sitten perään tai lukekoon omakannasta, jos koskee ihmisen omaa asiaa.
Tärkeä asia on myös suhteellista. Ei se sille hoitajalle tai lääkärille ole tärkeää, että joku tuotiin aivoinfarktin saaneena sairaalaan tai että se varmaan kuolee vuorokauden sisällä. Osan kohdalla omaiset saattavat pitää mahdollisuutta hyvästellä tärkeänä. Potilas hoidetaan kyllä ja potilas, jos olisi kykenevä, voisi omasta omakannastaan lukea osan teksteistäkin, mutta omaisista yleensä tiedetään lähinnä se puhelinnumero ja yleensä muutaman kerran yritetään soittaa, mutta siinäpä se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos opettajana soitan huoltajille omalla puhelimellani (meillä ei ole työpuhelimia käytössä) niin soitan tuntemattomasta numerosta.
Äläpäs valehtele. Jos olisit oikea opettaja, niin soittaisit tietysti opettajanhuoneen puhelimesta niin kuin muutkin. Sekä opettajankoulutukessa että kouluissa ohjeistetaan, että opettajat eivät soita yksityispuhelimella työasioita.
Samaa mieltä. Itse opettajana en ikipäivänä olisi soittanut omalla puhelimellani oppilaiden vanhemmille. Joku tolkku nyt sentään.
Milloin olet toiminut opettajana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asia on tärkeä, puhelun soittanut varmasti vielä palaa asiaan esim. tekstiviestillä tai sähköpostilla.
En vastaan epämääräisiin numeroihin.
Puhelun soittanut palaa asiaan vaivalloisemmalla tavalla todennäköisesti vain jos hän haluaa sinulta jotain. Jos se on joku, joka tuottaa sinulle palvelua (lääkäri, hammaslääkäri, kela, poliisi, työnantaja), eli joku, jonka soitosta olisi etua sinulle, mulle jolle itselleen se on vain velvollisuus, hän ei varmasti viitsi nähdä vaivaa takiasi. Koska häviäjä olet sinä, ei hän.
Helpointa olisi heti laitta viesti. Tuollainen puheluiden soittelu odotteluineen ja uusinta urityksineen vie enemmän aikaa kuin lyhyt viesti. Esim tuo onnettomuus esimerkki oli huono koska siinä pyydetään soittamaan. Samantien voi ilmoittaa missä loukkaantunut on. Mitä se soittamalla paranee?
Esim. terveysasioita ei saa tietosuojasyistä hoitaa tekstiviesteillä tai sähköposteilla paitsi poikkeustapauksissa, joissa asiakkaan lupa juuri tietyn asian hoitoon esim. Marevan-annostukseen. Periaatteessa voi lähettää tekstiviestin, että nn paikasta xy tavoitteli, soita numeroon 1234567890, mutta kukapa sitä viitsisi ja puolet ei uskaltaisi soittaa kuitenkaan. Eli lähetetään kirje sitten perään tai lukekoon omakannasta, jos koskee ihmisen omaa asiaa.
Tärkeä asia on myös suhteellista. Ei se sille hoitajalle tai lääkärille ole tärkeää, että joku tuotiin aivoinfarktin saaneena sairaalaan tai että se varmaan kuolee vuorokauden sisällä. Osan kohdalla omaiset saattavat pitää mahdollisuutta hyvästellä tärkeänä. Potilas hoidetaan kyllä ja potilas, jos olisi kykenevä, voisi omasta omakannastaan lukea osan teksteistäkin, mutta omaisista yleensä tiedetään lähinnä se puhelinnumero ja yleensä muutaman kerran yritetään soittaa, mutta siinäpä se.
Viestillä voi ilmoittaa, että olemme koettaneet tavoitella ja ottaisitko yhteyttä.
Ei se ole vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asia on tärkeä, puhelun soittanut varmasti vielä palaa asiaan esim. tekstiviestillä tai sähköpostilla.
En vastaan epämääräisiin numeroihin.
Puhelun soittanut palaa asiaan vaivalloisemmalla tavalla todennäköisesti vain jos hän haluaa sinulta jotain. Jos se on joku, joka tuottaa sinulle palvelua (lääkäri, hammaslääkäri, kela, poliisi, työnantaja), eli joku, jonka soitosta olisi etua sinulle, mulle jolle itselleen se on vain velvollisuus, hän ei varmasti viitsi nähdä vaivaa takiasi. Koska häviäjä olet sinä, ei hän.
Helpointa olisi heti laitta viesti. Tuollainen puheluiden soittelu odotteluineen ja uusinta urityksineen vie enemmän aikaa kuin lyhyt viesti. Esim tuo onnettomuus esimerkki oli huono koska siinä pyydetään soittamaan. Samantien voi ilmoittaa missä loukkaantunut on. Mitä se soittamalla paranee?
Esim. terveysasioita ei saa tietosuojasyistä hoitaa tekstiviesteillä tai sähköposteilla paitsi poikkeustapauksissa, joissa asiakkaan lupa juuri tietyn asian hoitoon esim. Marevan-annostukseen. Periaatteessa voi lähettää tekstiviestin, että nn paikasta xy tavoitteli, soita numeroon 1234567890, mutta kukapa sitä viitsisi ja puolet ei uskaltaisi soittaa kuitenkaan. Eli lähetetään kirje sitten perään tai lukekoon omakannasta, jos koskee ihmisen omaa asiaa.
Tärkeä asia on myös suhteellista. Ei se sille hoitajalle tai lääkärille ole tärkeää, että joku tuotiin aivoinfarktin saaneena sairaalaan tai että se varmaan kuolee vuorokauden sisällä. Osan kohdalla omaiset saattavat pitää mahdollisuutta hyvästellä tärkeänä. Potilas hoidetaan kyllä ja potilas, jos olisi kykenevä, voisi omasta omakannastaan lukea osan teksteistäkin, mutta omaisista yleensä tiedetään lähinnä se puhelinnumero ja yleensä muutaman kerran yritetään soittaa, mutta siinäpä se.
Eli hoidatte työnne huonosti ettekä välitä paskan vertaa. Miten vaikeaa olisi jättää viesti?
No eipä yllätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asia on tärkeä, puhelun soittanut varmasti vielä palaa asiaan esim. tekstiviestillä tai sähköpostilla.
En vastaan epämääräisiin numeroihin.
Puhelun soittanut palaa asiaan vaivalloisemmalla tavalla todennäköisesti vain jos hän haluaa sinulta jotain. Jos se on joku, joka tuottaa sinulle palvelua (lääkäri, hammaslääkäri, kela, poliisi, työnantaja), eli joku, jonka soitosta olisi etua sinulle, mulle jolle itselleen se on vain velvollisuus, hän ei varmasti viitsi nähdä vaivaa takiasi. Koska häviäjä olet sinä, ei hän.
Helpointa olisi heti laitta viesti. Tuollainen puheluiden soittelu odotteluineen ja uusinta urityksineen vie enemmän aikaa kuin lyhyt viesti. Esim tuo onnettomuus esimerkki oli huono koska siinä pyydetään soittamaan. Samantien voi ilmoittaa missä loukkaantunut on. Mitä se soittamalla paranee?
Esim. terveysasioita ei saa tietosuojasyistä hoitaa tekstiviesteillä tai sähköposteilla paitsi poikkeustapauksissa, joissa asiakkaan lupa juuri tietyn asian hoitoon esim. Marevan-annostukseen. Periaatteessa voi lähettää tekstiviestin, että nn paikasta xy tavoitteli, soita numeroon 1234567890, mutta kukapa sitä viitsisi ja puolet ei uskaltaisi soittaa kuitenkaan. Eli lähetetään kirje sitten perään tai lukekoon omakannasta, jos koskee ihmisen omaa asiaa.
Tärkeä asia on myös suhteellista. Ei se sille hoitajalle tai lääkärille ole tärkeää, että joku tuotiin aivoinfarktin saaneena sairaalaan tai että se varmaan kuolee vuorokauden sisällä. Osan kohdalla omaiset saattavat pitää mahdollisuutta hyvästellä tärkeänä. Potilas hoidetaan kyllä ja potilas, jos olisi kykenevä, voisi omasta omakannastaan lukea osan teksteistäkin, mutta omaisista yleensä tiedetään lähinnä se puhelinnumero ja yleensä muutaman kerran yritetään soittaa, mutta siinäpä se.
Viestillä voi ilmoittaa, että olemme koettaneet tavoitella ja ottaisitko yhteyttä.
Ei se ole vaikeaa.
On se kohtuullisen työlästä. Virvellä on oikeasti työlästä kirjoittaa tekstiviestejä, sitten pitäisi etsiä numero, johon voi pyytää soittamaan takaisin, huolehtia, että siihen numeroon myöhemminkin vastaava tietäisi, miksi kyseistä ihmistä on tavoiteltu jne. Ei se sille seuraavaksi H3 tai Aku2 puhelimen käteensä saavalle ole mitenkään ilmeistä, miksi kukaan olisi aiemmin soittanut Satu Korhoselle eikä hänellä ole mitään mahdollisuutta Satu Korhosen soittaessa etsiä käsiinsä tietoa, että Satu Korhosen äiti Marja-Liisa Virtanen oli saanut sairauskohtauksen ja oli edellisen vuoron aikana täällä hoidossa ja on nyt siirtynyt paikkaan X. Ja siihen viestiin taas ei saa kirjoittaa, että koskee Marja-Liisa Virtasta, koska tekstiviestitse ei saa paljastaa, että Marja-Liisa Virtanen on paikassa x hoidossa.
Paljon vähemmällä pääsee, kun kirjoittaa Marja-Liisan tietoihin, että omaista yritetty tavoittaa, ei vastaa puhelimeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asia on tärkeä, puhelun soittanut varmasti vielä palaa asiaan esim. tekstiviestillä tai sähköpostilla.
En vastaan epämääräisiin numeroihin.
Puhelun soittanut palaa asiaan vaivalloisemmalla tavalla todennäköisesti vain jos hän haluaa sinulta jotain. Jos se on joku, joka tuottaa sinulle palvelua (lääkäri, hammaslääkäri, kela, poliisi, työnantaja), eli joku, jonka soitosta olisi etua sinulle, mulle jolle itselleen se on vain velvollisuus, hän ei varmasti viitsi nähdä vaivaa takiasi. Koska häviäjä olet sinä, ei hän.
Helpointa olisi heti laitta viesti. Tuollainen puheluiden soittelu odotteluineen ja uusinta urityksineen vie enemmän aikaa kuin lyhyt viesti. Esim tuo onnettomuus esimerkki oli huono koska siinä pyydetään soittamaan. Samantien voi ilmoittaa missä loukkaantunut on. Mitä se soittamalla paranee?
Esim. terveysasioita ei saa tietosuojasyistä hoitaa tekstiviesteillä tai sähköposteilla paitsi poikkeustapauksissa, joissa asiakkaan lupa juuri tietyn asian hoitoon esim. Marevan-annostukseen. Periaatteessa voi lähettää tekstiviestin, että nn paikasta xy tavoitteli, soita numeroon 1234567890, mutta kukapa sitä viitsisi ja puolet ei uskaltaisi soittaa kuitenkaan. Eli lähetetään kirje sitten perään tai lukekoon omakannasta, jos koskee ihmisen omaa asiaa.
Tärkeä asia on myös suhteellista. Ei se sille hoitajalle tai lääkärille ole tärkeää, että joku tuotiin aivoinfarktin saaneena sairaalaan tai että se varmaan kuolee vuorokauden sisällä. Osan kohdalla omaiset saattavat pitää mahdollisuutta hyvästellä tärkeänä. Potilas hoidetaan kyllä ja potilas, jos olisi kykenevä, voisi omasta omakannastaan lukea osan teksteistäkin, mutta omaisista yleensä tiedetään lähinnä se puhelinnumero ja yleensä muutaman kerran yritetään soittaa, mutta siinäpä se.
"mutta kukapa sitä viitsisi"
Sepä kertookin kaiken.
En tule jatkossakaan vastaamaan yhteenkään tuntemattomasta numerosta saapuvaan puheluun ellen odota jotakin tärkeää puhelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asia on tärkeä, puhelun soittanut varmasti vielä palaa asiaan esim. tekstiviestillä tai sähköpostilla.
En vastaan epämääräisiin numeroihin.
Puhelun soittanut palaa asiaan vaivalloisemmalla tavalla todennäköisesti vain jos hän haluaa sinulta jotain. Jos se on joku, joka tuottaa sinulle palvelua (lääkäri, hammaslääkäri, kela, poliisi, työnantaja), eli joku, jonka soitosta olisi etua sinulle, mulle jolle itselleen se on vain velvollisuus, hän ei varmasti viitsi nähdä vaivaa takiasi. Koska häviäjä olet sinä, ei hän.
Helpointa olisi heti laitta viesti. Tuollainen puheluiden soittelu odotteluineen ja uusinta urityksineen vie enemmän aikaa kuin lyhyt viesti. Esim tuo onnettomuus esimerkki oli huono koska siinä pyydetään soittamaan. Samantien voi ilmoittaa missä loukkaantunut on. Mitä se soittamalla paranee?
Esim. terveysasioita ei saa tietosuojasyistä hoitaa tekstiviesteillä tai sähköposteilla paitsi poikkeustapauksissa, joissa asiakkaan lupa juuri tietyn asian hoitoon esim. Marevan-annostukseen. Periaatteessa voi lähettää tekstiviestin, että nn paikasta xy tavoitteli, soita numeroon 1234567890, mutta kukapa sitä viitsisi ja puolet ei uskaltaisi soittaa kuitenkaan. Eli lähetetään kirje sitten perään tai lukekoon omakannasta, jos koskee ihmisen omaa asiaa.
Tärkeä asia on myös suhteellista. Ei se sille hoitajalle tai lääkärille ole tärkeää, että joku tuotiin aivoinfarktin saaneena sairaalaan tai että se varmaan kuolee vuorokauden sisällä. Osan kohdalla omaiset saattavat pitää mahdollisuutta hyvästellä tärkeänä. Potilas hoidetaan kyllä ja potilas, jos olisi kykenevä, voisi omasta omakannastaan lukea osan teksteistäkin, mutta omaisista yleensä tiedetään lähinnä se puhelinnumero ja yleensä muutaman kerran yritetään soittaa, mutta siinäpä se.
"mutta kukapa sitä viitsisi"
Sepä kertookin kaiken.
Noin se suojatyösektorilla toimii. Oikeista työpaikoista saa vastaavalla mentaliteetilla potkut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kerta tai kaksi, kun olen yrittänyt puhelimitsi kutsua jonkun työhaastettuluun, mutta puhelimeen ei vastata vaan heti tulee viesti "kuka oot". Siirryn seuraavaan hakijaan. En rupea mitään viestejä naputtelemaan moisessa asiassa enkä muutenkaan halua palkata henkilöä joka ei uskalla asioida puhelimessa tuon vertaa.
Eli et palkkaa ollenkaan työssäolevia, vaan vain työttömiä? Työpäivän aikana useimmat eivät voi pitää henkilökohtaisen puhelimen ääniä päällä tai puhua siihen.
Sinänsä virkistävää, että joku haluaa palkata vain työttömiä!
No eivätköhän töissä olevat ole yleensä aktiivisempia ja rohkeampia vastaamaan puhelimeen tai soittamaan takaisin ja työttömissä enemmän näitä epäluuloisia puheluiden välttelijöitä?
(jos numeroa ei näy, niin ei tuota Kuka oot-viestiäkään voi laittaa)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin kauan kun meillä on ollut itsenäisesti ulkona kulkevia lapsia olen todellakin vastannut kaikkiin puheluihin. Koskaan ei voi tietää mitä on tapahtunut.
Tämä! Meiän ipanalla katosi kännykkä ollessaan kaverillaan, hänen äiti otti selville mun numeron ja soitti. Onneksi vastasin tuntemattomaan numeroon, hätä siellä oli suuri. Ja pahempaakin voisi sattua, päivystän aina kun lapset eivät ole kotona.
Siis ipanasi hätääntyy kun puhelin katoaa ja kaverin äiti ei osaa kirjoittaa? No huh onneksi vastasit, ties mitä olisi käynyt jos et olisi!
Häh? Ei oo sullakaan kaikki valot vintillä kun et ymmärrä mitä täällä kirjoitetaan ja tarkoitetaan :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asia on tärkeä, puhelun soittanut varmasti vielä palaa asiaan esim. tekstiviestillä tai sähköpostilla.
En vastaan epämääräisiin numeroihin.
Puhelun soittanut palaa asiaan vaivalloisemmalla tavalla todennäköisesti vain jos hän haluaa sinulta jotain. Jos se on joku, joka tuottaa sinulle palvelua (lääkäri, hammaslääkäri, kela, poliisi, työnantaja), eli joku, jonka soitosta olisi etua sinulle, mulle jolle itselleen se on vain velvollisuus, hän ei varmasti viitsi nähdä vaivaa takiasi. Koska häviäjä olet sinä, ei hän.
Helpointa olisi heti laitta viesti. Tuollainen puheluiden soittelu odotteluineen ja uusinta urityksineen vie enemmän aikaa kuin lyhyt viesti. Esim tuo onnettomuus esimerkki oli huono koska siinä pyydetään soittamaan. Samantien voi ilmoittaa missä loukkaantunut on. Mitä se soittamalla paranee?
Esim. terveysasioita ei saa tietosuojasyistä hoitaa tekstiviesteillä tai sähköposteilla paitsi poikkeustapauksissa, joissa asiakkaan lupa juuri tietyn asian hoitoon esim. Marevan-annostukseen. Periaatteessa voi lähettää tekstiviestin, että nn paikasta xy tavoitteli, soita numeroon 1234567890, mutta kukapa sitä viitsisi ja puolet ei uskaltaisi soittaa kuitenkaan. Eli lähetetään kirje sitten perään tai lukekoon omakannasta, jos koskee ihmisen omaa asiaa.
Tärkeä asia on myös suhteellista. Ei se sille hoitajalle tai lääkärille ole tärkeää, että joku tuotiin aivoinfarktin saaneena sairaalaan tai että se varmaan kuolee vuorokauden sisällä. Osan kohdalla omaiset saattavat pitää mahdollisuutta hyvästellä tärkeänä. Potilas hoidetaan kyllä ja potilas, jos olisi kykenevä, voisi omasta omakannastaan lukea osan teksteistäkin, mutta omaisista yleensä tiedetään lähinnä se puhelinnumero ja yleensä muutaman kerran yritetään soittaa, mutta siinäpä se.
"mutta kukapa sitä viitsisi"
Sepä kertookin kaiken.Noin se suojatyösektorilla toimii. Oikeista työpaikoista saa vastaavalla mentaliteetilla potkut.
Kyse on priorisoinnista. Julkisessa terveydenhoidossa ei ole ylimääräistä henkilökuntaa tekemässä markkinointia ja yrittämässä tavoitella ihmisiä, koska asiakkaita on muutenkin jonoksi asti. Sen sijaan, että aika käytettäisiin vaikeasti tavoitettavien omaisten tavoitteluun, tehdään oikeita töitä ja hoidetaan potilaita. Sitä on vaikea ymmärtää, jos on ollut töissä vain yksityissektorilla, jossa rahaa käytetään valtavasti käsien heilutteluun ja kaikenlaiseen ylimääräiseen henkilökuntaan, jolla tietysti on aikaa vaikka lähettää savumerkkejä, jos joku asiakas sitä toivoo ja siitä maksaa. Verovaroista moista ei makseta.
En yhtään ihmettele, että nuoria ahdistaa moiset asiat. Maailma on mennyt niin kummalliseksi kaikkine vaatimuksineen. Ihan itse aiheutettua, ei ole nuorten vika.