Miehen tapa lopettaa tapailu, onko normaalia?
Olen tapaillut puoli vuotta miestä. Tapailu alkoi ja edistyi hitaasti, tarkoituksella, ja ollaan sovittu että katsotaan mihin menee ilman mitään suuria paineita. Minulla on takana avioero ja mies taas ei vuosiin ole kunnolla seurustellut, joten puhuimme yhdessä asian heti alussa, kumpikaan ei ole valmis vakavaan suhteeseen ihan heti. Tämä onkin ollut toimivin ihmissuhde ikinä, olen ollut tosi hyvällä mielellä, luottavainen, onnellinen.
Nyt mies on käytännössä ihan yllätyksenä muuttanut suhtautumisensa, tai ainakin käytöksensä. Kaikki kulminoitui tapahtumaan, jossa mies oli minun avecini ja minun kutsumani. Tässä illassa mies ei edes istunut kanssani samaan pöytään, jutteli niiden kanssa jotka etäisesti tuntee, ei huomioinut minua ollenkaan, ei sanonut minulle juuri mitään koko illan aikana tai edes hymyillyt kun kävin kysymässä viihtymisiä. Lähti kesken illan sanomatta sanaakaan, myöhemmin laittoi vain tyyliin "jaa niin sori siitä olin varmaan väsynyt". Ero aiempaan on huomattava. Emme ennenkään ole olleet mitään kyljessä nyhjöttäviä, mutta kuitenkin selkeästi yhdessä.
Käytös on koko ajan ollut enemmän tuon tyylistä, tämä yksi ilta vain esimerkkinä, olen siis ymmärtänyt että mies on kyllästynyt minuun/suhteeseemme. Tämä on täysin ok vaikka totta kai harmittaa ja olen surullinen, mutta mies ei ole minulle mitään velkaa. Mutta nyt minusta tuntuu tosi pahalta, että ei missään kohtaa ole itse kertonut asiaa minulle. Antaa ymmärtää, että ei haluja jatkaa, mutta ei sano asiaa.
Mietin tätä pitkään, ja koska kyseessä on ensimmäinen suhteeni eron jälkeen, ja ensimmäinen tapailusuhde käytännössä muutenkaan koskaan, koska aiempi suhde kesti lukion ekasta aikuisuuteen enkä ole koskaan treffaillut, niin miten näissä kuuluu toimia? Olemme molemmat 37v. Onko tämä yleistä näin aikuisessa tapailumaailmassa, onko minulla oikeus pyytää miestä itse kertomaan tuntonsa ja toiveensa, vai tulisiko vaan unohtaa koko tyyppi näiden vihjailuden perusteella? Saanko olla harmistunut, tai toki kai saan olla, mutta onko miehen käytös ok vai näinkö aikuiset ihmiset oikeasti lopettaa suhteet?
Mitä tekisit asemassani? Pyytäisitkö miestä vielä tapaamaan ja keskustelemaan vai laittaisitko esim viestin jossa kerrot kuinka harmittaa että selkeää lopetusta asialle ei tehty, vai jättäisitkö asian vain niikseen?
Kertokaa vaikka samalla kokemuksia, jos olette kokeneet vastaavaa. Harmittaa suuresti myös se, että olen avautunut miehelle paljon syvimmistä ajatuksistani, ja nyt tuntuu halvalta. Oma vikani tottakai, miksi en osannut erottaa aitoa yhteyttä satunnaisesta turhanpäiväisestä.
Kommentit (66)
"Kumpikaan ei ole valmis vakavaan suhteeseen ihan heti". Niin, sinä odotat nyt suhteelta vakavuutta kuitenkin, etkö kestä kun mies ei siihen olekaan valmis, vaikka itse tunnut jo olevan. Taas nainen, ja mies, jotka eivät tiedä mitä haluavat.
Jaa niin sori siitä, olin varmaan väsynyt????
Ei ole hyvin kasvatetun kohteliaan aikuisen kieltä! En sinuna tapailisi enää. Ilkeähän tuo ukko on, jos selkeästi välttelee sinua muiden seurassa.
Mitä jos vaan laittaisit miehelle viestiä että et näe suhteelle jatkoa, ja sitten siirtyisit eteenpäin elämässä?
Mitä väliä onko tuollainen normaalia? Ymmä
Rrän kyllä että sua ahdistaa ja toivot jotenkin lievitystä siihen tällä aloituksella mutta ei sitä lievitystä tule kuin vasta sitten, kun aikaa on kulunut, olet "kitunut" tarpeeksi ja lopulta päässyt yli koko pettymyksestä.
Jos tällainen aloitus tulee tarpeelliseksi tehdä, jo se on merkki siitä, ettei siitä suhteesta mitään ole tulossa.
Mielestäni mies käyttäytyi sinua kohtaan huonosti. Hän oli lupautunut aveciksesi, ja oli sitten kaikkea muuta. Mieti, voisitko sietää tuollaista käytöstä jatkossa?
Sinä et ole hänelle velkaa edes minkäänlaista keskustelua. Minä katkaisisin yhteydenpidon heti. Vaikka hänellä ei olisi ollut mitään tunteita sinua kohtaan, hän teki väärin kohdellessaan sinua noin, ensin luvaten olla seuralaisesi ja sitten hyljeksien.
Hän käytännössä nolasi sinut, ja häpeä on kuitenkin hänen. Käytös oli luuseriutta. Herrasmies ei koskaan tee noin. Tosin en tiedä onko koko herrasmiesmäisyys jo maailmasta täysin hävinnyt.
Vaikuttais siltä, että miehen ego on saanut kolauksen jostain, ihme kiukuttelua...
Ehkä kannattaisi jutella, kummallakin teistä on varmaan nuo suhdetaidot vähän hakusessa tässä elämäntilanteessa. Keskusteluahan se on.
Ikä ei näihin juuri vaikuta, tunteet saa fiksunkin käyttäytymään välillä lapsellisesti.
Miten aktiivisesti mies ylipäänsä nykyään pitää yhteyttä? Oletko sinä teistä se aloitteellinen? Jos mies ehdottelee tapaamisia mutta sitten suhtautuu sinuun kuvatulla tavalla, ota asia hänen kanssaan keskusteluun. Ellei hän itse ota yhteyttä, älä sinäkään ota vaan siirry elämässäsi eteenpäin. Jos tai kun hän sitten joskus vielä ottaa yhteyttä, sano, että sinustakaan homma ei toimi, kuten oletit hänenkin ajattelevan käytöksensä perusteella, ja laita piste suhteelle ihan virallisestikin.
(Noin itse toimisin, mutta taidan olla aika passiivis-aggressivinen ihminen. Joku muu varmaan haluaa hoitaa homman pois nopeammin ja selkeämmin.)
Itse ihmettelen, miksi olet antanut tuon jatkua ottamatta asioita suoraan puheeksi. Miehen käytös on junttimaista, toivottavasti hän ei lukeudu niin lapsimiehiin, jotka käyttäytyy juntisti, jotta toinen tekisi likaisen työn eli lopettaisi suhteen, kun oma henkinen selkäranka ei riitä.
Ei tuo normaalia ole, mutta ei varmaan ainoa laatuaan. Yllättävän paljon aikuisissa on lapsiaikuisia. Mutta ei sekään ole normaalia, että täällä jotkut aina korostavat esimerkiksi, että "naisystävä/mies ei ole minulle mistään tilivelvollinen enkä voi mitään häneltä kysyä" ja blaablaa, sillä oikeasti läheisessä ja turvallisessa suhteessa voi, ja pitääkin, puhua aivan kaikesta. Tilivelvollisuus on eri asia kuin se, että kaikesta saa ja voi kysyä, ihan mistä vain mikä toista vaivaa mietityttää tms. Tai jos ei kysyä, niin ainakin kertoa, että minua mietityttää tällainen asia.
Oma miesystäväni kohtuuttoman arka eikä koe hänellä olevan "oikeutta" kysyä minulta yhtään mitään ja mielestäni se on todella outoa. Käyn itse terapiassa ja terapeuttinikin sanoi, että mieheni käytös heijastelee hänen vanhempiensa suhdetta, vanhemmilla oli väkivaltaa ym. Monesti rohkaisen, että totta kai hän saa kysyä minulta mitä ikinä mieleen tulvahtaa. Eihän suhde muuten ole läheinen, jos joku kokee, että on asioita, joista "ei voi kysyä".
No, lähdin sivuraiteille, mutta pointti tässä turhan pitkässä litaniassa on se, että jos joku on selvästi vialla ollut jo jonkin aikaa, eikä _kumpikaan_ puhu asiasta mitään, niin suhteessa on muitakin ongelmia kuin miehen junttimainen käytös.
Ei teillä ole muuta yhteistä, kuin puhastelut pedissä!Olet varma nakki,parista ei sitä tarvitse hakea sitä yhtää.Koko ajan etsii parempaa suhdetta..
Henkilö oli itse valinnut tulla sinun kanssasi ko tiaisuuteen.
Sitten viesti käytöksellään tilaisuuden ajan totaalista kyllästymistä sinun kanssasi /seurassasi olemiseen.
Aikuisena ihmisenä vedät johtopäätelmän, suhde on ohi parisuhteena.
Miten toimia tässä tilanteessa:
Et ole mitään velkaa hänelle ja jos alat kärttämään sinulle sopivia selityksiä mieheltä jota ei enää kiinnosta, niin ei kannata tuhlata ruutia.
Tekstiviestinä lopetus: Ansaitset rehellisyyttä, joten :Valitettavasti en enää näe suhteellemme jatkoa.
Epämiellyttävää mutta aikuismaista.
Olet vaan rasittava eikä mies jaksa sinua. Siinä hän teki virheen kun kutsui sinut mukaan illanistujaisiin jos kerran halusi pitää hauskaa kavereiden kanssa, tai ehkä tilanne vain ajautui siihen.
Entäs jos ap onkin loukannut miestä jotenkin ja mies ei osaa käsitellä eikä ottaa puheeksi loukkaantumisen kokemustaan? Jengi täällä neuvoo vaan katkaisemaan itse suhteen edes kysymättä mikä on vialla, ok. En tajua. Aikuiset ottavat rakentavasti asioita puheeksi, vaikka siitäkin seuraisi ero. Tollainen yhtäkkinen selvittämättä lopettaminen johtaa siihen, että ap jää vain arpomaan mitä tapahtui. Parempi siis ottaa puheeksi ja kysyä ensin suoraan.
Tutkimusten mukaan käsittelemättä jääneet loukkaantumiset voi aiheuttaa mm.seksuaalista haluttomuutta, etääntymistä. Kuinkahan moni pettäminen ja ero olisi estettävissä ihan vaan sillä, että ihmiset tunnistaisivat, ottaisivat puheeksi ja käsittelisivät loukkaantumisen kokemuksensa. Niitä tulee joka tapauksessa ihmissuhteissa lukuisia, tahattomastikin.
Vierailija kirjoitti:
Olet vaan rasittava eikä mies jaksa sinua. Siinä hän teki virheen kun kutsui sinut mukaan illanistujaisiin jos kerran halusi pitää hauskaa kavereiden kanssa, tai ehkä tilanne vain ajautui siihen.
Mitäpä jos ensin opettelisit lukemaan ja kokeilisit vasta sitten kommentointia.
Nelikymppiseltä en tuollaista sietäisi. Katkaisisin välit eikä tarvitsisi mitään selittää.
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos ap onkin loukannut miestä jotenkin ja mies ei osaa käsitellä eikä ottaa puheeksi loukkaantumisen kokemustaan? Jengi täällä neuvoo vaan katkaisemaan itse suhteen edes kysymättä mikä on vialla, ok. En tajua. Aikuiset ottavat rakentavasti asioita puheeksi, vaikka siitäkin seuraisi ero. Tollainen yhtäkkinen selvittämättä lopettaminen johtaa siihen, että ap jää vain arpomaan mitä tapahtui. Parempi siis ottaa puheeksi ja kysyä ensin suoraan.
Tutkimusten mukaan käsittelemättä jääneet loukkaantumiset voi aiheuttaa mm.seksuaalista haluttomuutta, etääntymistä. Kuinkahan moni pettäminen ja ero olisi estettävissä ihan vaan sillä, että ihmiset tunnistaisivat, ottaisivat puheeksi ja käsittelisivät loukkaantumisen kokemuksensa. Niitä tulee joka tapauksessa ihmissuhteissa lukuisia, tahattomastikin.
Ei tuo mies kovin aikuiselta vaikuta, jos loukkaantuu ja sitten salaa vihaisenä möllöttää. Miksi ap:n pitäisi silti olla aikuinen ja alkaa tonkia syitä ja selityksiä? Tuleeko miehestä kuitenkaan sen aikuisempaa, vai jatkuuko suhde lapsi-aikuinen-suhteena?
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos ap onkin loukannut miestä jotenkin ja mies ei osaa käsitellä eikä ottaa puheeksi loukkaantumisen kokemustaan? Jengi täällä neuvoo vaan katkaisemaan itse suhteen edes kysymättä mikä on vialla, ok. En tajua. Aikuiset ottavat rakentavasti asioita puheeksi, vaikka siitäkin seuraisi ero. Tollainen yhtäkkinen selvittämättä lopettaminen johtaa siihen, että ap jää vain arpomaan mitä tapahtui. Parempi siis ottaa puheeksi ja kysyä ensin suoraan.
Tutkimusten mukaan käsittelemättä jääneet loukkaantumiset voi aiheuttaa mm.seksuaalista haluttomuutta, etääntymistä. Kuinkahan moni pettäminen ja ero olisi estettävissä ihan vaan sillä, että ihmiset tunnistaisivat, ottaisivat puheeksi ja käsittelisivät loukkaantumisen kokemuksensa. Niitä tulee joka tapauksessa ihmissuhteissa lukuisia, tahattomastikin.
Juu minäkin kysyisin mikä on vialla. Erityisesti olisin kysynyt hänen käyttäytymisestään tapahtumassa. Kummallista ettei asioita uskalleta ottaa puheeksi vaan mieluummin sitten jätetään.
Tollaista se tapailu on nykyisin ja kun ei ole munaa sanoa suoraan nii tehdään jotain jolla satuttaa toista eikä huomioida.
Tuttua kauraa on.
T: 6vuotta pelkkää tapailua eikä mikään kehity suhteeksi
Hyvänen aika, älä roiku kiinni miehessä joka selkeästi ei sinua halua! Kiertoon! On niitä hyviäkin olemassa!