Missä muissa maissa lapset viedään alle 5 vuotiaana hoitoon 8-10 tunniksi päivässä
Kotihoidon kauhistelijat vetoavat yleensä muihin maihin jossa lapset viedään hoitoon aikaisemmin. Mutta monissa maissa äidit tekevät vain osa päivää. Lapset ovat hoidossa sen noin 4 tuntia ja haetaan kotiin. Tai lapsilla on hoitaja joka hakee heidät.
Kommentit (112)
Entäs koti-isät? He ovat varmaan kaikista kyvyttömimpiä ja alinta kastia lastenhoidossa.
Äideillä pitäisi olla oikeus hoitaa vauvojaan, ja vauvoilla oikeus tulla vanhempiensa hoitamaksi. Saksassa kotiäiti saa pienen lapsen hoidosta työttömyyskorvauksen suuruista tukea. Meillä kotihoidontuki on murto-osa siitä.
Feministit ovat täysiä kuspäitä. Arvostavat pelkästään töissäkäyntiä kodin ulkopuolella. Perinteinen "miesten työ" eli kodin ulkopuolinen työ on heille oikeaa työtä, mutta perinteinen naisten työ ei.
Missä feministit, jotka puolustavat naisten ja lasten oikeuksia oikeasti? Meidän pitää ruveta arvostamaan kotona tehtävää työtä. Lasten kotihoidosta kunnon palkka ja eläkekertymät!!
Kotona lojuvien naisten subjektiivinen oikeus työntää lapsi päiväkotiin on todella törkeää. Kuka oikea äiti vie lapsen hoitoon ja makaa kotona päivät vauvan kanssa tai ilman? Kunnon äitien valmistus on vaan lopetettu jo kauan sitten.
Vierailija kirjoitti:
Kotona lojuvien naisten subjektiivinen oikeus työntää lapsi päiväkotiin on todella törkeää. Kuka oikea äiti vie lapsen hoitoon ja makaa kotona päivät vauvan kanssa tai ilman? Kunnon äitien valmistus on vaan lopetettu jo kauan sitten.
Meillä lapsi menee esikouluun, kun on pakko. Hoitaisin muuten vauvan kanssa kotona. Osaa jo lukeakin, mutta pakko on viedä.
ainoastaan suomessa viherpunikkisuvaisevaisuus , jossa viherpunikki politrukki "hoito tädit" saavat paasata ideolokiaansa päivät pitkät.
Usassa lapset saattaa mennä päiväkotiin 3kk iässä. Siellä ei ole äitiys- tai hoitovapaita ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotona lojuvien naisten subjektiivinen oikeus työntää lapsi päiväkotiin on todella törkeää. Kuka oikea äiti vie lapsen hoitoon ja makaa kotona päivät vauvan kanssa tai ilman? Kunnon äitien valmistus on vaan lopetettu jo kauan sitten.
Meillä lapsi menee esikouluun, kun on pakko. Hoitaisin muuten vauvan kanssa kotona. Osaa jo lukeakin, mutta pakko on viedä.
Olin itse pitkään kotiäitinä, mutta sanoisin, että eskari on ihan hyvä ja tärkeä juttu. Täällä ainakin kotihoidettujen eskari oli vain neljä tuntia päivässä ja sen aikaa oli sopivasti ohjelmaa, ei vain jotain syömistä, pukemista ja odottamista. Lapseni kävivät kyllä kerhoissa jo ennen eskaria eli eivät missään tynnyrissä kasvaneet, mutta silti se eskari opetti ryhmätaitoja ja oli kummallekin lapselleni kiva kokemus. Kouluun siirtyminen sujuikin vaivattomasti. Eskarin idea ei ole opettaa lukemaan vaan opettaa ne ryhmässä toimimisen taidot mitä koulussa tarvitaan, jotta siellä voidaan opetella lukemaan (jos ei jo osaa) :)
Kyllä meillä Suomessa asiat on hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotona lojuvien naisten subjektiivinen oikeus työntää lapsi päiväkotiin on todella törkeää. Kuka oikea äiti vie lapsen hoitoon ja makaa kotona päivät vauvan kanssa tai ilman? Kunnon äitien valmistus on vaan lopetettu jo kauan sitten.
Meillä lapsi menee esikouluun, kun on pakko. Hoitaisin muuten vauvan kanssa kotona. Osaa jo lukeakin, mutta pakko on viedä.
Olin itse pitkään kotiäitinä, mutta sanoisin, että eskari on ihan hyvä ja tärkeä juttu. Täällä ainakin kotihoidettujen eskari oli vain neljä tuntia päivässä ja sen aikaa oli sopivasti ohjelmaa, ei vain jotain syömistä, pukemista ja odottamista. Lapseni kävivät kyllä kerhoissa jo ennen eskaria eli eivät missään tynnyrissä kasvaneet, mutta silti se eskari opetti ryhmätaitoja ja oli kummallekin lapselleni kiva kokemus. Kouluun siirtyminen sujuikin vaivattomasti. Eskarin idea ei ole opettaa lukemaan vaan opettaa ne ryhmässä toimimisen taidot mitä koulussa tarvitaan, jotta siellä voidaan opetella lukemaan (jos ei jo osaa) :)
Lähinnä kirjoitin siksi, että meilläkin naapurit katsovat aina vähän paheksuvasti, kun vien lasta päiväkotiin. Eivät ymmärrä, että esikoulu on ihan pakollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisin kuin usein luullaan, päiväkoti ei ole välttämätön lapsen sosiaaliselle kehitykselle. Sen sijaan se voi joidenkin lasten kohdalla olla jopa haitaksi, sillä lapset ovat temperamentiltaan hyvin erilaisia. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää meluun, joka aiheuttaa stressiä. Jos lapsen kotona on ongelmia, ne eivät katoa laittamalla lapsi päivähoitoon. Sen sijaan pitäisi panostaa enemmän perheiden auttamiseen. Lapsen kehityksen kannalta olennaisimpia asioita ovat aina koti ja omat vanhemmat riippumatta siitä, onko lapsi päivähoidossa vai ei.
Yhden totuuden sijaan alle kouluikäisten hoidossa pitäisi olla aidosti erilaisia vaihtoehtoja. Ovathan lapset ja perheetkin erilaisia. Lapsen kotihoito ja perhepäivähoitokin ansaitsisi enemmän arvostusta.
Aino Saarisen väitöstutkimus osoitti myös, että kouluissa perusasiat opitaan sittenkin parhaiten opettajan ohjauksessa perinteisillä (ehkäpä useiden mielestä vanhanaikaisilla) opetusmetodeilla. Itseohjautuva opiskelu ja digitaalisuus taas lisäävät oppilaiden välisiä eroja. Hyvin pärjäävät voivat päästä loistamaan, mutta huonosti pärjäävät putoavat yhä helpommin kelkasta. Tämä korostaa sosiaalista hierarkiaa oppilaiden välillä ja lisää myös kiusaamisen riskiä.
https://psyk.fi/uncategorized/paivahoidosta-ja-opetuksesta-tunteita-her…
Näin juuri. Suomessa ajetaan päivähoitoa kuin käärmettä pyssyyn. Olen itse opiskellut yliopistossa suomen kieltä ja lapsen kielen oppimisessa opetettiin olevan ensiarvoisen tärkeää, ettei ole liikaa melua. Olin äimän käkenä kun sain myöhemmin kuulla, että jos lapsen puheen kehityksessä on ongelmia, suositellaan päivähoitoa! Siis miksi ihmeessä? Periaatteessahan sen pitäisi vain vaikeuttaa asiaa. Vanhemman ei tarvitse puhua kuin ruuneperi vaan se ihan tavallinen rauhallinen puhe tyyliin "laitetaan muki tähän pöydälle" on juuri se, mikä opettaa parhaiten. Mutta ei, eihän äiti voi osata!
Tänään juuri kuulin radiosta, kuinka kotihoidontuesta on HAITTAA äidille ja lapselle. Sitten puhuttiin äidin urakehityksestä, mutta täysin hämäräksi jäi, miten kotona olemisesta on suoranaista haittaa lapselle. Olin itse aikanaan kotiäiti ja monta kertaa hämmästelin, miten täysin arvottomana kotiäitien työtä pidetään. No, enää ei riitä turhanpäiväisyys, nyt se on jo suorastaan HAITALLISTA!
Varmaan äiti osaa opettaa puhetta. Mutta jos lapsia on yksi, tai muut ovat hyvin eri-ikäisiä, kykeneekö opettamaan ryhmässä toimimista saman ikäisten kanssa? Ja toinen juttu on naisten oma urakehitys. Sinusta ei varmaankaan tullut rehtoria? Hyvin suuri osa naisista jotka jäävät vuosiksi kotiin ovat ongelmissa töihin palatessaan. Usein joutuu hakemaan vauhtia alempitasoisesta paikasta kuin mistä aikoinaan kotoilemaan jäi. Tuossa vuosia kotona ollessaan tulee opettaneeksi sekä miehelleen että lapsille hyvin vanhakantaisen perheen mallin: nainen hoitaa lapset ja kodin, mies hankkii rahat. Samat naiset valittavat palstalla töihin palattuaan epätasa-arvosta koti- ja metatöissä, miehet eivät ota vastuuta. No olisivatko oppineet tuon niiden vuosien aikana kun nainen välttämättä halusi olla kotona hoitamassa lapsia.
Lasten kotonaoloa voi nykyisellä tasa-arvoisella perhetuen mallilla jatkaa kun mies pitää osan hoitovapaista. Aletaan lähestyä Ruotsin mallia jossa miehet jo ihan innolla jäävät joksikin aikaa kotiin kantamaan päävastuun jälkeläisistään. Ja Suomessa varhaiskasvatus on nyt Pohjoismaista alhaisimmalla tasolla - meidän lapset onnellisimpia, vai?
No jos mulla olisi ollut varaa olla kotona ja vielä niin, että eläkekertymään ei olisi negatiivista vaikutusta, niin tietty olisin ollut. Ja en mä nytkään töissä kävisi, jos pärjäisin ilman töitä, vaikka lapset onkon jo teinejä.
Kyllä ihan taloudellisista syistä naisetkin siellä töissä käyvät.
Täällä naiset vievät lapsensa yhteiskunnan maksamaan hoitoon elätettäväksi vaikka itse makaa perse homeessa kotona sohvalla
Nyt on tehty tutkimus kotihoidon ihaduudesta, miten se vaikuttaa äitiin ja lapseen, kun lapsi eristetään ensimmäiseksi vuosiksi kotiin, pois ikäistensä seurasta ja ihmisistä.
Olen aina ihmetellyt, kuinka suomalaiset lapset vierastavat tuntemattomia aikuisia ja äidit selittävät sen kuuluvan ikään, mutta kas kun muissa maissa näin ei lapset kehity.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisin kuin usein luullaan, päiväkoti ei ole välttämätön lapsen sosiaaliselle kehitykselle. Sen sijaan se voi joidenkin lasten kohdalla olla jopa haitaksi, sillä lapset ovat temperamentiltaan hyvin erilaisia. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää meluun, joka aiheuttaa stressiä. Jos lapsen kotona on ongelmia, ne eivät katoa laittamalla lapsi päivähoitoon. Sen sijaan pitäisi panostaa enemmän perheiden auttamiseen. Lapsen kehityksen kannalta olennaisimpia asioita ovat aina koti ja omat vanhemmat riippumatta siitä, onko lapsi päivähoidossa vai ei.
Yhden totuuden sijaan alle kouluikäisten hoidossa pitäisi olla aidosti erilaisia vaihtoehtoja. Ovathan lapset ja perheetkin erilaisia. Lapsen kotihoito ja perhepäivähoitokin ansaitsisi enemmän arvostusta.
Aino Saarisen väitöstutkimus osoitti myös, että kouluissa perusasiat opitaan sittenkin parhaiten opettajan ohjauksessa perinteisillä (ehkäpä useiden mielestä vanhanaikaisilla) opetusmetodeilla. Itseohjautuva opiskelu ja digitaalisuus taas lisäävät oppilaiden välisiä eroja. Hyvin pärjäävät voivat päästä loistamaan, mutta huonosti pärjäävät putoavat yhä helpommin kelkasta. Tämä korostaa sosiaalista hierarkiaa oppilaiden välillä ja lisää myös kiusaamisen riskiä.
https://psyk.fi/uncategorized/paivahoidosta-ja-opetuksesta-tunteita-her…
Näin juuri. Suomessa ajetaan päivähoitoa kuin käärmettä pyssyyn. Olen itse opiskellut yliopistossa suomen kieltä ja lapsen kielen oppimisessa opetettiin olevan ensiarvoisen tärkeää, ettei ole liikaa melua. Olin äimän käkenä kun sain myöhemmin kuulla, että jos lapsen puheen kehityksessä on ongelmia, suositellaan päivähoitoa! Siis miksi ihmeessä? Periaatteessahan sen pitäisi vain vaikeuttaa asiaa. Vanhemman ei tarvitse puhua kuin ruuneperi vaan se ihan tavallinen rauhallinen puhe tyyliin "laitetaan muki tähän pöydälle" on juuri se, mikä opettaa parhaiten. Mutta ei, eihän äiti voi osata!
Tänään juuri kuulin radiosta, kuinka kotihoidontuesta on HAITTAA äidille ja lapselle. Sitten puhuttiin äidin urakehityksestä, mutta täysin hämäräksi jäi, miten kotona olemisesta on suoranaista haittaa lapselle. Olin itse aikanaan kotiäiti ja monta kertaa hämmästelin, miten täysin arvottomana kotiäitien työtä pidetään. No, enää ei riitä turhanpäiväisyys, nyt se on jo suorastaan HAITALLISTA!
Varmaan äiti osaa opettaa puhetta. Mutta jos lapsia on yksi, tai muut ovat hyvin eri-ikäisiä, kykeneekö opettamaan ryhmässä toimimista saman ikäisten kanssa? Ja toinen juttu on naisten oma urakehitys. Sinusta ei varmaankaan tullut rehtoria? Hyvin suuri osa naisista jotka jäävät vuosiksi kotiin ovat ongelmissa töihin palatessaan. Usein joutuu hakemaan vauhtia alempitasoisesta paikasta kuin mistä aikoinaan kotoilemaan jäi. Tuossa vuosia kotona ollessaan tulee opettaneeksi sekä miehelleen että lapsille hyvin vanhakantaisen perheen mallin: nainen hoitaa lapset ja kodin, mies hankkii rahat. Samat naiset valittavat palstalla töihin palattuaan epätasa-arvosta koti- ja metatöissä, miehet eivät ota vastuuta. No olisivatko oppineet tuon niiden vuosien aikana kun nainen välttämättä halusi olla kotona hoitamassa lapsia.
Lasten kotonaoloa voi nykyisellä tasa-arvoisella perhetuen mallilla jatkaa kun mies pitää osan hoitovapaista. Aletaan lähestyä Ruotsin mallia jossa miehet jo ihan innolla jäävät joksikin aikaa kotiin kantamaan päävastuun jälkeläisistään. Ja Suomessa varhaiskasvatus on nyt Pohjoismaista alhaisimmalla tasolla - meidän lapset onnellisimpia, vai?
Kun kirjoitin puheen oppimisesta, tarkoitin juuri puheen oppimista, en ryhmätaitoja. Ryhmätaitojakin voi kyllä oppia muuallakin kuin päivähoidossa. Omat lapseni kävivät aikanaan srk:n kerhoa, joka oli kahtena päivänä viikossa muutaman tunnin kerrallaan ja siinä lapset oppivat olemaan ryhmässä ilman äitiä.
Ja mitä kirjoitin kotihoidontuen väitetystä haitallisuudesta, kirjoitin nimenomaan siitä, ettei tässä kuulemassani uutisessa mitenkään edes vaivauduttu perustelemaan haittoja lapsen kannalta. Haittoja äidin urakehityksen kannalta varmasti onkin, mutta puhuin siis haitoista nimenomaan lapselle. Tuntuu, että kotiäitejä voi hutkia ihan surutta, eikä väitteitä tarvitse edes perustella. (Jossain on varmasti aiheesta pidempi juttu, mutta viittaan nyt siihen mitä kuulin uutisissa, ja kyllä niissäkin esitetyt väitteet pitäisi jotenkin perustella.)
Muistan, kun leikkipuistossa ensimmäinen puheenaihe äitien kesken oli aina se, milloin aiot palata töihin. Kun en vielä 2-vuotiastakaan ollut laittanut päiväkotiin, ei meinattu päivisin löytää enää ikäistä leikkiseuraa puistoista, kun kaikki samanikäiset olivat jo päivähoidossa. Päätin kuitenkin pitää lapsen kotona, kunnes ikää oli 2v7kk. Silloinkin pidin häntä vielä kovin pienenä menemään päiväkotiin ja usein omat ja puolison pitkät työpäivät ja liian aikaiset aamut harmittivat.
Lapseni on hyvin herkkä tapaus ja huomaan kyllä edelleen, vaikka lapsi on jo eskarissa, että pitkät päivät eivät tee hänelle hyvää. Hän on loppupäivän aivan stressaantunut ja ylivirittynyt. Nukkumaanmenokin on välillä tosi haastavaa, jos päiväkotipäivä on ollut pitkä ja meluisa. Onneksi enää ei tarvitse pitää lasta 9-10 tuntia päiväkodissa, koska työtilanne on muuttunut. Nyt päivät ovat enää n. 6-7 tuntia pitkiä ja huomaan, että tämä sopii lapselle paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Mä taas en tiedä maita, joissa lapset eivät menisi tarhaan hyvin aikaisessa vaiheessa. Monessa niissä on äiti tosin ulkoistanut hoitonsa myös omalle äidilleen. Esimerkiksi Intiassa naiset käyvät töissä, heidän äitinsä usein auttavat lapsen kanssa. Lapsi kuitenkin aloittaa jonkin asteen koulun jo 3-vuotiaana. Tämä tieto on siis tullut naisilta, joilla on yliopiston maisteri tutkinto. Ruotsissa lapset menevät päivähoitoon ihan normaalisti jo vauvana. Saksassa ihan samanlailla kuin Suomessa. Sama myös Puolassa. Olisi kiva tietää tälläinen maa, jossa naiset nykyään suostuvat jäämään kotiin hoitamaan lasta. Ei ole yhtään tullut vastaan. Tosin myönnän eläväni pienessä kuplassa. Kuten kaikki muutkin.
Meidän perhe asui vuosia Etelä-Saksassa, ja siellä oli kyllä ainakin kotirouvakulttuuri voimissaan. Aika vähissä oli lapsiaan päivähoitoon vievät ihmiset. Jos nainen oli pienehköpalkkainen, siihen ei ollut edes välttämättä varaa, kannatti jäädä kotiin, varsinkin kun perheverotus pienentää miehen veroja jos nainen on kotona. Sitten taas jotkut ammattiinsa intohimoisesti suhtautuvat korkeakoulutetut naiset kyllä meni töihin, mutta näitä oli aika vähän, paljon oli korkeasti koulutettujakin kotona kunnes lapset menee kouluun. Itse olin ihan kummajainen kun kävin it-alan töissä vaikka lapset oli alle kouluikäisiä. Monet päivittelivät, onko miehelläni kovin huono palkka, kun minun on pakko käydä töissä.
Vierailija kirjoitti:
Täällä naiset vievät lapsensa yhteiskunnan maksamaan hoitoon elätettäväksi vaikka itse makaa perse homeessa kotona sohvalla
Tilastojen mukaan yli 90% naisista käy kuitenkin töissä. Suomessa ei juuri ole kotirouva perinnettä.
TT
Vierailija kirjoitti:
Täällä naiset vievät lapsensa yhteiskunnan maksamaan hoitoon elätettäväksi vaikka itse makaa perse homeessa kotona sohvalla
Jos kotona työttömänä makaa vanhemmista isä, lapsi kuskataan paljon todennäköisemmin hoitoon kuin kotona olisi äiti. Sinullekin se on niin luonnollista, ettet isiä edes mainitse. Lapsetki tuntuu olevan vain äitien lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä taas en tiedä maita, joissa lapset eivät menisi tarhaan hyvin aikaisessa vaiheessa. Monessa niissä on äiti tosin ulkoistanut hoitonsa myös omalle äidilleen. Esimerkiksi Intiassa naiset käyvät töissä, heidän äitinsä usein auttavat lapsen kanssa. Lapsi kuitenkin aloittaa jonkin asteen koulun jo 3-vuotiaana. Tämä tieto on siis tullut naisilta, joilla on yliopiston maisteri tutkinto. Ruotsissa lapset menevät päivähoitoon ihan normaalisti jo vauvana. Saksassa ihan samanlailla kuin Suomessa. Sama myös Puolassa. Olisi kiva tietää tälläinen maa, jossa naiset nykyään suostuvat jäämään kotiin hoitamaan lasta. Ei ole yhtään tullut vastaan. Tosin myönnän eläväni pienessä kuplassa. Kuten kaikki muutkin.
Meidän perhe asui vuosia Etelä-Saksassa, ja siellä oli kyllä ainakin kotirouvakulttuuri voimissaan. Aika vähissä oli lapsiaan päivähoitoon vievät ihmiset. Jos nainen oli pienehköpalkkainen, siihen ei ollut edes välttämättä varaa, kannatti jäädä kotiin, varsinkin kun perheverotus pienentää miehen veroja jos nainen on kotona. Sitten taas jotkut ammattiinsa intohimoisesti suhtautuvat korkeakoulutetut naiset kyllä meni töihin, mutta näitä oli aika vähän, paljon oli korkeasti koulutettujakin kotona kunnes lapset menee kouluun. Itse olin ihan kummajainen kun kävin it-alan töissä vaikka lapset oli alle kouluikäisiä. Monet päivittelivät, onko miehelläni kovin huono palkka, kun minun on pakko käydä töissä.
Ihana juttu! Noin sen pitäisikin mennä.
Säälin jokaista alle kolme vuotiasta päiväkodissa selviytyjää.reppanat joutuu selviämään liian monesta pelottavasta asiasta päivän aikana. Pienimmät eivät todellakaan osaa edes puhua,ahdistus ja pelko on lähes jatkuvaa.