Lue keskustelun säännöt.
Missä muissa maissa lapset viedään alle 5 vuotiaana hoitoon 8-10 tunniksi päivässä
01.12.2022 |
Kotihoidon kauhistelijat vetoavat yleensä muihin maihin jossa lapset viedään hoitoon aikaisemmin. Mutta monissa maissa äidit tekevät vain osa päivää. Lapset ovat hoidossa sen noin 4 tuntia ja haetaan kotiin. Tai lapsilla on hoitaja joka hakee heidät.
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Mä taas en tiedä maita, joissa lapset eivät menisi tarhaan hyvin aikaisessa vaiheessa. Monessa niissä on äiti tosin ulkoistanut hoitonsa myös omalle äidilleen. Esimerkiksi Intiassa naiset käyvät töissä, heidän äitinsä usein auttavat lapsen kanssa. Lapsi kuitenkin aloittaa jonkin asteen koulun jo 3-vuotiaana. Tämä tieto on siis tullut naisilta, joilla on yliopiston maisteri tutkinto. Ruotsissa lapset menevät päivähoitoon ihan normaalisti jo vauvana. Saksassa ihan samanlailla kuin Suomessa. Sama myös Puolassa. Olisi kiva tietää tälläinen maa, jossa naiset nykyään suostuvat jäämään kotiin hoitamaan lasta. Ei ole yhtään tullut vastaan. Tosin myönnän eläväni pienessä kuplassa. Kuten kaikki muutkin.
Englannissa ja Espanjassa mennään kouluun noin 4v. Espanjassa ainakin päivät olivat ainakin 6t.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika monessa maassa lapset käyvät 5-vuotiaana koulua ja ei puhuta nyt suomen neljän tunnin koulupäivistä amerikkalaisella 5-vuotiaalla on 7h koulupäivä.
Vierailija kirjoitti:
Entäs tämä?
Kyseinen tutkimuson tehty Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimeksiannosta.
Pää sana taloudellisen. Tutkimus on tehty palvelemaan taloutta - ei lasten etua.
Toisin kuin usein luullaan, päiväkoti ei ole välttämätön lapsen sosiaaliselle kehitykselle. Sen sijaan se voi joidenkin lasten kohdalla olla jopa haitaksi, sillä lapset ovat temperamentiltaan hyvin erilaisia. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää meluun, joka aiheuttaa stressiä. Jos lapsen kotona on ongelmia, ne eivät katoa laittamalla lapsi päivähoitoon. Sen sijaan pitäisi panostaa enemmän perheiden auttamiseen. Lapsen kehityksen kannalta olennaisimpia asioita ovat aina koti ja omat vanhemmat riippumatta siitä, onko lapsi päivähoidossa vai ei.
Yhden totuuden sijaan alle kouluikäisten hoidossa pitäisi olla aidosti erilaisia vaihtoehtoja. Ovathan lapset ja perheetkin erilaisia. Lapsen kotihoito ja perhepäivähoitokin ansaitsisi enemmän arvostusta.
Aino Saarisen väitöstutkimus osoitti myös, että kouluissa perusasiat opitaan sittenkin parhaiten opettajan ohjauksessa perinteisillä (ehkäpä useiden mielestä vanhanaikaisilla) opetusmetodeilla. Itseohjautuva opiskelu ja digitaalisuus taas lisäävät oppilaiden välisiä eroja. Hyvin pärjäävät voivat päästä loistamaan, mutta huonosti pärjäävät putoavat yhä helpommin kelkasta. Tämä korostaa sosiaalista hierarkiaa oppilaiden välillä ja lisää myös kiusaamisen riskiä.
https://psyk.fi/uncategorized/paivahoidosta-ja-opetuksesta-tunteita-her…
Vierailija kirjoitti:
Toisin kuin usein luullaan, päiväkoti ei ole välttämätön lapsen sosiaaliselle kehitykselle. Sen sijaan se voi joidenkin lasten kohdalla olla jopa haitaksi, sillä lapset ovat temperamentiltaan hyvin erilaisia. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää meluun, joka aiheuttaa stressiä. Jos lapsen kotona on ongelmia, ne eivät katoa laittamalla lapsi päivähoitoon. Sen sijaan pitäisi panostaa enemmän perheiden auttamiseen. Lapsen kehityksen kannalta olennaisimpia asioita ovat aina koti ja omat vanhemmat riippumatta siitä, onko lapsi päivähoidossa vai ei.
Yhden totuuden sijaan alle kouluikäisten hoidossa pitäisi olla aidosti erilaisia vaihtoehtoja. Ovathan lapset ja perheetkin erilaisia. Lapsen kotihoito ja perhepäivähoitokin ansaitsisi enemmän arvostusta.
Aino Saarisen väitöstutkimus osoitti myös, että kouluissa perusasiat opitaan sittenkin parhaiten opettajan ohjauksessa perinteisillä (ehkäpä useiden mielestä vanhanaikaisilla) opetusmetodeilla. Itseohjautuva opiskelu ja digitaalisuus taas lisäävät oppilaiden välisiä eroja. Hyvin pärjäävät voivat päästä loistamaan, mutta huonosti pärjäävät putoavat yhä helpommin kelkasta. Tämä korostaa sosiaalista hierarkiaa oppilaiden välillä ja lisää myös kiusaamisen riskiä.
https://psyk.fi/uncategorized/paivahoidosta-ja-opetuksesta-tunteita-her…
"Aino Saarinen on aikaisemmin väitellyt psykologiasta ja lääketieteestä. Torstaina tarkastetaan hänen kasvatustieteen väitöskirjansa Helsingin yliopistossa"
Eli
Aino Saarinen on kolmoistohtori!
Hän on:
Psykologian tohtori
Lääketieteen tohtori
Kasvatustieteen tohtori
.
Kyllä, kuulostaa älykkäältä - vai mitä oot mieltä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittaja näköjään ajattelee aika keskiluokkaisesti ja länsimaisesti.
Menepä joskus Thaimaahan. Siellä äidit työskentelevät 12 tuntia päivässä ja lapset on töissä mukana. Vauvatkin. Nukkuvat vaikka yömarkkinoiden vaatekojuilla niiden vaatteiden päällä. Thaimaassa myös lapset voivat olla töissä, alle kouluikäisetkin. Voivat myydä esim. baareissa ruusuja.
Otapa pää pois sieltä länsimaisesta valkoisesta ahterista ja katsele maailmaa.
päiväkodista ei ole hyötyä alle 3-vuotiaille kuten yllä sanottu, se vain aiheuttaa lapsille lisää stressiä!
Jos halutaan lapsen etu edellä mennä, tukea on lisättävä!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutkimusten mukaan se kotihoito onkin lapsille parasta.
Varsinkin jos päivähoitoryhmät ovat isoja ja meluisia, se nostaa väistämättä stressihormonitasoja, eivätkä tasot välttämättä laske edes yön aikana. Pitkäaikaisella stressillä on monenlaisia seurauksia: oppiminen, tunne-elämän säätely ja stressinsäätelyjärjestelmä voivat häiriintyä.
Alle 3-vuotias tarvitsee lähinnä aikuisen hyvää hoivaa, eli niin pieni ei tarvitse vielä päiväkotia esimerkiksi kaverien takia. Jos lapsi on päivähoidossa, olisi tärkeää, että hoitaja ei vaihdu, päivät olisivat mahdollisimman lyhyitä ja ryhmä olisi hyvin pieni, 2-4 lasta ryhmässä. Työelämä ja päivähoidon rakenteet vain ovat senlaatuisia, että harvoin voidaan valita tällaista tilannetta.
https://yle.fi/a/3-6389423
Vierailija kirjoitti:
Jokaisessa tasa-arvoisessa maassa, jossa ei oleteta, että automaattisesti nainen jää kotiorjaksi, jos lapsi tulee. Kun edes täällä eivät vanhempainvapaat jakaudu tasaisesti, niin saati sitten muualla.
Tämä. Äidit kotona rahatta ovat alistettuja naisia. Sitäkö tässä niin kiivaasti ajetaan, naisia nyrkin ja hellan väliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toisin kuin usein luullaan, päiväkoti ei ole välttämätön lapsen sosiaaliselle kehitykselle. Sen sijaan se voi joidenkin lasten kohdalla olla jopa haitaksi, sillä lapset ovat temperamentiltaan hyvin erilaisia. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää meluun, joka aiheuttaa stressiä. Jos lapsen kotona on ongelmia, ne eivät katoa laittamalla lapsi päivähoitoon. Sen sijaan pitäisi panostaa enemmän perheiden auttamiseen. Lapsen kehityksen kannalta olennaisimpia asioita ovat aina koti ja omat vanhemmat riippumatta siitä, onko lapsi päivähoidossa vai ei.
Yhden totuuden sijaan alle kouluikäisten hoidossa pitäisi olla aidosti erilaisia vaihtoehtoja. Ovathan lapset ja perheetkin erilaisia. Lapsen kotihoito ja perhepäivähoitokin ansaitsisi enemmän arvostusta.
Aino Saarisen väitöstutkimus osoitti myös, että kouluissa perusasiat opitaan sittenkin parhaiten opettajan ohjauksessa perinteisillä (ehkäpä useiden mielestä vanhanaikaisilla) opetusmetodeilla. Itseohjautuva opiskelu ja digitaalisuus taas lisäävät oppilaiden välisiä eroja. Hyvin pärjäävät voivat päästä loistamaan, mutta huonosti pärjäävät putoavat yhä helpommin kelkasta. Tämä korostaa sosiaalista hierarkiaa oppilaiden välillä ja lisää myös kiusaamisen riskiä.
https://psyk.fi/uncategorized/paivahoidosta-ja-opetuksesta-tunteita-her…
tämä
Vierailija kirjoitti:
Onhan se älytöntä. Suuri joukko naisia kärsii tehden töitä päiväkodeissa jossa he hoitavat niiden lapsia jotka naapuri päiväkodissa hoitavat toisten lapsia.
Juurikin näin. Äidit vievät lapset hoitoon, jotta voivat mennä hoitamaan lapsia, joiden äidit hoitavat heidän lapsiaan.
Ja miksi näin? No mm. siksi, että päiväkodissa on myös työttömän isän ja äitiylomalla olevan äidin jälkeläisiä tai sitten ihan vaan työttömien vanhempien jälkeläisiä.
Kuinka paljon tulisi säästöä, jos kotona saisi hoitaa omat lapsensa eskariin saakka. Se tehtäisiin huolella ja sitä KUNNOLLISUUTTA tuettaisiin. Ei sitä, että mitä heittiömpi olet, sen enemmän saat uimahallia, perhetyöntekijää, päiväkotipaikkaa tai psykologia.
Kas kun joku ei synnytäkin näille heittiöille valmiiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä taas en tiedä maita, joissa lapset eivät menisi tarhaan hyvin aikaisessa vaiheessa. Monessa niissä on äiti tosin ulkoistanut hoitonsa myös omalle äidilleen. Esimerkiksi Intiassa naiset käyvät töissä, heidän äitinsä usein auttavat lapsen kanssa. Lapsi kuitenkin aloittaa jonkin asteen koulun jo 3-vuotiaana. Tämä tieto on siis tullut naisilta, joilla on yliopiston maisteri tutkinto. Ruotsissa lapset menevät päivähoitoon ihan normaalisti jo vauvana. Saksassa ihan samanlailla kuin Suomessa. Sama myös Puolassa. Olisi kiva tietää tälläinen maa, jossa naiset nykyään suostuvat jäämään kotiin hoitamaan lasta. Ei ole yhtään tullut vastaan. Tosin myönnän eläväni pienessä kuplassa. Kuten kaikki muutkin.
Höpö höpö, isossa osassa noita maita on mm. perheverotus, jolloin perhe itse päättää lapsen hoidosta ja taloudellisesti on mahdollista hoitaa kotona lasta esim. Saksa; sielläkään lapsi ei mene mihinkään kouluun alle 6v. ja päivähoitoon voi hankkia paikan jos haluaa esim. 4h/päivä.
Paskapuhetta jorinasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä taas en tiedä maita, joissa lapset eivät menisi tarhaan hyvin aikaisessa vaiheessa. Monessa niissä on äiti tosin ulkoistanut hoitonsa myös omalle äidilleen. Esimerkiksi Intiassa naiset käyvät töissä, heidän äitinsä usein auttavat lapsen kanssa. Lapsi kuitenkin aloittaa jonkin asteen koulun jo 3-vuotiaana. Tämä tieto on siis tullut naisilta, joilla on yliopiston maisteri tutkinto. Ruotsissa lapset menevät päivähoitoon ihan normaalisti jo vauvana. Saksassa ihan samanlailla kuin Suomessa. Sama myös Puolassa. Olisi kiva tietää tälläinen maa, jossa naiset nykyään suostuvat jäämään kotiin hoitamaan lasta. Ei ole yhtään tullut vastaan. Tosin myönnän eläväni pienessä kuplassa. Kuten kaikki muutkin.
Englannissa ja Espanjassa mennään kouluun noin 4v. Espanjassa ainakin päivät olivat ainakin 6t.
Espanjassa mennään kouluun 6-vuotiaana. Sitä aiemmin kyse on maksullisesta päivähoidosta ja esikoulusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä taas en tiedä maita, joissa lapset eivät menisi tarhaan hyvin aikaisessa vaiheessa. Monessa niissä on äiti tosin ulkoistanut hoitonsa myös omalle äidilleen. Esimerkiksi Intiassa naiset käyvät töissä, heidän äitinsä usein auttavat lapsen kanssa. Lapsi kuitenkin aloittaa jonkin asteen koulun jo 3-vuotiaana. Tämä tieto on siis tullut naisilta, joilla on yliopiston maisteri tutkinto. Ruotsissa lapset menevät päivähoitoon ihan normaalisti jo vauvana. Saksassa ihan samanlailla kuin Suomessa. Sama myös Puolassa. Olisi kiva tietää tälläinen maa, jossa naiset nykyään suostuvat jäämään kotiin hoitamaan lasta. Ei ole yhtään tullut vastaan. Tosin myönnän eläväni pienessä kuplassa. Kuten kaikki muutkin.
Ihan normaalia sen on minun kuplassani että äiti "suostuu" hoitamaan lastansa. Suurin osa maailmasta toimii näin. Ei tämän pitäisi olla mikään salaisuus? Pimeissä piireissä eri meininki.
Mun irlantilainen kaveri vei lapset hoitoon , kun ne oli 5-6 kk vanhoja, ja lapset oli hoidossa n 9 -10h /päivä. Kun lapset meni 5 v kouluun, niin he aloittivat koulun n 20 km päässä kotoa kaupungissa, jossa isovanhemmat asui. Eli lapset vietiin aikaisin aamulla isovanhemmille, ja haettiin sit n klo 6 kotiin. Myöhemmin ystäväni mies siirtyi tekemään vuorotöitä, eli joskus ehti hakee kotiin jo aiemmin töiden jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Mun irlantilainen kaveri vei lapset hoitoon , kun ne oli 5-6 kk vanhoja, ja lapset oli hoidossa n 9 -10h /päivä. Kun lapset meni 5 v kouluun, niin he aloittivat koulun n 20 km päässä kotoa kaupungissa, jossa isovanhemmat asui. Eli lapset vietiin aikaisin aamulla isovanhemmille, ja haettiin sit n klo 6 kotiin. Myöhemmin ystäväni mies siirtyi tekemään vuorotöitä, eli joskus ehti hakee kotiin jo aiemmin töiden jälkeen.
Kaverisi on idari.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisessa tasa-arvoisessa maassa, jossa ei oleteta, että automaattisesti nainen jää kotiorjaksi, jos lapsi tulee. Kun edes täällä eivät vanhempainvapaat jakaudu tasaisesti, niin saati sitten muualla.
Mitä sä horhoilet? Meidän perverssi hallitus yritti juuri tunkea nokkansa perheiden elämään ja lähes kaikki perheet päättivät kieltäytyä perverssiän tunkeilusta.
Voi voi.
Kaikissa maissa, joissa on vielä brittiläinen koulusysteemi lapset laitetaan kouluun 3 vuotiaina. Aluksi se tietenkin on lähempänä leikkikoulua kuin koulua.
No, parin vuoden kuluttua siitä alkaa oikea koulu ja päivät on pitkiä, 9-18 on normipäivä. Koulun jälkeen yleensä vapaaehtoista toimintaa, jossa mahdollisuus oppia lisää tai tehdä läksyjä. Toisinaan koulua lauantaisinkin.
Niin että kyllä niitä 5-vuotiaita lykätään moneksi tunniksi hoitoon (kouluun) muuallakin kuin Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Toisin kuin usein luullaan, päiväkoti ei ole välttämätön lapsen sosiaaliselle kehitykselle. Sen sijaan se voi joidenkin lasten kohdalla olla jopa haitaksi, sillä lapset ovat temperamentiltaan hyvin erilaisia. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää meluun, joka aiheuttaa stressiä. Jos lapsen kotona on ongelmia, ne eivät katoa laittamalla lapsi päivähoitoon. Sen sijaan pitäisi panostaa enemmän perheiden auttamiseen. Lapsen kehityksen kannalta olennaisimpia asioita ovat aina koti ja omat vanhemmat riippumatta siitä, onko lapsi päivähoidossa vai ei.
Yhden totuuden sijaan alle kouluikäisten hoidossa pitäisi olla aidosti erilaisia vaihtoehtoja. Ovathan lapset ja perheetkin erilaisia. Lapsen kotihoito ja perhepäivähoitokin ansaitsisi enemmän arvostusta.
Aino Saarisen väitöstutkimus osoitti myös, että kouluissa perusasiat opitaan sittenkin parhaiten opettajan ohjauksessa perinteisillä (ehkäpä useiden mielestä vanhanaikaisilla) opetusmetodeilla. Itseohjautuva opiskelu ja digitaalisuus taas lisäävät oppilaiden välisiä eroja. Hyvin pärjäävät voivat päästä loistamaan, mutta huonosti pärjäävät putoavat yhä helpommin kelkasta. Tämä korostaa sosiaalista hierarkiaa oppilaiden välillä ja lisää myös kiusaamisen riskiä.
https://psyk.fi/uncategorized/paivahoidosta-ja-opetuksesta-tunteita-her…
Näin juuri. Suomessa ajetaan päivähoitoa kuin käärmettä pyssyyn. Olen itse opiskellut yliopistossa suomen kieltä ja lapsen kielen oppimisessa opetettiin olevan ensiarvoisen tärkeää, ettei ole liikaa melua. Olin äimän käkenä kun sain myöhemmin kuulla, että jos lapsen puheen kehityksessä on ongelmia, suositellaan päivähoitoa! Siis miksi ihmeessä? Periaatteessahan sen pitäisi vain vaikeuttaa asiaa. Vanhemman ei tarvitse puhua kuin ruuneperi vaan se ihan tavallinen rauhallinen puhe tyyliin "laitetaan muki tähän pöydälle" on juuri se, mikä opettaa parhaiten. Mutta ei, eihän äiti voi osata!
Tänään juuri kuulin radiosta, kuinka kotihoidontuesta on HAITTAA äidille ja lapselle. Sitten puhuttiin äidin urakehityksestä, mutta täysin hämäräksi jäi, miten kotona olemisesta on suoranaista haittaa lapselle. Olin itse aikanaan kotiäiti ja monta kertaa hämmästelin, miten täysin arvottomana kotiäitien työtä pidetään. No, enää ei riitä turhanpäiväisyys, nyt se on jo suorastaan HAITALLISTA!
Tutkija kritisoi liian aikaista päivähoitoa
Kasvatustieteiden tohtori, Helsingin yliopiston lehtori Erja Rusanen on hämmästynyt viime aikojen puheista, joiden mukaan äidit täytyisi saada yhä aiemmin työelämään.
.
Lapsille on tärkeää hyvä, lämmin tunneside. Jos se katkaistaan väärässä kehitysvaiheessa, se on lapselle tuskallista.
Erja Rusanen, yliopistonlehtori
.
Nämä puheet kuulostavat siltä, että aikuiset ajattelevat vain itseään. Lapsille on tärkeää hyvä, lämmin tunneside. Jos se katkaistaan väärässä kehitysvaiheessa, se on lapselle tuskallista. Sen ymmärtää, vaikka ei tietäisi kehityspsykologiasta mitään. Minä pyytäisin suhtautumaan tähän kysymykseen vakavasti. Ratkaisuja pitäisi etsiä puhtaasti lapsen näkökulmasta.
Varsinkin jos päivähoitoryhmät ovat isoja ja meluisia, se nostaa väistämättä stressihormonitasoja, eivätkä tasot välttämättä laske edes yön aikana. Pitkäaikaisella stressillä on monenlaisia seurauksia: oppiminen, tunne-elämän säätely ja stressinsäätelyjärjestelmä voivat häiriintyä, Rusanen kertoo.
https://yle.fi/a/3-6389423