Lue keskustelun säännöt.
Miehen tapa lopettaa tapailu, onko normaalia?
26.11.2022 |
Olen tapaillut puoli vuotta miestä. Tapailu alkoi ja edistyi hitaasti, tarkoituksella, ja ollaan sovittu että katsotaan mihin menee ilman mitään suuria paineita. Minulla on takana avioero ja mies taas ei vuosiin ole kunnolla seurustellut, joten puhuimme yhdessä asian heti alussa, kumpikaan ei ole valmis vakavaan suhteeseen ihan heti. Tämä onkin ollut toimivin ihmissuhde ikinä, olen ollut tosi hyvällä mielellä, luottavainen, onnellinen.
Nyt mies on käytännössä ihan yllätyksenä muuttanut suhtautumisensa, tai ainakin käytöksensä. Kaikki kulminoitui tapahtumaan, jossa mies oli minun avecini ja minun kutsumani. Tässä illassa mies ei edes istunut kanssani samaan pöytään, jutteli niiden kanssa jotka etäisesti tuntee, ei huomioinut minua ollenkaan, ei sanonut minulle juuri mitään koko illan aikana tai edes hymyillyt kun kävin kysymässä viihtymisiä. Lähti kesken illan sanomatta sanaakaan, myöhemmin laittoi vain tyyliin "jaa niin sori siitä olin varmaan väsynyt". Ero aiempaan on huomattava. Emme ennenkään ole olleet mitään kyljessä nyhjöttäviä, mutta kuitenkin selkeästi yhdessä.
Käytös on koko ajan ollut enemmän tuon tyylistä, tämä yksi ilta vain esimerkkinä, olen siis ymmärtänyt että mies on kyllästynyt minuun/suhteeseemme. Tämä on täysin ok vaikka totta kai harmittaa ja olen surullinen, mutta mies ei ole minulle mitään velkaa. Mutta nyt minusta tuntuu tosi pahalta, että ei missään kohtaa ole itse kertonut asiaa minulle. Antaa ymmärtää, että ei haluja jatkaa, mutta ei sano asiaa.
Mietin tätä pitkään, ja koska kyseessä on ensimmäinen suhteeni eron jälkeen, ja ensimmäinen tapailusuhde käytännössä muutenkaan koskaan, koska aiempi suhde kesti lukion ekasta aikuisuuteen enkä ole koskaan treffaillut, niin miten näissä kuuluu toimia? Olemme molemmat 37v. Onko tämä yleistä näin aikuisessa tapailumaailmassa, onko minulla oikeus pyytää miestä itse kertomaan tuntonsa ja toiveensa, vai tulisiko vaan unohtaa koko tyyppi näiden vihjailuden perusteella? Saanko olla harmistunut, tai toki kai saan olla, mutta onko miehen käytös ok vai näinkö aikuiset ihmiset oikeasti lopettaa suhteet?
Mitä tekisit asemassani? Pyytäisitkö miestä vielä tapaamaan ja keskustelemaan vai laittaisitko esim viestin jossa kerrot kuinka harmittaa että selkeää lopetusta asialle ei tehty, vai jättäisitkö asian vain niikseen?
Kertokaa vaikka samalla kokemuksia, jos olette kokeneet vastaavaa. Harmittaa suuresti myös se, että olen avautunut miehelle paljon syvimmistä ajatuksistani, ja nyt tuntuu halvalta. Oma vikani tottakai, miksi en osannut erottaa aitoa yhteyttä satunnaisesta turhanpäiväisestä.
Kommentit (66)
Teet itsestäsi säälittävän, jos otat yhteyttä. Unohda koko ihminen. Miksi antaisit mulkun egolle pönkitystä näyttämällä kuinka olet kiinnostunut moisesta huonokäytöksisestä paskapäästä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet vaan rasittava eikä mies jaksa sinua. Siinä hän teki virheen kun kutsui sinut mukaan illanistujaisiin jos kerran halusi pitää hauskaa kavereiden kanssa, tai ehkä tilanne vain ajautui siihen.
Se oli Ap joka miehen kutsui avecikseen eikä toisinpäin.
Mies yrittää saada sinut juoksemaan perässään.
Anna hänen maistaa omaa lääkettään eli unohda koko tyyppi.
Etsi joku aito tosimies, joka ei puhu eikä välttämättä pussaakaan, mutta on selkeä.
Tuo miehen käytös avec-illassa sinun kuvauksen perusteella tosi outoa.
Jatko? Mitenkäs te ootte tähän asti sopineet tapaamiset? Kumpi vai molemmat olleet aloitteellisia?
Kun tapaatte seuraavan kerran, niin puhukaa. Turha jäädä toiseen roikkumaan, jos selvästi alkaa kangertaa jomman kumman puolelta.
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos ap onkin loukannut miestä jotenkin ja mies ei osaa käsitellä eikä ottaa puheeksi loukkaantumisen kokemustaan? Jengi täällä neuvoo vaan katkaisemaan itse suhteen edes kysymättä mikä on vialla, ok. En tajua. Aikuiset ottavat rakentavasti asioita puheeksi, vaikka siitäkin seuraisi ero. Tollainen yhtäkkinen selvittämättä lopettaminen johtaa siihen, että ap jää vain arpomaan mitä tapahtui. Parempi siis ottaa puheeksi ja kysyä ensin suoraan.
Tutkimusten mukaan käsittelemättä jääneet loukkaantumiset voi aiheuttaa mm.seksuaalista haluttomuutta, etääntymistä. Kuinkahan moni pettäminen ja ero olisi estettävissä ihan vaan sillä, että ihmiset tunnistaisivat, ottaisivat puheeksi ja käsittelisivät loukkaantumisen kokemuksensa. Niitä tulee joka tapauksessa ihmissuhteissa lukuisia, tahattomastikin.
Ap:ko se tässä kirjoittaa itselleen ja toivoo että jäisi ns. voittajaksi olemalla itse se toista jollain tavalla loukannut osapuoli? Helpompi hyväksyä tilanne noin päin? Koita nyt vaan jo ymmärtää, että tällä kertaa sinä olit kiinnostunut, mutta mies ei. Itsetuntoa vaaditaan tapailuissa, sillä yksipuolisia ihastumisia omalta puolelta tulee vastaan väistämättäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos ap onkin loukannut miestä jotenkin ja mies ei osaa käsitellä eikä ottaa puheeksi loukkaantumisen kokemustaan? Jengi täällä neuvoo vaan katkaisemaan itse suhteen edes kysymättä mikä on vialla, ok. En tajua. Aikuiset ottavat rakentavasti asioita puheeksi, vaikka siitäkin seuraisi ero. Tollainen yhtäkkinen selvittämättä lopettaminen johtaa siihen, että ap jää vain arpomaan mitä tapahtui. Parempi siis ottaa puheeksi ja kysyä ensin suoraan.
Tutkimusten mukaan käsittelemättä jääneet loukkaantumiset voi aiheuttaa mm.seksuaalista haluttomuutta, etääntymistä. Kuinkahan moni pettäminen ja ero olisi estettävissä ihan vaan sillä, että ihmiset tunnistaisivat, ottaisivat puheeksi ja käsittelisivät loukkaantumisen kokemuksensa. Niitä tulee joka tapauksessa ihmissuhteissa lukuisia, tahattomastikin.
Ei tuo mies kovin aikuiselta vaikuta, jos loukkaantuu ja sitten salaa vihaisenä möllöttää. Miksi ap:n pitäisi silti olla aikuinen ja alkaa tonkia syitä ja selityksiä? Tuleeko miehestä kuitenkaan sen aikuisempaa, vai jatkuuko suhde lapsi-aikuinen-suhteena?
Minä tonkisin ihan vaan oman mielenrauhan vuoksi, koska ainakin mulla tuo jäisi kummittelemaan päähän, että mitä loppujen lopuksi tapahtui.
Juuri näin ^, ap:n oman mielenrauhan vuoksi kannattaa selvittää, vaikka ero tulisikin.
Vielä yleisesti: mielestäni hieman ihmeellisiä neuvoja täällä ihmiset antaa. Moni ei taida tietää/tajuta, että meillä on hirveästi ihmisiä, kaikissa sukupuolissa, jotka eivät välttämättä edes osaa itse tunnistaa loukkaantumisiaan saati puhua niistä ja käsitellä niitä. Sitten vaan "jätetään, ettei pönkitetä toisen egoa" ja/tai paljasteta omaa haavoittuvuutta. Ei ole hyvä itsetunto, jos noin ajattelee eikä pidä itseään edes aikuismaisen selityksen arvoisena (mieheltä).
Itse miehenä, kun olin viimeksi sinkku ja tapailin eri naisia, pyrin aina sanomaan naiselle suoraan jos en halunnut jatkaa tapailua. Vaikeaahan se oli, ja vaikeammaksi tuli jos tapailua oli jatkunut jo pitkään ja näki, että toinen osapuoli tykkäsi. Mutta kyllä se aina helpotti kun sen sai kerrottua. Varmasti on monelle helpompaa ruveta ilmaisemaan tyytymättömyyttään muilla tavoin, tai ghostata sanomatta yhtään mitään. Se vain on tosi julmaa toista osapuolta kohtaan.
Kaveri tapaili yhtä naista useamman vuoden ja luuli heillä olevan jotain juttua, kunnes nainen kertoi tapailleensa koko tuon ajan myös toista miestä ja aloittaneensa lopulta parisuhteen hänen kanssaan. Oli tosi iso kolaus kaverille jolla tunteet olivat jo ehtineet herätä.
Ei se tosiaan ole mikään sukupuolesta riippuva asia että kuinka tapailu lopetetaan, eikä sitä voi aina päätellä mitenkään toisen käytöksestä että kuinka toinen toimii jos tapailu ei enää kiinnosta. Mielestäni jos toinen lopettaa tapailun muuten kuin sanomalla toiselle suoraan, ettei halua enää tapailla, on kyse käytöstapojen puutteesta. Ehkä joissakin tapauksissa myös jonkinlaisesta sadismista, jos ihminen ymmärtää aiheuttavansa toiselle tuskaa ja hämmennystä.
Ap:lle voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen sijaan, että mietit miehen käytöstä mieti mieluummin mitä sinä tahdot ja haluat tässä tilanteessa. Miehen aivoituksia ei meistä kukaan arvaa ja hänen tapansa on hänen tapansa toimia.
Jos sinulle on tärkeää tietää, missä mennään otat sen tietenkin selville. Se on sinun persoonasi, sinun elämäsi, sinun tapasi toimia ihmisten kanssa.
Kun olet jo yhden eron kokenut ja siitä selviämässä tärkein asia sinulle on nyt arvostaa itse itseäsi ja vahvistua toimimaan ihmisten kanssa niin, että voit hyvin. Joskus joudut näkemään vaivaa ja valitettavasti törmäämään kaikenlaisiin tapauksiin, mutta ota ne harjoitteina.
Jos mies ei osaa keskustella asiasta joudut sinä tekemään päätökset silloin hänenkin puolestaan. Pääasia, että toimit niin kuin parhaaksi itsellesi uskot. Suhteenne ei ole vielä niin vahvalla pohjalla, että sinun pitäisi ottaa vastuu hänen tunteistaan ja miettiä diplomaattisia ratkaisuja.
Itse kysyisin suoraan mieheltä, mitä hän a) haluaa meidän suhteelta b) mitä hän tuntee minua kohtaan. Jos ei puolessa vuodessa ole selvittänyt näitä kahta asiaa eikä osaa antaa suoraa vastausta, niin turha sitä on ihmisessä roikkua, jos itse haluaa vakavan suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka annat itseäsi kohdella...
Ihan sama vaikka ois mitä tapailua, jos olette sopineet että olette yhdessä silloin pitäisi käyttäytyä niikuin normaalisti suhteessa käyttäydytään.
Itselläni oli nuorena pari seurustelusuhdetta, jotka molemmat etenivät siten, että heti ensimmäisestä illasta oli selvää, että seurustellaan ja suhteet tuotiin myös julkisuuteen, siis esiteltiin ystäville ja perheille. Myös avioliittoni eteni samalla tavalla.
Nyt kun olen melkein 40v eronnut kahden lapsen äiti, niin tosiaan on tullut yllätyksenä tuo tapailukulttuuri. Ennen tätä aikaa en ollut koskaan ollut edes varsinaisilla treffeillä kenenkään tuntemattoman tai netissä tavatun kanssa, vaan suhteet alkoi aina hyvin suoraviivaisesti.
Mies, joka on vuosia elänyt tuossa tapailukulttuurissa, ajattelee suhteista todennäköisesti hyvin eri tavalla kuin sinä. Sinulle tuo, mitä teillä oli, oli sitoutunutta seurustelua, mutta mies pystyy elämään tuollaista vaihetta ilman mitään sitoutumista tai tulevaisuuden suunnitelmaa. Hän vain tapailee. Et välttämättä ollut edes ainut, joka hänellä oli kierroksessa yhtä aikaa.
Tuollaisiin pari kertaa törmänneenä sanoisin, että kannattaa mieluummin hakeutua niiden myös eronneiden, eli pitkissä suhteissa olleiden miesten seuraan. Heidän kanssaan ajatusmaailma voi olla edes jollain tapaa sama. Toki kannattaa vähän kuulostella eron syytä, ettet esim. tule ottaneeksi jotain väkivaltaista, vastuutonta (esim. jos lapsia, ja hoitaa heitä vain joka toinen viikonloppu, eli exänsä aika yksin vastaa lasten asioista ja on varmaan vastannut jo suhteen aikana), kontrolloivaa liian mustasukkaista miestä tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos ap onkin loukannut miestä jotenkin ja mies ei osaa käsitellä eikä ottaa puheeksi loukkaantumisen kokemustaan? Jengi täällä neuvoo vaan katkaisemaan itse suhteen edes kysymättä mikä on vialla, ok. En tajua. Aikuiset ottavat rakentavasti asioita puheeksi, vaikka siitäkin seuraisi ero. Tollainen yhtäkkinen selvittämättä lopettaminen johtaa siihen, että ap jää vain arpomaan mitä tapahtui. Parempi siis ottaa puheeksi ja kysyä ensin suoraan.
Tutkimusten mukaan käsittelemättä jääneet loukkaantumiset voi aiheuttaa mm.seksuaalista haluttomuutta, etääntymistä. Kuinkahan moni pettäminen ja ero olisi estettävissä ihan vaan sillä, että ihmiset tunnistaisivat, ottaisivat puheeksi ja käsittelisivät loukkaantumisen kokemuksensa. Niitä tulee joka tapauksessa ihmissuhteissa lukuisia, tahattomastikin.
Ei tuo mies kovin aikuiselta vaikuta, jos loukkaantuu ja sitten salaa vihaisenä möllöttää. Miksi ap:n pitäisi silti olla aikuinen ja alkaa tonkia syitä ja selityksiä? Tuleeko miehestä kuitenkaan sen aikuisempaa, vai jatkuuko suhde lapsi-aikuinen-suhteena?
Minä tonkisin ihan vaan oman mielenrauhan vuoksi, koska ainakin mulla tuo jäisi kummittelemaan päähän, että mitä loppujen lopuksi tapahtui.
Juuri näin ^, ap:n oman mielenrauhan vuoksi kannattaa selvittää, vaikka ero tulisikin.
Vielä yleisesti: mielestäni hieman ihmeellisiä neuvoja täällä ihmiset antaa. Moni ei taida tietää/tajuta, että meillä on hirveästi ihmisiä, kaikissa sukupuolissa, jotka eivät välttämättä edes osaa itse tunnistaa loukkaantumisiaan saati puhua niistä ja käsitellä niitä. Sitten vaan "jätetään, ettei pönkitetä toisen egoa" ja/tai paljasteta omaa haavoittuvuutta. Ei ole hyvä itsetunto, jos noin ajattelee eikä pidä itseään edes aikuismaisen selityksen arvoisena (mieheltä).
Joo kyllä minä olisin halunut selityksen, vaikka mies olikin epäluotettava ja sikaili...itse siinä roikuin ja hän katkaisi välit ilman selitystä.
Avec-hullu? Viimeksi olitte seurustellut kolme vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se mies ei ole mielestään missään parisuhteessa kanssasi, eikä aio ollakaan. Hän käytti tuon tilaisuuden hyväkseen päästäkseen verkostoitumaan ja hyötymään itse joko uusilla kontakteilla tms. Teki vielä viestillään asian sulle törkeästi selväksi. Unohda koko tyyppi, älä ota enää yhteyttä. Hänen kanssaan ei ole toivoa oikeasta, tasapainoisesta suhteesta. Se oli nyt laastari, jatka pikkujouluihin ja uuteen vuoteen sinkkuna.
Ilman muuta keskustelisin miehen kanssa, eihän nyt arvailemalla toimita muissakaan ihmissuhteissa. Ja miksi katua avautumisia, sillä läheiseen suhteeseen pyrkiessä avautumiset lähentävät.
Sanoisin tilanteen olevan sellainen että jos sinä olet syvällä sisimmässäsi alkanut lämmetä miehelle ja miehen liekki taas sammunut, niin se miten tämä tulee ilmi ei ole mitenkään merkitsevää. Se satuttaa sinua ihan yhtä paljon oli hän välinpitämätön juhlissa tai sitten läväyttäisi asian asiallisesti päin näköä sinun kotonasi.
Mieti mikä olisi fiilis jos olisit yllättänyt miehen juhlissa suutelemassa toista naista?
Se on oikeasti aika karua, että tietylle porukalle suhteet, joissa seksiä, läheisyyttä, yhteistä ajanviettoa, ravintolaillallisia, viikonloppureissuja jne., eivät kerta kaikkiaan merkitse mitään. Siis käyttävät vain toista välineenä hyvänolon tuottoon. Tätä on vaikea edes uskoa ihmisenä, joka on ollut pitkissä parisuhteissa, ja yhdistää tuollaiseen tunteet.
Kun osui omalle kohdalle, niin täytyy kyllä sanoa, että on mennyt tovi jos toinenkin reflektoidessa, että miten tämä kaikki tapahtui ja onko mulla vaan niin hyvä mielikuvitus, että kuvittelin kaiken. Mutta siis en vaan voi ymmärtää, että miten joku voi viettää vaikka 48h putkeen mun seurassa ja käyttäytyä tosi rakastuneesti ja silti olla sen jälkeen vaikkapa 3 päivää radiohiljaisuudessa ilman mitään meriselityksiä, ja kun tätä kuumaa ja kylmää on jatkunut useamman kuukauden, niin tuo tyyppi ilmoittaa, ettei enää tavata (sentään ilmoitti).
Toki sosiaalisesti taitava ja hurmaava tyyppi kyseessä, että olin ihan päästä pyörällä koko ajan. Varmasti siis tapasi jonkun uuden, tai hänellä oli niin monta kierroksessa, että tipuin pois ringistä, varsinkin kun olin alkanut vähän vihjailla suhteen edistämisestä. Tiesin kyllä, että hän edelleen käytti tinderiä (näin sen kerran puhelimensa alkunäytössä, missä eniten käyttämät sovellukset, kun laski puhelimensa mun nenän eteen niin, että oli valot päällä siinä, en siis koskenut puhelimeen :D ).
Miehillehän on tyypillistä, että he voivat lopettaa usean kuukauden seurustelun ihan vaan hetken mielijohteesta. Naiset ehkä punnitsevat ja harkitsevat asioita pidempään.
Olen ollut sinkku jo kauan ja tietysti vuosiin mahtuu tapailuja melkoisen paljon mutta yhteistä on se kaikissa että miehet ei osaa kertoa suoraan kiinnostuksen lopahtamisesta vaan mieluumin ghostaa,se tuntuu olevan nykyisin sääntö kuin poikkeus kun joskus se oli poikkeus sääntöön.Se on raukkamaista ja ennen kaikkea todella julmaa.
Minä tonkisin ihan vaan oman mielenrauhan vuoksi, koska ainakin mulla tuo jäisi kummittelemaan päähän, että mitä loppujen lopuksi tapahtui.