Miten joku voi menettää luottotietonsa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usein paljastuukin sitten, että nämä, jotka ovat pelastautuneet ulosotolta, ovat saaneet esim. vanhemmilta rahaa velkojen maksuun. Eihän sitä velkaa synny, jos akunperinkin olisi ollut varaa, vai mitä? Ei se yhtäkkiä pitkän ajan päästä samoilla tuloilla tule velka maksetuksi.

Tämä. Kaikilla ei ole turvaverkkoja.

Juuri sellaisen ihmisen, jolla ei ole niitä turvaverkkoja, tulee olla erityisen varovainen. Sanoohan sen jo järkikin.

Ei tätä nk. hyvinvointiyhteiskuntaa ole rakennettu sitä varten, että varattomat ja turvaverkottomat voivat elää yli varojensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska sairastuminen, työttömyys jne ja mininaaliset tulot yllättävissä tilanteissa katos vaikka sillä tavalla

Mikään tilanne ei pääse yllättämään, jos siihen on etukäteen varautunut, eikä ole vetänyt kuluja ja velkoja "tappiin".

Minulla oli kahden vuoden puskuri. Kolmantena työttömyysvuotena alkoi kylmä kyyti. Toivottavasti sinulle käy samoin, kun näkyy olevan noita harhaluuloja niin voimakkaina.

Mitä ihmettä??

Ajattelitko olla kovinkin pitkään työttömänä?

Nyt on menossa viides vuosi, ja työnantajien täydellisestä kiinnostuksenpuutteesta päätellen eläkeikään saakka eli kymmenisen vuotta vielä. 

Eikö yhtään hävetä loisia muiden elätettävänä?

Tollanen ei saa kyllä mitään sympatiapisteitä keneltäkään, onneksi keväällä vaalit ja toivottavasti loisijoiden tukia pienennetään rajusti.

Ei hävetä yhtään. Ei siis enää, mutta alkuaikoina otti koville. Ehdin kuitenkin ennen työttömyyttä maksaa veroja melkein 30 vuotta, joten on aika saada takaisin päin, kun en kerran kelpaa enää töihin. Juuri tänään juttelin TE-virkailijan kanssa, ja myös hänelle on selvää, että turhaan ja pelkästään muodon vuoksi tässä pyristellään.

Et muuten tiedä minusta yhtään mitään, mutta kovin kärkkäästi tuomitset. Semmoinen on, kuules, merkki melkoisesta tyhmyydestä, johon sekoittuu tietämättömyyttä ja selvästi silkkaa ilkeyttäkin. Eikö sinua hävetä yhtään? Pitäisi hävettää.

P. S. Työttömilläkin on tässä demokratiassa ääni. Harmittaako. :)

No sen verran tiedän sinusta, että olet itse valinnut olla työtön ja sitä arvostelin, kuten kuuluukin.

Ehkä se on sinun mielestäsi ilkeyttä, mun mielestä se on vaan rehellisyyttä.

Työttömiä on monenlaisia, mutta sinunlaisilla ei pitäisi tietenkään olla äänioikeutta, se on selvä.

Jos ei ole enää haluja osallistua yhteiskunnan pyörittämiseen, niin oikeudet pitäisi laskea aivan minimiin, samoin kuin tuet.

Vieläkö sinä esittelet täällä arvailuihisi perustuvia luulojasi? Olisi kiva päästä keskustelemaan kanssasi kasvotusten. Tuollaista kiukuttelua nimittäin harvoin kuulee livenä, kun tyhmempikin tietää, että parhaiten pitää tyhmyytensä piilossa, kun suu pysyy kiinni. :)

En minä mitään kiukuttele, ilmaisin vaan yleisen mielipiteen, että toisten rahoilla loisivat eivät ansaitse minkäänlaista kunnioitusta. 

Itse sinä sanoit tälläinen olevasi, niin ei tarvitse kenenkään arvailla.

Livenäkin sanon saman tietenkin, kenen kanssa tämä nyt tuleekin joskus puheeksi.

Ja aivan samanlaista kommenttia kuulee vastapuolelta, ihan torikahveillakin puhuttuna.

Mistä sinä päättelet sen, kuka loisii ja kuka ei?  

No ainakin siitä, jos näin itse sanoo, kuten tämä yksilö. 

Jaaha, vieläkö sinä olet täällä jankuttamassa? En ole sanonut mitään tuon suuntaistakaan, joten nyt on kysymys vain sinun rakentamastasi olkiukosta. Et tiedä tapauksesta mitään, joten miksi soitat suutasi?

Väitätkö, ettet sanonut, että nyt on menossa viides vuosi työttömänä ja näillä näkymin jatkat sitä vielä vuosikymmenen eläkeikään asti?

Niin sanoin. Olen maksanut työttömyysvakuutusta vuosikymmeniä juuri tällaista tilannetta varten, ja niin maksat sinäkin siltä varalta, että omalle kohdallesi osuu. Jollen pääse töihin, en tietenkään mene töihin. Tämän enempää et tilanteesta tiedä. Mitä ihmettä sinä siis kitiset?

En mä mitään kitise, sanoin vaan että se pääosin on susta itsestäsi kiinni haluatko mennä töihin, vai et.

Ei mun tarvitsekaan tietää enempää, se jo kertoo riittävästi, ettet halua töitä.

Mielestäni ihmisen pitää itse hankkia itsensä (sekä lastensa) elatus töitä tekemällä.

Hienoa, että olet tehnyt vuosikymmeniä töitä, mutta ei se silti oikeuta jäämään tukien varaan makaamaan.

Yhteiskunta ei valitettavasti toimi niin, että työikäisenä tehdään osan elämästä töitä ja loput jäädään työttömyystuille, koska "olenhan mä niitä maksanut, niin nyt voidaan ottaa ne takaisin".

Sairaat ja vammaiset on erikseen tietenkin, mutta jos et ole työkyvyttömyyseläkkeellä, niin töihin siitä tsup tsup.

Ja turha vetää sitä korttia, ettei siellä ole töitä, tai ne on kovin kaukana.

Ikävä tilanne, mutta sitten koulutus, tai muutto.

Ei isolle miehelle pitäisi joutua enää opettaa näin päivän selviä asioita.

Sinä et edelleenkään tiedä tilanteesta mitään, joten ihan turhaan mätkit sitä olkinukkeasi.

Kuten sanottua, mun ei tarvitsekaan tietää enempää, ainoastaan se, ettet meinaa tehdä töitä.

Puhun töiden tekemisestä ja oman elämän vastuun ottamisesta ja sinä käännät asian johonkin olkinukkeen. :) Kertoo jo paljon.

On myös todettua, että työttömyys lisää mielisairauksia. 

Jää jokaisen itse harkittavaksi, olisiko tässä esimerkki?

Missä kohdassa mielestäsi lukee, että en "meinaa" mennä töihin? Kuvittelit tuon samoin kuin kaikki muutkin väittämäsi ja nyt tihkut vihaa sen vuoksi. Ja siinähän se olkinukke onkin, vaikka koko käsite näkyy puuttuvan sinun tietovarastostasi. Olet huvittava pikku kiukuttelija: haluaisit niin kovasti olla oikeassa, ja nyt sinua harmittaa, kun menit tekekemään itsestäsi naurettavan.

Sori, olen syntynyt -70 luvulla, joten en tiedä tuota olkinukkea.

Miksi olisin naurettava, kun itse sanoit, ettet luultavasti tule menemään töihin seuraavan vuosikymmenen aikana? Ja nyt takana jo viisi vuotta työttömänä, olethan maksanut työttömyyskorvauksia, niin miksei, sanot?

Sori, mutta en kiukuttele, enkä harmittele, muuta kuin sitä, että on olemassa tuollaisia, jotka eivät hankkiudu töihin elättääkseen itsensä. Se on totta, että kaltaistesi toiminta aiheuttaa ihmisissä vihaa, sitä ei kukaan voi kiistää.

Ja kannaltasi valitettavasti, olen edelleen tässä asiassa kansan enemmistön puolella, eli "oikeassa".

Sinä ymmärrät lukemaasi heikosti, ja sinun tiedonhakutaitosikin näkyvät olevan puutteelliset, tai sitten olet vain laiska. Voit toki antaa omiakin vaihtoehtoja tähän listaan, jos olet eri mieltä.

Et edelleenkään tiedä tilanteesta mitään, ja arvauksesikin ovat vääriä, joten miksi teet päätelmiä tyhjän pohjalta ja jopa vihaat täysin tuntematonta ihmistä?

Ymmärrän lukemaani kyllä erittäin hyvin, tiedonhakutaidoilla ei ole nyt merkitystä, mutta ne ovat todellakin huomattavasti keskiverto Suomen kansalaista paremmat.

Mutta kumpikaan näistä ei liity tähän asiaan.

Tämä tuntuu taas "pään seinään hakkaamiselta", olen jo monta kertaa sanonut, että sun tilanteen tietämyksellä ei ole MITÄÄN merkitystä. Se, että sanot, ettet ole menemässä töihin seuraavaan vuosikymmeneen, kertoo kaiken ja riittää.

Jos olisit työkyvytön olisit työkyvyttömyyseläkkeellä, mitä et ole, asia olisi eri.

Miten minä tuon väittämäsi sanoinkaan? Kirjoita se sanasta sanaan tuohon alle, niin katsotaan.

En saa suoraan kopioitua sitä tähän, mutta jotenkin näin "nyt jo viides vuosi menossa (työttömänä), työnantajien kiinnostuksen puutteesta johtuen, noin kymmenisen vuotta vielä eläkeikään asti". Korjaa ihmeessä, jos en muistanut tarkkaan.

Ja ajattelit syyttää työnantajia siitä, että olet työtön?

Kuinka paljon olet itse tehnyt työllistymisen eteen? Laittanut ne kaksi, vai neljä, hakemusta kuukaudessa työkkäriin? Siinä se? Ja sitten valitat, kuinka työnantajia ei kiinnosta?

Mulla on omaakin kokemusta samanlaisesta tilanteesta. Jäin työttömäksi, kun yritys (ei oma) meni nurin.

Hain töitä, en saanut samantien. Hain lisää, en saanut. Kouluttauduin lisää ja tämän jälkeen hain töitä. No sain.

Työttömänä olin lopulta kokonaiset viisi kuukautta yhteensä.

Mikä estää sua tekemästä samalla lailla?

Nyt mulla palkka n. 6500€ / kk ja olen 44 vuotias. Olet todennäköisesti kymmenen vuotta vanhempi, mutta et todellakaan liian vanha enää koulun penkille.

Ei sinun ollut tarkoituskaan kopioida, vaan kirjoittaa omin käsin sanatarkasti, jotta joutuisit miettimään, mitä kirjoitat. Alakoulun käytäntö, mutta ei sinusta näytä olevan vaativampaan. Se, mitä sinä muistat, on herttaisen yhdentekevää, koska et alun alkaenkaan ymmärtänyt lukemaasi.

Et tiedä tilanteesta edelleenkään yhtään mitään. Sinulla ei siis voi olla mitään sanottavaakaan, mutta siellä se suu vain käy mielikuvituksen ohessa. Mitä sinä haluat saavuttaa tuolla asian vierestä jankuttamisella?

Vierailija kirjoitti:

Tarinoita on varmasti monia. Omassa lähipiirissä on selkeästi yhdistävänä asiana kulutus yli varojen. Eikä olla yhtään varauduttu tai säästetty mihinkään. Ihan aikuisista työssä käyvistä terveistä ihmisistä kyse. Jotain elämänhallintaan liittyvää ongelmaa tai halutaan elää paremmin kuin olisi varaa. Yksi ystävä vielä päätti tilata luotolla vaatteita netistä äkkiä kun tiesi että kohta menee luottotiedot. Monet myös kokevat olevansa oikeutettuja tiettyihin tavaroihin, asioihin tai materiaan mihin heillä ei ole varaa. Yksi tuttava käy/kävi säännöllisesti ja usein kampaajalla ja vahauksessa yms vaikka on ihan veloissa.En ymmärrä miksi kahden hengen taloudessa tiskikone olisi välttämättömyys. Tai auto kaikissa tilanteissa. Tietenkin on paljon yllättäviä elämäntilanteita mihin ei ole pystynyt varautumaan. Mielestäni yli 4 lapsen hankkimien on kuitenkin ihan omalla vastuulla ja oma riski aina.

Tämä kommentti on hyvin tärkeä tässä keskustelussa, kiitos siitä. Etenkin haluaisin nostaa esille yhden virkkeesi: "Monet myös kokevat olevansa oikeutettuja tiettyihin tavaroihin, asioihin tai materiaan mihin heillä ei ole varaa."

Tuo on minusta yleinen trendi, ja hyvin huolestuttava. Onko käynyt niin, että aikuiset ihmiset eivät ymmärrä joutuneensa mainospropagandistien luomien harhojen valtaan ("You're worth it!").

Ei ihmisen arvoa mitata materialla, mutta niin se vaan näyttää olevan, että aikuiset ihmiset käyttäytyvät niin kuin peruskouluikäiset lapset, joiden pitää ehdottomasti saada vähintään puolet niistä leluista, joita lelukaupan katalogissa on...

En minä ainakaan pidä oman arvoni mittarina sitä, onko minulla jotain (tai edes tukka hyvin, kampaajan käsistä) enkä sitäkään pidä ihmisarvon mittarina, paljonko lompakossani on rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usein paljastuukin sitten, että nämä, jotka ovat pelastautuneet ulosotolta, ovat saaneet esim. vanhemmilta rahaa velkojen maksuun. Eihän sitä velkaa synny, jos akunperinkin olisi ollut varaa, vai mitä? Ei se yhtäkkiä pitkän ajan päästä samoilla tuloilla tule velka maksetuksi.

Tämä. Kaikilla ei ole turvaverkkoja.

Juuri sellaisen ihmisen, jolla ei ole niitä turvaverkkoja, tulee olla erityisen varovainen. Sanoohan sen jo järkikin.

Ei tätä nk. hyvinvointiyhteiskuntaa ole rakennettu sitä varten, että varattomat ja turvaverkottomat voivat elää yli varojensa.

Nimenomaan kaikkia varten suojaverkot ovat olemassa, jotta kenenkään ei tarvitse kuolla kadulle, vaikka olisi tehnyt millaisia virheitä.

Paitsi yksinyrittäjiä varten suojaverkot eivät tietenkään ole.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä meni aikanaan alle puolessa vuodessa, ei tosiaan vienyt kuukausia ja kuukausia.

Sairastuin, sain lähdöt YT:ssä uudesta työpaikasta johon olin vaihtanut 5kk aikaisemmin, KELA:n ja työkkärin kanssa meni selvittelyksi, säästöjä ei ollut pahemmin alla, mies oli jäänyt vuorotteluvapaalle (kristallipallo puuttui, jos en olisi sairastunut tai jäänyt työttömäksi, talous olisi kestänyt tuon).

Sinniteltiin aikamme, koska "ihan kohta" saa päätöksen sairaspäivärahasta/ työttömyyskorvauksesta. 5kk kohdalla oli jo kahden kuun vuokra jäämässä rästiin kun haettiin tt-tukea. Saatiin päätös ja sanottiin että tuki ehtii maksuun ennen kuin vuokra menee ulosottoon. No hupsis, ei ehtinyt. Sinne meni luottotiedot, kahden kuukauden vuokrarästi riitti, ei mitään muistutuslaskujen muistutuslaskuja tullut, eikä tosiaan tilanne edes ollut pitkään päällä.

Ja kuukautta myöhemmin oli päätös tilapäisestä työkyvyttömyydestä ja homma hanskassa. Paitsi luottotiedot poissa seuraavat pari vuotta.

Oli virhe odottaa niin pitkään ennen toimeentulotuen hakemista ja oli virhe olla lainaamatta rahaa vuokran maksuun, mutta jälkiviisaus paras viisaus. Ja jos olisimme lainanneet rahaa vuokraan, olisi se voitu katsoa tuloksi ja siitä olisi tullut omat ongelmansa.

Nykyään menee taloudellisesti hyvin ja on puskurirahastot ja muut kunnossa, eli ei pääse toistumaan vaikka jäätäisiin molemmat työttömiksi/ tulisi ero tms., mutta oli aika opettavainen aika ihmisen elämässä.

Tuo on tosiaan varmasti ollut hyvin opettavainen kokemus!

Sitä kommentoisin, ja muille keskustelua seuraaville tiedoksi, että tuollaisessa kuvatunlaisessa tilanteessa kannattaa yrittää pyytää vanhempi, sisarus tai vaikka ystävä maksamaan se vuokra kokonaisuudessaan omalta tililtään sinne vuokranantajan tilille. Tällöin ei pitäisi tulla ongelmia mahdollisen tt-tuen kanssa eikä liioin verottajan kanssa (lahjaverossa on jokin raja, mutta jos sitä ei anna rahana vaan maksaa suoraan vaikkapa kauppalaskun tai vuokran, silloin siitä ei mene veroja).

Olen itse oppinut pienituloisilta vanhemmiltani käsitteen "korotonta kotimaista" (eli korotonta kotimaista lainaa), jolla tarkoitetaan sitä, että saa ystävältä, tutulta, sukulaiselta rahaa lainaan ilman korkoa ja ilman merkintöjä minnekään. Näitä tarinoita täältä lukiessa tosin tulee mieleen, että hyvin monille täällä kerrotuille tapauksille ei varmasti uskaltaisi sukulaiset lainata, koska kirjaimellisesti sitä luottoa ei siihen ihmiseen ole. Arvelen, että aiempina vuosikymmeninä, kun ihmisten suhtautuminen rahaan on ollut vastuullista ja vakavaa, myös sitä luottoa on riittänyt ihmisten välillä. Uskon, että tässä kommentissa kuvatussa tapauksessa joku sukulainen olisi saattanutkin lainata ne vuokrarahat eli maksaa vuokran tilille, jos vain kirjoittaja tai hänen miehensä olisi pyytänyt. Tässä tapauksessa olisi ollut varmaa, että velalliset maksavat velan antajalle summan takaisin.