Yle: Lasten kotihoito yhteydessä myöhempään syrjäytymiseen ja heikkoon koulutukseen

Olen hoitanut ja kasvattanut kaikki lapseni kotona kouluikään asti ja senkin jälkeen ovat saaneet tulla kotiin, joka ei ollut tyhjä. Voin katsoa ylpeänä peiliin ja todeta, että hyvin on onnistunut: kaikki ovat lahjakkaita, sosiaalisia ja erittäin hyvissä työpaikoissa.

Vierailija kirjoitti:

Olen hoitanut ja kasvattanut kaikki lapseni kotona kouluikään asti ja senkin jälkeen ovat saaneet tulla kotiin, joka ei ollut tyhjä. Voin katsoa ylpeänä peiliin ja todeta, että hyvin on onnistunut: kaikki ovat lahjakkaita, sosiaalisia ja erittäin hyvissä työpaikoissa.

Kyse ei ole yksittäisistä perheistä, vaan tilastoista. Vaikka yksittäiset perheet tai jopa tietynlaiset perheet yleisesti pystyvät kasvattamaan lapsensa menestyksekkäästi kotona, jostain syystä keskimäärin kotihoitoon turvautuvat keskimääräistä useammin ne perheet, jotka eivät kykene kasvattamaan lapsiaan asianmukaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kolme ensimmäistä ikävuotta ovat lapsen kehityksen kannalta tärkeimmät, tästä syystä alle kolmivuotiaille suositellaan kotihoitoa. Mitä disinformaatioita verorahoilla taas?

Kuka suosittelee? Vauva-palstan kotiäidit? Ei ainakaan tieteellinen tutkimusnäyttö. Mutta toisaalta eihän täällä uskota tieteeseen.

Lapseton psykologitätini, Mensan jäsen, suosittelee ehdottomasti pienille lapsille kotihoitoa.

Luulisin uutista aprillipilaksi, jos olisi aprillipäivä.

Niin paksulta vaikutti "tutkimus" aiheesta.

Vierailija kirjoitti:

Olen hoitanut ja kasvattanut kaikki lapseni kotona kouluikään asti ja senkin jälkeen ovat saaneet tulla kotiin, joka ei ollut tyhjä. Voin katsoa ylpeänä peiliin ja todeta, että hyvin on onnistunut: kaikki ovat lahjakkaita, sosiaalisia ja erittäin hyvissä työpaikoissa.

Paitsi sinä. Et ilmeisesti oikein ymmärrä miten tilastot toimivat, kuten eivät ketjun muutkaan: Mutkun minä -huutelijat.

Mä olin päiväkodissa ja olen ollut 14v työttömänä. Merkonomin tutkinto löytyy. Ujo, epäsosiaalinen, hiljainen, sisäänpäinkääntynyt yms.

M36

Vierailija kirjoitti:

Olen hoitanut ja kasvattanut kaikki lapseni kotona kouluikään asti ja senkin jälkeen ovat saaneet tulla kotiin, joka ei ollut tyhjä. Voin katsoa ylpeänä peiliin ja todeta, että hyvin on onnistunut: kaikki ovat lahjakkaita, sosiaalisia ja erittäin hyvissä työpaikoissa.

Niinkö? Minunkin lapseni ovat menestyneet elämässä vaikka vein heidät 10 kk iässä perhepäivähoitoon. Eli kotihoidolla ei ole mitään tekemistä lapsen tulevaisuuden kanssa. Monien muidenkin perheiden lapset ovat menestyneet työssä ja opinnoissa vaikka olivat päivähoidossa ja tarhassa. 

Ne kunnat missä kotihoidetaan pisimpään ovat kuntia, joissa ei ole korkeakouluja. Arvot saattavat myös vaikuttaa siihen, että käydään mieluummin ammattikoulu ja jäädään lähelle omia vanhempia nuorella aikuisiällä. Onko se automaattisesti huono asia tai ammattikoulutus ylipäätään? Toiseksi herää kysymys, kertooko korkeakouluun päätyminen Suomessa lopulta hyvistä akateemisista taidoista vai enemmän siitä, että sinne halutaan? Suomessa koulutauduttaan todella isolla prosentilla korkeakoulussa ja sinne pääsy ei todennäköisesti ole enää samanlainen merkki älykkyydestä kuin esim. 20 vuotta sitten.

Kun lapsi osaa jotain akateemista 5-vuotiaana se kertoo siitä, että hän on harjoitellut tätä taitoa enemmän kuin joku toinen 5-vuotias. Esimerkiksi varhaisella lukutaidolla ei ole todettu mitään merkitystä myöhempiin taitoihin nähden. Suomessa myöhään lukemaan oppiminen voi jopa olla hyvä asia sillä suomen kielen oppiminen poikkeaa huomattavasti mm. englannin kielen oppimisesta, jota en tässä jaksa enempää avata.

Ennen kaikkea, jos tutkimme pisatuloksia, niin parhaat tulokset on saatu aikoinaan niiltä nuorilta, jotka eivät olleet niin massiivisessa mittakaavassa varhaiskasvatuksessa alle 3-vuotiaina. Itsekin olen tuota sukupolvea ja olin kotihoidossa ja perhepäivähoidossa kouluun asti.

Viimeisenä: kuka tahansa yhdenkin päivän alle 3-vuotiaiden ryhmässä viettänyt ymmärtää, ettei varhaiskasvatus tue taaperoikäisen älyllistä kehitystä millään tavalla. Tämä olettamus myös poikkeaa huomattavasti kaikesta teoriatiedosta mitä meillä on pienen lapsen kehityksestä. Stressitaso, melutaso, ärsyketaso ja turvattomuuden tunne luovat huonon pohjan myöhemmille akateemisille taidoille. Toki 1-vuotiaana varhaiskasvatuksen aloittanut osaa luetella numeroita ja kirjaimia todennäköisesti enemmän 6-vuotiaana kuin kotihoidossa ollut samanikäinen, koska on päivittäin niitä eri tavoin opetellut, mutta se ei tarkoita automaattisesti sitä, että kyseisen lapsen ongelmanratkaisukyky ja kyky omaksua tietoa kehittyisi paremmaksi tulevaisuudessa. Jostain se aika on nimittäin myös ollut pois ja jotain se kotihoidossa ollut on saanut tilalle. On myös tutkimuksia, joiden mukaan varhaiskasvatuksen etu näkyy 1-2-luokilla, mutta katoaa sen jälkeen, joten tämä tutkimus poikkeaa huomattavasti niistä ja epäilen, että se johtuu siitä ettei asuinkuntien tilannetta haluta ottaa huomioon.

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä oli suurin kuntalisä. Oli tuolloin, miltä ajalta tutkimusta tehtiin, ei ehkä enää.

Jostain syystä tuota tutkimusta ei vakioitu sosiaalisen taustan tai asuinpaikan perusteella, joten oikeastaan kerrotaan m aah anmuutt ajataustaisista perheistä, joiden lapsilla on tutkimuksessa mainittuja ylisukupolvisia ongelmia rikoksineen jne.

Totta kai päiväkotilapset menestyi neuvolan testeissä, kun niihin oli aina vuosi harjoiteltu. Oma lapsi (tietty kotihoidettu reppana) ei suostunut hakemaan palloa pöydän alta, koska hänen mielestään terveydenhoitaja voi ojentaa jalkansa ja potkaista pallon esille. Päiväkodissa lapset oli oppineet, että pallo haetaan sieltä pöydän alta, oli hommassa järkeä tai ei.

Eli tutkimuksessa on tutkittu kuntatasolla, miten kotihoidon tuen suuruus vaikuttaa korkeakouluttautuneiden nuorten määrään ja nuorisorikollisuuteen.

Ei, miten yksilötasolla pitkä kotihoito vaikuttaa sen kyseisen yksilön tulevaisuuteen.

Eli on huomattu, että kunnassa x maksetaan suuri kotihoidontuki. Kunnassa x on paljon nuorisorikollisuutta.

Sen sijaan että kysymme, miksi kunnassa x maksetaan paljon kotihoidontukea, teemme olettamuksen, että kunnan x pitkä hoito aiheuttaa nuorisorikollisuutta. Jos kysyisimme ensimmäisen kysymyksen, huomasimme, että kunnassa x on väestöongelma ja paljon syrjäytymistä ennestään ja syntyvyyttä on yritetty nostaa kotihoidontuella. Tämän lisäksi kunnassa x on heikosti koulutusmahdollisuuksia tarjolla.

Ymmärsinkö tutkimuksen oikein? Jos ymmärsin, meidän tulisi olla ensisijaisesti huolissaan suomalaisen tutkimukset tasosta kuin kotihoidon tuen määrästä.

Vierailija kirjoitti:

Tutkija kritisoi liian aikaista päivähoitoa

Kasvatustieteiden tohtori, Helsingin yliopiston lehtori Erja Rusanen on hämmästynyt viime aikojen puheista, joiden mukaan äidit täytyisi saada yhä aiemmin työelämään.

.

Lapsille on tärkeää hyvä, lämmin tunneside. Jos se katkaistaan väärässä kehitysvaiheessa, se on lapselle tuskallista.

Erja Rusanen, yliopistonlehtori

.

Nämä puheet kuulostavat siltä, että aikuiset ajattelevat vain itseään. Lapsille on tärkeää hyvä, lämmin tunneside. Jos se katkaistaan väärässä kehitysvaiheessa, se on lapselle tuskallista. Sen ymmärtää, vaikka ei tietäisi kehityspsykologiasta mitään. Minä pyytäisin suhtautumaan tähän kysymykseen vakavasti. Ratkaisuja pitäisi etsiä puhtaasti lapsen näkökulmasta.

Varsinkin jos päivähoitoryhmät ovat isoja ja meluisia, se nostaa väistämättä stressihormonitasoja, eivätkä tasot välttämättä laske edes yön aikana. Pitkäaikaisella stressillä on monenlaisia seurauksia: oppiminen, tunne-elämän säätely ja stressinsäätelyjärjestelmä voivat häiriintyä, Rusanen kertoo.

https://yle.fi/a/3-6389423

Turussa tehtiin iso tutkimus, jonka tulos oli jotain ihan muuta.

https://yle.fi/a/3-11064369

Kovasti on mutua tuon tutkijatohtorin puheissa. Väistämättä ja välttämättä, vaikka mitään tutkittua tietoa ei ole esittää.

Tutkimus koskee kodinhoidontukea saaneita ja ilmeni, että suurempaa tukea maksetaan, niin sitä isommat haitat. Eli merkittävää oli tuen määrä kuin pikemminkin sen kesto.

Kuinka moni hoitanut lapsia kotona ilman kodinhoidontukea?

Itse hoitaisin lapset tarpeeksi pitkää mieluummin kotona kuin laittaisin liian pienen lapsen kärsimään päivähoidosta, sillä yhtä kärsimystä se oli lapselle. On luonnotonta laittaa vauvaa tai juuri vuoden täyttänyttä päivähoitoon.

Tää on taas sarjassa *Kun löytyy pienikin yhteys, on kyse syy-seuraussuhteesta*. Miten kukaan julkaisee tollasta paskaa?

Sitähän emme tiedä olisivatko tulokset olleet samoilla lapsilla sama vaikka olisivat olleet päivähoidossa. Nimittäin väitän, että eniten tässä painaa perhetausta ja työllisyys ylipäätään. Jos perhe on syrjäytynyt, elää kolmatta polvea sosiaalituilla niin tulos on sama on lapsi päivähoidossa tai ei. Koskee myös muualta tänne tulleita. Jos kielitaito ja yhteiskuntaan integroituminen on heikko vaikka olisi ollut päivähoidossa niin lopputulos on sama.

Kun taas perhe jossa on arki ja talous kunnossa ei ole merkitystä onko lapsi päivähoidossa vai ei, kotona osataan kannustaa ja antaa riittävät kasvun ja kehityksen edellytykset.

Lasten tulevaa koulutustaso korreloi eniten äidin koulutustaso. Eiköhän se ole tässäkin tutkimuksessa tullut esiin, päivähoidossa olemisesta tai olemattomuudesta huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Olen hoitanut ja kasvattanut kaikki lapseni kotona kouluikään asti ja senkin jälkeen ovat saaneet tulla kotiin, joka ei ollut tyhjä. Voin katsoa ylpeänä peiliin ja todeta, että hyvin on onnistunut: kaikki ovat lahjakkaita, sosiaalisia ja erittäin hyvissä työpaikoissa.

Kuinka ylpeä olet omasta työurastasi?

Eikö se olekaan tunne-elämän kannalta parempi, että lapsia hoidetaan kotona. Vai täytyykö valita hyvän tunne-elämän ja taloudellisen menestymisen väliltä? Kumpaa toivotte lapsellenne?

Vierailija kirjoitti:

Totta kai päiväkotilapset menestyi neuvolan testeissä, kun niihin oli aina vuosi harjoiteltu. Oma lapsi (tietty kotihoidettu reppana) ei suostunut hakemaan palloa pöydän alta, koska hänen mielestään terveydenhoitaja voi ojentaa jalkansa ja potkaista pallon esille. Päiväkodissa lapset oli oppineet, että pallo haetaan sieltä pöydän alta, oli hommassa järkeä tai ei.

Olisko ne sosiaaliset kyvyt, ja kyky toimia ryhmässä myös tärkeitä tulevaisuuden taitoja? Neuvottelukyky, esimerkiksi jos kokee että terveydenhoitajan kannattaisi hakea itse pallo? Enkä kyllä tiedä, että päivähoidossa neuvolan testeihin harjoiteltaisiin, harjoitellaan normaalissa elämässä tarvittavia taitoja. Palstan kotiäitien kommenteista voi aavistella miksi kotona hoidetuilla lapsilla ongelmia ryhmässä ja koulussa.

Jaa. Oma mukula oli kotihoidossa kunnes täytti kolme vuotta. Nyt on nelosella ja huonoin kokeista tullut arvosana on kasi joten en nyt ihan hirveän huolissani ole hänen tulevaisuudestaan. Sosiaalisesti rohkea ja teräväpäinen tyttö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta kai päiväkotilapset menestyi neuvolan testeissä, kun niihin oli aina vuosi harjoiteltu. Oma lapsi (tietty kotihoidettu reppana) ei suostunut hakemaan palloa pöydän alta, koska hänen mielestään terveydenhoitaja voi ojentaa jalkansa ja potkaista pallon esille. Päiväkodissa lapset oli oppineet, että pallo haetaan sieltä pöydän alta, oli hommassa järkeä tai ei.

Olisko ne sosiaaliset kyvyt, ja kyky toimia ryhmässä myös tärkeitä tulevaisuuden taitoja? Neuvottelukyky, esimerkiksi jos kokee että terveydenhoitajan kannattaisi hakea itse pallo? Enkä kyllä tiedä, että päivähoidossa neuvolan testeihin harjoiteltaisiin, harjoitellaan normaalissa elämässä tarvittavia taitoja. Palstan kotiäitien kommenteista voi aavistella miksi kotona hoidetuilla lapsilla ongelmia ryhmässä ja koulussa.

Ei päiväkodissa opetella normaalin elämän taitoja vaan kotona.

Jännä ilmiö että pisa-tulokset laskee samaa tahtia kun lasten varhaiskasvatus yleistyy. Mutta eihä sillä voi olla mitään yhteyttä tietenkään.

Kotihoidetut lapset oppivat ihan samat taidot kuin päiväkodissa kasvaneetkin, usein he ovat myös tasapainoisempia, koska eivät ole eläneet kaaoksessa ja kiusattavana. Neuvolan testit eivät erottele lapsien kognitiivisis kykyjä sillä tasolla että niistä voisi vetää mitään johtopäätöksiä liittyen siihen onko lapsi päiväkodissa vai ei. Tässä tutkimuksessa on pielessä kyllä ihan kaikki.