Miksi vanhemmat ihmiset ei seuraa enää aikaansa? Milloin se loppuu. Vrt. puhuminen kansakoulusta, yläasteesta jne.

Mitä kouluja sun vanhemmat kävi, ap.?

Vanhemmiten ihmiset yleensä oppivat suhteuttamaan asioiden tärkeysjärjestystä ja päättävät itse, mitkä heidän mielestään ovat seuraamisen arvoisia asioita. Ja tajuavat, ettei ole niin väliä, mitä sanaa asiasta käyttää, kun merkitys tulee ymmärretyksi. Paitsi nykyään tietysti joissain asioissa semantiikalla on liikaakin väliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi heidän pitäisi seurata sinun aikaasi?

Yleissivistys. Minäkin pystyn sujuvasti keskustelemaan menneistä vuosisadoista enkä ole koskaan silloin elänyt.

Että oikein sujuvasti. :D

Vitunka väliä. Enemmän ihmetyttää uusavuttomuus, lähinnä kaupunkilaisten.

Ennen kun asuttiin maalla tai taajamissa, lapset osallistui käytännön töihin. Leikkasi nurmikon ja teki lumitöitä. Siivosi jälkensä.

Jonkinlainen kolmiulotteinen ajattelu, kyky hahmottaa tavallisia ympäristöjä.

Tehdä muutakin kuin katsoa pokea ja tmpttaa.

Ottaa vastuu itsestään ja tekemisistään, pitäisi olla ihan normi.

Ei vaan ole enää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai että esim. mun 50-luvulla syntyneiden vanhempien pitäis lakata puhumasta kansakoulusta, kun puhuvat omasta lapsuudestaan?

Kaikki ei edes tiedä, että ala-aste ja yläaste ovat nimeltään ala- ja yläkoulu. Enkä mäkään niitä käytä, kun puhun omasta koulunkäynnistäni.

Itse asiassa on väärin puhua alakoulusta ja yläkoulustakin, ne ei ole virallisia nimiä. On vain yksi peruskoulu, jossa alaluokat ja yläluokat saattaa olla erillisissä yksiköissä.

Ei ole väärin puhua alakoulusta ja yläkoulusta. Kumpikin ovat kyllä peruskoulun osia, mutta vaikka olisivat samassa yksikössäkin (yhtenäiskoulu), siellä on ala- ja yläkoulun opettajat, säännöt ja opetussuunnitelmat erikseen. T. Yläkoulun opettaja

Vierailija kirjoitti:

Raja on 1967 syntyneissä, olen ensimmäistä ikäluokkaa peruskoulun opetussunnitelmassa.

Kesken kasvusena 6 vuotiaana jouduin aloittamaan ja muistan vieläkin miten inhosin koulua heti.

Peruskouluun siirryttiin eri vuosina paikkakunnasta riippuen. Lapinläänissä taidettiin siirtyä ensin, koska muista lappilaisten sukulaisten tätä harmitelleen. Itse olen syntynyt 1963 ja pikkukaupungissa etelärannikolla oltiin eka peruskoulussa aloittanut ikäluokka.

Vierailija kirjoitti:

Olen 73-vuotias, 11-vuotiaan lapsen mummo.

Huomasin hänen matikan opetuksessa murtolukulaskun kohdalla, että jakokulma oli käännetty eri suuntaan, mutta osasin laskea oikein.

Olenko siis ajan tasalla?

Ikäisesi ei vissiin ole lukemisen tasalla. Mutta te ette joutuneet edes sotia näkemään.

Vierailija kirjoitti:

jokutaas kirjoitti:

Harmitta kun oppikouluun haun pääsykoekirja on poissa. Yllättävän vaikeita tehtäviä. Yhden muistan: Jos kahdeksan ihmistä kättelee toisiaan niin montako kättelyä tapahtuu? 10-vuotiaan piti ratkaista tämä.

Kun vähentää itsen, 7x8?

Oikea vastaus on 28.

Vierailija kirjoitti:

Mitä kouluja sun vanhemmat kävi, ap.?

Kansakoulua. Kutsuivat myös minun kouluani siksi. Varmaan saman asenteen takia joka tässäkin keskustelussa on tullut ilmi. "Ihan sama minun elämän ulkopuoliset asiat".

-AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi heidän pitäisi seurata sinun aikaasi?

Yleissivistys. Minäkin pystyn sujuvasti keskustelemaan menneistä vuosisadoista enkä ole koskaan silloin elänyt.

Nykyajan yleissivistys on sydämen sivistystä. Sillä pärjää mitä kinkkisimmissä olosuhteissa ja se on universaalia. Eri puolilla maailmaa ihmiset arvostavat samoja asioita: hymyä, kohteliaisuutta ja ystävällisiä sanoja.

Ennen vanhempi sukupolvi ikään kuin päätti, mitä nuorten pitäisi tietää. Piti osata pääkaupunkeja, jokia ja vuoristojen nimiä. Tieto oli sitä, joka rakensi lukeneisuutta ja lukeneisuuden kautta pystyttiin käyttämään asiantuntemusta ja arvovaltaa.

Tässä ajassa, kun on paljon hälyä, meteliä, epäsopua, ja epäbalanssia, niin katsoisin, että se sydämen sivistys on sitä yleissivistystä jota tarvitaan nyt kipeämmin kuin koskaan ennen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä kaikki raivo vain siksi että joku kysyi miksei vanhemmat opettele lastensa koulujen nimiä. :D

Ap kysyi: miksi vanhemmat IHMISET eivät seuraa aikaansa., eli kyse ei ole lasten vanhemmista ja koulujen nimistä!

Ajattelepa jotain 85v miten paljon heillä on muistettavaa, mitä muutoksia on tapahtunut heidän elinaikanaan.

Esim. Suomen rahamuutokset.

Jossakin vaiheessa 100mk muuttui 10mk ja setelit ja kolikot ovat muuttuneet moneen kertaan. Nuoremmalla sukupolvella vain euroon siirtyminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä kaikki raivo vain siksi että joku kysyi miksei vanhemmat opettele lastensa koulujen nimiä. :D

Ap kysyi: miksi vanhemmat IHMISET eivät seuraa aikaansa., eli kyse ei ole lasten vanhemmista ja koulujen nimistä!

Ajattelepa jotain 85v miten paljon heillä on muistettavaa, mitä muutoksia on tapahtunut heidän elinaikanaan.

Esim. Suomen rahamuutokset.

Jossakin vaiheessa 100mk muuttui 10mk ja setelit ja kolikot ovat muuttuneet moneen kertaan. Nuoremmalla sukupolvella vain euroon siirtyminen.

Minun 85-vuotias isoäitini on niin ajantasalla että ymmärtää jopa nuorimman lapsenlapsensa sosioekonomista asemaa paremmin kuin minä (Minulla ja serkullani on sukupolven verran ikäeroa).

Mielestäni ei ole tekosyitä olla seuraamatta omaa elinaikaansa. Ymmärrän että tulevaisuutta ei voi tietää, ja jos ei kiinnosta historia niin ei voi siitäkään sitten oikein tietää. Mutta että aika jossa elää?

Vierailija kirjoitti:

Mitä kouluja sun vanhemmat qkävi, ap.?

Kinkerit, kiertokoulu, kansakoulu, keskikoulu, oppikoulu, kansalaiskoulu, apukoulu, erityiskoulu, peruskoulu, koulukoti, sairaalakoulu, yläaste, ala-aste.

Se mitä ymmärrätte tai olette ymmärtämättä lastenne aikakaudesta on viesti myös heille. Välittäminen ja välinpitämättömyys voi olla ainoa erottava tekijä. Ja vaikka ei olisikaan tietoinen viimeisimmistä TikTokeista niin aina voi sen verran avata itseään että kysyy,

Eipä noista ylä- ja ala-asteiden nimin muutoksista hirveästi ilmoiteltu. Keskimmäisen vanhempainillassa opettaja puhui jotain alakoulusta ja vanhempien ilmeet olivat varmaan sen verran ihmettelevät (oma reaktioni oli lähinnä, että onko eläkkeelle jäämässä oleva opettaja dementoitumassa, kun alakoulusta puhuu), jolloin opettaja selitti, että "niin nyt ala-aste on alakoulu". Täytyy sanoa, että unohdin heti samantien yläkoulun luokanvalvojan uuden hienon nimityksen, kun lapseni entinen luokanvalvoja selitti, kuinka heidän nimityksensä on muuttunut.

Ukko40 kirjoitti:

Mä olen 40 eikä vähääkään kiinnosta joku varhaiskasvatus, alakoulu, yläkoulu, mikä on viimeisin Samsungin puhelinmalli tai kenellä suomalaisella räppärillä josta en ole ikinä kuullutkaan on kymmenen miljoonaa striimauskertaa.

Mulla on niin paljon muuta puuhaa, ettei aika riitä perehtymään tällaisiin minulle merkityksettömiin asioihin.

Tää.

N48

Vierailija kirjoitti:

Ukko40 kirjoitti:

Mä olen 40 eikä vähääkään kiinnosta joku varhaiskasvatus, alakoulu, yläkoulu, mikä on viimeisin Samsungin puhelinmalli tai kenellä suomalaisella räppärillä josta en ole ikinä kuullutkaan on kymmenen miljoonaa striimauskertaa.

Mulla on niin paljon muuta puuhaa, ettei aika riitä perehtymään tällaisiin minulle merkityksettömiin asioihin.

Tää.

N48

Menkää yhteen niin teidän yh-puolisot voi huokaista helpotuksesta.

Ei mutta kun simpuran sampura, eihän tuo ukkeli perehdy hänelle merkityksettömiin asioihin.

Niin ja oot jo 48, ei voi vaatia tietämään sun ikäluokan asioista.

Pakko sanoa vielä noista ala-aste ja yläaste sanoista.

Toki nykyään pitäisi puhua alakoulusta tai yläkoulusta, mutta Suomen suurimmassa kaupungissa eli Helsingissä koulujen nimissä on vielä paljon noita aste-nimiä.

Esimerkiksi oma lapseni käy koulua, jonka virallinen nimi on Vallilan ala-asteen koulu. Kaupungista löytyy myös esim. Tapanilan ala-asteen koulu ja Meilahden yläasteen koulu.

Vierailija kirjoitti:

Samat sanat! mun nuoreni on n 30v ja hän on käynyt ala-asteen ja ylä-asteen. Sori AP, et taida itse olla ajan tasalla.

Ja joo, olen käynyt tyttölyseon joka hakkaa peruskoulun mennen tullen, elvistelet siis tyhjää!

Minä myös kävin keskikoulun tyttölyseossa ja lukion poikalyseossa. Mitäs siihen sanotte?

Mun mieheni kävi koulun museossa.

Tämä kaikki on totta.

T.mummeli

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi heidän pitäisi seurata sinun aikaasi?

Yleissivistys. Minäkin pystyn sujuvasti keskustelemaan menneistä vuosisadoista enkä ole koskaan silloin elänyt.

Nykyajan yleissivistys on sydämen sivistystä. Sillä pärjää mitä kinkkisimmissä olosuhteissa ja se on universaalia. Eri puolilla maailmaa ihmiset arvostavat samoja asioita: hymyä, kohteliaisuutta ja ystävällisiä sanoja.

Ennen vanhempi sukupolvi ikään kuin päätti, mitä nuorten pitäisi tietää. Piti osata pääkaupunkeja, jokia ja vuoristojen nimiä. Tieto oli sitä, joka rakensi lukeneisuutta ja lukeneisuuden kautta pystyttiin käyttämään asiantuntemusta ja arvovaltaa.

Tässä ajassa, kun on paljon hälyä, meteliä, epäsopua, ja epäbalanssia, niin katsoisin, että se sydämen sivistys on sitä yleissivistystä jota tarvitaan nyt kipeämmin kuin koskaan ennen.

Kyllä se kuitenkin on niin, että juurikin tässä hälyssä tarvitaan sen "sydämen sivistyksen" lisäksi sitä lukeneisuutta ja tietoa, joka on omassa päässä - jotta voi suhteuttaa sitä kaikkea hälyä siihen perustietämykseen. Siihen, jota wanhoina aicoina kutsuttin yleissivistykseksi.

Koululaitos on edelleenkin sitä varten, että sitä perustietämystä, yleissivistystä yritetään opettaa lapsille ja nuorille yhdessä sovittujen, vakiintuneiden tietojen mukaan: esim. 1+2=3 ja 5x4=20, talitintti on lintu ja hauki on kala, school on suomeksi koulu ja talvisota tuli ennen jatkosotaa, joskin tästä viimeisestä Venäjällä väitetään jotain muuta, mikä korostaa entisestään sen merkitystä, että meillä opetetaan todellista, tutkittua ja kiistatonta tietoa kouluissa. 

"Ennen vanhempi sukupolvi ikään kuin päätti, mitä nuorten pitäisi tietää" - tjaha, wai nihn. Mitenköhän se a) nykyään on ja b) mitenköhän sen sitten pitäisi olla? Parituhatta vuotta sieltä antiikin filosofeista asti on menty niin, että vanhemmat opettavat nuorempia, tietävämmät tietämättömiä. Luennointi, keskustelu, myöhemmin kirjalliset materiaalit. Tälläkin hetkellä vähintään maisteritason koulutuksen käyneet, oman oppialansa ammattilaiset tekevät pedagogisesti perusteltuja koulukirjoja. Jotta ne lapset ja nuoret oppisivat sitä, mitä maailmasta tulee tietää pystyäkseen toimimaan siellä täysivaltaisena kansalaisena ja ihmisenä.

Jos sitä perustietämystä ei ole ihmisellä, kun hän "astuu maailmaan" (olipa se amis, lukio tai työelämä), hän on täysin kaikkien helppoheikkien vietävissä. Niin kuin nyt nähdään, jos TikTok-haasteet kehottavat leikkimään junaradoilla...

Ennen wanhoina aicoina oli koulussa myös arvosanat käytöksestä ja huolellisuudesta - ne olivat sitä mainitsemaasi "sydämen sivistystä", ja sitäkin kouluissa opetettiin. Muiden huomioon ottamista, hymyilyä, kohteliasta käytöstä. Kiitos, anteeksi, ole hyvää.