Jouduin karjaisemaan miehelle, että 'odota' kaupungilla. Naurettavaa, ettå pinkaisee suoraan autosta 15 metriä edelle. Aina

Jospa näytät nyt mököttävälle miehellesi tämän keskustelun?

Vai triggeröityykö hän vallan?

Mikä velvollisuus miehellä on totella sinua?

Jos uskot, että kyse on vallankäytöstä, eroa heti. Sinun ei missään tapauksessa kannata yrittää muuttaa ihmistä, jonka vallankäyttö ulottuu noin pieniin asioihin. Jos käsityksesi on ollut väärä, on taas miehen edun mukaista, että eroat. Joten joka tapauksessa ero on oikea ratkaisu.

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen voimaantunut nainen ei jätä yhtään tilaisuutta käyttämättä valittaakseen miehestään. Kaikki viat ja epäkohdat nostetaan esiin.

Miksi jotkut miehet tuhlaavat elämänsä tällaisten naisten kanssa?

Jospa niitä vikoja ja epäkohtia vain on niin paljon, että niihin kompastuu joka askeleella, eikä niitä pysty väistelemään? 

Vierailija kirjoitti:

Mikä velvollisuus miehellä on totella sinua?

Mieshän voi lähteä lopullisesti kulkemaan omia polkujaan, jos oman vaimon seura noin ärsyttää.

ai taas tämä ketju?

Miten te jaksatte?

Vierailija kirjoitti:

Mikä velvollisuus miehellä on totella sinua?

Mikä velvollisuus aapeellä on totella miehensä toiveita olla sanomatta mitään? 

Miksi kaupassa pitää molempien olla mukana?

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaupassa pitää molempien olla mukana?

Se on helpompaa, jos kaupassa käy kerran viikkoon. Toinen etsii toiset tavarat, toinen toiset. Toinen purkaa ostokset hihnalle ja toinen pakkaa. Kassit saa kahdestaan helpommin kotiin. Ja kumpikin kuitenkin syö niitä ruokia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaupassa pitää molempien olla mukana?

Se on helpompaa, jos kaupassa käy kerran viikkoon. Toinen etsii toiset tavarat, toinen toiset. Toinen purkaa ostokset hihnalle ja toinen pakkaa. Kassit saa kahdestaan helpommin kotiin. Ja kumpikin kuitenkin syö niitä ruokia.

Vielä helpompaa kun pariskunta käy vuorotellen siellä asioilla. Ei tarvitse jappasta, mitäs nyt ostetaan, kumpi kulkee edellä, kumpi perässä, kumpi maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen voimaantunut nainen ei jätä yhtään tilaisuutta käyttämättä valittaakseen miehestään. Kaikki viat ja epäkohdat nostetaan esiin.

Miksi jotkut miehet tuhlaavat elämänsä tällaisten naisten kanssa?

Jospa niitä vikoja ja epäkohtia vain on niin paljon, että niihin kompastuu joka askeleella, eikä niitä pysty väistelemään? 

Jos tuntuu siltä, että toisessa on noin paljon vikoja ja epäkohtia, kannattaa erota riippumatta siitä, onko vika toisessa vai itsessä, tai ei kummassakaan, vaan erilaisuudessa. Ihmistä ei pidä ryhtyä muuttamaan, eikä sotkea asiaan mitään nais- tai miesviha kuvitelmia. 99,9% todennäköisyydellä kyse ei ole sukupuolivihasta, vaan erilaisista toimintatavoista ja persoonista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaupassa pitää molempien olla mukana?

Se on helpompaa, jos kaupassa käy kerran viikkoon. Toinen etsii toiset tavarat, toinen toiset. Toinen purkaa ostokset hihnalle ja toinen pakkaa. Kassit saa kahdestaan helpommin kotiin. Ja kumpikin kuitenkin syö niitä ruokia.

Vielä helpompaa kun pariskunta käy vuorotellen siellä asioilla. Ei tarvitse jappasta, mitäs nyt ostetaan, kumpi kulkee edellä, kumpi perässä, kumpi maksaa.

Me tykätään käydä yhdessä kaupassa, kun siitä on tehty kivaa. Kumpikin etsii tavaroita jommankumman tekemän listan mukaan, ei tarvii kinastella ostoksista, kulkea kimpassa tai toisen perässä. Maksukin hoituu yhteiseltä taloustililtä. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaupassa pitää molempien olla mukana?

Jos molemmat tykkää käydä kaupassa, tai kumpikaan ei tykkää. 

Osa ihmisistä on ajokoiria. Mulla oli tuollainen naiskaveri, jonka oli PAKKO juosta aina edellä. Kerran ärsyynnyin katsomaan hänen selkäänsä kun oltiin kävelemässä. Lähdin pikakävelyä hänestä ohi. Hän lisäsi nopeutta. Minä lisäsin nopeutta. Hän lisäsi. Lopulta juostiin rinta rinnan täyttä vauhtia vaikka piti muka olla kävelyllä. Hän ei jostain sisäisen pakkonsa sanelemasta syystä kyennyt kävelemään toisen rinnalla ilman että yritti ohi. 

Ihmiset on outoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä velvollisuus miehellä on totella sinua?

Mikä velvollisuus aapeellä on totella miehensä toiveita olla sanomatta mitään? 

On myös idioottimaista karjua julkisella paikalla, tai kotona. Varmaan joku lapsuuden trauma, kun ei ole pysynyt toisten mukana ja huutaa "odota". 

Vierailija kirjoitti:

Osa ihmisistä on ajokoiria. Mulla oli tuollainen naiskaveri, jonka oli PAKKO juosta aina edellä. Kerran ärsyynnyin katsomaan hänen selkäänsä kun oltiin kävelemässä. Lähdin pikakävelyä hänestä ohi. Hän lisäsi nopeutta. Minä lisäsin nopeutta. Hän lisäsi. Lopulta juostiin rinta rinnan täyttä vauhtia vaikka piti muka olla kävelyllä. Hän ei jostain sisäisen pakkonsa sanelemasta syystä kyennyt kävelemään toisen rinnalla ilman että yritti ohi. 

Ihmiset on outoja.

Oi, mua naurattaa tää mielikuva hirveesti. Kiitos piristyksestä.

Niin tuttua, eipä olekaan niin harvinaista, kuin olisin luullut, tuollainen miehen käytös. Saattaa hyvinkin olla, että mies häpeää minua, näin olen päätellyt. Toki syytä häpeämiseen ei nykyään pitäisi olla, ikäeromme (minä 11 v. nuorempi) ei näy ulkoisesti niin selvänä kuin nuorempana.

Joskus kävi niin, että pysäköityämme mies pääsi autosta ulos niin liukkaasti, (itse vain kumarruin ottamaan takapenkiltä kassin, en viivytellyt) että sai kunnon etumatkan, mutta lähtikin väärään suuntaan. minä juoksin perään ja sainkin juosta pitkän pätkän, lopulta "karjaisin" niin että kääntyi katsomaan. Kyllähän ärsytti.

Olen aina kokenut tuon edellä kävelyn loukkaavana. Kerran myös annattelin jälkeenpäin. Olimme olleet jouluaattona hautausmaakäynnillä. Sama meno, mies paljon edellä, minä yritin saavuttaa. Suutuin kunnolla kotiin tultuamme. Läpi vuosikymmenten on ollut sama tahti, hänelle on vaikeaa kulkea rinnallani, ja tämä nimenomaan kaupungilla kävellessä. Lenkillä joskus mekin voimme kävellä rinnakkain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun puoliso on vaan sellaisessa kestostressissä, että kauppareissutkin pitää hoitaa puoliksi juosten. En juokse perässä, vaan taidan jopa hiljentåä omaa vauhtiani, että en tartuta itseeni sitä stressiä. Hän kiukuttelee, että olen hidas ja mä aina kommentoin kiirehtiikö hautaansa. Näillä mennään.

Me ratkaistiin tuollainen jo 20 vuotta sitten, kun puolisoni oivalsi itse tylsistymisensä syyn kauppareissuilla. Siihen asti hän oli vain kulkenut mukana, kun minä menen kauppalapun kanssa keräämässä ostoksia. Hän teki itse aloitteen, että voi hakea tuotteita ostoskärryyn, kun vain kerron kauppalistalta aina muutaman asian kerrallaan, eikä häntä haittaa, vaikka hänen pitää kulkea eestaas niitä hakiessa, hyvä vain kun saa istumatyön vastineeksi kävellä. Molemmat ollaan tyytyväisiä. Kaupassa asiointi ei vie kauan, hän ei pitkästy ja minulla ei ole kiireen tuntua. Jos mies on tehnyt kauppalapun, toimimme toisinpäin. Samoin "miesten" kaupassa esm. Motonetissä, kumpikin etsii jotain mitä ollaan hakemassa. Pakkoko se on aina jumittaa samassa kohti :)

Mun puolisolla on selkeä päänsisäinen kartta kaupasta ja muistaa mitä puutteita kotona on, niin hän kiitää vain pikavauhtia hyllyltä toiseen, että voisi kiirehtiä taas muihin hommiin. Yleensä kun olen kaupassa mukana, niin haluaisin katsella vähän erikoisempia juttuja mitä yleensä ei osteta ja siitä hän hermoilee sitten kun en heti löydä etsimääni.

No, meillä vasta 5v takana mutta ollaan jo sanattomasti ratkottu tätä niin, että hän (mies) hoitaa yleensä kerralla kuukauden isot ruoka ostokset ja itse käyn sitten omalla ajalla täydentämässä niitä erikoisjuttuja. Joskus on toki pakko käydä koko perheen kanssa asioilla, ja sitten ollaan kyllä yleensä ihan hermoraunioita koko joukko.

Kyllä näitä näkee, tuttavani mies aina pinkoo kovaa vauhtia eteenpäin ja jos nainen vaikka pysähtyy vastaamaan puhelimeen tms, mies ei edes huomaa pitkään pitkään aikaan että nainen on jäänyt jonnekkin matkan varrelle. Onneksi oma mieheni kävelee aina joko vierellä/perässä/edessä ja varmistaa että olen mukana. 

Näin kerran kassajonossa, kun nainen maksoi pariskunnan ostoksia niin mies otti tavarat ja paineli ulos ja nainen hätääntyi, antoi kassalle setelin ja sanoi ettei tarvi vaihtorahoja. Jonkun sortin alistamista vai mistä kyse, jos pelkää, että mies jättää jälkeen, jos ei heti mene perässä?