Lue keskustelun säännöt.
G: mitä tekisit, jos puoliso pyytäisi yhteiseen elämäntapamuutokseen: sali, kävelyt ja kevyt ruoka? Olen ihan loppu jo nyt
29.11.2022 |
elämään, ja lepo ja hyvä syöminen on tärkeää elämässä. Paino 100kg ja pituus 162cm, mutta en ole valmis mihinkään muutoksiin.
Mies urheilullinen jo valmiiksi, on hänen juttunsa, ei minun.
Kommentit (374)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän ap:n mies ole lähinnä huolissaan hänen masennuksestaan. Liikunta ja elämäntapojen parantaminen ovat kuitenkin tutkitusti erittäin tehokkaita tapoja erityisesti lievän masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa ja voivat estää potilasta vaipumasta syvempään masennukseen. Yhteisen ulkoilun ja liikkumisen ehdottaminen voi olla helpompaa, kuin ottaa puheeksi epäilyt puolison mielenterveyden ongelmista ja voi katsoa, jos puolison tila alkaisi parantumaan tällaisilla pienemmillä toimenpiteillä.
Ap saattaa hyvin olla trolli, mutta tällaisia ihmisiä on joka tapauksessa olemassa. Hän on jo kertonut olevansa itsetuhoinen ja todennäköisesti tekee joko tietoisesti tai tietämättään itsem urhaa syömällä itsensä hengiltä.
Minulla on nyt jo vaikea masennus, olen kesästä asti syönyt Seronilia. Liikun jo töissä, eli edelleen, sitä ei tarve lisätä. Ap
Hyvä, että olet hakenut apua masennukseen ja saanutkin sitä. Ehkä sun kannattaisi lähteä liikkeelle tosi pienillä ruokavaliomuutoksilla. Ja kun mä sanon pienillä, niin mä tarkoitan pienillä. Kun tykkäät leipoa, niin mitä jos yrittäisit etsiä vähän terveellisemmän version siitä leivottavasta jutusta. Jos teet esimerkiksi brownieita, niin tee sellaisia, joihin piilotetaan taikinaan kesäkurpitsaa.
https://www.crazyforcrust.com/zucchini-brownies/
Yllä esimerkkiresepti, joka näyttää herkulliselta eikä ollenkaan terveelliseltä, mutta kuitenkin lisäät kasviksia ruokavalioosi. Jos teet/ostat pitsaa, niin lisää vaikka ekstrakasvistäyte. Noi muutokset on tosi pieniä, mutta voi olla hauskaa kokeilla uusia reseptejä ja ehkä se innostaa sua myöhemmin tekemään terveellisempääkin ruokaa. Älä ota siitä kuitenkaan mitään stressiä.
Pienistä muutoksista liikkeelle lähtö on periaatteessa ihan hyvä ehdotus, mutta en nyt ehkä lähtisi sairaalloisen ylipainoiselle ihmiselle neuvomaan, että browniet ja pizzat ovat hyviä ideoita, jos niihin pistää vähän kasvista näön vuoksi. Tuollaiset reseptit ovat itsepetosta parhaimmillaan, kun yritetään uskotella itselleen, että syö terveellisesti mussuttaessaan brownieta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä kommentit on kyllä aivan hirveitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän ap:n mies ole lähinnä huolissaan hänen masennuksestaan. Liikunta ja elämäntapojen parantaminen ovat kuitenkin tutkitusti erittäin tehokkaita tapoja erityisesti lievän masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa ja voivat estää potilasta vaipumasta syvempään masennukseen. Yhteisen ulkoilun ja liikkumisen ehdottaminen voi olla helpompaa, kuin ottaa puheeksi epäilyt puolison mielenterveyden ongelmista ja voi katsoa, jos puolison tila alkaisi parantumaan tällaisilla pienemmillä toimenpiteillä.
Ap saattaa hyvin olla trolli, mutta tällaisia ihmisiä on joka tapauksessa olemassa. Hän on jo kertonut olevansa itsetuhoinen ja todennäköisesti tekee joko tietoisesti tai tietämättään itsem urhaa syömällä itsensä hengiltä.
Minulla on nyt jo vaikea masennus, olen kesästä asti syönyt Seronilia. Liikun jo töissä, eli edelleen, sitä ei tarve lisätä. Ap
Hyvä, että olet hakenut apua masennukseen ja saanutkin sitä. Ehkä sun kannattaisi lähteä liikkeelle tosi pienillä ruokavaliomuutoksilla. Ja kun mä sanon pienillä, niin mä tarkoitan pienillä. Kun tykkäät leipoa, niin mitä jos yrittäisit etsiä vähän terveellisemmän version siitä leivottavasta jutusta. Jos teet esimerkiksi brownieita, niin tee sellaisia, joihin piilotetaan taikinaan kesäkurpitsaa.
https://www.crazyforcrust.com/zucchini-brownies/
Yllä esimerkkiresepti, joka näyttää herkulliselta eikä ollenkaan terveelliseltä, mutta kuitenkin lisäät kasviksia ruokavalioosi. Jos teet/ostat pitsaa, niin lisää vaikka ekstrakasvistäyte. Noi muutokset on tosi pieniä, mutta voi olla hauskaa kokeilla uusia reseptejä ja ehkä se innostaa sua myöhemmin tekemään terveellisempääkin ruokaa. Älä ota siitä kuitenkaan mitään stressiä.
Pienistä muutoksista liikkeelle lähtö on periaatteessa ihan hyvä ehdotus, mutta en nyt ehkä lähtisi sairaalloisen ylipainoiselle ihmiselle neuvomaan, että browniet ja pizzat ovat hyviä ideoita, jos niihin pistää vähän kasvista näön vuoksi. Tuollaiset reseptit ovat itsepetosta parhaimmillaan, kun yritetään uskotella itselleen, että syö terveellisesti mussuttaessaan brownieta.
No eipä ne raskaammatkaan elämäntapamuutokset näytä toimineen, joten jos tuosta pitää lähteä, niin sekin on parempi kuin ei mitään.
En suostuisi. Tekisin oman elämäntapamuutokseni, jos tahtoisin. Ja minun muutokseni olisi paljon rauhallisempi ja hitaampi. Olisihan 100-kiloisena naisena lähtötasokin haastavampi esim. liikuntojen suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Nämä kommentit on kyllä aivan hirveitä.
No on kieltämättä aika hirveää, että pienten lasten äiti kertoo olevansa itsetuhoinen, eikä välitä miten omat valinnat tulevat vaikuttamaan lapsiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän ap:n mies ole lähinnä huolissaan hänen masennuksestaan. Liikunta ja elämäntapojen parantaminen ovat kuitenkin tutkitusti erittäin tehokkaita tapoja erityisesti lievän masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa ja voivat estää potilasta vaipumasta syvempään masennukseen. Yhteisen ulkoilun ja liikkumisen ehdottaminen voi olla helpompaa, kuin ottaa puheeksi epäilyt puolison mielenterveyden ongelmista ja voi katsoa, jos puolison tila alkaisi parantumaan tällaisilla pienemmillä toimenpiteillä.
Ap saattaa hyvin olla trolli, mutta tällaisia ihmisiä on joka tapauksessa olemassa. Hän on jo kertonut olevansa itsetuhoinen ja todennäköisesti tekee joko tietoisesti tai tietämättään itsem urhaa syömällä itsensä hengiltä.
Minulla on nyt jo vaikea masennus, olen kesästä asti syönyt Seronilia. Liikun jo töissä, eli edelleen, sitä ei tarve lisätä. Ap
Hyvä, että olet hakenut apua masennukseen ja saanutkin sitä. Ehkä sun kannattaisi lähteä liikkeelle tosi pienillä ruokavaliomuutoksilla. Ja kun mä sanon pienillä, niin mä tarkoitan pienillä. Kun tykkäät leipoa, niin mitä jos yrittäisit etsiä vähän terveellisemmän version siitä leivottavasta jutusta. Jos teet esimerkiksi brownieita, niin tee sellaisia, joihin piilotetaan taikinaan kesäkurpitsaa.
https://www.crazyforcrust.com/zucchini-brownies/
Yllä esimerkkiresepti, joka näyttää herkulliselta eikä ollenkaan terveelliseltä, mutta kuitenkin lisäät kasviksia ruokavalioosi. Jos teet/ostat pitsaa, niin lisää vaikka ekstrakasvistäyte. Noi muutokset on tosi pieniä, mutta voi olla hauskaa kokeilla uusia reseptejä ja ehkä se innostaa sua myöhemmin tekemään terveellisempääkin ruokaa. Älä ota siitä kuitenkaan mitään stressiä.
Pienistä muutoksista liikkeelle lähtö on periaatteessa ihan hyvä ehdotus, mutta en nyt ehkä lähtisi sairaalloisen ylipainoiselle ihmiselle neuvomaan, että browniet ja pizzat ovat hyviä ideoita, jos niihin pistää vähän kasvista näön vuoksi. Tuollaiset reseptit ovat itsepetosta parhaimmillaan, kun yritetään uskotella itselleen, että syö terveellisesti mussuttaessaan brownieta.
Minä laihduin sairaalloisesta ylipainosta (130 kg, 165-senttinen nainen) normaalipainon ylärajalle kuitenkin juuri niillä pienillä muutoksilla, monen vuoden aikana hitaasti. Kun aiemmin yritin rajummilla keinoilla, lihoin aina takaisin.
Mä tosiaan aloitin ihan jostain veden juonnin lisäämisestä, unen määrän lisäämisestä, ja sallin itseni muuten elää ihan kuten ennenkin vielä. Muutama viikko aina yhtä muutosta, ei montaa kerrallaan. Sitten kasvisten lisäämistä, sitten mehujen ja limsojen vähentämistä, alkoholin vähentämistä, karkin vähentämistä, kahden iltaleivän sijaan 1 leipä + hedelmä jne. Sitten kun paino oli sellainen ettei kävely ollut tuskallista, ihan pienin askelin liikuntaa mukaan myös. Ensin tyyliin puoli tuntia kävelyä VIIKOSSA. Ja tätä kuukauden verran ennen kuin otin mukaan että tämän lisäksi 1 kotijumppa viikossa.
Jotkut ihmiset naureskeli sitä, että en tule laihtumaan kun saatoin vetää suklaata tai pullaa tai keskikaljaakin. Kaikki neuvoi, että ei kun sun täytyy JÄTTÄÄ NE POIS, ei mikään vähentäminen riitä. Eikä tuollainen hidas homma. Nyt 65-kiloisena olen eri mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän ap:n mies ole lähinnä huolissaan hänen masennuksestaan. Liikunta ja elämäntapojen parantaminen ovat kuitenkin tutkitusti erittäin tehokkaita tapoja erityisesti lievän masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa ja voivat estää potilasta vaipumasta syvempään masennukseen. Yhteisen ulkoilun ja liikkumisen ehdottaminen voi olla helpompaa, kuin ottaa puheeksi epäilyt puolison mielenterveyden ongelmista ja voi katsoa, jos puolison tila alkaisi parantumaan tällaisilla pienemmillä toimenpiteillä.
Ap saattaa hyvin olla trolli, mutta tällaisia ihmisiä on joka tapauksessa olemassa. Hän on jo kertonut olevansa itsetuhoinen ja todennäköisesti tekee joko tietoisesti tai tietämättään itsem urhaa syömällä itsensä hengiltä.
Minulla on nyt jo vaikea masennus, olen kesästä asti syönyt Seronilia. Liikun jo töissä, eli edelleen, sitä ei tarve lisätä. Ap
Hyvä, että olet hakenut apua masennukseen ja saanutkin sitä. Ehkä sun kannattaisi lähteä liikkeelle tosi pienillä ruokavaliomuutoksilla. Ja kun mä sanon pienillä, niin mä tarkoitan pienillä. Kun tykkäät leipoa, niin mitä jos yrittäisit etsiä vähän terveellisemmän version siitä leivottavasta jutusta. Jos teet esimerkiksi brownieita, niin tee sellaisia, joihin piilotetaan taikinaan kesäkurpitsaa.
https://www.crazyforcrust.com/zucchini-brownies/
Yllä esimerkkiresepti, joka näyttää herkulliselta eikä ollenkaan terveelliseltä, mutta kuitenkin lisäät kasviksia ruokavalioosi. Jos teet/ostat pitsaa, niin lisää vaikka ekstrakasvistäyte. Noi muutokset on tosi pieniä, mutta voi olla hauskaa kokeilla uusia reseptejä ja ehkä se innostaa sua myöhemmin tekemään terveellisempääkin ruokaa. Älä ota siitä kuitenkaan mitään stressiä.
Pienistä muutoksista liikkeelle lähtö on periaatteessa ihan hyvä ehdotus, mutta en nyt ehkä lähtisi sairaalloisen ylipainoiselle ihmiselle neuvomaan, että browniet ja pizzat ovat hyviä ideoita, jos niihin pistää vähän kasvista näön vuoksi. Tuollaiset reseptit ovat itsepetosta parhaimmillaan, kun yritetään uskotella itselleen, että syö terveellisesti mussuttaessaan brownieta.
No eipä ne raskaammatkaan elämäntapamuutokset näytä toimineen, joten jos tuosta pitää lähteä, niin sekin on parempi kuin ei mitään.
No en nyt oo vakuuttunut, että brownieden syömiseen kannustaminen on parempi kuin ei mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän ap:n mies ole lähinnä huolissaan hänen masennuksestaan. Liikunta ja elämäntapojen parantaminen ovat kuitenkin tutkitusti erittäin tehokkaita tapoja erityisesti lievän masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa ja voivat estää potilasta vaipumasta syvempään masennukseen. Yhteisen ulkoilun ja liikkumisen ehdottaminen voi olla helpompaa, kuin ottaa puheeksi epäilyt puolison mielenterveyden ongelmista ja voi katsoa, jos puolison tila alkaisi parantumaan tällaisilla pienemmillä toimenpiteillä.
Ap saattaa hyvin olla trolli, mutta tällaisia ihmisiä on joka tapauksessa olemassa. Hän on jo kertonut olevansa itsetuhoinen ja todennäköisesti tekee joko tietoisesti tai tietämättään itsem urhaa syömällä itsensä hengiltä.
Minulla on nyt jo vaikea masennus, olen kesästä asti syönyt Seronilia. Liikun jo töissä, eli edelleen, sitä ei tarve lisätä. Ap
Hyvä, että olet hakenut apua masennukseen ja saanutkin sitä. Ehkä sun kannattaisi lähteä liikkeelle tosi pienillä ruokavaliomuutoksilla. Ja kun mä sanon pienillä, niin mä tarkoitan pienillä. Kun tykkäät leipoa, niin mitä jos yrittäisit etsiä vähän terveellisemmän version siitä leivottavasta jutusta. Jos teet esimerkiksi brownieita, niin tee sellaisia, joihin piilotetaan taikinaan kesäkurpitsaa.
https://www.crazyforcrust.com/zucchini-brownies/
Yllä esimerkkiresepti, joka näyttää herkulliselta eikä ollenkaan terveelliseltä, mutta kuitenkin lisäät kasviksia ruokavalioosi. Jos teet/ostat pitsaa, niin lisää vaikka ekstrakasvistäyte. Noi muutokset on tosi pieniä, mutta voi olla hauskaa kokeilla uusia reseptejä ja ehkä se innostaa sua myöhemmin tekemään terveellisempääkin ruokaa. Älä ota siitä kuitenkaan mitään stressiä.
Pienistä muutoksista liikkeelle lähtö on periaatteessa ihan hyvä ehdotus, mutta en nyt ehkä lähtisi sairaalloisen ylipainoiselle ihmiselle neuvomaan, että browniet ja pizzat ovat hyviä ideoita, jos niihin pistää vähän kasvista näön vuoksi. Tuollaiset reseptit ovat itsepetosta parhaimmillaan, kun yritetään uskotella itselleen, että syö terveellisesti mussuttaessaan brownieta.
No eipä ne raskaammatkaan elämäntapamuutokset näytä toimineen, joten jos tuosta pitää lähteä, niin sekin on parempi kuin ei mitään.
No en nyt oo vakuuttunut, että brownieden syömiseen kannustaminen on parempi kuin ei mitään.
Jos niitä brownieita syödään muutenkin, niin on parempi syödä brownieita, joissa on kasviksia mukana kuin pelkkiä brownieita. En mä sanonut, että vaihda joku terveellinen salaatti brownieihin, vaan että tehdään niistä epäterveellisistä ruoaista, joita ap söisi muutenkin, vähän terveellisempiä versioita. Browniet oli vaan esimerkki, kun en yhtään tiedä mitä ap leipoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän ap:n mies ole lähinnä huolissaan hänen masennuksestaan. Liikunta ja elämäntapojen parantaminen ovat kuitenkin tutkitusti erittäin tehokkaita tapoja erityisesti lievän masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa ja voivat estää potilasta vaipumasta syvempään masennukseen. Yhteisen ulkoilun ja liikkumisen ehdottaminen voi olla helpompaa, kuin ottaa puheeksi epäilyt puolison mielenterveyden ongelmista ja voi katsoa, jos puolison tila alkaisi parantumaan tällaisilla pienemmillä toimenpiteillä.
Ap saattaa hyvin olla trolli, mutta tällaisia ihmisiä on joka tapauksessa olemassa. Hän on jo kertonut olevansa itsetuhoinen ja todennäköisesti tekee joko tietoisesti tai tietämättään itsem urhaa syömällä itsensä hengiltä.
Minulla on nyt jo vaikea masennus, olen kesästä asti syönyt Seronilia. Liikun jo töissä, eli edelleen, sitä ei tarve lisätä. Ap
Hyvä, että olet hakenut apua masennukseen ja saanutkin sitä. Ehkä sun kannattaisi lähteä liikkeelle tosi pienillä ruokavaliomuutoksilla. Ja kun mä sanon pienillä, niin mä tarkoitan pienillä. Kun tykkäät leipoa, niin mitä jos yrittäisit etsiä vähän terveellisemmän version siitä leivottavasta jutusta. Jos teet esimerkiksi brownieita, niin tee sellaisia, joihin piilotetaan taikinaan kesäkurpitsaa.
https://www.crazyforcrust.com/zucchini-brownies/
Yllä esimerkkiresepti, joka näyttää herkulliselta eikä ollenkaan terveelliseltä, mutta kuitenkin lisäät kasviksia ruokavalioosi. Jos teet/ostat pitsaa, niin lisää vaikka ekstrakasvistäyte. Noi muutokset on tosi pieniä, mutta voi olla hauskaa kokeilla uusia reseptejä ja ehkä se innostaa sua myöhemmin tekemään terveellisempääkin ruokaa. Älä ota siitä kuitenkaan mitään stressiä.
Pienistä muutoksista liikkeelle lähtö on periaatteessa ihan hyvä ehdotus, mutta en nyt ehkä lähtisi sairaalloisen ylipainoiselle ihmiselle neuvomaan, että browniet ja pizzat ovat hyviä ideoita, jos niihin pistää vähän kasvista näön vuoksi. Tuollaiset reseptit ovat itsepetosta parhaimmillaan, kun yritetään uskotella itselleen, että syö terveellisesti mussuttaessaan brownieta.
Minä laihduin sairaalloisesta ylipainosta (130 kg, 165-senttinen nainen) normaalipainon ylärajalle kuitenkin juuri niillä pienillä muutoksilla, monen vuoden aikana hitaasti. Kun aiemmin yritin rajummilla keinoilla, lihoin aina takaisin.
Mä tosiaan aloitin ihan jostain veden juonnin lisäämisestä, unen määrän lisäämisestä, ja sallin itseni muuten elää ihan kuten ennenkin vielä. Muutama viikko aina yhtä muutosta, ei montaa kerrallaan. Sitten kasvisten lisäämistä, sitten mehujen ja limsojen vähentämistä, alkoholin vähentämistä, karkin vähentämistä, kahden iltaleivän sijaan 1 leipä + hedelmä jne. Sitten kun paino oli sellainen ettei kävely ollut tuskallista, ihan pienin askelin liikuntaa mukaan myös. Ensin tyyliin puoli tuntia kävelyä VIIKOSSA. Ja tätä kuukauden verran ennen kuin otin mukaan että tämän lisäksi 1 kotijumppa viikossa.
Jotkut ihmiset naureskeli sitä, että en tule laihtumaan kun saatoin vetää suklaata tai pullaa tai keskikaljaakin. Kaikki neuvoi, että ei kun sun täytyy JÄTTÄÄ NE POIS, ei mikään vähentäminen riitä. Eikä tuollainen hidas homma. Nyt 65-kiloisena olen eri mieltä.
Olen kaikesta tuosta, mitä kirjoitit, aivan samaa mieltä. Pienet muutokset, jotka vakiinnutetaan ja sitten tehdään seuraava pieni muutos on erittäin hyvä tapa tehdä kestäviä tuloksia. En kuitenkaan ole täysin vakuuttunut, että browniet tai pizza ovat parhaita tapoja lisätä kasviksia ruokavalioon.
Itse ajattelen ruokavalion muutoksen niin, että ensin lisätään ruokavalioon lisää ruokaa ja vasta sen jälkeen vähennetään joitain asioita, jos ne eivät vähennyt itsestään.
Ensimmäiset asiat ovat, että varmistetaan, että saadaan riittävästi vettä, kasviksia, proteiinia ja hyvää rasvaa. Muuten voidaan syödä ihan niinkuin ennenkin. Näitäkään kaikkia asioita ei tarvitse/ehkä kannatakaan muuttaa kerralla, vaan vaikka yksi asia viikossa tai parissa. Voi olla, että herkkujen mussutuksen määrä vähenee automaattisesti, kun maha on täynnä terveellisiä asioita tai sitten ei. Joka tapauksessa totutetaan ensin kroppa uudenlaiseen syömiseen ennen mitään herkku-/tupakka/alkoholilakkoja. Tietenkin voi olla, että se elämäntapamuutos kannattaakin aloittaa alkoholista tai tupakasta, mutta silloin ei kannata ottaa syömistä samaan rytäkkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on syy, miksi en koskaan huoli läskiä naista. Haluan käydä salilla, vaeltamassa, lenkillä jne. naisen kanssa. Mitään elätettävää sohvaperunaa en voi huolia. Jos en saa sellaista, jolla on samat arvot, niin mieluummin yksin koko elämä.
M36
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän ap:n mies ole lähinnä huolissaan hänen masennuksestaan. Liikunta ja elämäntapojen parantaminen ovat kuitenkin tutkitusti erittäin tehokkaita tapoja erityisesti lievän masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa ja voivat estää potilasta vaipumasta syvempään masennukseen. Yhteisen ulkoilun ja liikkumisen ehdottaminen voi olla helpompaa, kuin ottaa puheeksi epäilyt puolison mielenterveyden ongelmista ja voi katsoa, jos puolison tila alkaisi parantumaan tällaisilla pienemmillä toimenpiteillä.
Ap saattaa hyvin olla trolli, mutta tällaisia ihmisiä on joka tapauksessa olemassa. Hän on jo kertonut olevansa itsetuhoinen ja todennäköisesti tekee joko tietoisesti tai tietämättään itsem urhaa syömällä itsensä hengiltä.
Minulla on nyt jo vaikea masennus, olen kesästä asti syönyt Seronilia. Liikun jo töissä, eli edelleen, sitä ei tarve lisätä. Ap
Hyvä, että olet hakenut apua masennukseen ja saanutkin sitä. Ehkä sun kannattaisi lähteä liikkeelle tosi pienillä ruokavaliomuutoksilla. Ja kun mä sanon pienillä, niin mä tarkoitan pienillä. Kun tykkäät leipoa, niin mitä jos yrittäisit etsiä vähän terveellisemmän version siitä leivottavasta jutusta. Jos teet esimerkiksi brownieita, niin tee sellaisia, joihin piilotetaan taikinaan kesäkurpitsaa.
https://www.crazyforcrust.com/zucchini-brownies/
Yllä esimerkkiresepti, joka näyttää herkulliselta eikä ollenkaan terveelliseltä, mutta kuitenkin lisäät kasviksia ruokavalioosi. Jos teet/ostat pitsaa, niin lisää vaikka ekstrakasvistäyte. Noi muutokset on tosi pieniä, mutta voi olla hauskaa kokeilla uusia reseptejä ja ehkä se innostaa sua myöhemmin tekemään terveellisempääkin ruokaa. Älä ota siitä kuitenkaan mitään stressiä.
Pienistä muutoksista liikkeelle lähtö on periaatteessa ihan hyvä ehdotus, mutta en nyt ehkä lähtisi sairaalloisen ylipainoiselle ihmiselle neuvomaan, että browniet ja pizzat ovat hyviä ideoita, jos niihin pistää vähän kasvista näön vuoksi. Tuollaiset reseptit ovat itsepetosta parhaimmillaan, kun yritetään uskotella itselleen, että syö terveellisesti mussuttaessaan brownieta.
No eipä ne raskaammatkaan elämäntapamuutokset näytä toimineen, joten jos tuosta pitää lähteä, niin sekin on parempi kuin ei mitään.
No en nyt oo vakuuttunut, että brownieden syömiseen kannustaminen on parempi kuin ei mitään.
Jos niitä brownieita syödään muutenkin, niin on parempi syödä brownieita, joissa on kasviksia mukana kuin pelkkiä brownieita. En mä sanonut, että vaihda joku terveellinen salaatti brownieihin, vaan että tehdään niistä epäterveellisistä ruoaista, joita ap söisi muutenkin, vähän terveellisempiä versioita. Browniet oli vaan esimerkki, kun en yhtään tiedä mitä ap leipoo.
Ja lisään vielä sen, että jos ap leivot jotain terveellistä täysjyväruisleipää tai vastaavaa etkä mitään epäterveellisiä kakkuja, brownieita tai vastaavia, niin älä ala täysjyväruisleivän sijasta leipomaan brownieita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano mun sanoneen: kerran kun annat itseäsi muuttaa jonkun toimesta, niin se jatkuu kyykytyksenä ja vittuiluna tuon ihmisen taholta. Surullista, mutta totta. Et kelpaa nyt etkä tulevaisuudessakaan tuolle ihmiselle - loppupelissä se menee niin.
Tämä! Eikä kyse ole painosta tai terveydestä. Oikeasti: lähde. Juokse.
Ei ap pysty. Ensin pitäisi laihduttaa, että pystyy juoksemaan.
Tää on tää BMI 36 joka on mielestään iäkäs 36 vuoden iässä. Turha vastata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilman muuta lähtisin mukaan jos puoliso vielä tukisi noin hyvin.
Ja lähdinkin. Mulla ylipainoa vain 5kg mutta terveydelle jo huomattava haitta joten halusin aloittaa vhh ruokavalio alkusyksystä.
Mieheni syö normaalit ilta- ja aamupalansa mutta lounas ja päivällinn on kasvisvoittoista vhh ruokaa ja mieheni on ilomielin samalla ruokavaliolla. No, teen kyllä erinomaista ruokaa joten ei hän ole millään kaninruualla joutunut olemaan.
Ihan itseni ja parisuhteeni takia teen mitä tahansa voidakseni paremmin. Etkö sinä ap?
5 kg ylipainoa huomattava haitta terveydelle? Nyt jotain rajaa näihin juttuihin. Terveyteen ja painonhallintaan on hyvä panostaa, mutta lievän ylipainon suurin riski on, että se herkästi tuppaa nousemaan, jos elintavoistaan ei huolehdi.
Olen kärsinyt vakavasta uniapneasta ja refluxista mikä aiheuttaa yöllisiä oksentamisia (voin tukehtua tähän tai saan herkästi keuhkokuumeen) jo siitä lähtien kun painoin 52 kiloa joten nykyinen 70kg on sula katastrofi terveydelleni.
Eräs lääke sekoitti muutama vuosi sitten aineenvaihduntani ja painoni nousi ylipainon puolelle. Siitä lähtien olen yrittänyt saada sitä pois. Onneksi on vain tuo 5 eikä nouse tuosta
Mullakin yöllistä refluksia, voiko siihen oikeasti tukehtua? Luulin että herää ennen tukehtumista. Mulla refluksi alkoi kun lihoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän ap:n mies ole lähinnä huolissaan hänen masennuksestaan. Liikunta ja elämäntapojen parantaminen ovat kuitenkin tutkitusti erittäin tehokkaita tapoja erityisesti lievän masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa ja voivat estää potilasta vaipumasta syvempään masennukseen. Yhteisen ulkoilun ja liikkumisen ehdottaminen voi olla helpompaa, kuin ottaa puheeksi epäilyt puolison mielenterveyden ongelmista ja voi katsoa, jos puolison tila alkaisi parantumaan tällaisilla pienemmillä toimenpiteillä.
Ap saattaa hyvin olla trolli, mutta tällaisia ihmisiä on joka tapauksessa olemassa. Hän on jo kertonut olevansa itsetuhoinen ja todennäköisesti tekee joko tietoisesti tai tietämättään itsem urhaa syömällä itsensä hengiltä.
Minulla on nyt jo vaikea masennus, olen kesästä asti syönyt Seronilia. Liikun jo töissä, eli edelleen, sitä ei tarve lisätä. Ap
Hyvä, että olet hakenut apua masennukseen ja saanutkin sitä. Ehkä sun kannattaisi lähteä liikkeelle tosi pienillä ruokavaliomuutoksilla. Ja kun mä sanon pienillä, niin mä tarkoitan pienillä. Kun tykkäät leipoa, niin mitä jos yrittäisit etsiä vähän terveellisemmän version siitä leivottavasta jutusta. Jos teet esimerkiksi brownieita, niin tee sellaisia, joihin piilotetaan taikinaan kesäkurpitsaa.
https://www.crazyforcrust.com/zucchini-brownies/
Yllä esimerkkiresepti, joka näyttää herkulliselta eikä ollenkaan terveelliseltä, mutta kuitenkin lisäät kasviksia ruokavalioosi. Jos teet/ostat pitsaa, niin lisää vaikka ekstrakasvistäyte. Noi muutokset on tosi pieniä, mutta voi olla hauskaa kokeilla uusia reseptejä ja ehkä se innostaa sua myöhemmin tekemään terveellisempääkin ruokaa. Älä ota siitä kuitenkaan mitään stressiä.
Pienistä muutoksista liikkeelle lähtö on periaatteessa ihan hyvä ehdotus, mutta en nyt ehkä lähtisi sairaalloisen ylipainoiselle ihmiselle neuvomaan, että browniet ja pizzat ovat hyviä ideoita, jos niihin pistää vähän kasvista näön vuoksi. Tuollaiset reseptit ovat itsepetosta parhaimmillaan, kun yritetään uskotella itselleen, että syö terveellisesti mussuttaessaan brownieta.
No eipä ne raskaammatkaan elämäntapamuutokset näytä toimineen, joten jos tuosta pitää lähteä, niin sekin on parempi kuin ei mitään.
No en nyt oo vakuuttunut, että brownieden syömiseen kannustaminen on parempi kuin ei mitään.
Jos niitä brownieita syödään muutenkin, niin on parempi syödä brownieita, joissa on kasviksia mukana kuin pelkkiä brownieita. En mä sanonut, että vaihda joku terveellinen salaatti brownieihin, vaan että tehdään niistä epäterveellisistä ruoaista, joita ap söisi muutenkin, vähän terveellisempiä versioita. Browniet oli vaan esimerkki, kun en yhtään tiedä mitä ap leipoo.
Silkkaa itsepetosta tuollainen.
Vierailija kirjoitti:
Idea hyvä mutta toteutus huono jos oletus on se että se mikä toimii yhdelle toimii kaikille.
Jos päämäärä olisi yhteinen, parempi olo koko perheelle, tuskin kukaan voi väittää että siinä on jotain vikaa.
Ne omat polut siihen hyvinvointiin sitten jokainen valitsee itsensä tuntien ja kokeilemalla.Miesten ja naisten kehot toimivat jo oletuksena eri tavoin, puhumattakaan yksilöllisistä eroista.
Esim. hyvään yöuneen, joka on edellytys hyvään aamuun ja päivään, moni tarvitsee illalla hitaita hyvälaatuisia hiilihydraatteja. Toinen nukkuu yöt läpeensä vaikka vatsa pullollaan porkkanaraastetta ja raejuustoa.
Toinen vetää ihan luonnostaan pitkiä lenkkejä kolme kertaa viikossa ja välipäivinä salia, ja kunto kohoaa ja olo paranee.
Kun toinen taas voi hyvin ja päivä päivältä paremmin 20 minuutin pätkinä tehtyinå minitreeneinä (vaikka 10x20min viikossa), lasten kanssa pihatöitä/leikkejä ja hyötyliikunta päälle.Tykkään ideasta mutten tykkää siitä jos automaattisesti mennään samalla sabluunalla. Usein se menee pudotuspeliksi jossa se "heikompi" (henkisesti tai fyysisesti) häviää.
Se ei ole tervettä eikä palvele parisuhteen eikä perheen etua. Se antaa lapsille mallin siitä että yhdessäolo, ja elämä yleensäkin olisi kilpailu, kun se voisi olla yhteistyötä ja toisen kannustamista.Homma toimii jos päämäärä sama mutta toteutus oma. Jos tulee ongelmia, asiantuntijoilta saa ammattiapua.
Kukaan ei "vedä luonnostaan pitkiä lenkkejä". Se tyyppi on siinä kunnossa, koska hän on treenannut ja sen treenin avulla hän pystyy nyt treenaamaan pidempään. Ei ole olemassa mitään "lahjakkuutta", jolla toiset pystyvät tekemään asioita, joihin toiset eivät pysty. Lahjakkuus on vain laiskojen ihmisten nimitys harjoittelulle. Kyllä se 60-kiloinen maratoonarikin olisi pystynyt syömään ja juomaan itsensä 160-kiloiseksi, jos olisi vain tehnyt vähän eri valintoja elämässään. Aivan samalla tavalla se 160-kilonenkin voisi olla tiukassa kunnossa, jos vain olisi valinnut erilaisen elämän.
Geeniteknologian avulla lahjakkuutta urheilussa on tutkittu erittäin paljon ja on tultu siihen tulokseen, että lahjakkuudella ei voida esimerkiksi selittää sitä, ketkä urheilijat pääsevät olympialaisiin, vaan selitykset siihen löytyvät harjoittelusta. Lahjakkuudella voidaan sitten selittää usein se aivan absoluuttisen kärjen järjestys, koska sinne päästäkseen on jo pitänyt treenata täydellisesti. Eli esim. Boltilla oli sellaista lahjakkuutta, että muilla ei ollut paljoa jakoa.
Lahjakkuus ei todellakaan selitä sitä, että kuka selviää hölkkätapahtuman maratonin maaliin. Se on pelkkä harjoittelukysymys.
Ap, aloita pienestä. Mä en ole ylipainoinen mutta erittäin pahasti sokerikoukussa, en harrasta liikuntaa eikä lihasmassaa ole. Mulla on auttanut aiemmin kun oon vain keskittynyt ensin siihen, että syön enemmän terveellistä. Eli syön kasviksia, hedelmiä, kalaa, kanaa ym mahan täyteen mutta en niinkään keskity rajoittamaan herkkuja. Ne vähenevät automaattisesti. Sitten pientä liikuntaa, kävelyä, uintia jne aluksi. Uskon että pienillä muutoksilla sulla lähtee jo energiatasot nousuun.
Itse olen nyt mammaloman jäljiltä taas repsahtaneessa tilassa mutta aloittelen taas terveellisempää elämää. En enää syö purkkipestopasta-annosta lounaaksi, vaan paistan pannulla pakastevihanneksia ja kanaa tai kalaa, ja syön sitä paljon. Lorautan oliiviöljyä tai muuta hyvää rasvaa reilusti ruokaan. Pelkästään tämä piristää mun iltapäivää ja jaksan paremmin. Pyrin myös syömään aamulla kananmunaa tai muuta proteiinipitoista, kun ennen skippasin usein koko aamupalan. Sallin edelleen herkuttelun iltaisin, mutta huomaan jo parin päivän jälkeen että sokerihimot helpottaa.
Ja vielä, koita saada mahan toiminta kuntoon jos ei ole. Mulla sokeri-hiilari ruoalla paljon ummetusta, turvotusta, epämukavaa oloa. Se vie energiaa oikeesti paljon. Olo paljon parempi, kun maha toimii ja ei ole kipeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän ap:n mies ole lähinnä huolissaan hänen masennuksestaan. Liikunta ja elämäntapojen parantaminen ovat kuitenkin tutkitusti erittäin tehokkaita tapoja erityisesti lievän masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa ja voivat estää potilasta vaipumasta syvempään masennukseen. Yhteisen ulkoilun ja liikkumisen ehdottaminen voi olla helpompaa, kuin ottaa puheeksi epäilyt puolison mielenterveyden ongelmista ja voi katsoa, jos puolison tila alkaisi parantumaan tällaisilla pienemmillä toimenpiteillä.
Ap saattaa hyvin olla trolli, mutta tällaisia ihmisiä on joka tapauksessa olemassa. Hän on jo kertonut olevansa itsetuhoinen ja todennäköisesti tekee joko tietoisesti tai tietämättään itsem urhaa syömällä itsensä hengiltä.
Minulla on nyt jo vaikea masennus, olen kesästä asti syönyt Seronilia. Liikun jo töissä, eli edelleen, sitä ei tarve lisätä. Ap
Hyvä, että olet hakenut apua masennukseen ja saanutkin sitä. Ehkä sun kannattaisi lähteä liikkeelle tosi pienillä ruokavaliomuutoksilla. Ja kun mä sanon pienillä, niin mä tarkoitan pienillä. Kun tykkäät leipoa, niin mitä jos yrittäisit etsiä vähän terveellisemmän version siitä leivottavasta jutusta. Jos teet esimerkiksi brownieita, niin tee sellaisia, joihin piilotetaan taikinaan kesäkurpitsaa.
https://www.crazyforcrust.com/zucchini-brownies/
Yllä esimerkkiresepti, joka näyttää herkulliselta eikä ollenkaan terveelliseltä, mutta kuitenkin lisäät kasviksia ruokavalioosi. Jos teet/ostat pitsaa, niin lisää vaikka ekstrakasvistäyte. Noi muutokset on tosi pieniä, mutta voi olla hauskaa kokeilla uusia reseptejä ja ehkä se innostaa sua myöhemmin tekemään terveellisempääkin ruokaa. Älä ota siitä kuitenkaan mitään stressiä.
Pienistä muutoksista liikkeelle lähtö on periaatteessa ihan hyvä ehdotus, mutta en nyt ehkä lähtisi sairaalloisen ylipainoiselle ihmiselle neuvomaan, että browniet ja pizzat ovat hyviä ideoita, jos niihin pistää vähän kasvista näön vuoksi. Tuollaiset reseptit ovat itsepetosta parhaimmillaan, kun yritetään uskotella itselleen, että syö terveellisesti mussuttaessaan brownieta.
No eipä ne raskaammatkaan elämäntapamuutokset näytä toimineen, joten jos tuosta pitää lähteä, niin sekin on parempi kuin ei mitään.
No en nyt oo vakuuttunut, että brownieden syömiseen kannustaminen on parempi kuin ei mitään.
Jos niitä brownieita syödään muutenkin, niin on parempi syödä brownieita, joissa on kasviksia mukana kuin pelkkiä brownieita. En mä sanonut, että vaihda joku terveellinen salaatti brownieihin, vaan että tehdään niistä epäterveellisistä ruoaista, joita ap söisi muutenkin, vähän terveellisempiä versioita. Browniet oli vaan esimerkki, kun en yhtään tiedä mitä ap leipoo.
Jos vaihtaa pullan mansikkakakkuun, koska marjat ovat terveellisiä, en ole vakuuttunut, että muutokset ovat tarpeeksi isoja tai edes oikean suuntaisia.
Kyllä se tuppaa olemaan, että addiktit ovat erittäin hyviä selittämään itselleen, että he toimivat parhaalla mahdollisella tavalla ja kaikki heidän ongelmansa johtuvat ulkopuolisista tekijöistä. Minulla on aika paljon omakohtaista kokemusta tästä.
Ehkä se sitten on vain parempi, että eroatte ja mies kasvattaa lapset. Ei ole oikein lapsia kohtaan, että he joutuvat seuraamaan vierestä, kun äiti tekee hidasta itsem urhaa. Ne lapset tajuavat yllättävän paljon ja ymmärtävät kyllä, jos he eivät ole äidin prioriteettilistan ensimmäisellä sivulla ja se jättää jälkensä heihin.