Kansankirkkomme eksyttäjänä
Kirkosta on tullut eksyttäjä.
Sambaamiset, joogailut, tarot kortit, kirjavan porukan fanitus, ym.
Hirveä tilanne!
Kommentit (878)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirkossa on myös unohdettu se, että pitäisi mennä sen heikoimman veljen/sisaren mukaan. Hänen, joka kokee tuollaiset sambaamiset yms synniksi. Se on oikeaa lähimmäisen rakkautta.
Eiköhän heikoimmilla tarkoiteta ihan muuta kuin tanssin tuomitsijat?
Entäs jos ne "heikot" ovatkin sambaajia?
Minun silmissäni heikot ovat mm. niitä jotka ovat syrjäytyneitä ja tarvitsevat muita esim köyhät.
Tanssiminen on ihanaa. Ei se pelasta eikä mikään muukaan meidän tekeminen tai tekemättä jättäminen. Ei kirkot ei usko. Vain Jeesus pelastaa ja täysin armosta.
Olet käsittänyt väärin.
Jos veljesi pahastuu ruoastasi, et enää ole noudattanut rakkauden vaatimuksia. Älä saata ruoallasi perikatoon sitä, jonka vuoksi Kristus on kuollut. Älkää antako aihetta pilkata sitä hyvää, minkä olette saaneet.
Room. 14:15-16
Eli jos joku pitää sambakarnevaalia paheksuttavana, niin sellaista ei sitten pidä järjestää.
Tuota sitten sovelletaan ihan kaikkiin pahestujiin. Selevä. Voi sitten jäädä kotisohvalle mököttämään ettei vaan pahennu ja pahenna ketään.
Katolilaiset voisivat käyttää luterilaisten kauniiden kirkkojen tiloja.
Suomessa voisivat muutkin kirkot enemmän mainostaa itseään "turuilla ja toreilla", niin olisi helpompi lähestyä. En tiedä juuri mitään muista kirkoista.
Sinä päivänä jona Jeesus tulee erotellaan lampaat ja vuohet.
Luterilainen uskovainen kirjoitti:
Minä olen haavoittunut hengellisesti ja henkisesti helluntailaisuuden piirissä. Vei vuosikausia että pääsin eroon kauhusta ja syyllisyydestä mikä niissä piireissä minuun iskostuivat. Vasta taitava sielunhoito ja armollinen ilmapiiri jotka löytyivöt juuri luterilaisen kirkon yhteydessä ovat auttaneet vapautumaan traumoista. Nyt olen onnellinen ja tasapainoinen. Minulle oma kirkko on hyvin rakas, ja kun on rauha sielussa ja mielessä ja Jeesus Vapahtajani, ei tarvitse koko ajan kauhistella ja pelätä mitään mitä ihmiset tekevät.
Samoja kokemuksia. Plus vielä se kauhea menestysteologia joka lisäsi ahdistusta ja vei levon. Onneksi näitä tilaisuuksia ei enää niin paljon tarjolla ettei muut erehdy niihin. Mutta on paljon muuta sekavaa ja rauhatonta. (Me) uskovaiset on kovia tuomitsijoita. Ja siitä varoittaa Raamattukin. Mm. kadotustuomion langettamista kenellekään, Jumalalla on siihen yksinoikeus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvokkuus ja pyhyys kaukana. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa kun taistelette toinen toisianne vastaan täällä julkisesti, viimeisellä tuomilla voi omat "mielipiteet" tulla ikävästi esille. Niin ne luterilaiset, ortodoksiset kuin muutkin.
Harkintaa ja rukousta, ei anneta viholliselle aseita lyödä.
Sambe ei kuule kirkkoon, se on toki päivän selvää, mutta noin muutoin, eri "suunnille" täällä on tilaa ja jopa tilausta. Siunataan heitä jotka Kristuksessa ovat.
Lopulta, niinkuin kaikki tiedämme: Jumala sanoo viimeisen sanan.
Mutta miksi samba ei kuulu kirkkoon?
Ensinnäkin ne sambatanssijoiden asut olivat erittäin epäsopivia kirkkoon. Liian paljastavia.
Eivät onneksi olleet pahimmasta päästä, mutta, jos vien esim kummityttöni joka 7v kirkkoon, en haluaisi yrittää selittää hänelle miten nuo naiset liittyvät Jeesuksen syntymään:). Ja muutenkin jos jokin on ylevää ja kaunista, adventti-aika, silloin hiljentyminen sanoman äärelle. En todellakaan halua kuulla tai nähdä jotain itseään täynnä olevia naisia sambaamassa. Jää häväisty ja paha mieli. Kanalan tiput sentään! Menköön moulin rougeen jos haluaa nähdä moista.
Sambatanssijat oli mukana Hoosianna-kukkueessa, joka oli jumalanpalvelusta ennen ja jälkeen. Kulkueessa oli mukana heidän ja pappien lisäksi myös tavallista kirkkokansaa. Miksi siis lapselle pitäisi pystyä selittämään, miten samba liittyy Jeesuksen syntymään? Miksei riitä että lapselle kertoo, että Jeesuksen seuraajiin mahtuu kaikenlaisia ihmisiä sambatanssijoista kehitysvammaisiin, joita oli myös kulkueessa?
Sambatanssijat mahtuvat Jeesuksen seuraajiin.
Kyse on siitä, millä tavoin tulisi kunnioittaa pyhää tilaa. Selväksi on tullut, että ev.lut.puolella ei mitenkään. Varmuuden vuoksi kirkot ja seurakuntatalot rakennetaan mahdollisimman kalseiksi, rumiksi ja pelkistetyiksi, ettei koskaan tulisi tunnetta, että nyt olen pyhän äärellä. Sen sijaan pyritään tekemään kaikki niin, ettei moista tunnereaktiota pääsisi syntymään, tuodaan kirkkoon vaikka sirkus ja kirkko yritetään tehdä olohuoneeksi, että sinne voi sitten rojahtaa kuin sohvalle.
Jumalan pelko on asia, jonka kokeminen joillekuille suodaan. Eikä se ole Jumalan pelkäämistä vaan hänen kaikkivoipaisuutensa kokemista tavalla, jota ei voi selittää. Niin suurta pyhyyden ja kaikkivoipaisuuden kokemista, ettei voi kuin painaa päänsä lattiaan ja vapista. Tällaisen kokemuksen jälkeen kaikki hömppäkonsertit kirkoissa, jumppamessut, Apulanta-messut ja niin edelleen näyttäytyvät rienauksena ja eksytyksenä.Tästä syystä siirryin ortodoksiseen kirkkoon, jossa pyhyys on läsnä koko ajan jumalanpalveluksissa ja seurakuntaelämässä.
Miksi kirkko, rakennuksena, olisi pyhempi paikka kuin kotisohva? Miten paikkojen pyhyys edes mitataan? Onko S-market pyhempi kuin K-kauppa?
Jos Pyhyyden kokeminen on seinistä kiinni, onko se silloin aitoa vai illuusio?Pyhyyden tunne on usein pelkkä tunne. Ja on tärkeää erottaa aito kokemus armosta ja tunnereaktio. Kun tässä harjaantuu, alkaa nähdä tunteissaan ja kokemuksissaan nyanssi-eroja. Mutta pyhyys *tunteenakaan* ei ole väärin. Se kertoo siitä, että aistit ovat herkistyneet ylimaalliselle. Suurimmat uskonnolliset kokemukseni olen saanut yksityisessä rukouksessa. Kirkossakin kyllä, mutta vähemmmän. Sen sijaan välillä on hyvin vahva kokemus Kirkosta, siis siitä seurakuntalaisista ja meistä kaikista ihmisistä siellä kirkossa. Että rukoilemme yhdessä, olemme yhtä. Pidän sitä aitona kokemuksena.
Vanhat kirkot (katolinen ja ortodoksinen) pyrkivät liturgisessa elämässään kauneuteen, koska kauneus on Jumalan kieli. Voimme katsoa vaikka luomakuntaa ja sen kauneutta ja kokea siinä vaikuttavan jumalallisen armovoiman. Samoin voimme kokea jotain vastaavaa kauniissa kirkkorakennuksessa, pyhissä kuvissa, kirkkokynttilöissä, tuohuksissa, suitsukkeessa. Vanhat kirkot ajattelevat, että kirkko on taivaan esikartano, ja sen pitää siksi olla kaunis, yleviä tunteita ja ajatuksia herättävä eikä suinkaan arkinen. Koska arjen vastakohta on pyhä. Myös maallisen, profaanin vastakohta on pyhä, sakraali.
Pyhyyden kokeminen ei ole seinistä kiinni, mutta esimerkiksi ortodoksisessa alttaripöydässä on kiinni reliikki eli pyhäinjäännös, ja tyypillisesti kirkossa niitä on muitakin joko alttarissa tai kirkkosalissa, usein kiinnitettynä kyseisen pyhän ihmisen ikoniin. Näin nämä pyhät ihmiset ovat aivan erityisellä tavalla läsnä kirkossa.
Toisaalta kirkko itsessään on pyhitetty kirkoksi, ja siellä toimitetaan pyhiä toimituksia uudelleen ja uudelleen. Rakennus siis pyhittyy. Tämän voi ateistikin kokea menemällä mahdollisimman vanhaan kirkkoon.
Luterilaisten kirkot eivät pyhity samalla tavalla, koska – ikävä sanoa mutta sanon nyt suoraan – protestanttisuus on harhaoppi. Josta sambakulkue on looginen seuraus.
Höpö höpö.
Siis samban seksistisyys ei kuulu kirkkoon, mutta ei luterilaisuus ihan harhaoppi ole.Mistäpäin Uutta Testamenttia löytyy pitkät liturgiat, pappien kaavut ja koppalakit, naama pitkänä vaeltaminen, Marian rukoilu?
Jeesus ei itse korottanut Mariaa, vaikka Marian ylistysvirressä hänet julistetaan autuaaksi - no mutta, jokainen uskova on autuas! Vuorisaarnassa Jeesus lateli ketkä kaikki on autuaita.Alkukristityt pukeutuivat tavisvaatteisiin, evankelioivat iloisesti, jumalanpalvelus oli sitä että seurakuntalaiset toi - kuka profetian, kuka Jumalan antaman laulun tai sanoman.
Kaukana ortodoksisuuden ja katolisuuden kaavamaisuudesta ja synkkyydestä.
Sitten touhu alkoi apostolien jälkeen pitkäpiimäistyä, eikä sydämen uskovaisuutta=uudesrisyntymistä enää vaadittu seurakuntalaiselta.Nykyisin vapis ja hellarit ovat lähimpänä alkuperäistä.
Kannattaisi varmaan käydä joskus katolisessa messussa. Ei se ole lainkaan synkkää. Riippuu tietysti päivä teemasta, että millainen tunnelma messussa on. Toki pitkänäperjantaina on erilaista kuin vaikkapa jouluyön messussa.
Ei ole ortodoksisuuskaan synkkää, päin vastoin palveluksissa on aina ilo läsnä. Kävin 25 vuotta luterilaisissa palveluksissa ja nyt olen käynyt 15 vuotta ortodoksisissa, joten tiedän hyvin, mistä puhun. Usko on iloinen asia. Ortodoksinen ihmiskäsitys on paljon positiivisempi kuin luterilainen. Luterilaisuudessa on perinteisesti korostettu esimerkiksi vakavuutta hyveenä, siitä tulee sanonta että joku istuu kuin kirkon penkissä. Ortodoksit liikkuvat palveluksissa, sytyttelevät tuohuksia, käyvät kunnioittamassa kirkossa olevia ikoneita. Hyvin erikoinen ajatus, että ortodoksinen palvelus olisi synkkä.
Ja mitä tulee alkuseurakuntaan ja varhaisiin kristittyihin, niin juuri heidän jumalanpalveluskaavojaan ortodoksit käyttävät. Tulee myös muistaa, minkä sisälle kristinusko kehittyi: juutalaisuuden. Aivan aluksi oli joillakuilla ajatus, että vain juutalaiset voivat kääntyä kristityiksi, mutta tämä kumottiin ja asiasta voi lukea lisää Paavalin kirjeistä. Ja samoin aivan aluksi ajateltiin, että kristinusko on juutalaisuutta, sitä oikeaa juutalaisuutta, jossa Messias tuli. Eivät alkuseurakunnan jäsenet ajatelleet perustavansa uutta uskontoa. Juuri juutalaisuudesta tuttujen palveluselementtien pohjalta alettiin muokata omaa perinnettä. Se oli kaikkea muuta kuin kuten kuvasit, että sinne tullaan miten tullaan, ja ollaan kuin suomalaisessa vapaaseurakunnassa. Esimerkiksi juuri paastot ovat lähteneet alkuseurakunnan tavoista: että paastotaan ennen suuria juhlia ja ennen ehtoollista jotta ehtoollista ei nautita "kuten mitä tahansa ruokaa ja juomaa".
Voi että, kun tämä voikin olla tällaista tämä tietämyksen taso. Suomeksikin tehdään niin laadukasta teologista tutkimusta, ja kirjallisuutta on julkaistu paljon. Suosittelen tutustumaan.
Sateenkaarikirkko kirjoitti:
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/-jos-tarot-sana-tuntuu-pahalta-naita-…
Ei voi olla totta! Siis mitä ihmettä tämä meininki on??? Tuli ihan huono olo tuosta.
Vierailija kirjoitti:
Sateenkaarikirkko kirjoitti:
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/-jos-tarot-sana-tuntuu-pahalta-naita-…
Ei voi olla totta! Siis mitä ihmettä tämä meininki on??? Tuli ihan huono olo tuosta.
Eksytystä. Ja tällainen pappi saa vapaasti jyllätä, näköjään.
Joku pappi opettaa myös julkisesti että kristinusko ei ole edellytys pelastumiseen.
Ja nämä ovat vain jäävuoren huippu. Uskomatonta, surullista ja kauheata!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietääkseni katolinen kirkkokin flirttailee jo woketuksen kanssa. One love ja sitä rataa. Mitäpä niillä sukupuolilla tosiaan enää tekee, roskiin vaan. Samahan se mitä reikää rassaa kun rakkaus korvataan himolla ja himoa ei kohta paavikaan kehtaa arvostella.
Siis roomalaiskatolinen kirkko, erota nämä toisistaan, kreikkalaiskatoliset eivät mene mukaan mihinkään hapatuksiin ja papitkin saavat mennä naimisiin ennen pappisvihkimystään.
Ortodoksit saavat mennä naimisiin ja eroa, mennä naimisiin ja erota, ja mennä vielä kolmannen kerran naimisiin. Kuinka raamatullista se muka on?
vrt. roomalaiskatolinen kirkko ei vihi eronneita. RK-kirkossa voi mennä naimisiin vain kerran elämässään.
(Poikkeuksena lesket, jotka saavat avioitua uudelleen.)
Ortodoksinen kirkko ymmärtää, että ihmiset tekevät virheitä. Eikä toista puolisoa pidä rangaista esimerkiksi puolison tekemästä valinnasta erota ja lähteä uuden kumppanin matkaan.
Jeesusko sitten ei tiedä?
Raamattu on tässä hyvin yksiselitteinen:
VT
Minä vihaan eroa, sanoo Herra, Israelin Jumala. Joka eroaa, tekee yhtä väärin kuin se, joka tahraa kätensä veriteolla, sanoo Herra Sebaot. Varokaa hylkäämästä vaimoanne! Mal. 2:16
UT
Mutta naimisissa oleville minä julistan, en kuitenkaan minä, vaan Herra, ettei vaimo saa erota miehestään; mutta jos hän eroaa, niin pysyköön naimatonna tai sopikoon miehensä kanssa; eikä mies saa hyljätä vaimoansa. Kor. 7:10-11
Jeesus:
Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako. Mark. 10:9
Mutta minä sanon teille: jokainen, joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden, saattaa hänet tekemään huorin, ja joka nai hyljätyn, tekee huorin. Matt. 5:32
Vierailija kirjoitti:
Katolilaiset voisivat käyttää luterilaisten kauniiden kirkkojen tiloja.
Niin, katolilaisethan ne rakensivat. Kaikki ennen vuotta 1527 rakennetut kirkkommehan ovat katolilaisten rakentamia. Kuten Turun tuomiokirkko, Vantaan Pyhän Laurin kirkko, Espoon tuomiokirkko, Porvoon kirkko jne.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_keskiaikaisista_kivikirko…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ei sambarytmi sinänsä haittaa, mutta nyt taisi käydä niin, että Jeesus jäi sivuosaan, ja huomio kiinnittyi sambaan ja sambaajiin.
Eli pieleen meni. Messun keskiössä ja huomion keskipisteenä pitäisi aina olla Jeesus Kristus, ei jokin viihde-esitys.
Katsoitko koko jumalanpalvelusta lainkaan? Samba ja sambatanssijat oli todella pienessä sivuosassa, ja käytännössä heidän roolinsa rajoittui varsinaista jumalanpalvelusta ennen ja sen jälkeen pidettyihin ristisaattoihin. Itse jumalanpalveluksessa ei tanssittu lainkaan sambaa. Kanalan tyyli oli toki tavanomaista rennompi ja viihteellisempi, mutta jumalanpalveluksen sisältö oli kuitenkin selvästi uskonnollinen. Jesse Kaikurannan esittämä Järjetön rakkaus oli oikeastaan ainoa ohjelmanumero, joka tuntui olevan sisältönsä puolesta selvästi väärässä paikassa. (Lisäksi Kaikuranta lauloi pari perinteistä hengellistä yhteislaulua asiaankuuluvalla hartaudella, joten en missään nimessä väitä hänen mukaan ottamista virheeksi.)
Olen kuullut paljon pahaa Kanalasta ihmisiltä, joiden mielipiteitä arvostan. Tämä oli ensimmäinen kerta kun näin Kanalan pitämän tilaisuuden itse, ja pakko myöntää, että yllätyin positiivisesti. Jumalanpalveluksessa oli kyllä paljon parantamisen varaa, mutta ainoa asia joka todella häiritsi minua Järjettömän rakkauden lisäksi oli joidenkin sambatanssijoiden paljastavat asut.
Väitätkö tosissasi, että tämä sambahomma ei vienyt huomiota ko kirkkopyhän lukukappaleesta, saarnasta tai muusta musiikista?
Jännä, että tässäkään ketjussa kukaan ei ole puhunut tähän mennessä em. aiheista mitään. Sambakulkue, se musiikki ja puvut oli se, mikä jäi mieleen. Jeesus jäi sivurooliin.
Mutta se kai on näiden eksyttäjäpappien tarkoituskin. Harhauttaa ihmiset katsomaan maallista humpuukia Jeesuksen sijaan.
Kanalaa kiinnostaa tico tico ja kot kot kot. Se on sellainen hu0mi0hu0ra.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietääkseni katolinen kirkkokin flirttailee jo woketuksen kanssa. One love ja sitä rataa. Mitäpä niillä sukupuolilla tosiaan enää tekee, roskiin vaan. Samahan se mitä reikää rassaa kun rakkaus korvataan himolla ja himoa ei kohta paavikaan kehtaa arvostella.
Siis roomalaiskatolinen kirkko, erota nämä toisistaan, kreikkalaiskatoliset eivät mene mukaan mihinkään hapatuksiin ja papitkin saavat mennä naimisiin ennen pappisvihkimystään.
Ortodoksit saavat mennä naimisiin ja eroa, mennä naimisiin ja erota, ja mennä vielä kolmannen kerran naimisiin. Kuinka raamatullista se muka on?
vrt. roomalaiskatolinen kirkko ei vihi eronneita. RK-kirkossa voi mennä naimisiin vain kerran elämässään.
(Poikkeuksena lesket, jotka saavat avioitua uudelleen.)
Roomalaiskatolinen kirkko mitätöi aiemmin solmittuja avioliittoja, mikä tarjoaa monille kätevän keinon kiertää uudelleenavioitumiskieltoa. Kuinka raamatullista se muka on?
Ole ymmärtänyt väärin. Ei se mikään kätevä keino ole.
Kirkko mitätöi liiton, jos sitä avioliittoa ei ole alun perinkään solmittu esim. vapaasta tahdosta. Ts. jos kriteerit ja edellytykset avioliiton solmimiselle eivät täyty. Mutta mikään automaatio tuo nullifikaatio ei ole. Prosessi kestää vuosia ja päätös voi olla ihan mitä tahansa, piispasta riippuen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se Kanala kaakatti, että hän haluaa saada paljon palautetta. Että sen palautteen mukaan toimitaan sitten jatkossa.
Hetkinen.... Eikö kirkon pitäisi perustella toimintansa Raamattuun, ei j johonkin huutoäänestykseen.
Uskomatonta, että olen ensimmäinen joka alapeukutti viestiäsi. Minkä verran jumalanpalveluksien sisällöstä on säädetty Raamatussa? Kerrotaanko Raamatussa, pitäisikö esim. virsiä säestää uruilla vai pianolla vai jotenkin muuten, vai voitaisiinko sellaisista asioista päättää seurakuntalaisten toiveiden mukaisesti?
Raamatusta käy kyllä ilmi, että kaiken keskiössä tulee olla Jumala, ei mikään muu. Kävikö nyt niin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se Kanala kaakatti, että hän haluaa saada paljon palautetta. Että sen palautteen mukaan toimitaan sitten jatkossa.
Hetkinen.... Eikö kirkon pitäisi perustella toimintansa Raamattuun, ei j johonkin huutoäänestykseen.
Tuollaiset puheet Kanalan kaakatuksesta onkin kristillisen lähimmäisenrakkauden mukaisia...
Saarnaaja oli viisas, eikä siinä kyllin: hän myös opetti tietoa kansalle. Hän punnitsi mielessään ja sommitteli monia sananlaskuja.
Hän pohdiskeli sattuvia sanontoja ja kirjoitti vilpittömiä totuuden sanoja.
Viisaiden sanat ovat teräviä kuin häränajajan piikki, mietelauselmat kuin lujia nauloja. Nämä sanat ovat kaikki saman paimenen antamia.
Saarn. 12: 9-11
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ortodoksina ajattelen, että evlut-kirkon samba-kulkueessa ei ole mitään outoa. Se sopii hyvin metalli- ja jumppamessujen ja räppi-saarnojen jatkeeksi. Näytti samba-kulkueen takana seisovan naispappikin liperit kaulassa ja tiukka trikoinen pitsinen musta minimekko päällä.
Suomen ev.lut-kirkon ongelma on siinä, että evankelis-luterilaisuus on pielessä. Ja ev.lut on pielessä siksi, että se on reformaation tuloksena syntynyt protestanttinen kirkko. Nimikin kertoo kaiken (protestare, protestoida). Kun kirkon kivijalkana on protestointi, se johtaa vain uusiin protestointeihin.
Protestanteilla ole enää olemassa Kirkkoa, vaan on liikkeitä, suuntia, paikalliskirkkoja, lahkoja, missioita ja niin edelleen. Uskonnosta on tullut yksilöllinen asia, individualismia. Vaikka Kirkko on ennen kaikkea yhteisöllisyyttä, yksi pyhä apostolinen kirkko.
Suomessa kirkko on myös kuin mikä tahansa valtion virasto, jossa pätevät aivan kaikki samat asiat kuin muuallakin. Sen myötä tuli naispappeus ja homojen vihkiminen. Vaikka Kirkko on oikeasti Mysteeri, Kristuksen morsian ja Kristuksen ruumis.
Lisäksi protestantismista seuraa, että on ihan tavanomaista seurakunnan rivijäsenenkin protestoida omaa kirkkoaan ja omaa pappiaan tai alueen piispaa vastaan. Koska Minä minä minä on aina oikeassa. Tämäkin tuhoaa Kirkon yhteisöllisyyttä.
Toinen ev.lut-kirkon pääongelmista on, että se on riisunut kristinuskon pois kaikesta mysteeristä. Sen tuloksena meillä on kirkkorakennuksia, jotka näyttävät ostarilta tai vanhalta rivitalolta, ja joissa on alttaritauluna puukehikko, jonka väitetään näyttävän ristiltä.
Lopulta päästään siihen ydinongelmaan eli koko protestantismin päävirheeseen: ja se on Yksin armosta, Yksin uskosta -periaate ja Sola scriptura eli yksin Raamattu. Vanhoissa kirkossa (katolilaisuus, ortodoksisuus) armon lisäksi kristityltä odotetaan jotain vastuuta omista toimistaan. Kilvoittelua kohti Jumalaa, hyviä tekoja. "Usko ilman tekoja on kuollut." Pahat teot pitää tunnustaa synnintunnustuksella, joka on sakramentti. Mutta kun yksilöllä ei ole mitään vastuuta kun Jesse pelastaa, niin mitäpä millään on väliä, ei tarvitse käydä kirkossa paitsi jos siellä on tarpeeksi kiinnostavaa ohjelmaa.Ja niin kirkko joutuu kilpailemaan ihmisten huomiosta siinä missä keikat, bileet, lätkä ja BB- ja TIS-ohjelmat. Siksipä yritetään uutta ja hullumpaa, että otetaan vaikka sambatyttöjä kirkkosaliin ja rock raikaamaan, koska se on nykyaikaa ja ihmisiä kiinnostaa.
Ev.lut. kirkko, te olette jo hävinneet tämän pelin. Maailmanlaajuisesti missään muissa kirkoissa jäsenmäärä ei koko ajan laske kuin protestanttisissa kirkoissa. Joo, saatte kyllä helluntaiherätyksen ja vapaitten suuntien johdosta uusia jäseniä Afrikasta, mutta missään länsimaassa eivät protestanttiset kirkot ole onnistuneet pitämään jäseniään.
Toisin on katolilaisuudessa ja ortodoksisuudessa. Niistä ei erota. Yrittäkää vaikka kuvitella Kreikka ilman ortodoksisuutta - ei onnistu. Sama asia latinalaisessa amerikassa ja Espanjassa & Italiassa katolilaisuuden suhteen.
Ennen pitkään protestanttisuus tulee häviämään maailmasta.
t. Ortodoksi (ja koska tästä aina kysytään niin ei, me Suomen ortodoksit EMME kuulu Moskovan patriarkaattiin vaan Konstantinopoliin. Me vihaamme Moskovan patriarkaattia, koska se on antanut siunauksen hyökkäyssodalle. Piispamme ovat jyrkin sanoin tuominneet Moskovan teot.)
Eiköhän se protestointi nimenomaan alkanut siitä, kun kirkko jakautui itäiseen ja läntiseen. Että pata kattilaa soimaa. Reformaatiosta jos puhutaan, niin se oli välttämätöntä. Katolinen kirkko oli niin rappeutunut. Luther ja muut reformaattorit kyllä yrittivät toimia kirkon sisällä viimeiseen asti, mutta turhaan. Ainoa vaihtoehto oli aloittaa ns. puhtaalta pöydältä.
Osaat kyllä osoittaa ongelmia protestanttisissa kirkoissa. Yhtä hyvin minä voin osoittaa lapsia hyväksikäyttävät katoliset papit tai sen korruptoituneen ja sotaa lietsovan Moskovan patriarkaatin.
Maalaat myös väärää kuvaa aidosta protestanttisesta uskosta. Yksin armosta tarkoittaa, että armo yksin pelastaa. Se ei todellakaan tarkoita, että armo olisi halpaa ja synnin tekeminen ok. Päinvastoin, armo on kallein lahjamme, ja joka sen ymmärtää, ei todellakaan tahdo tehdä syntiä ja rikkoa tuon lahjan antajaa, Herraa, vastaan.
Ennemminkin joku voisi pohtia katolista syntikäsitystä. Että onko se sitä että viikko tehdään syntiä ja pyhänä teot tunnustetaan rippi-isälle ja sitten seuraavalla viikolla sama meno taas jatkuu kuten ennenkin. Se ei kuulosta kovin Raamatun mukaiselta.
Olet ymmärtänyt katolisen etiikan ihan väärin. Ehkä olisi viisaampaa olla kommentoimatta asiaa, josta et tiedä mitään.
Ensinnäkin:
”Yksin Jumala voi antaa synnit anteeksi.” (KKK 1441)
Toiseksi:
”Tietyille erityisen raskaille synneille on säädetty ankarin kirkkorangaistus, ekskommunikaatio, joka estää sakramenttien vastaanottamisen ja tiettyjen kirkollisten toimitusten toimittamisen. Siitä syystä synninpäästön näistä synneistä voi kirkkolain mukaan antaa vain paavi, paikallinen piispa tai joku hänen siihen valtuuttamansa pappi. Kuolemanvaarassa voi kuitenkin jokainen pappi, sellainenkin jolla ei ole valtuutta ottaa vastaan rippiä, päästää vapaaksi kaikista synneistä ja jokaisesta ekskommunikaatiosta. ” (KKK 1463)
Lähde:
https://katolinen.fi/katolisen-kirkon-katekismus/
Esimerkiksi ehtoolliselle ei pääse, jos on tehnyt abortin, raiskauksen, eronnut puolisostaan tai tehnyt muun raskaan synnin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietääkseni katolinen kirkkokin flirttailee jo woketuksen kanssa. One love ja sitä rataa. Mitäpä niillä sukupuolilla tosiaan enää tekee, roskiin vaan. Samahan se mitä reikää rassaa kun rakkaus korvataan himolla ja himoa ei kohta paavikaan kehtaa arvostella.
Siis roomalaiskatolinen kirkko, erota nämä toisistaan, kreikkalaiskatoliset eivät mene mukaan mihinkään hapatuksiin ja papitkin saavat mennä naimisiin ennen pappisvihkimystään.
Ortodoksit saavat mennä naimisiin ja eroa, mennä naimisiin ja erota, ja mennä vielä kolmannen kerran naimisiin. Kuinka raamatullista se muka on?
vrt. roomalaiskatolinen kirkko ei vihi eronneita. RK-kirkossa voi mennä naimisiin vain kerran elämässään.
(Poikkeuksena lesket, jotka saavat avioitua uudelleen.)
Tässäkin kohtaa kreikkalaiskatolinen kirkko pesee roomalaiskatoliset 6-0 inhimillisyydellään eikä kreikkalaiskatolisen kirkon piirissä ole mitään pedariongelmaa ja muuta häiriintynyttä toimintaa kuten roomalaiskatolisilla. Vatikaani paaveineen on yksi pahimpia syöpiä maailmassa jolle ortodoksipapit eivät anna mitään arvoa.
"... Ortodoksinen kirkko kuitenkin myöntää, että toisinaan katkennut kristittyjen henkinen hyvinvointi ja olennaisesti olematon avioliitto oikeuttaa avioeron ja oikeuden joko toiselle tai molemmille osapuolista mennä uudelleen avioon. Jokaista seurakuntapappia kehotetaan tekemään kaikkensa auttaakseen aviopareja ratkaisemaan eroavuuksiaan. Elleivät he pysty, ja he saavat siviilieron, he voivat saada kirkollisen eron joissakin ortodoksisen kirkon lainkäyttöalueista. Joissakin taas ratkaisu jätetään seurakuntapapille, jos ja kun yhteiskuntalakien mukaan eron saanut haluaa uudelleen avioitua."
Ks. Rikoslaki
-> Kiihotus kansanryhmää kohtaan
Kirjottaja pyrkii kohdentamaan halveksuntaa katolilaisia kohtaan mm. vihjailemalla, että kaikki katoliset olisivat pedofiileja.
Tosi asiassa yhtä ( 1 % ) prosenttia katolisista papeista ja työntekijöistä EPÄILLÄÄN seksuaalirikoksista, joiden uhreista suurin osa on ollut väitetyn teon hetkellä
aikuisia miehiä,
toiseksi eniten on ollut aikuisia naisia,
lapsia on ollut vähemmistö.
Toiseksi epäilen väitettäsi siitä, että ortodoksipapit halveksisivat katolisia pappeja. Kuitenkin katolilaisten ja ortodoksien välillä vallitsee nykyään esim. ehtoollisyhteys. Katolilaiset saavat käydä ehtoollisella ortodoksisessa kirkossa, ja ortodoksit katolisessa kirkossa. Samaa oikeutta ei ole esim. luterilaisilla.
Lisäksi katolinen ja ortodoksinen kirkko tunnustavat olevansa toistensa sisarkirkkoja. Siitä on olemassa yhteinen julkilausuma. Esim. evankelis-luterílaisella kirkolla ei ole samaa asemaa suhteessa em. vanhoihin kirkkoihin.
Ortodoksinen kirkko ymmärtää, että ihmiset tekevät virheitä. Eikä toista puolisoa pidä rangaista esimerkiksi puolison tekemästä valinnasta erota ja lähteä uuden kumppanin matkaan.