Kansankirkkomme eksyttäjänä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvokkuus ja pyhyys kaukana. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa kun taistelette toinen toisianne vastaan täällä julkisesti, viimeisellä tuomilla voi omat "mielipiteet" tulla ikävästi esille. Niin ne luterilaiset, ortodoksiset kuin muutkin.

Harkintaa ja rukousta, ei anneta viholliselle aseita lyödä.

Sambe ei kuule kirkkoon, se on toki päivän selvää, mutta noin muutoin, eri "suunnille" täällä on tilaa ja jopa tilausta.  Siunataan heitä jotka Kristuksessa ovat.

Lopulta, niinkuin kaikki tiedämme: Jumala sanoo viimeisen sanan.

Mutta miksi samba ei kuulu kirkkoon?

Ensinnäkin ne sambatanssijoiden asut olivat erittäin epäsopivia kirkkoon. Liian paljastavia.

Eivät onneksi olleet pahimmasta päästä, mutta, jos vien esim kummityttöni joka 7v kirkkoon, en haluaisi yrittää selittää hänelle miten nuo naiset liittyvät Jeesuksen syntymään:). Ja muutenkin jos jokin on ylevää ja kaunista, adventti-aika, silloin hiljentyminen sanoman äärelle.  En todellakaan halua kuulla tai nähdä jotain itseään täynnä olevia naisia sambaamassa. Jää häväisty ja paha mieli.  Kanalan tiput sentään! Menköön moulin rougeen jos haluaa nähdä moista.

Sinö haluat hiljentyä adventtina sanoman äärelle, joku muu haluaa juhlistaa adventtia tanssimalla ja riemuitsemalla. Miksi juuri sinun toiveesi on ainoa oikea, jota kaikkien muidenkin tulee noudattaa?

Et sinä sitä ymmärtäisi, vaikka sen miten selittäisi.

En niin, koska kyse on luterilaisuudesta, jossa joitain Raamatun ulkopuolisia perinteitä/tapoja pidetään kyllä hyvinä ja hyödyllisinä, muttei missään määrin velvoittavina. Sen kyllä ymmärrän, miksi sambakulkue olisi esim. ortodoksisessa kirkossa kauhistus.

Ei tuo samba minusta nyt ihan adventtikirkon tunnelmaan sovi, mutta katolilaisena on todettava, että me olemme tanssineet sambaa seurakuntasalissa yhden papin vihkimysseremonian jälkeen.  Hauskaa oli. Nunnatkin tanssivat. 

Ja esimerkiksi sunnuntai-illan englanninkielisessä messussa on hengellistä musiikkia ympäri maailman, joskus aika menevälläkin rytmillä. Meillä on seurakunnassa paljon latinoja ja afrikkalaisia, ja he osaavat kyllä nauttia tanssistakin.

Ehkä tässä näkyy sitten itä-eurooppalaisen ortodoksikirkon ja globaalin katolisen kirkon ero. Valitkaa näiden välillä sitten. Opillisesti ortodoksikirkolla ja katolisella kirkolla ei ole juuri mitään eroa, kun se kuuluisa anateemakin peruttiin jo vuosikymmeniä sitten. Mutta tunnelmissa ja kulttuureissa on varmasti eroavaisuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskonnollisuuden piti olla hyvästä, mutta ketju täynnä tuomitsemista, haukkumista, valehtelua, ilkeilyä, väittelynhalua... Ei ihan terveen ihmisen toimintaa. Palvotte väärää jumalaa, selvästi. Tai sitten se jo jätti teidät märisemään keskenänne.

Sano muuta. Tästä keskustelustabon lähimmäisenrakkaus kaukana. Mikähän siinä on, että niin usein uskonto tai uskovaisuus = lupa julistaa sitä omaa totuuttaan ainoaksi oikeaksi. Oli kyse oikeastaan mistä hyvänsä asiasta. Hieman nöyryyttä toivoisin.

Saahan sitä uskoa mitä huvittaa ja väittää sitä yhtä oikeaksi kuin mitä tahansa muuta. Tuo on juuri tätä tasa-arvotytanniaa ja sillä kansankirkko on jo pitkälti pilattu. Kaikkea tungetaan tulkinnaksi ja uskotellaan ettei se mitään haittaa, ihan yhtä hyvää tämäkin.

Ei tuohon relativismisoopaan ole mikään pakko lähteä. Ei sekään tarkoita että kaikkeen löytyisi vastaukset kuin apteekin hyllyltä mutta se rajaa jo reippaasti elämäntapoja. Eli ei voi elää ihan miten huvittaa ja väittää olevansa kristitty. Valheelle rajoja. Ei se sen kummempaa tuomitsemista ole vaan ihan paskapuheen kitkemistä.

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun täällä on kerran vakaumuksellinen ja selvästi uskonsa kanssa tosissaan oleva ortodoksi paikalla, niin eivätkö ne teidän jumalanpalvelukset ole vain muotomenoja? Kaikki se teatraalisuus, suitsuttaminen, kirkon kiertäminen, ristisaatto-kulkueet ympäriinsä ja niin edelleen. 

Toinen mitä kammoksun on juuri nämä pyhäinjäännökset. Suuteletteko te niitäkin, näin olen kuullut? Ja miksi ajattelette puunpalaselle maalatun kuvan olevan pyhä? Ja kumartelette kuvia?

Ikoneja kunnioitetaan se johdosta, mitä ne edustavat. 

https://www.ortodoksi.net/index.php/Mik%C3%A4_on_ikoni%3F

- eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskonnollisuuden piti olla hyvästä, mutta ketju täynnä tuomitsemista, haukkumista, valehtelua, ilkeilyä, väittelynhalua... Ei ihan terveen ihmisen toimintaa. Palvotte väärää jumalaa, selvästi. Tai sitten se jo jätti teidät märisemään keskenänne.

Sano muuta. Tästä keskustelustabon lähimmäisenrakkaus kaukana. Mikähän siinä on, että niin usein uskonto tai uskovaisuus = lupa julistaa sitä omaa totuuttaan ainoaksi oikeaksi. Oli kyse oikeastaan mistä hyvänsä asiasta. Hieman nöyryyttä toivoisin.

Saahan sitä uskoa mitä huvittaa ja väittää sitä yhtä oikeaksi kuin mitä tahansa muuta. Tuo on juuri tätä tasa-arvotytanniaa ja sillä kansankirkko on jo pitkälti pilattu. Kaikkea tungetaan tulkinnaksi ja uskotellaan ettei se mitään haittaa, ihan yhtä hyvää tämäkin.

Ei tuohon relativismisoopaan ole mikään pakko lähteä. Ei sekään tarkoita että kaikkeen löytyisi vastaukset kuin apteekin hyllyltä mutta se rajaa jo reippaasti elämäntapoja. Eli ei voi elää ihan miten huvittaa ja väittää olevansa kristitty. Valheelle rajoja. Ei se sen kummempaa tuomitsemista ole vaan ihan paskapuheen kitkemistä.

Tikku, silmä, veli, malka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvokkuus ja pyhyys kaukana. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa kun taistelette toinen toisianne vastaan täällä julkisesti, viimeisellä tuomilla voi omat "mielipiteet" tulla ikävästi esille. Niin ne luterilaiset, ortodoksiset kuin muutkin.

Harkintaa ja rukousta, ei anneta viholliselle aseita lyödä.

Sambe ei kuule kirkkoon, se on toki päivän selvää, mutta noin muutoin, eri "suunnille" täällä on tilaa ja jopa tilausta.  Siunataan heitä jotka Kristuksessa ovat.

Lopulta, niinkuin kaikki tiedämme: Jumala sanoo viimeisen sanan.

Mutta miksi samba ei kuulu kirkkoon?

Ensinnäkin ne sambatanssijoiden asut olivat erittäin epäsopivia kirkkoon. Liian paljastavia.

Eivät onneksi olleet pahimmasta päästä, mutta, jos vien esim kummityttöni joka 7v kirkkoon, en haluaisi yrittää selittää hänelle miten nuo naiset liittyvät Jeesuksen syntymään:). Ja muutenkin jos jokin on ylevää ja kaunista, adventti-aika, silloin hiljentyminen sanoman äärelle.  En todellakaan halua kuulla tai nähdä jotain itseään täynnä olevia naisia sambaamassa. Jää häväisty ja paha mieli.  Kanalan tiput sentään! Menköön moulin rougeen jos haluaa nähdä moista.

Eli samba ei kuulu kirkkoon, koska sinä et henkilökohtaisesti tykkää?

No miksi se sinun mielestäsi kuuluu kirkkoon?

Jos jotkut haluavat juhlistaa ilosanomaa samballa, niin kukapa minä olisin sitä kieltämään.

Brassit on katolisia ja takuulla vankempi uskonnollinen perinne heillä. Se vaan että löytyisikö meiltä ihan myös omasta takaa virrenveisuuta sun muuta seuraa mikä koettaisiin arvokkaaksi. Mitä oikein hävetään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvokkuus ja pyhyys kaukana. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa kun taistelette toinen toisianne vastaan täällä julkisesti, viimeisellä tuomilla voi omat "mielipiteet" tulla ikävästi esille. Niin ne luterilaiset, ortodoksiset kuin muutkin.

Harkintaa ja rukousta, ei anneta viholliselle aseita lyödä.

Sambe ei kuule kirkkoon, se on toki päivän selvää, mutta noin muutoin, eri "suunnille" täällä on tilaa ja jopa tilausta.  Siunataan heitä jotka Kristuksessa ovat.

Lopulta, niinkuin kaikki tiedämme: Jumala sanoo viimeisen sanan.

Mutta miksi samba ei kuulu kirkkoon?

Ensinnäkin ne sambatanssijoiden asut olivat erittäin epäsopivia kirkkoon. Liian paljastavia.

Eivät onneksi olleet pahimmasta päästä, mutta, jos vien esim kummityttöni joka 7v kirkkoon, en haluaisi yrittää selittää hänelle miten nuo naiset liittyvät Jeesuksen syntymään:). Ja muutenkin jos jokin on ylevää ja kaunista, adventti-aika, silloin hiljentyminen sanoman äärelle.  En todellakaan halua kuulla tai nähdä jotain itseään täynnä olevia naisia sambaamassa. Jää häväisty ja paha mieli.  Kanalan tiput sentään! Menköön moulin rougeen jos haluaa nähdä moista.

Sambatanssijat oli mukana Hoosianna-kukkueessa, joka oli jumalanpalvelusta ennen ja jälkeen. Kulkueessa oli mukana heidän ja pappien lisäksi myös tavallista kirkkokansaa. Miksi siis lapselle pitäisi pystyä selittämään, miten samba liittyy Jeesuksen syntymään? Miksei riitä että lapselle kertoo, että Jeesuksen seuraajiin mahtuu kaikenlaisia ihmisiä sambatanssijoista kehitysvammaisiin, joita oli myös kulkueessa?

Sambatanssijat mahtuvat Jeesuksen seuraajiin.

Kyse on siitä, millä tavoin tulisi kunnioittaa pyhää tilaa. Selväksi on tullut, että ev.lut.puolella ei mitenkään. Varmuuden vuoksi kirkot ja seurakuntatalot rakennetaan mahdollisimman kalseiksi, rumiksi ja pelkistetyiksi, ettei koskaan tulisi tunnetta, että nyt olen pyhän äärellä. Sen sijaan pyritään tekemään kaikki niin, ettei moista tunnereaktiota pääsisi syntymään, tuodaan kirkkoon vaikka sirkus ja kirkko yritetään tehdä olohuoneeksi, että sinne voi sitten rojahtaa kuin sohvalle. 

Jumalan pelko on asia, jonka kokeminen joillekuille suodaan. Eikä se ole Jumalan pelkäämistä vaan hänen kaikkivoipaisuutensa kokemista tavalla, jota ei voi selittää. Niin suurta pyhyyden ja kaikkivoipaisuuden kokemista, ettei voi kuin painaa päänsä lattiaan ja vapista. Tällaisen kokemuksen jälkeen kaikki hömppäkonsertit kirkoissa, jumppamessut, Apulanta-messut ja niin edelleen näyttäytyvät rienauksena ja eksytyksenä. 

Tästä syystä siirryin ortodoksiseen kirkkoon, jossa pyhyys on läsnä koko ajan jumalanpalveluksissa ja seurakuntaelämässä. 

Miksi kirkko, rakennuksena, olisi pyhempi paikka kuin kotisohva? Miten paikkojen pyhyys edes mitataan? Onko S-market pyhempi kuin K-kauppa?

Jos Pyhyyden kokeminen on seinistä kiinni, onko se silloin aitoa vai illuusio?

Pyhyyden tunne on usein pelkkä tunne. Ja on tärkeää erottaa aito kokemus armosta ja tunnereaktio. Kun tässä harjaantuu, alkaa nähdä tunteissaan ja kokemuksissaan nyanssi-eroja. Mutta pyhyys *tunteenakaan* ei ole väärin. Se kertoo siitä, että aistit ovat herkistyneet ylimaalliselle. Suurimmat uskonnolliset kokemukseni olen saanut yksityisessä rukouksessa. Kirkossakin kyllä, mutta vähemmmän. Sen sijaan välillä on hyvin vahva kokemus Kirkosta, siis siitä seurakuntalaisista ja meistä kaikista ihmisistä siellä kirkossa. Että rukoilemme yhdessä, olemme yhtä. Pidän sitä aitona kokemuksena. 

Vanhat kirkot (katolinen ja ortodoksinen) pyrkivät liturgisessa elämässään kauneuteen, koska kauneus on Jumalan kieli. Voimme katsoa vaikka luomakuntaa ja sen kauneutta ja kokea siinä vaikuttavan jumalallisen armovoiman. Samoin voimme kokea jotain vastaavaa kauniissa kirkkorakennuksessa, pyhissä kuvissa, kirkkokynttilöissä, tuohuksissa, suitsukkeessa. Vanhat kirkot ajattelevat, että kirkko on taivaan esikartano, ja sen pitää siksi olla kaunis, yleviä tunteita ja ajatuksia herättävä eikä suinkaan arkinen. Koska arjen vastakohta on pyhä. Myös maallisen, profaanin vastakohta on pyhä, sakraali. 

Pyhyyden kokeminen ei ole seinistä kiinni, mutta esimerkiksi ortodoksisessa alttaripöydässä on kiinni reliikki eli pyhäinjäännös, ja tyypillisesti kirkossa niitä on muitakin joko alttarissa tai kirkkosalissa, usein kiinnitettynä kyseisen pyhän ihmisen ikoniin. Näin nämä pyhät ihmiset ovat aivan erityisellä tavalla läsnä kirkossa.

Toisaalta kirkko itsessään on pyhitetty kirkoksi, ja siellä toimitetaan pyhiä toimituksia uudelleen ja uudelleen. Rakennus siis pyhittyy. Tämän voi ateistikin kokea menemällä mahdollisimman vanhaan kirkkoon. 

Luterilaisten kirkot eivät pyhity samalla tavalla, koska – ikävä sanoa mutta sanon nyt suoraan – protestanttisuus on harhaoppi. Josta sambakulkue on looginen seuraus. 

Höpö höpö.

Siis samban seksistisyys ei kuulu kirkkoon, mutta ei luterilaisuus ihan harhaoppi ole.

Mistäpäin Uutta Testamenttia löytyy pitkät liturgiat, pappien kaavut ja koppalakit, naama pitkänä vaeltaminen, Marian rukoilu?

Jeesus ei itse korottanut Mariaa, vaikka Marian ylistysvirressä hänet julistetaan autuaaksi - no mutta, jokainen uskova on autuas! Vuorisaarnassa Jeesus lateli ketkä kaikki on autuaita.

Alkukristityt pukeutuivat tavisvaatteisiin, evankelioivat iloisesti, jumalanpalvelus oli sitä että seurakuntalaiset toi - kuka profetian, kuka Jumalan antaman laulun tai sanoman.

Kaukana ortodoksisuuden ja katolisuuden kaavamaisuudesta ja synkkyydestä.

Sitten touhu alkoi apostolien jälkeen pitkäpiimäistyä, eikä sydämen uskovaisuutta=uudesrisyntymistä enää vaadittu seurakuntalaiselta.

Nykyisin vapis ja hellarit ovat lähimpänä alkuperäistä.

Kannattaisi varmaan käydä joskus katolisessa messussa. Ei se ole lainkaan synkkää.  Riippuu tietysti päivä teemasta, että millainen tunnelma messussa on. Toki pitkänäperjantaina on erilaista kuin vaikkapa jouluyön messussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvokkuus ja pyhyys kaukana. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa kun taistelette toinen toisianne vastaan täällä julkisesti, viimeisellä tuomilla voi omat "mielipiteet" tulla ikävästi esille. Niin ne luterilaiset, ortodoksiset kuin muutkin.

Harkintaa ja rukousta, ei anneta viholliselle aseita lyödä.

Sambe ei kuule kirkkoon, se on toki päivän selvää, mutta noin muutoin, eri "suunnille" täällä on tilaa ja jopa tilausta.  Siunataan heitä jotka Kristuksessa ovat.

Lopulta, niinkuin kaikki tiedämme: Jumala sanoo viimeisen sanan.

Mutta miksi samba ei kuulu kirkkoon?

Ensinnäkin ne sambatanssijoiden asut olivat erittäin epäsopivia kirkkoon. Liian paljastavia.

Eivät onneksi olleet pahimmasta päästä, mutta, jos vien esim kummityttöni joka 7v kirkkoon, en haluaisi yrittää selittää hänelle miten nuo naiset liittyvät Jeesuksen syntymään:). Ja muutenkin jos jokin on ylevää ja kaunista, adventti-aika, silloin hiljentyminen sanoman äärelle.  En todellakaan halua kuulla tai nähdä jotain itseään täynnä olevia naisia sambaamassa. Jää häväisty ja paha mieli.  Kanalan tiput sentään! Menköön moulin rougeen jos haluaa nähdä moista.

Sinö haluat hiljentyä adventtina sanoman äärelle, joku muu haluaa juhlistaa adventtia tanssimalla ja riemuitsemalla. Miksi juuri sinun toiveesi on ainoa oikea, jota kaikkien muidenkin tulee noudattaa?

Kirkossa on kirkon opit.

Tai siis oli joskus keskiajalla. Nykyään on modernit woke-opit.

Kyllä, ja ihan kaikki instituutiot halutaan runtata tämän vaarallisen aatteen ehtojen mukaiseksi. Eipä suotta puhuta länsimaiden henkisen perinnön luhistumisesta uuspakanuuteen ja taikauskoon. Mutta kovin innoissaan tätä tunnutaan silti juhlittavan, oma hengellistä ja henkistä korruptoituneisuuttamme. Totuutta kun ei yhtäkkiä saa olla olemassa ja kauneus ja hyvyys ovat nekin varmaan jotain patriarkaatin sortavia salajuonia nekin. Muuhun ei saa uskoa kuin wokeuskontoon kun loppuun asti päästään.

Tietääkseni katolinen kirkkokin flirttailee jo woketuksen kanssa. One love ja sitä rataa. Mitäpä niillä sukupuolilla tosiaan enää tekee, roskiin vaan. Samahan se mitä reikää rassaa kun rakkaus korvataan himolla ja himoa ei kohta paavikaan kehtaa arvostella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvokkuus ja pyhyys kaukana. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa kun taistelette toinen toisianne vastaan täällä julkisesti, viimeisellä tuomilla voi omat "mielipiteet" tulla ikävästi esille. Niin ne luterilaiset, ortodoksiset kuin muutkin.

Harkintaa ja rukousta, ei anneta viholliselle aseita lyödä.

Sambe ei kuule kirkkoon, se on toki päivän selvää, mutta noin muutoin, eri "suunnille" täällä on tilaa ja jopa tilausta.  Siunataan heitä jotka Kristuksessa ovat.

Lopulta, niinkuin kaikki tiedämme: Jumala sanoo viimeisen sanan.

Mutta miksi samba ei kuulu kirkkoon?

Ensinnäkin ne sambatanssijoiden asut olivat erittäin epäsopivia kirkkoon. Liian paljastavia.

Eivät onneksi olleet pahimmasta päästä, mutta, jos vien esim kummityttöni joka 7v kirkkoon, en haluaisi yrittää selittää hänelle miten nuo naiset liittyvät Jeesuksen syntymään:). Ja muutenkin jos jokin on ylevää ja kaunista, adventti-aika, silloin hiljentyminen sanoman äärelle.  En todellakaan halua kuulla tai nähdä jotain itseään täynnä olevia naisia sambaamassa. Jää häväisty ja paha mieli.  Kanalan tiput sentään! Menköön moulin rougeen jos haluaa nähdä moista.

Sambatanssijat oli mukana Hoosianna-kukkueessa, joka oli jumalanpalvelusta ennen ja jälkeen. Kulkueessa oli mukana heidän ja pappien lisäksi myös tavallista kirkkokansaa. Miksi siis lapselle pitäisi pystyä selittämään, miten samba liittyy Jeesuksen syntymään? Miksei riitä että lapselle kertoo, että Jeesuksen seuraajiin mahtuu kaikenlaisia ihmisiä sambatanssijoista kehitysvammaisiin, joita oli myös kulkueessa?

Sambatanssijat mahtuvat Jeesuksen seuraajiin.

Kyse on siitä, millä tavoin tulisi kunnioittaa pyhää tilaa. Selväksi on tullut, että ev.lut.puolella ei mitenkään. Varmuuden vuoksi kirkot ja seurakuntatalot rakennetaan mahdollisimman kalseiksi, rumiksi ja pelkistetyiksi, ettei koskaan tulisi tunnetta, että nyt olen pyhän äärellä. Sen sijaan pyritään tekemään kaikki niin, ettei moista tunnereaktiota pääsisi syntymään, tuodaan kirkkoon vaikka sirkus ja kirkko yritetään tehdä olohuoneeksi, että sinne voi sitten rojahtaa kuin sohvalle. 

Jumalan pelko on asia, jonka kokeminen joillekuille suodaan. Eikä se ole Jumalan pelkäämistä vaan hänen kaikkivoipaisuutensa kokemista tavalla, jota ei voi selittää. Niin suurta pyhyyden ja kaikkivoipaisuuden kokemista, ettei voi kuin painaa päänsä lattiaan ja vapista. Tällaisen kokemuksen jälkeen kaikki hömppäkonsertit kirkoissa, jumppamessut, Apulanta-messut ja niin edelleen näyttäytyvät rienauksena ja eksytyksenä. 

Tästä syystä siirryin ortodoksiseen kirkkoon, jossa pyhyys on läsnä koko ajan jumalanpalveluksissa ja seurakuntaelämässä. 

Miksi kirkko, rakennuksena, olisi pyhempi paikka kuin kotisohva? Miten paikkojen pyhyys edes mitataan? Onko S-market pyhempi kuin K-kauppa?

Jos Pyhyyden kokeminen on seinistä kiinni, onko se silloin aitoa vai illuusio?

Pyhyyden tunne on usein pelkkä tunne. Ja on tärkeää erottaa aito kokemus armosta ja tunnereaktio. Kun tässä harjaantuu, alkaa nähdä tunteissaan ja kokemuksissaan nyanssi-eroja. Mutta pyhyys *tunteenakaan* ei ole väärin. Se kertoo siitä, että aistit ovat herkistyneet ylimaalliselle. Suurimmat uskonnolliset kokemukseni olen saanut yksityisessä rukouksessa. Kirkossakin kyllä, mutta vähemmmän. Sen sijaan välillä on hyvin vahva kokemus Kirkosta, siis siitä seurakuntalaisista ja meistä kaikista ihmisistä siellä kirkossa. Että rukoilemme yhdessä, olemme yhtä. Pidän sitä aitona kokemuksena. 

Vanhat kirkot (katolinen ja ortodoksinen) pyrkivät liturgisessa elämässään kauneuteen, koska kauneus on Jumalan kieli. Voimme katsoa vaikka luomakuntaa ja sen kauneutta ja kokea siinä vaikuttavan jumalallisen armovoiman. Samoin voimme kokea jotain vastaavaa kauniissa kirkkorakennuksessa, pyhissä kuvissa, kirkkokynttilöissä, tuohuksissa, suitsukkeessa. Vanhat kirkot ajattelevat, että kirkko on taivaan esikartano, ja sen pitää siksi olla kaunis, yleviä tunteita ja ajatuksia herättävä eikä suinkaan arkinen. Koska arjen vastakohta on pyhä. Myös maallisen, profaanin vastakohta on pyhä, sakraali. 

Pyhyyden kokeminen ei ole seinistä kiinni, mutta esimerkiksi ortodoksisessa alttaripöydässä on kiinni reliikki eli pyhäinjäännös, ja tyypillisesti kirkossa niitä on muitakin joko alttarissa tai kirkkosalissa, usein kiinnitettynä kyseisen pyhän ihmisen ikoniin. Näin nämä pyhät ihmiset ovat aivan erityisellä tavalla läsnä kirkossa.

Toisaalta kirkko itsessään on pyhitetty kirkoksi, ja siellä toimitetaan pyhiä toimituksia uudelleen ja uudelleen. Rakennus siis pyhittyy. Tämän voi ateistikin kokea menemällä mahdollisimman vanhaan kirkkoon. 

Luterilaisten kirkot eivät pyhity samalla tavalla, koska – ikävä sanoa mutta sanon nyt suoraan – protestanttisuus on harhaoppi. Josta sambakulkue on looginen seuraus. 

Höpö höpö.

Siis samban seksistisyys ei kuulu kirkkoon, mutta ei luterilaisuus ihan harhaoppi ole.

Mistäpäin Uutta Testamenttia löytyy pitkät liturgiat, pappien kaavut ja koppalakit, naama pitkänä vaeltaminen, Marian rukoilu?

Jeesus ei itse korottanut Mariaa, vaikka Marian ylistysvirressä hänet julistetaan autuaaksi - no mutta, jokainen uskova on autuas! Vuorisaarnassa Jeesus lateli ketkä kaikki on autuaita.

Alkukristityt pukeutuivat tavisvaatteisiin, evankelioivat iloisesti, jumalanpalvelus oli sitä että seurakuntalaiset toi - kuka profetian, kuka Jumalan antaman laulun tai sanoman.

Kaukana ortodoksisuuden ja katolisuuden kaavamaisuudesta ja synkkyydestä.

Sitten touhu alkoi apostolien jälkeen pitkäpiimäistyä, eikä sydämen uskovaisuutta=uudesrisyntymistä enää vaadittu seurakuntalaiselta.

Nykyisin vapis ja hellarit ovat lähimpänä alkuperäistä.

Suomalaisten on toisinaan vaikea käsittää, kuinka laaja ja monipuolinen tuo 1, 25 miljardin jäsenen katolinen kirkko on.  Siellä on paljon aika erilaisiakin hengellisiä suuntauksia ja kutsumuksia. Myös Suomessa toimii useita eri hengellisiä suuntauksia. On oppineita dominikaaneja, luontoarvoista kiinnostuneita maallikkofransiskaaneja, opus deiläisiä jne.

Tuota sinulle mieluista helluntailaisuutta muistuttanee eniten neokatekumenaalinen tie. Hehän viettävät ehtoollisenkin mielellään kirkkosalin sijaan seurakuntasalissa, vähän kuin alkuseurakunnan kristityt aikoinaan.

Vierailija kirjoitti:

Tietääkseni katolinen kirkkokin flirttailee jo woketuksen kanssa. One love ja sitä rataa. Mitäpä niillä sukupuolilla tosiaan enää tekee, roskiin vaan. Samahan se mitä reikää rassaa kun rakkaus korvataan himolla ja himoa ei kohta paavikaan kehtaa arvostella.

Siis roomalaiskatolinen kirkko, erota nämä toisistaan, kreikkalaiskatoliset eivät mene mukaan mihinkään hapatuksiin ja papitkin saavat mennä naimisiin ennen pappisvihkimystään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ortodoksina ajattelen, että  evlut-kirkon samba-kulkueessa ei ole mitään outoa. Se sopii hyvin metalli- ja jumppamessujen ja räppi-saarnojen jatkeeksi. Näytti samba-kulkueen takana seisovan naispappikin liperit kaulassa ja tiukka trikoinen pitsinen musta minimekko päällä.

Suomen ev.lut-kirkon ongelma on siinä, että evankelis-luterilaisuus on pielessä. Ja ev.lut on pielessä siksi, että se on reformaation tuloksena syntynyt protestanttinen kirkko. Nimikin kertoo kaiken (protestare, protestoida). Kun kirkon kivijalkana on protestointi, se johtaa vain uusiin protestointeihin. 

Protestanteilla ole enää olemassa Kirkkoa, vaan on liikkeitä, suuntia, paikalliskirkkoja, lahkoja, missioita ja niin edelleen. Uskonnosta on tullut yksilöllinen asia, individualismia. Vaikka Kirkko on ennen kaikkea yhteisöllisyyttä, yksi pyhä apostolinen kirkko. 

Suomessa kirkko on myös kuin mikä tahansa valtion virasto, jossa pätevät aivan kaikki samat asiat kuin muuallakin. Sen myötä tuli naispappeus ja homojen vihkiminen. Vaikka Kirkko on oikeasti Mysteeri, Kristuksen morsian ja Kristuksen ruumis. 

Lisäksi protestantismista seuraa, että on ihan tavanomaista seurakunnan rivijäsenenkin protestoida omaa kirkkoaan ja omaa pappiaan tai alueen piispaa vastaan. Koska Minä minä minä on aina oikeassa. Tämäkin tuhoaa Kirkon yhteisöllisyyttä. 

Toinen ev.lut-kirkon pääongelmista on, että se on riisunut kristinuskon pois kaikesta mysteeristä. Sen tuloksena meillä on kirkkorakennuksia, jotka näyttävät ostarilta tai vanhalta rivitalolta, ja joissa on alttaritauluna puukehikko, jonka väitetään näyttävän ristiltä. 

Lopulta päästään siihen ydinongelmaan eli koko protestantismin päävirheeseen: ja se on Yksin armosta, Yksin uskosta -periaate ja Sola scriptura eli yksin Raamattu. Vanhoissa kirkossa (katolilaisuus, ortodoksisuus) armon lisäksi kristityltä odotetaan jotain vastuuta omista toimistaan. Kilvoittelua kohti Jumalaa, hyviä tekoja. "Usko ilman tekoja on kuollut." Pahat teot pitää tunnustaa synnintunnustuksella, joka on sakramentti. Mutta kun yksilöllä ei ole mitään vastuuta kun Jesse pelastaa, niin mitäpä millään on väliä, ei tarvitse käydä kirkossa paitsi jos siellä on tarpeeksi kiinnostavaa ohjelmaa.

Ja niin kirkko joutuu kilpailemaan ihmisten huomiosta siinä missä keikat, bileet, lätkä ja BB- ja TIS-ohjelmat. Siksipä yritetään uutta ja hullumpaa, että otetaan vaikka sambatyttöjä kirkkosaliin ja rock raikaamaan, koska se on nykyaikaa ja ihmisiä kiinnostaa.

Ev.lut. kirkko, te olette jo hävinneet tämän pelin. Maailmanlaajuisesti missään muissa kirkoissa jäsenmäärä ei koko ajan laske kuin protestanttisissa kirkoissa. Joo, saatte kyllä helluntaiherätyksen ja vapaitten suuntien johdosta uusia jäseniä Afrikasta, mutta missään länsimaassa eivät protestanttiset kirkot ole onnistuneet pitämään jäseniään.

 

Toisin on katolilaisuudessa ja ortodoksisuudessa. Niistä ei erota. Yrittäkää vaikka kuvitella Kreikka ilman ortodoksisuutta - ei onnistu. Sama asia latinalaisessa amerikassa ja Espanjassa & Italiassa katolilaisuuden suhteen.

Ennen pitkään protestanttisuus tulee häviämään maailmasta. 

t. Ortodoksi (ja koska tästä aina kysytään niin ei, me Suomen ortodoksit EMME kuulu Moskovan patriarkaattiin vaan Konstantinopoliin. Me vihaamme Moskovan patriarkaattia, koska se on antanut siunauksen hyökkäyssodalle. Piispamme ovat jyrkin sanoin tuominneet Moskovan teot.)

Protestanttisuudessa on myös useita suuntauksia, jotka ovat hyvinkin Raamatullisia. Suurin osa protestanttisista kirkoista ei myöskään hyväksy naispappeutta. Monet luterilaiset kirkot ulkomailla, eivät hyväksy naispappeutta.

Sola Scriptura on Raamatullinen.

Vain uskon kautta pelastumme.

Toki meidän pitäisi pyrkiä tekemään parannuksen synneistämme ja elintapoihimme.

Pyhä Henki johdattaa uskovaista hyviin tekoihin. Hyvät teot ovat seuraus uskossa olemisesta.

Silti Suomessakin on monien kirkkojen ja liikkeiden johtohahmot kääntyneet ortodoksisuuteen. Ihan viime vuosilta tulee mieleen esimerkiksi Suomen Tunnustuksellisen luterilaisen kirkon kirkkokunnanjohtaja Mika Bergman ja saman putiikin toinen nokkamies Dani Puolimatka, Lähetyshiippakunnan / Luther-säätiön nimipastori Harri Huovinen, Kallion vapaaseurakunnan johtaja Tommi Ahonen ja hänen oikea kätensä Federico Mata...  Vain muutamia kaikkien aktiivi-luterilaistten tuntemia ja pk-seudulla asuvia mainitakseni. Se on mielenkiintoinen ilmiö. (Ja siis en ole ortodoksi vaan vapaissa suunnissa, ja seuraan tätä liikehdintää vähän hämmästyneenäkin. Erot on kuitenkin niin suuret. 

Ja  yliopiston teologisen tiedekunnan lahjakkaimmat opiskelijat kääntyvät yksi toisensa jälkeen katolisuuteen. Mielenkiintoinen ilmiö sekin tässä  meidän ajassamme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietääkseni katolinen kirkkokin flirttailee jo woketuksen kanssa. One love ja sitä rataa. Mitäpä niillä sukupuolilla tosiaan enää tekee, roskiin vaan. Samahan se mitä reikää rassaa kun rakkaus korvataan himolla ja himoa ei kohta paavikaan kehtaa arvostella.

Siis roomalaiskatolinen kirkko, erota nämä toisistaan, kreikkalaiskatoliset eivät mene mukaan mihinkään hapatuksiin ja papitkin saavat mennä naimisiin ennen pappisvihkimystään.

Ortodoksit saavat mennä naimisiin ja eroa, mennä naimisiin ja erota, ja mennä vielä kolmannen kerran naimisiin. Kuinka raamatullista se muka on?

vrt.  roomalaiskatolinen kirkko ei vihi eronneita. RK-kirkossa voi mennä naimisiin vain kerran elämässään.

 (Poikkeuksena lesket, jotka saavat avioitua uudelleen.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskonnollisuuden piti olla hyvästä, mutta ketju täynnä tuomitsemista, haukkumista, valehtelua, ilkeilyä, väittelynhalua... Ei ihan terveen ihmisen toimintaa. Palvotte väärää jumalaa, selvästi. Tai sitten se jo jätti teidät märisemään keskenänne.

Sano muuta. Tästä keskustelustabon lähimmäisenrakkaus kaukana. Mikähän siinä on, että niin usein uskonto tai uskovaisuus = lupa julistaa sitä omaa totuuttaan ainoaksi oikeaksi. Oli kyse oikeastaan mistä hyvänsä asiasta. Hieman nöyryyttä toivoisin.

Missä oma nöyryytesi on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse oli siitä luterilaisen kirkon vaalikoekysymyksestä, uskooko Raamatun olevan Jumalan sanaa vai ihmisten kirjoittama teos. Jos uskoisin, sen olevan ihmisten kirjoittama epos, miksi ihmeessä edes kuuluisin kirkkoon. Kyse ei ollut mistään "palstamamman" hihhuloinnista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, kun jos ei usko Raamatun sanomaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei usko Raamatun olevan Jumalan sanaa, niin silloin ei usko. Kirkkovaltuustoon pyrkiviltä kysyttiin vaalikoneessa näitä, ja vain ani harva, ainakaan heistä, jotka valittiin, näin uskovansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä teille sitten jää, jos ette saa enää huvittaa itseänne kiusaamalla uskovia. Olette sitten siellä vain keskenänne keksimässä kaikkea kliffaa. Riittääkö teille näitä kanasia sinne. Ja miksi te yleensä edes olette kirkossa, jos ette edes usko Jumalaan.

Vierailija kirjoitti:

Pitäkää Isäni Sana kirjoitti:

Miksi pyrkiä kirkkoon, jonka sääntöjä ei voi noudattaa? Perustakaa oma kirkko seurakuntineen,

Miksi enemmistön pitäisi lähteä? Perustakaa te konservatiivit omanne.

Mitä teille jää, jos enemmistö lähtee? Ja kuka sinä olet sanomaan kuka uskoo ja kuka ei usko Jumalaan?

Tarkoitat, jos ei usko kuten sinä uskot.

Raamatun sanomaa on tulkittu eri aikoina ja eri maissa valtavan erilaisin tavoin.

Mutta täällä on palstamammalla se Ehdottoman Aito Ja Virheetön Tulkinta.

Luterilaisen Kirkon opin mukaan Raamattu on ihmisten kirjoittama. Koraani on se, joka annettiin suoraan Jumalalta (Islamin mukaan)

Vaikka Raamattu on ihmisten kirjoittama, niin kyllä  kristinuskon mukaan Raamatun uskotaan olevan Jumalan Sanaa.  Se on Pyhästä hengestä inspiroitunutta, Jumalan tahdon ilmaisua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis eikö se ole päivänselvä asia että kristitty uskoo Raamattuun, sellaisena kun se on?

Jos haluaa muuttaa Raamatun Sanaa itselleen sopivaksi, niin silloin voi kyllä etsiä jonkun toisen uskonnon. Miksi juuri kristinusko, jos ei usko Raamatun Sanaan?

Raamattu ei ole muokattavissa. Raamatun Sana on ikuinen!

Paitsi tietenkin, jos joku kohta ei miellytä. Päivi Räsänenkin puolusti poikansa pitkiä hiuksia, vaikka Uusi Testamentti sanoo täysin suoraan pitkän tukan olevan miehelle häpeäksi.

Hiusten pituudella ei ole mitään tekemistä luonteen kanssa.

Raamattu on hyvin selkeäsanainen siitä, että pitkä tukka on miehelle häpeksi. Onko Raamattu mielestäsi väärässä?

Jae, kiitos?

 Minä löydän Raamatusta ihan päinvastaista.

"Niin kauan kuin lupaus on voimassa, ei partaveitsi saa koskea nasiirin tukkaa eikä partaa. Koko sen ajan, jonka hän on vihkiytynyt Herran nasiiriksi, hän on pyhä ja hänen on sen tähden annettava hiustensa kasvaa vapaasti."

4. Moos. 6:5

Vierailija kirjoitti:

Miksi vain osa Raamatun käskyistä on niitä, joita pitää noudattaa? Miksi vanha testamentti on Raamatussa, jos sen ohjeita ei noudateta? Selitykseksi ei riitä, että ohjeet koskivat joitakin muita kuin meitä. Miten sama Jumala olisi ensin ollut verenhimoinen ja sitten lempeä? Selitykseksi ei riitä itsensä uhraaminen pojan muodossa.

Vanhassa testamentissa on paljon ennustuksia, mm koskien Messiasta ja lopun aikoja. Siksi sitäkin kannattaa lukea.

Ja Jeesus osasi VT:n ulkoa, samoin Paavali ja Jeesuksen veli Jaakob. Ei sen lukeminen siten haitaksi ole, päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Kirkossa on myös unohdettu se, että pitäisi mennä sen heikoimman veljen/sisaren mukaan. Hänen, joka kokee tuollaiset sambaamiset yms synniksi. Se on oikeaa lähimmäisen rakkautta.

Eiköhän heikoimmilla tarkoiteta ihan muuta kuin tanssin tuomitsijat?

Entäs jos ne "heikot" ovatkin sambaajia?

Minun silmissäni heikot ovat mm. niitä jotka ovat syrjäytyneitä ja tarvitsevat muita esim köyhät.

Tanssiminen on ihanaa. Ei se pelasta eikä mikään muukaan meidän tekeminen tai tekemättä jättäminen. Ei kirkot ei usko. Vain Jeesus pelastaa ja täysin armosta.

Vierailija kirjoitti:

Minua ei sambarytmi sinänsä haittaa, mutta nyt taisi käydä niin, että Jeesus jäi sivuosaan, ja huomio kiinnittyi sambaan ja sambaajiin. 

Eli pieleen meni. Messun keskiössä ja huomion keskipisteenä pitäisi aina olla Jeesus Kristus, ei jokin viihde-esitys.

Katsoitko koko jumalanpalvelusta lainkaan? Samba ja sambatanssijat oli todella pienessä sivuosassa, ja käytännössä heidän roolinsa rajoittui varsinaista jumalanpalvelusta ennen ja sen jälkeen pidettyihin ristisaattoihin. Itse jumalanpalveluksessa ei tanssittu lainkaan sambaa. Kanalan tyyli oli toki tavanomaista rennompi ja viihteellisempi, mutta jumalanpalveluksen sisältö oli kuitenkin selvästi uskonnollinen. Jesse Kaikurannan esittämä Järjetön rakkaus oli oikeastaan ainoa ohjelmanumero, joka tuntui olevan sisältönsä puolesta selvästi väärässä paikassa. (Lisäksi Kaikuranta lauloi pari perinteistä hengellistä yhteislaulua asiaankuuluvalla hartaudella, joten en missään nimessä väitä hänen mukaan ottamista virheeksi.)

Olen kuullut paljon pahaa Kanalasta ihmisiltä, joiden mielipiteitä arvostan. Tämä oli ensimmäinen kerta kun näin Kanalan pitämän tilaisuuden itse, ja pakko myöntää, että yllätyin positiivisesti. Jumalanpalveluksessa oli kyllä paljon parantamisen varaa, mutta ainoa asia joka todella häiritsi minua Järjettömän rakkauden lisäksi oli joidenkin sambatanssijoiden paljastavat asut.

Vierailija kirjoitti:

Mihin te sitä kirkkoa tarvitsette? Ettekö usko pääsevänne taivaaseen, jos ette kuulu kirkkoon vai mikä estää eroamasta, jos sen toiminta kerran aiheuttaa näin suuresti mielipahaa teille? Eikö teillä ole uskoa? Rakkautta teillä ei ainakaan ole, se on kyllä tullut selväksi.

Me emme saa lyödä laimin seurakuntamme yhteisiä kokouksia, niin kuin muutamilla on tapana, vaan meidän tulee rohkaista toisiamme, sitä enemmän mitä lähempänä näette Herran päivän olevan.

Hepr. 10:25

Antakaa Kristuksen sanan asua runsaana keskuudessanne. Opettakaa ja neuvokaa toisianne kaikella viisaudella ja laulakaa kiitollisin mielin Jumalalle psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja.

Kol. 3:16

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis eikö se ole päivänselvä asia että kristitty uskoo Raamattuun, sellaisena kun se on?

Jos haluaa muuttaa Raamatun Sanaa itselleen sopivaksi, niin silloin voi kyllä etsiä jonkun toisen uskonnon. Miksi juuri kristinusko, jos ei usko Raamatun Sanaan?

Raamattu ei ole muokattavissa. Raamatun Sana on ikuinen!

Paitsi tietenkin, jos joku kohta ei miellytä. Päivi Räsänenkin puolusti poikansa pitkiä hiuksia, vaikka Uusi Testamentti sanoo täysin suoraan pitkän tukan olevan miehelle häpeäksi.

Hiusten pituudella ei ole mitään tekemistä luonteen kanssa.

Raamattu on hyvin selkeäsanainen siitä, että pitkä tukka on miehelle häpeksi. Onko Raamattu mielestäsi väärässä?

Jae, kiitos?

 Minä löydän Raamatusta ihan päinvastaista.

"Niin kauan kuin lupaus on voimassa, ei partaveitsi saa koskea nasiirin tukkaa eikä partaa. Koko sen ajan, jonka hän on vihkiytynyt Herran nasiiriksi, hän on pyhä ja hänen on sen tähden annettava hiustensa kasvaa vapaasti."

4. Moos. 6:5

Yrittäkää nyt jo jotenkin päättää, mikä kaikki siellä vtssä on kuranttia. Heittäkää vaikka noppaa kun ei tuosta muuten näytä tulevan hevon helevettiä.