Lue keskustelun säännöt.
Nina Kuhta ja tohtori Kiminkinen puhuvat painosta: en tiedä mitä ajatella?
26.11.2022 |
"Kuhta kuvailee itseään kehopositiiviseksi, joka suhtautuu ylipainoon realistisesti, epäterveenä asiana. Kuhdan mukaan on olemassa myös vääränlaista kehopositiivisuutta, joka ihannoi lihavuutta. Voitaisiin tukea positiivisen kautta, ettei anneta painon vain mennä. Kyllä lihavuuden voi ottaa aina puheeksi rakentavasti, jos on huolissaan, mutta jatkuva neuvominen ja dieettien tuputtaminen eivät auta, siitä menee pää sekaisin. Kyllä lihavuus on oma vika, ainakin minun tapauksessani. Ei kukaan ole sitä ruokaa, rasvaa ja sokeria minun suuhuni tunkenut. Se on valinta. [...] Lihavuusepidemian taakka kansanterveydelle on merkittävä. Yle Perjantain illan toinen vieras maalaislääkäri Tapani Kiminkinen luettelee pelottavan listan riskejä. Jos mitään ei tehdä, niin arvioidaan, että vuonna 2040 enää kolmasosa miehistä on normaalipainoisia ja viidesosalla on kakkostyypin sokeritauti, joka on käytännössä valtimotauti. On siinä kaikkea muutakin: syöpää, korkeaa verenpainetta, rasvamaksaa. Lihavat ihmiset tuppaavat kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin. Kiminkisen mukaan lääkäri, joka ei sano potilaalle mitään ylipainosta, syyllistyy hoitovirheeseen. Ei ole tervettä lihavuutta, Kiminkinen lataa."
(https://yle.fi/a/74-20006186)
Yle Perjantain jaksossa oli kyllä "painavaa" asiaa. Kehoni on minullekin arka pala ja vaikea paikka, vaikka paljon olenkin elämänhallinnan ja huonon syömisen syistä pystynyt parantamaan. Samaistuin aika paljon tuohon, mitä Kuhta sanoi - että tarvitsee asiallisia mutta suoria neuvoja, muttei niitä iänikuisia ihmedieetti- ja kaikki muuttu silmänräpäyksessä kun vaan teet näin ja noin -"naistenlehtiohjeita". Kehopositiivisuudella on kyllä rajansa. Minulle esimerkiksi se liikkumisen tooooosi hidas aloittaminen oli helpompaa, kun olin oppinut edes vähän tykkäämään vartalostani ja hyväksymään itseni.
Miten teillä muilla? Kuinka paljon omakuva tai tunteet vaikuttavat esmes juuri tuohon syömiseen? Pelottaako paino? Minua pelottaa, sanon suoraan. En ole enää ihan nuori, enkä halua päätyä vanhana ihan avuttomaan kuntoon.
Kommentit (208)
Vierailija kirjoitti:
En voi katsoa enää Perjantai ohjelmaa tuon juontajan takia. Itseään ja omaa elämäänsä tunkemassa jokaiseen haastatteluun.
Itse en taas sietänyt sitä maalaislääkäriä, telkkari meni kiinni heti kun avas suunsa. En tiedä mikä siinä jätkässä risoo mutta risoo vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiminkinen puhuu 90 % asiaa. Välillä tulee saissea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, inhottavaa se seksin mainostaminen.
Eikö Ullaa hävetä kun mies on seksiaddikti?
Niinkuin Selänteen Sirpa.Hengittämisen, syömisen ja juomisen sekä nukkumisen jälkeen seksi on tärkein asia mitä ihminen tekee
Vessassa käyminen on huomattavasti tärkeämpää, eikä siitäkään tarvitse jauhaa jatkuvasti ja keskustella paljonko ihmiset ulostavat, kuinka usein ja millaista se on.
Miksei nämä naiset mainosta vessakertojaan ja kerro kuinka hyvin ne sujuvat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä asenteesta pitäisi päästä eroon, että "en mä halua muuttaa elämässäni mitään".
Aivan eri keskustelu on se, kuuluuko kenenkään ulkopuolisen (pl. lääkäri) puuttua toisen kehoon, painoon, ulkonäköön. Siihen ei ole kuin yksi oikea vastaus: ei kuulu.
En ymmärrä, miksi sitä on niin vaikea ymmärtää. Ihan mielipuolista on ensin jollan dieetillä kituuttamalla laihduttaa ja luulla, että kilot pysyvät poissa, kun palaa takaisin niihin tapoihin, joita oli ennen laihdutuskuuria.
En usko, että kitukuurilla olija suunnittelee palaavansa entiseen vaan totuttavansa itsensä vähäisempään syömiseen. Vastoin odotuksia syöminen vain palaa ennalleen ja paino nousee vähän lähtötason ylikin.
Nykyään asiantuntevissa laihdutusjutuissa korostetaan sitä, että liikunta ei laihduta, syöminen ratkaisee. Omasta kokemuksesta antaisin kuitenkin neuvon, että vähän liikkuvalla liikunta nimenomaan ratkaisee. Ennen kaikkea se parantaa mielialaa ja auttaa keskittymään, jolloin ns. hermostunut syöminen vähenee automaattisesti.
Suurimman osan laihduttajien ns. kitukuureista ei ole kaukana siitä mitä heidän ja paljonko heidän kuuluisi syödä pysyäkseen normipainossa.
Se pysyvästi laihojen ja normaalipainoisten naisten ruokavalio on aika pieni. Se ei sisällä suuria määriä mitään. Sen lisäksi he vielä liikkuvat.
Lihavat syövät liikaa ja juovat liikaa kaikkea. Liikunta ei voi laihduttaa, jos sitä ruokaa vaan syödään kokoajaan liikaa. Ehkä saadan se painonnousu pysähtymään.
Mikä ihmeen hermostunut syöminen? Jännittää siellä ruokapöydässä ja ei tiedä mitä tekee? Vai syö joka kerta kun hermostuttaa? Se, että syö milloin sattuu on tapa, josta voi opetella eroon. Tiukoistakin ruoka-ajoista voi oppia pitämään kiinni, jos haluaa. Kykeneväthän ihmiset oppimaan saapumaan töihin ajoissa tai muita aikatauluja.
Ihminen joka rakastaa syödä ei voi pysyä laihana. Hän löytää aina syitä syödä, koska hän rakastaa sitä. Näillä joilla on huonot ruokatavat, niin heillä on toivoa. He voivat korjata ne kuntoon ja siten laihtua. Liikunta voi hidastaa tai nopeuttaa kehon muodon muutosta, mutta lopulta se on se energia joka määrittelee sen kehon koon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiinnitin huomioni ohjelmassa haastateltuun naiseen, joka kertoi, että hänen ongelmansa on se, että hän syö jättiannoksia ruokaa. Hän sanoi olevansa myös nirso. Hän oli omien sanojensa mukaan kokeillut kaikki mahdolliset dieetit ja ihmedieetit ja ilmeisesti onnistunut niillä laihtumaankin välillä, mutta aina lihonut takaisin, kun dieetti oli ohi.
Tämä on minusta hämmentävää. Jos tekee aina saman, saa aina saman. Jos haluaa muutosta, silloin täytyy muuttaa jotakin, pysyvästi. Jos ei halua luopua yhtään mistään, jos ei halua muuttaa mitään, niin silloin mikään ei muutu! En ymmärrä, miksi sitä on niin vaikea ymmärtää. Ihan mielipuolista on ensin jollan dieetillä kituuttamalla laihduttaa ja luulla, että kilot pysyvät poissa, kun palaa takaisin niihin tapoihin, joita oli ennen laihdutuskuuria.
Jos ongelmana on isot annoskoot, niin silloin pitää muuttaa joko a) annoskokoja pienemmiksi tai b) annosten sisältöä vähäenergiaisemmiksi. Lopullisesti. Jos maha sanoo, että sen täytyy saada joka aterialla kaksi litraa ruokaa, niin onko pakko vetää kaksi litraa lihaa, perunaa ja pastaa? Miksei söisi kolme desiä lihaa, perunaa ja pastaa ja 1,7 litraa kasviksia, joista 1 litra kypsentämättömänä, erilaisina salaatteina? Eiku joo, kun "en mä tykkää", kun olen nirso. En halua. No se on sitten voi voi.
Ilkeästi sanottuna: Jos ei halua tehdä niitä asioita, jotka auttaisivat painonhallinnassa, niin silloin on minusta aika turha valittaa.
Nätimmin sanottuna: Olisi tärkeää, että jokainen löytäisi oman, itselle sopivan tavan harjoittaa painonhallintaa. Löytäisi sellaiset hyvät elintavat, joiden noudattaminen ei tuntuisi pakkopullalta, kärsimykseltä ja väkinäiseltä, vaan joita haluaisi tehdä ihan vaan sen takia, että niistä nauttii. Löytäisi sellaisia ruoka-aineita, jotka tukevat painonhallintaa ja joista tykkää, ja löytäisi sellaisen lajin, jota haluaa harrastaa sen takia, koska se on vain niin kivaa.
Siitä asenteesta pitäisi päästä eroon, että "en mä halua muuttaa elämässäni mitään".
Aivan eri keskustelu on se, kuuluuko kenenkään ulkopuolisen (pl. lääkäri) puuttua toisen kehoon, painoon, ulkonäköön. Siihen ei ole kuin yksi oikea vastaus: ei kuulu.
Minä ajattelen että dieetin aikana syön miinuskaloreita mutta sitten kun on saavutettu paino niin söisin kulutuksen mukaan. Toki tarvittava kalorimääräkin tippuu.
Toki voisin alkaa nyt jos syömään saman kalorimäärän mitä 30 kiloa kevyempänä söisin mutta tätä ei saa kalorilaskureiden asetuksiin.
Muuten ei omassa elämässäni tarvitsisi muuttaa mitään, harrastan liikuntaa reippaasti ja syön terveellisesti, en jättiannoksia, ei mahdu mahaani.
Vierailija kirjoitti:
"Kiminkisen mukaan lääkäri, joka ei sano potilaalle mitään ylipainosta, syyllistyy hoitovirheeseen."
Naurettava väite. Lihava ihminen kuulee painostaan varmaan jokaisella lekurikäynnillä, mutta mitkä ovat seuraukset? Ei mitään vaikutusta. Lihavat tietävät kyllä, että laihtuminen tekisi hyvää, mutta eihän lääkäri sano kurkkukipuisellekaan "yski vähemmän", niin vaiva paranee. Missä ovat ne tukitoimet, joita laihtumiseen tarvitaan? Se mitä olen lihavien lääkärireissukommentteja eri ketjuissa lukenut, niin vika on juuri siinä että huomautetaan, muttei auteta. Jos lääkärilla ei ole tarjota mitään muuta kuin kertoa "syö vähemmän, liiku enemmän", niin se ei ole auttamista. Jään innolla odottamaan, mitä fiksua tähän kommentoidaan.
Minä en ole kuullut yhdeltäkään lääkäriltä. Sen sijaan itse olen ottanut asiaa puheeksi mutta vastaus on että niinhän se sinun syöpälääkkeesi aiheuttaa painonnousua mutta sitä lääkettä ei olisi hyvä lopettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi tämä kuhta on joka ohjelmassa. Ärsytys.
Ei ole pakko katsoa Kiminkiä. Joitakin voi auttaa normaali ruoka ja kävely. Joillakin on tarve jälkiruokiin usein tai hedelmä/marjat. Se on sitten eri asia mitä ns. herkut sisältävät, koska teollisena niissä on enemmän rasvaa ja sokeria, kuin että joku itse tekee eri reseptillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perjantain juontaja on osaamaton. En katsonut koko ohjelmaa, niin en nähnyt, puhuiko hän tällä kertaa itsestään, ehkä ei, kun lihavuus ei sillai kosketa.
Mutta asiaan.
Ylipainoiselta pitää kysyä ihan ensimmäiseksi, MIKSI hän syö liikaa.
Ruoka on monelle huume. Ninan puheet olivat ruokariippuvaisen ihmisen puhetta - ei riitä, että hänelle kertoo, mitä pitää tehdä, vaan avun pitää mennä tunnetasolle. En ole koskaan kuullut, että alkoholisteja autettaisiin kertomalla, että vissy on viinaa terveellisempää, mutta lihavuutta yritetään kuitenkin hoitaa vain tietopuolisella valistuksella.
Omasta mielestäni en syö liikaa. Syön omasta mielestä vähemmän kuin ollessani hoikka. Tuolloin söin 2400 -2700 kcal. Nyt syön 800-1800 kcal useimmiten, joskus kun on kovasti treenannut niin syön jopa 2500, sen jälkeen jaksaa taas kituuttaa. 7 kg in hitaasti pudonnut sen jälkeen kun sain kilpparilääkkeen.
Syön pieniä annoksia, en mässäile, terveellistä ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Kas, Yle piste fi löytyy juuri juttu jossa valitetaan kun julkisella puolella ei tehdä lapsettomuushoitoja jos BMI on yli 35. Jutussa toki valitellaan että miksi raja on niin tiukka ja ehdoton. Yksityisellä saa toki hoitoa vaikka raja ylittyisi mutta kyllä sielläkin suositellaan laihduttamista.
Jutussa on esitelty molemmat puolet mutta asenne kyllä käy selväksi että taas lihavia kiusataan ja paino on vain numero.
aika epäreilua kyllä, että päihteidenkäyttäjät pääsevät hedelmöityshoitoihin noin vain, mutta joku 35 rajan ylittävä ei. Jos aletaan rajata hedelmöityshoitoihin pääseviä, niin pitää rajata pois muitakin ryhmiä, koska hekin voivat olla taakkana ja vaarallaisia omille lapsilleen. Esimerkiksi kännäävät - ei, se ei ole normaalia, ei edes pikkujouluissa, tupakoitsijat, mielenterveydellisistä sairauksista kärsivät jne. Annetaan lapsenteko-oikeus vain täydellisille ihmisille, sitähän ei kukaan ole maailmassa kokeillut. ainiin, eiku....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jaajaa, pitääpä katsoa tuo, kiitos vinkistä!
Olen 160cm pitkä ja painan arviolta n. 75kg, eli olen lihava, en kuitenkaan obeesi. Mielestäni olisi tarpeen tehdä ero lievästi ylipainoisten ja obeesien välillä, sillä mitään vaarallista ei ole olla pikkuisen pläski.
Itse syön terveellisesti, mutta liikkumiseeni nähden liikaa. En käytä mitään päihteitä, enkä syö suruuni.
Ihmistä pitäisi katsoa yksilönä sillä sellainen hän on. Rakas himoliikkuja-terveysintoilijaystäväni omaa todella korkeat kolesterolit, ja hän on ollut vuosia tiukoilla ruokaavalioilla niiden vaikuttamatta asiaan. Korkeintaan arvo on noussut. Toinen ystäväni on myös terveyden perikuva, ja hänellä verenpaine on ongelmana. Ensin mainittu syö statiineja, ja toinen napsii verenpainelääkkeitä sairauksiin jotka pitäisi ennemminkin olla minulla. On jotenkin hassua että minun pitäisi elää kuten he elävät, jotta pysyisin terveenä, jona olen pysynyt koko elämäni ajan. Tätini on nyt 75v, ja edelleen vetää röökiä askin päivässä. Terve, keuhkoahtauman alkua ja siihen lääkkeet. Hyvä ystäväni sairastui keuhkosyöpään vaikka ei ole koskaan polttanut. Elämä on oikeasti tällaista, ei nämä ole mitään poikkeustapauksia.
Terve ja keuhkoahtaumatauti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perjantain juontaja on osaamaton. En katsonut koko ohjelmaa, niin en nähnyt, puhuiko hän tällä kertaa itsestään, ehkä ei, kun lihavuus ei sillai kosketa.
Mutta asiaan.
Ylipainoiselta pitää kysyä ihan ensimmäiseksi, MIKSI hän syö liikaa.
Ruoka on monelle huume. Ninan puheet olivat ruokariippuvaisen ihmisen puhetta - ei riitä, että hänelle kertoo, mitä pitää tehdä, vaan avun pitää mennä tunnetasolle. En ole koskaan kuullut, että alkoholisteja autettaisiin kertomalla, että vissy on viinaa terveellisempää, mutta lihavuutta yritetään kuitenkin hoitaa vain tietopuolisella valistuksella.
Omasta mielestäni en syö liikaa. Syön omasta mielestä vähemmän kuin ollessani hoikka. Tuolloin söin 2400 -2700 kcal. Nyt syön 800-1800 kcal useimmiten, joskus kun on kovasti treenannut niin syön jopa 2500, sen jälkeen jaksaa taas kituuttaa. 7 kg in hitaasti pudonnut sen jälkeen kun sain kilpparilääkkeen.
Syön pieniä annoksia, en mässäile, terveellistä ruokaa.
Valehtelet. Syöt enemmän, kuin mitä tuossa kerrot. Et ole geneettinen ihme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt Kiminkinen canceloidaan. Odottakaa vain!
Eikös jo Pippa Laukankin kimppuun vähän hyökätty kun hän kehtasi ehdottaa että lihavien kannattaisi laihduttaa?
pippa laukan persoonallisuuden pohjalla on anoreksiapippa. KAikki hänen höykytyksensä lihavien suuntaan kumpuaa sieltä. pippan laihduttamat julkkisläskit ovat sitten kuitenkin taas alkaneet lihoa takaisin, että se siitä pippan asiantuntijuudesta.
Luuletko että kuvausten jälkeen Pippa seisoo kaikkien jääkaapilla 247 ja vahtii mitä läskit pistää suuhunsa :D
Joo, syytetään vaan kaikkia muita paitsi itseään.
En luule. Vaan se todistaa väitteen siitä, että lihava ei laihdu pysyvästi, jos lihavuuden perimmäistä syytä ei pystytä tunnistamaan ja hoitamaan sitä pois. On suorastaan terveydelle haitallista tuollaiset pippalaukan ja suurimmanpudottajan kaltaiset ohjelmat, joissa hehkutetan suurta painonpudotusta ja sitten osallistujat lihovat ohjelman jälkeen takaisin (koska sitä perimmäistä syytä ei hoidettu).
en käsitä miten yksikään lääkäri haluaa tahallisesti vahingoittaa potilaitaan noin niinkuin laukan tapaiset ja suostuvat osallistumaan ohjelmiin, jossa toimitaan terveydelle haitallisella tavalla. Pahimmillaan osallistujat ovat ainaisessa jojoilukierteessä, joka on terveydelle lihavuuttakin haitallisempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tota noin, onkos se nyt niin, että jos ei ole lihava, ei kuole, mutta jos on lihava, kuolee?
Näinhän sitä yritetään väittää. Tärkeintä olisi tietää oma riskitekijät ja miten niihin voi vaikuttaa. On täysin turhaa ampua isolla tykillä kukkakärpäsiä, kun pitäisi olla jo tiedossa että jos ihmisellä on esim. hormoniherkkä rintasyöpäsuku, niin silloin hänen ei kannata syödä itse hormoneja, ja mikäli verenpainetautia niin silloin pitää kiinnittää huomio niihin omiin verenpaineisiin.
Mun verenpaineet oli aamulla mitatessa 98/58, ja pulssi 52, vaikka olin juuri juonut aamukahvin ja syönyt leivän. Olen lihava, mutta ei minulla ole taipumusta korkeisiin verenpaineisiin.
Minua alkaa oikeasti stressaamaan jo työterveyshuolto. Olen 172cm pitkä ja painan 78 kg. Koska teen yöpainotteista vuorotyötä, terveystarkastuksia on useammin. Verenpaine on normaali, kuten kolesteroli. Harrastan liikuntaa ja lihaskuntoni on ikäisekseni hyvä. Eläkkeeseen 4 vuotta enää.
Työterveyshoitaja soittaa kaksi kertaa vuodessa ja kysyy, joko olen laihtunut, paljon nyt painan. Kerran vuodessa käyn tarkastuksessa ja joka kerta aina takerrutaan ylipainoon. Ja tuntuu, että on pettymys, kun verenpaine kunnossa ja ei mitään vaivoja ole. Viimeksi soitti toukokuussa, että joko olen tiputtanut painoa 10 kg ja pitäisikö kolestetoolit ottaa, että joko olisi arvot huonontuneet.
Onneksi ei montaa vuotta enää, niin pääsen eläkkeelle. Loppuu nämä painokyselyt. Ehkä se 10 kg tippuu, kun loppuu vuorotyö
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys kuuluu, kuvitteleeko joku että ylipaino, pienempikin, olisi terveydelle jollain tapaa hyvä asia ja edistäisi sitä? Ja jos joku vastaa kyllä, niin millähän tavalla? Yksinkertaisesti siitä ekstrapainosta ei ole elimistön toiminnalle hyötyä, vaan se on vain haittatekijä.
Kyllä jokainen tulee hyväksyä ja arvostaa sellaisena kuin on, mutta lihavuuden ihannointi on yhtä epätervettä kuin anorektisten mallien. Epäterveellisyyttä ei tulisi millään lailla ihannoida ja kannustaa ihmisiä siihen, tai ettei edes lääkäri saisi sanoa asiasta. Sehän on riskitekijä terveydelle joka vaikuttaa moneen asiaan, kyllä siihen tulee puuttua. Aivan kuin siihenkin jos joku alkaa muuttumaan vaarallisen laihaksi.
Kehopositiivisuus ei ole lihavuuden ihannointia vaan haitallisen laihdutuspuheen välttämistä. Haitallinen laihdutuspuhe ei auta ketään laihduttamaan vaan on pelkkää l*skivihaa. L*skivihaajan tavoite on saada lihava tuntemaan itsensä huonoksi ja epäonnistuneeksi jne. Itseinho ei auta ketään laihtumaan, päinvastoin, se syöksee syömishäiriöihin ja jojoiluun ja ajaa normaalipainoisetkin dieettiruljanssiin. Päinvastoin, itsensä arvostaminen voi johtaa itsensä ja kehonsa parempaan kohteluun.
Huomauttaisin että kaikilla ylipainoisilla ei ole epäterveelliset elämäntavat esim. mässäilyä, isoja annoksia tai napostelua vaan ylipaino on voinut tulla sairauksien ja lääkkeiden myötä. Näin minulla. Sinun ei tarvitse puuttua minun painooni vaan voit pitää huolen ihan omista asioistasi. Minä olen yrittänyt laihduttaa jo normaalipainoisena ja edelleen yritän laihduttaa. "Puuttua" ja huomautella ja haukkua ei kenenkään tarvitse, se ei minun tapauksessani auta.
https://syomishairioliitto.fi/blogi/mita-laihdutuskulttuurilla-tarkoite…
Älä ota henkilökohtaisesti, sillä en ole puuttunut Sinun asioihisi, tämä on yleinen keskustelupalsta. Kuten kirjoitin, jokaista tulee arvostaa ja hyväksyä sellaisena kuin on. Mutta ei kaikkien ihmisten tarvitse olla eivätkä ole niin herkkänahkaisia kuin sinä. Tottakai terveellisiin elämäntapoihin on hyvä kannustaa positiivisuudella eikä lietsoa itseinhoa. Mutta jos jollain ei onnistu ja lääkäri mainitsee sanan laihdutus niin kauheaa vihaa? Mielestäni on lääkärin velvollisuus asia ottaa esiin, sillä moni ei ymmärrä miten se pienikin ylipaino voi aiheuttaa mm. uniapneaa tai vaikeuttaa jotain muuta sairautta. Se on ok miehille sanoa että voisi koittaa elää terveellisemmin, kiloja pois, tupakkaa ja alkoa vähentää, mutta kun lääkäri sanoo naiselle painosta niin "kauheaa l ä skivihaa ja lääkärin syy ettei laihdutus onnistu ja iskee syömishäiriö".
Suomalaiset on lihavampia kuin koskaan, ei tuo kehopositiivisuus taida toimia. Tai ei sitä ainakaan tarvitse joka paikassa toitottaa että "ok ok olla 200-kiloinen". Saa olla jokainen toki, mutta ihan yhtä ok on olla anorektinen, alkoholisti ym.
laihdutus ei auta eikä potilasta saisi kehottaa laihduttamaan, koska tiedetään, että laihduttajat päätyvät jojoilijoiksi.
Laihdutuskommenttien sijaan, pitäisi selvittää ylipainon syy ja korjata se. Sen jälkeen sitten etsitään yksilöllisesti sopiva elämäntapa, joka siis käsittää myös oikean ruokailurytmin (Sekin pitää selvittää yksilöllisesti)
Mahtaa tulla kalliiksi tällainen yksilöterapiaa, seurantaa ja ohjeistusta vaativa yksilöllinen hoitotyö puhumattakaan mistä saadaan henkilökunta tekemään se. Verrataan vaikka nyt olemassa olevaan pulaan henkilökuntaan vanhusten huollossa tai lasten päiväkodeissa tai kouluissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka jatkaisit hyvinkin kevyellä ja vhh ruokavaliolla, lisäisit liikuntakin niin elimistö vetää jokaikisen kalorin itseensä ja lihot vähintäänkin samat kilot takaisin ja se taas vaikuttaa psyykeeseen ja lannistaa. Taas tulee muutama kg lisää.
Muistaakseni Hesarin lihavuutta ja terveyttä käsittelevien artikkeleiden kommenttikentässä on yksi ja sama tyyppi, joka joka ikiseen lihavuusartikkeliin kommentoi juuri tätä, ihan spämmäykseen saakka toistaen. Hän vastaa usein toisten kommentoijien viesteihin ja toistaa papukaijan lailla yhtä ja samaa: kukaan ei onnistu laihtumaan pysyvästi, koskaan.
Tätä olen oikeastaan vähän kauhulla odottanut, kun itsellä nyt parisen vuotta takana "uutta" elämää, uusin elintavoin. Kun kasvisten syöntiä ja liikuntaa reilusti lisäämällä onnistuin pudottamaan yli 20 kiloa painoa pois ja jatkan valitsemallani tiellä, niin missä vaiheessa elimistöni omaksuu tuon, että se alkaa vetää jokaikisen kalorin itseensä ja lihoo vähintäänkin samat kilot takaisin.
Joka paikasta saa lukea vain tuota: kukaan ei onnistu, kaikki lihovat takaisin, elimistö ei suostu luopumaan kiloistaan, liikunnasta ei ole hyötyä, aineenvaihdunta menee ihan sekaisin ja sakkaa... Oma kokemus tähän asti on ihan toinen, mutta silti odotan koko ajan, milloin tämä kaikki páska osuu minun kohdalleni, koska täytyyhän sen osua, kun sitä joka paikassa toitotetaan.
Elämäntapani muuttuivat pysyvästi, koska muutin ne pysyvästi. Milloin alkaa se takaisin lihominen? (Ei, en halua sitä, pelkään sitä.)
Kiinnitin huomiota tuohon samaan tyyppiin, joka hoki laihtumisen mahdottomuutta. . Hänen tekstinsä olivat jotenkin ahdistavia ja ne olisi pitänyt poistaa. Muistan ajatelleeni, että toivottavasti kukaan painoansa pudottava ei lue kommentteja. Se sama tyyppi kommentoi muitakin aiheita ja on todella ilkeä.
Tämän Hesarin kommentoijan kaltaisilla ihmisillä on omia ongelmia, joita he (tiedostamattaan?) projisoivat muihin. Hän ei kenties ole itse onnistunut tiputtamaan painoaan pysyvästi eikä hänen kapasiteettinsa riitä sen ymmärtämiseen, että hän ei ole yhtä kuin muut. Tai sitten hän haluaa vain oksentaa omaa itseinhoaan mukatietäväisten kommenttien muodossa.
En muutenkaan ymmärrä sitä, että ensin valitetaan siitä, kuinka ylipainoiset eivät laihduta ja samaan hengenvetoon alkaa pelottelu siitä, kuinka laihdutus ei tule koskaan onnistumaan ja kilot tulevat aina takaisin. Miten motivoit ketään pudottamaan painoaan tällaisilla puheilla? Joidenkin puheista tulee vaikutelma siitä, että ylipainoisten ei edes haluta pääsevän liikakiloista eroon vaan heitä tahdotaan vain sättiä, syyllistää, pelotella ja lannistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys kuuluu, kuvitteleeko joku että ylipaino, pienempikin, olisi terveydelle jollain tapaa hyvä asia ja edistäisi sitä? Ja jos joku vastaa kyllä, niin millähän tavalla? Yksinkertaisesti siitä ekstrapainosta ei ole elimistön toiminnalle hyötyä, vaan se on vain haittatekijä.
Kyllä jokainen tulee hyväksyä ja arvostaa sellaisena kuin on, mutta lihavuuden ihannointi on yhtä epätervettä kuin anorektisten mallien. Epäterveellisyyttä ei tulisi millään lailla ihannoida ja kannustaa ihmisiä siihen, tai ettei edes lääkäri saisi sanoa asiasta. Sehän on riskitekijä terveydelle joka vaikuttaa moneen asiaan, kyllä siihen tulee puuttua. Aivan kuin siihenkin jos joku alkaa muuttumaan vaarallisen laihaksi.
Kehopositiivisuus ei ole lihavuuden ihannointia vaan haitallisen laihdutuspuheen välttämistä. Haitallinen laihdutuspuhe ei auta ketään laihduttamaan vaan on pelkkää l*skivihaa. L*skivihaajan tavoite on saada lihava tuntemaan itsensä huonoksi ja epäonnistuneeksi jne. Itseinho ei auta ketään laihtumaan, päinvastoin, se syöksee syömishäiriöihin ja jojoiluun ja ajaa normaalipainoisetkin dieettiruljanssiin. Päinvastoin, itsensä arvostaminen voi johtaa itsensä ja kehonsa parempaan kohteluun.
Huomauttaisin että kaikilla ylipainoisilla ei ole epäterveelliset elämäntavat esim. mässäilyä, isoja annoksia tai napostelua vaan ylipaino on voinut tulla sairauksien ja lääkkeiden myötä. Näin minulla. Sinun ei tarvitse puuttua minun painooni vaan voit pitää huolen ihan omista asioistasi. Minä olen yrittänyt laihduttaa jo normaalipainoisena ja edelleen yritän laihduttaa. "Puuttua" ja huomautella ja haukkua ei kenenkään tarvitse, se ei minun tapauksessani auta.
https://syomishairioliitto.fi/blogi/mita-laihdutuskulttuurilla-tarkoite…
Älä ota henkilökohtaisesti, sillä en ole puuttunut Sinun asioihisi, tämä on yleinen keskustelupalsta. Kuten kirjoitin, jokaista tulee arvostaa ja hyväksyä sellaisena kuin on. Mutta ei kaikkien ihmisten tarvitse olla eivätkä ole niin herkkänahkaisia kuin sinä. Tottakai terveellisiin elämäntapoihin on hyvä kannustaa positiivisuudella eikä lietsoa itseinhoa. Mutta jos jollain ei onnistu ja lääkäri mainitsee sanan laihdutus niin kauheaa vihaa? Mielestäni on lääkärin velvollisuus asia ottaa esiin, sillä moni ei ymmärrä miten se pienikin ylipaino voi aiheuttaa mm. uniapneaa tai vaikeuttaa jotain muuta sairautta. Se on ok miehille sanoa että voisi koittaa elää terveellisemmin, kiloja pois, tupakkaa ja alkoa vähentää, mutta kun lääkäri sanoo naiselle painosta niin "kauheaa l ä skivihaa ja lääkärin syy ettei laihdutus onnistu ja iskee syömishäiriö".
Suomalaiset on lihavampia kuin koskaan, ei tuo kehopositiivisuus taida toimia. Tai ei sitä ainakaan tarvitse joka paikassa toitottaa että "ok ok olla 200-kiloinen". Saa olla jokainen toki, mutta ihan yhtä ok on olla anorektinen, alkoholisti ym.
laihdutus ei auta eikä potilasta saisi kehottaa laihduttamaan, koska tiedetään, että laihduttajat päätyvät jojoilijoiksi.
Laihdutuskommenttien sijaan, pitäisi selvittää ylipainon syy ja korjata se. Sen jälkeen sitten etsitään yksilöllisesti sopiva elämäntapa, joka siis käsittää myös oikean ruokailurytmin (Sekin pitää selvittää yksilöllisesti)
Mahtaa tulla kalliiksi tällainen yksilöterapiaa, seurantaa ja ohjeistusta vaativa yksilöllinen hoitotyö puhumattakaan mistä saadaan henkilökunta tekemään se. Verrataan vaikka nyt olemassa olevaan pulaan henkilökuntaan vanhusten huollossa tai lasten päiväkodeissa tai kouluissa.
tulee halvemmaksi kuin nykyinen lihavuuden ja siihen liittyvien sairauksien hoito. Tuossakin ennaltaehkäisy on avainsanana. Esim. nina kuhta väitti, että on aina ollut tunnesyöjä. Se ei voi pitää paikkaansa. Vauvat esimerkiksi osaavat syödä oikein. (tästä poisluettuna sairaudet, jotka voivat vaikuttaa syömisiin)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys kuuluu, kuvitteleeko joku että ylipaino, pienempikin, olisi terveydelle jollain tapaa hyvä asia ja edistäisi sitä? Ja jos joku vastaa kyllä, niin millähän tavalla? Yksinkertaisesti siitä ekstrapainosta ei ole elimistön toiminnalle hyötyä, vaan se on vain haittatekijä.
Kyllä jokainen tulee hyväksyä ja arvostaa sellaisena kuin on, mutta lihavuuden ihannointi on yhtä epätervettä kuin anorektisten mallien. Epäterveellisyyttä ei tulisi millään lailla ihannoida ja kannustaa ihmisiä siihen, tai ettei edes lääkäri saisi sanoa asiasta. Sehän on riskitekijä terveydelle joka vaikuttaa moneen asiaan, kyllä siihen tulee puuttua. Aivan kuin siihenkin jos joku alkaa muuttumaan vaarallisen laihaksi.
Kehopositiivisuus ei ole lihavuuden ihannointia vaan haitallisen laihdutuspuheen välttämistä. Haitallinen laihdutuspuhe ei auta ketään laihduttamaan vaan on pelkkää l*skivihaa. L*skivihaajan tavoite on saada lihava tuntemaan itsensä huonoksi ja epäonnistuneeksi jne. Itseinho ei auta ketään laihtumaan, päinvastoin, se syöksee syömishäiriöihin ja jojoiluun ja ajaa normaalipainoisetkin dieettiruljanssiin. Päinvastoin, itsensä arvostaminen voi johtaa itsensä ja kehonsa parempaan kohteluun.
Huomauttaisin että kaikilla ylipainoisilla ei ole epäterveelliset elämäntavat esim. mässäilyä, isoja annoksia tai napostelua vaan ylipaino on voinut tulla sairauksien ja lääkkeiden myötä. Näin minulla. Sinun ei tarvitse puuttua minun painooni vaan voit pitää huolen ihan omista asioistasi. Minä olen yrittänyt laihduttaa jo normaalipainoisena ja edelleen yritän laihduttaa. "Puuttua" ja huomautella ja haukkua ei kenenkään tarvitse, se ei minun tapauksessani auta.
https://syomishairioliitto.fi/blogi/mita-laihdutuskulttuurilla-tarkoite…
Älä ota henkilökohtaisesti, sillä en ole puuttunut Sinun asioihisi, tämä on yleinen keskustelupalsta. Kuten kirjoitin, jokaista tulee arvostaa ja hyväksyä sellaisena kuin on. Mutta ei kaikkien ihmisten tarvitse olla eivätkä ole niin herkkänahkaisia kuin sinä. Tottakai terveellisiin elämäntapoihin on hyvä kannustaa positiivisuudella eikä lietsoa itseinhoa. Mutta jos jollain ei onnistu ja lääkäri mainitsee sanan laihdutus niin kauheaa vihaa? Mielestäni on lääkärin velvollisuus asia ottaa esiin, sillä moni ei ymmärrä miten se pienikin ylipaino voi aiheuttaa mm. uniapneaa tai vaikeuttaa jotain muuta sairautta. Se on ok miehille sanoa että voisi koittaa elää terveellisemmin, kiloja pois, tupakkaa ja alkoa vähentää, mutta kun lääkäri sanoo naiselle painosta niin "kauheaa l ä skivihaa ja lääkärin syy ettei laihdutus onnistu ja iskee syömishäiriö".
Suomalaiset on lihavampia kuin koskaan, ei tuo kehopositiivisuus taida toimia. Tai ei sitä ainakaan tarvitse joka paikassa toitottaa että "ok ok olla 200-kiloinen". Saa olla jokainen toki, mutta ihan yhtä ok on olla anorektinen, alkoholisti ym.
laihdutus ei auta eikä potilasta saisi kehottaa laihduttamaan, koska tiedetään, että laihduttajat päätyvät jojoilijoiksi.
Laihdutuskommenttien sijaan, pitäisi selvittää ylipainon syy ja korjata se. Sen jälkeen sitten etsitään yksilöllisesti sopiva elämäntapa, joka siis käsittää myös oikean ruokailurytmin (Sekin pitää selvittää yksilöllisesti)
Mahtaa tulla kalliiksi tällainen yksilöterapiaa, seurantaa ja ohjeistusta vaativa yksilöllinen hoitotyö puhumattakaan mistä saadaan henkilökunta tekemään se. Verrataan vaikka nyt olemassa olevaan pulaan henkilökuntaan vanhusten huollossa tai lasten päiväkodeissa tai kouluissa.
tulee halvemmaksi kuin nykyinen lihavuuden ja siihen liittyvien sairauksien hoito. Tuossakin ennaltaehkäisy on avainsanana. Esim. nina kuhta väitti, että on aina ollut tunnesyöjä. Se ei voi pitää paikkaansa. Vauvat esimerkiksi osaavat syödä oikein. (tästä poisluettuna sairaudet, jotka voivat vaikuttaa syömisiin)
Kyllä, saattaisi tosiaan tulla halvemmaksi tai tasapeli mikä sekin olisi erinomainen tulos! Onkohan tällaista kokeilua tehty pienemmälle joukolle ja saatu hyviä tuloksia? Olisipa mielenkiintoista lukea aiheesta.
Ihan asiakirjoitus muuten mutta kylläpä alkoholin epäterveellisyydestäkin paasataan. Liikaa juovia syyllistetään jne.