Jouduin karjaisemaan miehelle, että 'odota' kaupungilla. Naurettavaa, ettå pinkaisee suoraan autosta 15 metriä edelle. Aina
Katsoi niinkuin olisi tehnyt jonkun julkisen pyhäinhäväistyksen.
Ihme tapa tuomminen sooloilu, oon kuullu, ettei oo ainoa mies, jolla on vaikeuksia kävellä yhtä matkaa kumppaninsa kanssa kaupungilla.
Kommentit (159)
Vierailija kirjoitti:
Jos kärsii torikammosta ja plasmat menevät siksi sekaisin kun menette kaupungille. Mut jos on ihan rento ja tahallaan tekee tuota, niin en taatusti nousisi autosta ollenkaan.
Plasmat..? Tarkoitit varmaan että palstat...plazat...pastat...
Mä en edes yrittäisi juosta perässä, menisin omaa vauhtiani ja kävisin vaikka kahvilla odotellessani että pinkoja tulee katsomaan mihin unohduin.
Sama vaiva täällä. Mies kiitää eteenpäin ja työntää pientareelle, jos yritän kävellä vieressä. Kun kiihdytän pysyäkseni mukana, mies myös kiihdyttää ja kysyy "miksi sä juokset? Jään taakse", vaikka hän olisi nipin napin rinnallani.
En ole keksinyt tälle mitään syytä. Miehen mielestä minä jyrään hänet, minä olen sitä mieltä että minä tuijotan hänen selkää ja kävelen hänen takanaan.
Älä seuraavalla kerralla tyydy huutamaan.
Laula sen sijaan:
Huudan tuuleen Odota, miksi karkuun juoksit niin varoen, a-aaa-a, a-aaa-a-aaaa-aaaaaa
Meillä on sama kun yritän, etteivät lapset jää kovasti meistä vanhemmista jälkeen. Mies ei vain aina ymmärrä tätä, vaan paahtaa 20 m edellä.
Nykyään teen niin, että komennan miestä ottamaan yhtä lapsista (hitainta) kädestä kiinni, ettei lapsi jää auton alle. Näin vauhti hidastuu niin, että kaikki pysyvät mukana. Porukassa kuljettaessa hitaimmat laitetaan tietysti kärkeen, ja vauhti määräytyy heidän mukaansa.
Minua on lohduttanut muuten se ajatus, että susilaumassakin johtaja tulee aina viimeisenä.
Vierailija kirjoitti:
Älä seuraavalla kerralla tyydy huutamaan.
Laula sen sijaan:Huudan tuuleen Odota, miksi karkuun juoksit niin varoen, a-aaa-a, a-aaa-a-aaaa-aaaaaa
Näyttävä tanssiminen myös tehostaa sanoman perille menoa. Erityisesti käsillä tulee tehdä näyttäviä liikkeitä Sanin tapaan.
MInäpä en päästä miestäni kulkemaan edelläni. Kiihdytän sen verran alussa että yletän ujuttamaan käteni hänen käsikynkkäänsä ja niin sitä mennään.
On menty jo 22 vuotta.
Toki jos on ahdasta vaikka kadulla niin annan vastaantulijalle tietä luikahtamalla kulkemaan mieheni takana ne muutamat metrit kunnes tempaisen hänet taas otteeseeni.
Kaupassa kyllä kuljeskellaan ihan omaan tahtiimme. Kassalla tapaamme.
Tuollaista on täälläkin tapahtunut, monesti tän melkein 28 vuoden aikana... Eli miehellä on yleisellä paikalla välillä hitonmoinen kiire mennä eteenpäin, joskus aikoinaan ollut pakko tiukata, että mitä he...lluntaita toi käytös oli. Hänellä se nyt menee vaan niin, ettei introverttina viihdy "asioilla", vaan on kiire kotiin tms. Olen yrittänyt ymmärtää.
Mulla oli joskus poikaystävä, joka tassutteli menemään niin verkkaisesti, että mun oli oikeesti ihan mahdoton pysyä hänen vauhdissaan. Sain jarruttaa ja jarruttaa, olisin varmaan kaatunut omiin jalkoihini, jos olisin hidastanut yhtä paljon.
Nykyinen puoliso pinkoo kovempaa. Lähtee hiihtämään autolta ja jättää mut kantamaan kaikki romppeet. Luulen tietäväni, mitä AP tarkoittaa. Tää on jotain tiedostamatonta vallankäyttöä. Kyse ei ole siis pelkästä vauhdista vaan kokonaisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Älä seuraavalla kerralla tyydy huutamaan.
Laula sen sijaan:Huudan tuuleen Odota, miksi karkuun juoksit niin varoen, a-aaa-a, a-aaa-a-aaaa-aaaaaa
"Jäi välillemme liian monta, kilometriä tunteetonta.." 😄😄
Jahas. Tuosta "julkisesta" karjaisusta sitten alkoi näemmä koko illan mykkäkoulu.
E i hemmetti oikeasti.
Ap
Mun exä teki samaa ja lopulta myönsi, että häpeää minua. Otin eron.
Nainen valitti jälleen kerran että älä kävele niin nopeasti. Käännyin ja sanoin jarlan piirroksessa sinä olisit jälkeen jäänyt. Sai omituisen kohtauksen jossa häntä suututti ja nauratti yhtäaikaa. Hidas kävelijä mutta huumorintaju hänellä toimii.
Mun puoliso on vaan sellaisessa kestostressissä, että kauppareissutkin pitää hoitaa puoliksi juosten. En juokse perässä, vaan taidan jopa hiljentåä omaa vauhtiani, että en tartuta itseeni sitä stressiä. Hän kiukuttelee, että olen hidas ja mä aina kommentoin kiirehtiikö hautaansa. Näillä mennään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kärsii torikammosta ja plasmat menevät siksi sekaisin kun menette kaupungille. Mut jos on ihan rento ja tahallaan tekee tuota, niin en taatusti nousisi autosta ollenkaan.
Plasmat..? Tarkoitit varmaan että palstat...plazat...pastat...
:D:D noo, potato potato
Anna mököttää. Lapsellistahan se on, että kokee, että häntä on loukattu, kun hän voi pinkoa kuin sinkku aropupu kumppaniaan miettien menemään. Enemmän se kertoo miehestä huonoa julkisesti, ihan ilman sanoja, jos tämä pinkoo puolisoaan karkuun kuin se, että puoliso karjaisee "Odota!"
Jos käyttäytyy kuin lapsi, saa lapsen kohtelun.
Oletko itse joku huohottava lyllerrys?
Vierailija kirjoitti:
Mun puoliso on vaan sellaisessa kestostressissä, että kauppareissutkin pitää hoitaa puoliksi juosten. En juokse perässä, vaan taidan jopa hiljentåä omaa vauhtiani, että en tartuta itseeni sitä stressiä. Hän kiukuttelee, että olen hidas ja mä aina kommentoin kiirehtiikö hautaansa. Näillä mennään.
Me ratkaistiin tuollainen jo 20 vuotta sitten, kun puolisoni oivalsi itse tylsistymisensä syyn kauppareissuilla. Siihen asti hän oli vain kulkenut mukana, kun minä menen kauppalapun kanssa keräämässä ostoksia. Hän teki itse aloitteen, että voi hakea tuotteita ostoskärryyn, kun vain kerron kauppalistalta aina muutaman asian kerrallaan, eikä häntä haittaa, vaikka hänen pitää kulkea eestaas niitä hakiessa, hyvä vain kun saa istumatyön vastineeksi kävellä. Molemmat ollaan tyytyväisiä. Kaupassa asiointi ei vie kauan, hän ei pitkästy ja minulla ei ole kiireen tuntua. Jos mies on tehnyt kauppalapun, toimimme toisinpäin. Samoin "miesten" kaupassa esm. Motonetissä, kumpikin etsii jotain mitä ollaan hakemassa. Pakkoko se on aina jumittaa samassa kohti :)
Jopa päästiin kuin päästiinkin lihavuuskeskusteluun!
"Hauskaa".
Puheenaihe saa olla vaikka talitintit tai suihkuverhon nipsut, niin eikö joku jo kerkiä hökäisemään jotain lihavista av-mammoista.
Ja se aasinsilta väännetään vaikka kuinka kömpelöiden mutkien ja oletusten kautta, että pääsee sen lihavuus-kommentin paukaisemaan.
Muuten varsinaiseen asiaan: Tekisin itse niin, että kävelisin ihan omaa vauhtiani ja voisinpa vaikka poiketa sivukadulle (jos nyt siis ollaan kaupungissa) kahville tai johonkin kauppaan.
Eiköhän se mies ryhtyisi eukkoaan etsimään.
Ja jos ei, niin kulkekoon sitten vaikka 15 kilometriä edellä.
Tai sitten mies on sellaista Herkko Päätalo-tyyppiä, joka piti suurimpana häpeänä maailmassa jos olisi joutunut kävelemään akkansa vieressä. Vähintään kymmentä metriä edempänä miehinen mies kulki tai kulkee.
Sitä on tuota miehekkyyttä niin monenlaista.
En tietysti tiedä on ap:n miehellä joku naisen rinnalla kulkemis-häpeä. Jos on muuten niin rivakka.