Missä muissa maissa lapset viedään alle 5 vuotiaana hoitoon 8-10 tunniksi päivässä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ne lapset kuuluvat vain äidin hoidettaviksi. Jääkää isät kotiin hoitamaan lapsianne ja etenkin, älkään viekö lapsianne päiväkotiin, jos olette joutilaana kotona ettekä työelämässä.

Tämä. Missä nykyään on lapsen isät?

Jotenkin Suomessa perheen tasa-arvo on kadoksissa ja miesten osuus koti-isänä on nykyään jopa harvinaista, toisin kuin 80- ja 90-luvulla, jolloin perhevapaat jaettiin molemman vanhemman kanssa ja koti-isiä oli paljon.

Näin oli omassa perheessä 90-luvulla, samoin tuttava- ja ystäväpiirissä ja se oli itsestään selvää ja näkyy myös tilastoissa.

Näytätkö tällaisen tilaston. Ei nimittäin ole osunut silmiini, vaikka aihetta seuraan.

Lontoossa ihan normaalia, että vauvasta lähtien ollaan päiväkodissa klo 8-18. Ja kun tuohon tekee tiukkaa sovittaa työpäivä matkoineen, palkataan hoitaja, joka hakee päiväkodista ja laittaa lapsen kotona nukkumaan. Tai sitten perhe palkkaa kokopäiväisen hoitajan. Onhan siellä kotiäitejäkin, mutta jossain hoidossa heidänkin lapset käyvät, ja esikouluun sitten neljävuotiaana.

Oma lapseni aloitti yksivuotiaana päiväkodissa Lontoossa, päivät klo 9-18.

Hollannissa lapset aloittavat hoidon parin kuukauden iässä. Pitkät hoitopäivät neljänä päivänä viikossa (tyypillinen toimistotyöaika 9-18 plus matkat päälle), naiset lyhentää työviikon yleisesti neljäpäiväiseksi lapsia saatuaan. Jonkin verran miehetkin.

Varmaan lähes kaikissa muissa. Useassa maassa joutuu viemään suomen mittapuulla ihan pienetkin vauvat (muutaman kk ikäiset) päivähoitoon pitkiksi päiviksi, kun mitään Suomen vanhempainvapaan pituista vapaata ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Aika monessa maassa lapset käyvät 5-vuotiaana koulua ja ei puhuta nyt suomen neljän tunnin koulupäivistä amerikkalaisella 5-vuotiaalla on 7h koulupäivä.

Eikä ole. Meidän koulupiirissä koulua (eskaria) 5-vuotiaalla on 9-12 ja keskiviikot vapaana. Tietysti rahalla voit ostaa iltapäivähoidon vaikka 18 asti tarvittaessa.

Eka luokalla on 6h koulupäivät. Koulupäivä porrastetaan niin, että aamupäivisin on pidemmät tunnit ja tärkeimmät oppiaineet. Mitä pidemmälle päivä ehtii sitä kevyemmät tunnit. Yhtä oppiainetta on esim. 20 Min ja sitten on jotain muuta.

Vierailija kirjoitti:

Lontoossa ihan normaalia, että vauvasta lähtien ollaan päiväkodissa klo 8-18. Ja kun tuohon tekee tiukkaa sovittaa työpäivä matkoineen, palkataan hoitaja, joka hakee päiväkodista ja laittaa lapsen kotona nukkumaan. Tai sitten perhe palkkaa kokopäiväisen hoitajan. Onhan siellä kotiäitejäkin, mutta jossain hoidossa heidänkin lapset käyvät, ja esikouluun sitten neljävuotiaana.

Oma lapseni aloitti yksivuotiaana päiväkodissa Lontoossa, päivät klo 9-18.

Hollannissa lapset aloittavat hoidon parin kuukauden iässä. Pitkät hoitopäivät neljänä päivänä viikossa (tyypillinen toimistotyöaika 9-18 plus matkat päälle), naiset lyhentää työviikon yleisesti neljäpäiväiseksi lapsia saatuaan. Jonkin verran miehetkin.

No kyllä on pienen piirin juttuja nämä lastenhoitajan kotiin palkkaamiset. Joskus kesällä uutisoitiin että nannyjen keskipalkka on Lontoossa 38000 vuodessa ja muussa maassa 32000. Ja kun keskipalkka maassa on sama kuin yksityisten lastenhoitajien keskipalkka Lontoossa, niin siitä voi päätellä, että hoitaja kotona ei ole mikään yleinen ratkaisu, kun tarkastellaan maan kaikkia lapsiperheitä.

Taas nämä mystiset ulkomaat, joissa kaikki on Suomea paremmin. Lapsetkin hoidetaan kotona 30-vuotiaiksi asti ja jos jotain päivähoitoa on, niin siellä on kaikki viimeistä huutoa ja kaikki täydellisen hyvin. Aikaakin siellä vietetään vain 3h ja sen jälkeen pullantuoksuinen äiti hakee lapset takaisin kotiin. En tiedä onko tämä jotain trollausta vai ovatko jotkut oikeasti niin pihalla, että kuvittelevat lasten olevan päiväkodissa vain Suomessa vanhempien käydessä töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisin kuin usein luullaan, päiväkoti ei ole välttämätön lapsen sosiaaliselle kehitykselle. Sen sijaan se voi joidenkin lasten kohdalla olla jopa haitaksi, sillä lapset ovat temperamentiltaan hyvin erilaisia. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää meluun, joka aiheuttaa stressiä. Jos lapsen kotona on ongelmia, ne eivät katoa laittamalla lapsi päivähoitoon. Sen sijaan pitäisi panostaa enemmän perheiden auttamiseen. Lapsen kehityksen kannalta olennaisimpia asioita ovat aina koti ja omat vanhemmat riippumatta siitä, onko lapsi päivähoidossa vai ei.

Yhden totuuden sijaan alle kouluikäisten hoidossa pitäisi olla aidosti erilaisia vaihtoehtoja. Ovathan lapset ja perheetkin erilaisia. Lapsen kotihoito ja perhepäivähoitokin ansaitsisi enemmän arvostusta.

Aino Saarisen väitöstutkimus osoitti myös, että kouluissa perusasiat opitaan sittenkin parhaiten opettajan ohjauksessa perinteisillä (ehkäpä useiden mielestä vanhanaikaisilla) opetusmetodeilla. Itseohjautuva opiskelu ja digitaalisuus taas lisäävät oppilaiden välisiä eroja. Hyvin pärjäävät voivat päästä loistamaan, mutta huonosti pärjäävät putoavat yhä helpommin kelkasta. Tämä korostaa sosiaalista hierarkiaa oppilaiden välillä ja lisää myös kiusaamisen riskiä.

https://psyk.fi/uncategorized/paivahoidosta-ja-opetuksesta-tunteita-her…

Näin juuri. Suomessa ajetaan päivähoitoa kuin käärmettä pyssyyn. Olen itse opiskellut yliopistossa suomen kieltä ja lapsen kielen oppimisessa opetettiin olevan ensiarvoisen tärkeää, ettei ole liikaa melua. Olin äimän käkenä kun sain myöhemmin kuulla, että jos lapsen puheen kehityksessä on ongelmia, suositellaan päivähoitoa! Siis miksi ihmeessä? Periaatteessahan sen pitäisi vain vaikeuttaa asiaa. Vanhemman ei tarvitse puhua kuin ruuneperi vaan se ihan tavallinen rauhallinen puhe tyyliin "laitetaan muki tähän pöydälle" on juuri se, mikä opettaa parhaiten. Mutta ei, eihän äiti voi osata!

Tänään juuri kuulin radiosta, kuinka kotihoidontuesta on HAITTAA äidille ja lapselle. Sitten puhuttiin äidin urakehityksestä, mutta täysin hämäräksi jäi, miten kotona olemisesta on suoranaista haittaa lapselle. Olin itse aikanaan kotiäiti ja monta kertaa hämmästelin, miten täysin arvottomana kotiäitien työtä pidetään. No, enää ei riitä turhanpäiväisyys, nyt se on jo suorastaan HAITALLISTA! 

Varmaan äiti osaa opettaa puhetta. Mutta jos lapsia on yksi, tai muut ovat hyvin eri-ikäisiä, kykeneekö opettamaan ryhmässä toimimista saman ikäisten kanssa? Ja toinen juttu on naisten oma urakehitys. Sinusta ei varmaankaan tullut rehtoria? Hyvin suuri osa naisista jotka jäävät vuosiksi kotiin ovat ongelmissa töihin palatessaan. Usein joutuu hakemaan vauhtia alempitasoisesta paikasta kuin mistä aikoinaan kotoilemaan jäi. Tuossa vuosia kotona ollessaan tulee opettaneeksi sekä miehelleen että lapsille hyvin vanhakantaisen perheen mallin: nainen hoitaa lapset ja kodin, mies hankkii rahat. Samat naiset valittavat palstalla töihin palattuaan epätasa-arvosta koti- ja metatöissä, miehet eivät ota vastuuta. No olisivatko oppineet tuon niiden vuosien aikana kun nainen välttämättä halusi olla kotona hoitamassa lapsia. 

Lasten kotonaoloa voi nykyisellä tasa-arvoisella perhetuen mallilla jatkaa kun mies pitää osan hoitovapaista. Aletaan lähestyä Ruotsin mallia jossa miehet jo ihan innolla jäävät joksikin aikaa kotiin kantamaan päävastuun jälkeläisistään. Ja Suomessa varhaiskasvatus on nyt Pohjoismaista alhaisimmalla tasolla - meidän lapset onnellisimpia, vai?  

Kun kirjoitin puheen oppimisesta, tarkoitin juuri puheen oppimista, en ryhmätaitoja. Ryhmätaitojakin voi kyllä oppia muuallakin kuin päivähoidossa. Omat lapseni kävivät aikanaan srk:n kerhoa, joka oli kahtena päivänä viikossa muutaman tunnin kerrallaan ja siinä lapset oppivat olemaan ryhmässä ilman äitiä. 

Ja mitä kirjoitin kotihoidontuen väitetystä haitallisuudesta, kirjoitin nimenomaan siitä, ettei tässä kuulemassani uutisessa mitenkään edes vaivauduttu perustelemaan haittoja lapsen kannalta. Haittoja äidin urakehityksen kannalta varmasti onkin, mutta puhuin siis haitoista nimenomaan lapselle. Tuntuu, että kotiäitejä voi hutkia ihan surutta, eikä väitteitä tarvitse edes perustella. (Jossain on varmasti aiheesta pidempi juttu, mutta viittaan nyt siihen mitä kuulin uutisissa, ja kyllä niissäkin esitetyt väitteet pitäisi jotenkin perustella.)

Enpä kyllä ole nähnyt tutkimusta, mikä osoittaisi päivähoidossa olevien lasten hitaamman kielellisen kehityksen. Eiköhän korrelaatio päivähoidon ja lasten myöhemmän koulutustason välillä "puhu hieman toista kieltä?"

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja näköjään ajattelee aika keskiluokkaisesti ja länsimaisesti.

Menepä joskus Thaimaahan. Siellä äidit työskentelevät 12 tuntia päivässä ja lapset on töissä mukana. Vauvatkin. Nukkuvat vaikka yömarkkinoiden vaatekojuilla niiden vaatteiden päällä. Thaimaassa myös lapset voivat olla töissä, alle kouluikäisetkin. Voivat myydä esim. baareissa ruusuja.

Otapa pää pois sieltä länsimaisesta valkoisesta ahterista ja katsele maailmaa. 

Olet tyhmä wokelarppaaja. Eri kulttuureissa erilaiset reunaehdot. Thaiäiti ei JÄTÄ lastaan vaan lapsi on mukana. Suomi äiti luovuttaa suosiolla kasvatusvastuun randomeille, joiden taustoista, arvomaailmasta, katsomuksista jne ei mitään tietoa. Siellä piltti imee itseensä vaikutteita ja arvomaailmoja ihan ilman seurantaa.

Vierailija kirjoitti:

Varhaiskasvatus on kriisissä. Ei ole laadukasta enää.

Voi kuule,xeipä se ole laadukasta ollut aiemminkaan. Olette vain halunneet uskoa niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisin kuin usein luullaan, päiväkoti ei ole välttämätön lapsen sosiaaliselle kehitykselle. Sen sijaan se voi joidenkin lasten kohdalla olla jopa haitaksi, sillä lapset ovat temperamentiltaan hyvin erilaisia. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää meluun, joka aiheuttaa stressiä. Jos lapsen kotona on ongelmia, ne eivät katoa laittamalla lapsi päivähoitoon. Sen sijaan pitäisi panostaa enemmän perheiden auttamiseen. Lapsen kehityksen kannalta olennaisimpia asioita ovat aina koti ja omat vanhemmat riippumatta siitä, onko lapsi päivähoidossa vai ei.

Yhden totuuden sijaan alle kouluikäisten hoidossa pitäisi olla aidosti erilaisia vaihtoehtoja. Ovathan lapset ja perheetkin erilaisia. Lapsen kotihoito ja perhepäivähoitokin ansaitsisi enemmän arvostusta.

Aino Saarisen väitöstutkimus osoitti myös, että kouluissa perusasiat opitaan sittenkin parhaiten opettajan ohjauksessa perinteisillä (ehkäpä useiden mielestä vanhanaikaisilla) opetusmetodeilla. Itseohjautuva opiskelu ja digitaalisuus taas lisäävät oppilaiden välisiä eroja. Hyvin pärjäävät voivat päästä loistamaan, mutta huonosti pärjäävät putoavat yhä helpommin kelkasta. Tämä korostaa sosiaalista hierarkiaa oppilaiden välillä ja lisää myös kiusaamisen riskiä.

https://psyk.fi/uncategorized/paivahoidosta-ja-opetuksesta-tunteita-her…

Näin juuri. Suomessa ajetaan päivähoitoa kuin käärmettä pyssyyn. Olen itse opiskellut yliopistossa suomen kieltä ja lapsen kielen oppimisessa opetettiin olevan ensiarvoisen tärkeää, ettei ole liikaa melua. Olin äimän käkenä kun sain myöhemmin kuulla, että jos lapsen puheen kehityksessä on ongelmia, suositellaan päivähoitoa! Siis miksi ihmeessä? Periaatteessahan sen pitäisi vain vaikeuttaa asiaa. Vanhemman ei tarvitse puhua kuin ruuneperi vaan se ihan tavallinen rauhallinen puhe tyyliin "laitetaan muki tähän pöydälle" on juuri se, mikä opettaa parhaiten. Mutta ei, eihän äiti voi osata!

Tänään juuri kuulin radiosta, kuinka kotihoidontuesta on HAITTAA äidille ja lapselle. Sitten puhuttiin äidin urakehityksestä, mutta täysin hämäräksi jäi, miten kotona olemisesta on suoranaista haittaa lapselle. Olin itse aikanaan kotiäiti ja monta kertaa hämmästelin, miten täysin arvottomana kotiäitien työtä pidetään. No, enää ei riitä turhanpäiväisyys, nyt se on jo suorastaan HAITALLISTA! 

Varmaan äiti osaa opettaa puhetta. Mutta jos lapsia on yksi, tai muut ovat hyvin eri-ikäisiä, kykeneekö opettamaan ryhmässä toimimista saman ikäisten kanssa? Ja toinen juttu on naisten oma urakehitys. Sinusta ei varmaankaan tullut rehtoria? Hyvin suuri osa naisista jotka jäävät vuosiksi kotiin ovat ongelmissa töihin palatessaan. Usein joutuu hakemaan vauhtia alempitasoisesta paikasta kuin mistä aikoinaan kotoilemaan jäi. Tuossa vuosia kotona ollessaan tulee opettaneeksi sekä miehelleen että lapsille hyvin vanhakantaisen perheen mallin: nainen hoitaa lapset ja kodin, mies hankkii rahat. Samat naiset valittavat palstalla töihin palattuaan epätasa-arvosta koti- ja metatöissä, miehet eivät ota vastuuta. No olisivatko oppineet tuon niiden vuosien aikana kun nainen välttämättä halusi olla kotona hoitamassa lapsia. 

Lasten kotonaoloa voi nykyisellä tasa-arvoisella perhetuen mallilla jatkaa kun mies pitää osan hoitovapaista. Aletaan lähestyä Ruotsin mallia jossa miehet jo ihan innolla jäävät joksikin aikaa kotiin kantamaan päävastuun jälkeläisistään. Ja Suomessa varhaiskasvatus on nyt Pohjoismaista alhaisimmalla tasolla - meidän lapset onnellisimpia, vai?  

Kun kirjoitin puheen oppimisesta, tarkoitin juuri puheen oppimista, en ryhmätaitoja. Ryhmätaitojakin voi kyllä oppia muuallakin kuin päivähoidossa. Omat lapseni kävivät aikanaan srk:n kerhoa, joka oli kahtena päivänä viikossa muutaman tunnin kerrallaan ja siinä lapset oppivat olemaan ryhmässä ilman äitiä. 

Ja mitä kirjoitin kotihoidontuen väitetystä haitallisuudesta, kirjoitin nimenomaan siitä, ettei tässä kuulemassani uutisessa mitenkään edes vaivauduttu perustelemaan haittoja lapsen kannalta. Haittoja äidin urakehityksen kannalta varmasti onkin, mutta puhuin siis haitoista nimenomaan lapselle. Tuntuu, että kotiäitejä voi hutkia ihan surutta, eikä väitteitä tarvitse edes perustella. (Jossain on varmasti aiheesta pidempi juttu, mutta viittaan nyt siihen mitä kuulin uutisissa, ja kyllä niissäkin esitetyt väitteet pitäisi jotenkin perustella.)

Enpä kyllä ole nähnyt tutkimusta, mikä osoittaisi päivähoidossa olevien lasten hitaamman kielellisen kehityksen. Eiköhän korrelaatio päivähoidon ja lasten myöhemmän koulutustason välillä "puhu hieman toista kieltä?"

Lapsen koulutustaso määräytyy pitkälle äidin koulutustason mukaan. Tämä on todistettu lukuisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa. VATTilaiset ovat ennenkin yrittäneet väittää ko. korrelaatiota syy-seuraussuhteeksi mitä se ei todellakaan ole. Nämä samat tyypit tuo samat valheelliset väittämät säännöllisesti julkisuuteen., vaikka ne joka kerran ammutaan alas huonoina tutkimuksina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisin kuin usein luullaan, päiväkoti ei ole välttämätön lapsen sosiaaliselle kehitykselle. Sen sijaan se voi joidenkin lasten kohdalla olla jopa haitaksi, sillä lapset ovat temperamentiltaan hyvin erilaisia. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää meluun, joka aiheuttaa stressiä. Jos lapsen kotona on ongelmia, ne eivät katoa laittamalla lapsi päivähoitoon. Sen sijaan pitäisi panostaa enemmän perheiden auttamiseen. Lapsen kehityksen kannalta olennaisimpia asioita ovat aina koti ja omat vanhemmat riippumatta siitä, onko lapsi päivähoidossa vai ei.

Yhden totuuden sijaan alle kouluikäisten hoidossa pitäisi olla aidosti erilaisia vaihtoehtoja. Ovathan lapset ja perheetkin erilaisia. Lapsen kotihoito ja perhepäivähoitokin ansaitsisi enemmän arvostusta.

Aino Saarisen väitöstutkimus osoitti myös, että kouluissa perusasiat opitaan sittenkin parhaiten opettajan ohjauksessa perinteisillä (ehkäpä useiden mielestä vanhanaikaisilla) opetusmetodeilla. Itseohjautuva opiskelu ja digitaalisuus taas lisäävät oppilaiden välisiä eroja. Hyvin pärjäävät voivat päästä loistamaan, mutta huonosti pärjäävät putoavat yhä helpommin kelkasta. Tämä korostaa sosiaalista hierarkiaa oppilaiden välillä ja lisää myös kiusaamisen riskiä.

https://psyk.fi/uncategorized/paivahoidosta-ja-opetuksesta-tunteita-her…

Näin juuri. Suomessa ajetaan päivähoitoa kuin käärmettä pyssyyn. Olen itse opiskellut yliopistossa suomen kieltä ja lapsen kielen oppimisessa opetettiin olevan ensiarvoisen tärkeää, ettei ole liikaa melua. Olin äimän käkenä kun sain myöhemmin kuulla, että jos lapsen puheen kehityksessä on ongelmia, suositellaan päivähoitoa! Siis miksi ihmeessä? Periaatteessahan sen pitäisi vain vaikeuttaa asiaa. Vanhemman ei tarvitse puhua kuin ruuneperi vaan se ihan tavallinen rauhallinen puhe tyyliin "laitetaan muki tähän pöydälle" on juuri se, mikä opettaa parhaiten. Mutta ei, eihän äiti voi osata!

Tänään juuri kuulin radiosta, kuinka kotihoidontuesta on HAITTAA äidille ja lapselle. Sitten puhuttiin äidin urakehityksestä, mutta täysin hämäräksi jäi, miten kotona olemisesta on suoranaista haittaa lapselle. Olin itse aikanaan kotiäiti ja monta kertaa hämmästelin, miten täysin arvottomana kotiäitien työtä pidetään. No, enää ei riitä turhanpäiväisyys, nyt se on jo suorastaan HAITALLISTA! 

Varmaan äiti osaa opettaa puhetta. Mutta jos lapsia on yksi, tai muut ovat hyvin eri-ikäisiä, kykeneekö opettamaan ryhmässä toimimista saman ikäisten kanssa? Ja toinen juttu on naisten oma urakehitys. Sinusta ei varmaankaan tullut rehtoria? Hyvin suuri osa naisista jotka jäävät vuosiksi kotiin ovat ongelmissa töihin palatessaan. Usein joutuu hakemaan vauhtia alempitasoisesta paikasta kuin mistä aikoinaan kotoilemaan jäi. Tuossa vuosia kotona ollessaan tulee opettaneeksi sekä miehelleen että lapsille hyvin vanhakantaisen perheen mallin: nainen hoitaa lapset ja kodin, mies hankkii rahat. Samat naiset valittavat palstalla töihin palattuaan epätasa-arvosta koti- ja metatöissä, miehet eivät ota vastuuta. No olisivatko oppineet tuon niiden vuosien aikana kun nainen välttämättä halusi olla kotona hoitamassa lapsia. 

Lasten kotonaoloa voi nykyisellä tasa-arvoisella perhetuen mallilla jatkaa kun mies pitää osan hoitovapaista. Aletaan lähestyä Ruotsin mallia jossa miehet jo ihan innolla jäävät joksikin aikaa kotiin kantamaan päävastuun jälkeläisistään. Ja Suomessa varhaiskasvatus on nyt Pohjoismaista alhaisimmalla tasolla - meidän lapset onnellisimpia, vai?  

Kun kirjoitin puheen oppimisesta, tarkoitin juuri puheen oppimista, en ryhmätaitoja. Ryhmätaitojakin voi kyllä oppia muuallakin kuin päivähoidossa. Omat lapseni kävivät aikanaan srk:n kerhoa, joka oli kahtena päivänä viikossa muutaman tunnin kerrallaan ja siinä lapset oppivat olemaan ryhmässä ilman äitiä. 

Ja mitä kirjoitin kotihoidontuen väitetystä haitallisuudesta, kirjoitin nimenomaan siitä, ettei tässä kuulemassani uutisessa mitenkään edes vaivauduttu perustelemaan haittoja lapsen kannalta. Haittoja äidin urakehityksen kannalta varmasti onkin, mutta puhuin siis haitoista nimenomaan lapselle. Tuntuu, että kotiäitejä voi hutkia ihan surutta, eikä väitteitä tarvitse edes perustella. (Jossain on varmasti aiheesta pidempi juttu, mutta viittaan nyt siihen mitä kuulin uutisissa, ja kyllä niissäkin esitetyt väitteet pitäisi jotenkin perustella.)

Enpä kyllä ole nähnyt tutkimusta, mikä osoittaisi päivähoidossa olevien lasten hitaamman kielellisen kehityksen. Eiköhän korrelaatio päivähoidon ja lasten myöhemmän koulutustason välillä "puhu hieman toista kieltä?"

Näinhän se halutaan ajatella. Mutta tosipaikan tullen, kun elämä potkii tai vaaditaan korkeaa stressinaietokykyä, kotihoidetut on parhaita ja pisimmälle pärjääviä sissejä.

Matalasti koulutetut voivat hilloa lapsia kotona vaikka kouluikään asti töitä vieroksuen, mutta meillä täällä toisessa Pohjoismaassa (kuten muissa Suomea lukuunottamatta) lapset laitetaan yksivuotiaana päivähoitoon ja naiset tienaavat hyvin ja elintasokin on parempi. Ei tarvitse pihdata ja jättää harrastuksia, elämyksiä tai muutakaan väliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisin kuin usein luullaan, päiväkoti ei ole välttämätön lapsen sosiaaliselle kehitykselle. Sen sijaan se voi joidenkin lasten kohdalla olla jopa haitaksi, sillä lapset ovat temperamentiltaan hyvin erilaisia. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää meluun, joka aiheuttaa stressiä. Jos lapsen kotona on ongelmia, ne eivät katoa laittamalla lapsi päivähoitoon. Sen sijaan pitäisi panostaa enemmän perheiden auttamiseen. Lapsen kehityksen kannalta olennaisimpia asioita ovat aina koti ja omat vanhemmat riippumatta siitä, onko lapsi päivähoidossa vai ei.

Yhden totuuden sijaan alle kouluikäisten hoidossa pitäisi olla aidosti erilaisia vaihtoehtoja. Ovathan lapset ja perheetkin erilaisia. Lapsen kotihoito ja perhepäivähoitokin ansaitsisi enemmän arvostusta.

Aino Saarisen väitöstutkimus osoitti myös, että kouluissa perusasiat opitaan sittenkin parhaiten opettajan ohjauksessa perinteisillä (ehkäpä useiden mielestä vanhanaikaisilla) opetusmetodeilla. Itseohjautuva opiskelu ja digitaalisuus taas lisäävät oppilaiden välisiä eroja. Hyvin pärjäävät voivat päästä loistamaan, mutta huonosti pärjäävät putoavat yhä helpommin kelkasta. Tämä korostaa sosiaalista hierarkiaa oppilaiden välillä ja lisää myös kiusaamisen riskiä.

https://psyk.fi/uncategorized/paivahoidosta-ja-opetuksesta-tunteita-her…

Näin juuri. Suomessa ajetaan päivähoitoa kuin käärmettä pyssyyn. Olen itse opiskellut yliopistossa suomen kieltä ja lapsen kielen oppimisessa opetettiin olevan ensiarvoisen tärkeää, ettei ole liikaa melua. Olin äimän käkenä kun sain myöhemmin kuulla, että jos lapsen puheen kehityksessä on ongelmia, suositellaan päivähoitoa! Siis miksi ihmeessä? Periaatteessahan sen pitäisi vain vaikeuttaa asiaa. Vanhemman ei tarvitse puhua kuin ruuneperi vaan se ihan tavallinen rauhallinen puhe tyyliin "laitetaan muki tähän pöydälle" on juuri se, mikä opettaa parhaiten. Mutta ei, eihän äiti voi osata!

Tänään juuri kuulin radiosta, kuinka kotihoidontuesta on HAITTAA äidille ja lapselle. Sitten puhuttiin äidin urakehityksestä, mutta täysin hämäräksi jäi, miten kotona olemisesta on suoranaista haittaa lapselle. Olin itse aikanaan kotiäiti ja monta kertaa hämmästelin, miten täysin arvottomana kotiäitien työtä pidetään. No, enää ei riitä turhanpäiväisyys, nyt se on jo suorastaan HAITALLISTA! 

Varmaan äiti osaa opettaa puhetta. Mutta jos lapsia on yksi, tai muut ovat hyvin eri-ikäisiä, kykeneekö opettamaan ryhmässä toimimista saman ikäisten kanssa? Ja toinen juttu on naisten oma urakehitys. Sinusta ei varmaankaan tullut rehtoria? Hyvin suuri osa naisista jotka jäävät vuosiksi kotiin ovat ongelmissa töihin palatessaan. Usein joutuu hakemaan vauhtia alempitasoisesta paikasta kuin mistä aikoinaan kotoilemaan jäi. Tuossa vuosia kotona ollessaan tulee opettaneeksi sekä miehelleen että lapsille hyvin vanhakantaisen perheen mallin: nainen hoitaa lapset ja kodin, mies hankkii rahat. Samat naiset valittavat palstalla töihin palattuaan epätasa-arvosta koti- ja metatöissä, miehet eivät ota vastuuta. No olisivatko oppineet tuon niiden vuosien aikana kun nainen välttämättä halusi olla kotona hoitamassa lapsia. 

Lasten kotonaoloa voi nykyisellä tasa-arvoisella perhetuen mallilla jatkaa kun mies pitää osan hoitovapaista. Aletaan lähestyä Ruotsin mallia jossa miehet jo ihan innolla jäävät joksikin aikaa kotiin kantamaan päävastuun jälkeläisistään. Ja Suomessa varhaiskasvatus on nyt Pohjoismaista alhaisimmalla tasolla - meidän lapset onnellisimpia, vai?  

Kun kirjoitin puheen oppimisesta, tarkoitin juuri puheen oppimista, en ryhmätaitoja. Ryhmätaitojakin voi kyllä oppia muuallakin kuin päivähoidossa. Omat lapseni kävivät aikanaan srk:n kerhoa, joka oli kahtena päivänä viikossa muutaman tunnin kerrallaan ja siinä lapset oppivat olemaan ryhmässä ilman äitiä. 

Ja mitä kirjoitin kotihoidontuen väitetystä haitallisuudesta, kirjoitin nimenomaan siitä, ettei tässä kuulemassani uutisessa mitenkään edes vaivauduttu perustelemaan haittoja lapsen kannalta. Haittoja äidin urakehityksen kannalta varmasti onkin, mutta puhuin siis haitoista nimenomaan lapselle. Tuntuu, että kotiäitejä voi hutkia ihan surutta, eikä väitteitä tarvitse edes perustella. (Jossain on varmasti aiheesta pidempi juttu, mutta viittaan nyt siihen mitä kuulin uutisissa, ja kyllä niissäkin esitetyt väitteet pitäisi jotenkin perustella.)

Enpä kyllä ole nähnyt tutkimusta, mikä osoittaisi päivähoidossa olevien lasten hitaamman kielellisen kehityksen. Eiköhän korrelaatio päivähoidon ja lasten myöhemmän koulutustason välillä "puhu hieman toista kieltä?"

Lapsen koulutustaso määräytyy pitkälle äidin koulutustason mukaan. Tämä on todistettu lukuisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa. VATTilaiset ovat ennenkin yrittäneet väittää ko. korrelaatiota syy-seuraussuhteeksi mitä se ei todellakaan ole. Nämä samat tyypit tuo samat valheelliset väittämät säännöllisesti julkisuuteen., vaikka ne joka kerran ammutaan alas huonoina tutkimuksina.

Kotiäitinä voi toimia sekä koulutettu, että kouluja käymätön, älykäs ja tyhmä. Sen mukaan mielipide jakautuu, onko tyhmää vai älykästä viedä lapsi muualle hoitoon.

Ei missään muussa maassa kuin Suomessa.

Esim. Ranskassa pakollinen koulu alkaa 3v, jos vanhemmat kieltävät, se on lapsen huostaanoton peruste.

Kaikissa niissä maissa joissa Suomen tavoin ei ole perheverotusta.

Vierailija kirjoitti:

Matalasti koulutetut voivat hilloa lapsia kotona vaikka kouluikään asti töitä vieroksuen, mutta meillä täällä toisessa Pohjoismaassa (kuten muissa Suomea lukuunottamatta) lapset laitetaan yksivuotiaana päivähoitoon ja naiset tienaavat hyvin ja elintasokin on parempi. Ei tarvitse pihdata ja jättää harrastuksia, elämyksiä tai muutakaan väliin.

Näinpä. Eikö kannattaisi keskittyä parantamaan varhaiskasvatusta ja tuomaan kaikki naiset tuottavaan työhön vanhempaisloman jälkeen? Tuo varmasti parasta niin yhteiskunnan kuin yksilöjen kannalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisin kuin usein luullaan, päiväkoti ei ole välttämätön lapsen sosiaaliselle kehitykselle. Sen sijaan se voi joidenkin lasten kohdalla olla jopa haitaksi, sillä lapset ovat temperamentiltaan hyvin erilaisia. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää meluun, joka aiheuttaa stressiä. Jos lapsen kotona on ongelmia, ne eivät katoa laittamalla lapsi päivähoitoon. Sen sijaan pitäisi panostaa enemmän perheiden auttamiseen. Lapsen kehityksen kannalta olennaisimpia asioita ovat aina koti ja omat vanhemmat riippumatta siitä, onko lapsi päivähoidossa vai ei.

Yhden totuuden sijaan alle kouluikäisten hoidossa pitäisi olla aidosti erilaisia vaihtoehtoja. Ovathan lapset ja perheetkin erilaisia. Lapsen kotihoito ja perhepäivähoitokin ansaitsisi enemmän arvostusta.

Aino Saarisen väitöstutkimus osoitti myös, että kouluissa perusasiat opitaan sittenkin parhaiten opettajan ohjauksessa perinteisillä (ehkäpä useiden mielestä vanhanaikaisilla) opetusmetodeilla. Itseohjautuva opiskelu ja digitaalisuus taas lisäävät oppilaiden välisiä eroja. Hyvin pärjäävät voivat päästä loistamaan, mutta huonosti pärjäävät putoavat yhä helpommin kelkasta. Tämä korostaa sosiaalista hierarkiaa oppilaiden välillä ja lisää myös kiusaamisen riskiä.

https://psyk.fi/uncategorized/paivahoidosta-ja-opetuksesta-tunteita-her…

Näin juuri. Suomessa ajetaan päivähoitoa kuin käärmettä pyssyyn. Olen itse opiskellut yliopistossa suomen kieltä ja lapsen kielen oppimisessa opetettiin olevan ensiarvoisen tärkeää, ettei ole liikaa melua. Olin äimän käkenä kun sain myöhemmin kuulla, että jos lapsen puheen kehityksessä on ongelmia, suositellaan päivähoitoa! Siis miksi ihmeessä? Periaatteessahan sen pitäisi vain vaikeuttaa asiaa. Vanhemman ei tarvitse puhua kuin ruuneperi vaan se ihan tavallinen rauhallinen puhe tyyliin "laitetaan muki tähän pöydälle" on juuri se, mikä opettaa parhaiten. Mutta ei, eihän äiti voi osata!

Tänään juuri kuulin radiosta, kuinka kotihoidontuesta on HAITTAA äidille ja lapselle. Sitten puhuttiin äidin urakehityksestä, mutta täysin hämäräksi jäi, miten kotona olemisesta on suoranaista haittaa lapselle. Olin itse aikanaan kotiäiti ja monta kertaa hämmästelin, miten täysin arvottomana kotiäitien työtä pidetään. No, enää ei riitä turhanpäiväisyys, nyt se on jo suorastaan HAITALLISTA! 

Varmaan äiti osaa opettaa puhetta. Mutta jos lapsia on yksi, tai muut ovat hyvin eri-ikäisiä, kykeneekö opettamaan ryhmässä toimimista saman ikäisten kanssa? Ja toinen juttu on naisten oma urakehitys. Sinusta ei varmaankaan tullut rehtoria? Hyvin suuri osa naisista jotka jäävät vuosiksi kotiin ovat ongelmissa töihin palatessaan. Usein joutuu hakemaan vauhtia alempitasoisesta paikasta kuin mistä aikoinaan kotoilemaan jäi. Tuossa vuosia kotona ollessaan tulee opettaneeksi sekä miehelleen että lapsille hyvin vanhakantaisen perheen mallin: nainen hoitaa lapset ja kodin, mies hankkii rahat. Samat naiset valittavat palstalla töihin palattuaan epätasa-arvosta koti- ja metatöissä, miehet eivät ota vastuuta. No olisivatko oppineet tuon niiden vuosien aikana kun nainen välttämättä halusi olla kotona hoitamassa lapsia. 

Lasten kotonaoloa voi nykyisellä tasa-arvoisella perhetuen mallilla jatkaa kun mies pitää osan hoitovapaista. Aletaan lähestyä Ruotsin mallia jossa miehet jo ihan innolla jäävät joksikin aikaa kotiin kantamaan päävastuun jälkeläisistään. Ja Suomessa varhaiskasvatus on nyt Pohjoismaista alhaisimmalla tasolla - meidän lapset onnellisimpia, vai?  

Kun kirjoitin puheen oppimisesta, tarkoitin juuri puheen oppimista, en ryhmätaitoja. Ryhmätaitojakin voi kyllä oppia muuallakin kuin päivähoidossa. Omat lapseni kävivät aikanaan srk:n kerhoa, joka oli kahtena päivänä viikossa muutaman tunnin kerrallaan ja siinä lapset oppivat olemaan ryhmässä ilman äitiä. 

Ja mitä kirjoitin kotihoidontuen väitetystä haitallisuudesta, kirjoitin nimenomaan siitä, ettei tässä kuulemassani uutisessa mitenkään edes vaivauduttu perustelemaan haittoja lapsen kannalta. Haittoja äidin urakehityksen kannalta varmasti onkin, mutta puhuin siis haitoista nimenomaan lapselle. Tuntuu, että kotiäitejä voi hutkia ihan surutta, eikä väitteitä tarvitse edes perustella. (Jossain on varmasti aiheesta pidempi juttu, mutta viittaan nyt siihen mitä kuulin uutisissa, ja kyllä niissäkin esitetyt väitteet pitäisi jotenkin perustella.)

Nämä samat tyypit nostivat "tutkimuksensa" vuosia sitten julkisuuteen kotihoidon vaaroista. Silloin niiden perustelut lasten kehityksen näkökulmasta ammuttiin alas. Eiköhän niin käy nytkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotona lojuvien naisten subjektiivinen oikeus työntää lapsi päiväkotiin on todella törkeää. Kuka oikea äiti vie lapsen hoitoon ja makaa kotona päivät vauvan kanssa tai ilman? Kunnon äitien valmistus on vaan lopetettu jo kauan sitten.

Meillä lapsi menee esikouluun, kun on pakko. Hoitaisin muuten vauvan kanssa kotona. Osaa jo lukeakin, mutta pakko on viedä.

Olin itse pitkään kotiäitinä, mutta sanoisin, että eskari on ihan hyvä ja tärkeä juttu. Täällä ainakin kotihoidettujen eskari oli vain neljä tuntia päivässä ja sen aikaa oli sopivasti ohjelmaa, ei vain jotain syömistä, pukemista ja odottamista. Lapseni kävivät kyllä kerhoissa jo ennen eskaria eli eivät missään tynnyrissä kasvaneet, mutta silti se eskari opetti ryhmätaitoja ja oli kummallekin lapselleni kiva kokemus. Kouluun siirtyminen sujuikin vaivattomasti. Eskarin idea ei ole opettaa lukemaan vaan opettaa ne ryhmässä toimimisen taidot mitä koulussa tarvitaan, jotta siellä voidaan opetella lukemaan (jos ei jo osaa) :)

Lähinnä kirjoitin siksi, että meilläkin naapurit katsovat aina vähän paheksuvasti, kun vien lasta päiväkotiin. Eivät ymmärrä, että esikoulu on ihan pakollinen.

Esikoulu ei ole pakollinen koululaitoksessa. Voit ilmoittaa lapsesi kotiesikouluun. Se on tosiaan ilmoitusluontoinen asia. Samoin kotikoulu. Ilmoitusluontoinen. Jos omat resurssit riittää opettaa... Hyvänä tukena toimii esim. Fenix nettikoulu. Tutustukaa aiheeseen! Koulupakkoa ei ole. Ei myöskään ole pakko tehdä kokeita, vaan kotikoulun voi muovata mieleisekseen, kunhan se on opetussuunnitelman mukainen.

Valtion laitoksiin ei ole pakko viedä lapsiaan laitostumaan. Koska sitähän se on. Laitos valmistaa, muokkaa ja muovaa järjestelmään sopivaksi, kouluun sopivaksi. Ja lopulta siellä koulussa iskostuu syvälle alitajuntaan miksi täällä ollaan: juoksemassa rahan perässä koko elämä... Töihin siis!

Ihminen oppii heti pienestä miksi täällä ollaan; palvelemassa konetta ja "suuria herroja". Koko elämä pyörii työn ympärillä ja jonkun muun ehdoilla. Ja tämä on mielten muokkausta pienestä asti. Sitä ei vain moni näe tai halua nähdä.

Pähkinänkuoressa:

-Päivähoito. Ero perheestä, sisaruksista ja vanhemmista. Muut alkavat kasvattaa lapsiasi.

-Esikoulu. Sisäänajo laitokseen.

-Koulu - mielen muokkausta 9 vuotta. Muut päättävät mitä lapsesi oppii ja opiskelee, millaisella valtion laatimalla sisällöllä mieli täytetään.

-Toisen asteen opinnot. Koulutus jatkuu. Opintoja työelämään tai lisää yleistä ohjelmointia. Tässä vaiheessa ollaan jo mahdollisesti otettu ensimmäinen askel velkaorjuuteen - opintolaina.

- Lisää opintoja tai työpaikka

- Työpaikka, joka määrittelee elämäsi aikataulut ja vie suurimman osan ajastasi - parhaat tuntisi viitenä päivänä viikossa.

- Asuntolaina? Autolaina?

Velkaorjuus jatkuu ja ollaan syvällä systeemissä edes tajuamatta sitä, että elämä lipuu ohi... Pakko saada rahaa, laskut maksuun ja ruokaa pöytään. Sitä ei huomaakaan kun ensimmäinen lapsi muuttaa jo pois kotoa. Oravanpyörä tempaa mukaansa...

Isot rahat ja voitot käärii ainoastaan pyramidin huipulla olevat. Ne jotka laativat lait, joilla on valta ja kaikki voima. Tästä sitten mennään huipulta kastijärjestelmää alaspäin. Heille sinä työskentelet. Orjia olemme kaikki. Kohta myös digitaalisessa seurannassa ja totaalikontrollissa. (Katseet Kiinaan.)

Ihmiset ovat ainoita jotka maksavat elämästään tällä planeetalla.

Lue uudestaan.

Vierailija kirjoitti:

Matalasti koulutetut voivat hilloa lapsia kotona vaikka kouluikään asti töitä vieroksuen, mutta meillä täällä toisessa Pohjoismaassa (kuten muissa Suomea lukuunottamatta) lapset laitetaan yksivuotiaana päivähoitoon ja naiset tienaavat hyvin ja elintasokin on parempi. Ei tarvitse pihdata ja jättää harrastuksia, elämyksiä tai muutakaan väliin.

Muissa Pohjoismaissa tehdään osa-aikatyötä lasten ollessa pieniä. Vain Suomessa työajan lyhentäminen on tehty niin hankalaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisin kuin usein luullaan, päiväkoti ei ole välttämätön lapsen sosiaaliselle kehitykselle. Sen sijaan se voi joidenkin lasten kohdalla olla jopa haitaksi, sillä lapset ovat temperamentiltaan hyvin erilaisia. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää meluun, joka aiheuttaa stressiä. Jos lapsen kotona on ongelmia, ne eivät katoa laittamalla lapsi päivähoitoon. Sen sijaan pitäisi panostaa enemmän perheiden auttamiseen. Lapsen kehityksen kannalta olennaisimpia asioita ovat aina koti ja omat vanhemmat riippumatta siitä, onko lapsi päivähoidossa vai ei.

Yhden totuuden sijaan alle kouluikäisten hoidossa pitäisi olla aidosti erilaisia vaihtoehtoja. Ovathan lapset ja perheetkin erilaisia. Lapsen kotihoito ja perhepäivähoitokin ansaitsisi enemmän arvostusta.

Aino Saarisen väitöstutkimus osoitti myös, että kouluissa perusasiat opitaan sittenkin parhaiten opettajan ohjauksessa perinteisillä (ehkäpä useiden mielestä vanhanaikaisilla) opetusmetodeilla. Itseohjautuva opiskelu ja digitaalisuus taas lisäävät oppilaiden välisiä eroja. Hyvin pärjäävät voivat päästä loistamaan, mutta huonosti pärjäävät putoavat yhä helpommin kelkasta. Tämä korostaa sosiaalista hierarkiaa oppilaiden välillä ja lisää myös kiusaamisen riskiä.

https://psyk.fi/uncategorized/paivahoidosta-ja-opetuksesta-tunteita-her…

Näin juuri. Suomessa ajetaan päivähoitoa kuin käärmettä pyssyyn. Olen itse opiskellut yliopistossa suomen kieltä ja lapsen kielen oppimisessa opetettiin olevan ensiarvoisen tärkeää, ettei ole liikaa melua. Olin äimän käkenä kun sain myöhemmin kuulla, että jos lapsen puheen kehityksessä on ongelmia, suositellaan päivähoitoa! Siis miksi ihmeessä? Periaatteessahan sen pitäisi vain vaikeuttaa asiaa. Vanhemman ei tarvitse puhua kuin ruuneperi vaan se ihan tavallinen rauhallinen puhe tyyliin "laitetaan muki tähän pöydälle" on juuri se, mikä opettaa parhaiten. Mutta ei, eihän äiti voi osata!

Tänään juuri kuulin radiosta, kuinka kotihoidontuesta on HAITTAA äidille ja lapselle. Sitten puhuttiin äidin urakehityksestä, mutta täysin hämäräksi jäi, miten kotona olemisesta on suoranaista haittaa lapselle. Olin itse aikanaan kotiäiti ja monta kertaa hämmästelin, miten täysin arvottomana kotiäitien työtä pidetään. No, enää ei riitä turhanpäiväisyys, nyt se on jo suorastaan HAITALLISTA! 

Varmaan äiti osaa opettaa puhetta. Mutta jos lapsia on yksi, tai muut ovat hyvin eri-ikäisiä, kykeneekö opettamaan ryhmässä toimimista saman ikäisten kanssa? Ja toinen juttu on naisten oma urakehitys. Sinusta ei varmaankaan tullut rehtoria? Hyvin suuri osa naisista jotka jäävät vuosiksi kotiin ovat ongelmissa töihin palatessaan. Usein joutuu hakemaan vauhtia alempitasoisesta paikasta kuin mistä aikoinaan kotoilemaan jäi. Tuossa vuosia kotona ollessaan tulee opettaneeksi sekä miehelleen että lapsille hyvin vanhakantaisen perheen mallin: nainen hoitaa lapset ja kodin, mies hankkii rahat. Samat naiset valittavat palstalla töihin palattuaan epätasa-arvosta koti- ja metatöissä, miehet eivät ota vastuuta. No olisivatko oppineet tuon niiden vuosien aikana kun nainen välttämättä halusi olla kotona hoitamassa lapsia. 

Lasten kotonaoloa voi nykyisellä tasa-arvoisella perhetuen mallilla jatkaa kun mies pitää osan hoitovapaista. Aletaan lähestyä Ruotsin mallia jossa miehet jo ihan innolla jäävät joksikin aikaa kotiin kantamaan päävastuun jälkeläisistään. Ja Suomessa varhaiskasvatus on nyt Pohjoismaista alhaisimmalla tasolla - meidän lapset onnellisimpia, vai?  

Kun kirjoitin puheen oppimisesta, tarkoitin juuri puheen oppimista, en ryhmätaitoja. Ryhmätaitojakin voi kyllä oppia muuallakin kuin päivähoidossa. Omat lapseni kävivät aikanaan srk:n kerhoa, joka oli kahtena päivänä viikossa muutaman tunnin kerrallaan ja siinä lapset oppivat olemaan ryhmässä ilman äitiä. 

Ja mitä kirjoitin kotihoidontuen väitetystä haitallisuudesta, kirjoitin nimenomaan siitä, ettei tässä kuulemassani uutisessa mitenkään edes vaivauduttu perustelemaan haittoja lapsen kannalta. Haittoja äidin urakehityksen kannalta varmasti onkin, mutta puhuin siis haitoista nimenomaan lapselle. Tuntuu, että kotiäitejä voi hutkia ihan surutta, eikä väitteitä tarvitse edes perustella. (Jossain on varmasti aiheesta pidempi juttu, mutta viittaan nyt siihen mitä kuulin uutisissa, ja kyllä niissäkin esitetyt väitteet pitäisi jotenkin perustella.)

Enpä kyllä ole nähnyt tutkimusta, mikä osoittaisi päivähoidossa olevien lasten hitaamman kielellisen kehityksen. Eiköhän korrelaatio päivähoidon ja lasten myöhemmän koulutustason välillä "puhu hieman toista kieltä?"

Näinhän se halutaan ajatella. Mutta tosipaikan tullen, kun elämä potkii tai vaaditaan korkeaa stressinaietokykyä, kotihoidetut on parhaita ja pisimmälle pärjääviä sissejä.

No enpä tuollaista tutkimusta ole nähnyt. Ehkä niitä sissiominaisuuksia kehittyy osalla ongelmaperheiden kotona hoidetuilla lapsilla liiankin varhain?