Lue keskustelun säännöt.
Miksi haluan aina miestä joka ei halua minua
23.11.2022 |
Haluan vain enemmän kun tulen torjutuksi. Sitten se toinen mies joka halusi naimisiin ja kaikkea oli ehdoton ei.
Kommentit (511)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, turvattomaan kiintymyssuhteeseen viittaa vahvasti. Tällöin turvalliset ja hyväksyvät suhteet tuntuvat "tylsiltä". Pitäisi menneisyyden haasteet kohdata ja hoitaa. Voimia sinulle.
Tunnistan itseni. Elämältä haluan jännitystä ja muuttuvia tilanteita, mutta olen naimisissa vakaan ja yllätyksettömän miehen kanssa jo yli 20 vuotta. Tunnen elämäni menevän hukkaan tässä tylsistymisessä. Mutta onko se väärin haluta eri asioita. Miksi meidän kaikkien tarvitsee olla samanlaisia. Miksi juuri minä, eletyn elämän tuote, olen vääränlainen ja minun tarvitsee muuttua ollakseni niin kuin muut.
Ei sinun tarvitse olla muuta kuin olet. Mutta sinun pitää myös ymmärtää mitä siitä omasta luonteestasi seuraa ja hyväksyä se. Jos haluat jännitystä niin siitä seuraa vääjäämättä se että joko tylsistyt jonkun vakaan ihmisen rinnalla tai sitten elät elämää jossa ne kumppanit vaihtuvat usein. Et voi saada kaikkea yhdellä kertaa. Ei ole olemassa sellaista kuin vakaa suhde täynnä jännitystä. Sinun pitää valita vain jompi kumpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, turvattomaan kiintymyssuhteeseen viittaa vahvasti. Tällöin turvalliset ja hyväksyvät suhteet tuntuvat "tylsiltä". Pitäisi menneisyyden haasteet kohdata ja hoitaa. Voimia sinulle.
Tunnistan itseni. Elämältä haluan jännitystä ja muuttuvia tilanteita, mutta olen naimisissa vakaan ja yllätyksettömän miehen kanssa jo yli 20 vuotta. Tunnen elämäni menevän hukkaan tässä tylsistymisessä. Mutta onko se väärin haluta eri asioita. Miksi meidän kaikkien tarvitsee olla samanlaisia. Miksi juuri minä, eletyn elämän tuote, olen vääränlainen ja minun tarvitsee muuttua ollakseni niin kuin muut.
Eihän se että haluaa elämältä jännitystä ja muuttuvia tilanteita, mutta mies haluaa tasaista arkea tarkoita kiintymyssuhdevauriota välttämättä. Kyse voi olla myös persoonallisuuden ja temperamentin pysyvistä eroista.
Myöskään turvaton kiintymyssuhde ei tarkoita sitä, että pitäisi muuttua. Kyse on itsetuntemuksesta, että oppisi ymmärtämään minkälaisilla ehdoilla tosiasiassa toimii eikä vetäisi niitä kaikkein kuluneimpia ihmissuhdepelejä läpi elämänsä, jolloin usein kyseessä on onneton ihminen (ei aina). Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tottunut siihen että miehet kiinnostuvat. Jos menen treffeille, on lähes satavarmaa, että mies ihastuu, haluaa tavata uudestaan ja on aktiivinen minun suuntaani.
Liika helppous kuitenkin tekee miehestä luotaantyöntävän. Mies, joka ei heti ole sulaa vahaa, on tavoittelemisen arvoinen.Fiksu mies kiertää tällaiset pelejä pelaavat naiset kaukaa. Ikävä puoli on se, että viehättäville naisille riittää AINA perseenkipeitä urpoja antamaan huomiota.
Ehkä ongelma onkin juuri siinä, että näitä perseenkipeitä urpoja on ollut liikaa. Mies joka kiinnostuu minusta, menee näiden kanssa automaattisesti samaan kategoriaan.
Kyllä, miehet ovat epätoivoissaan antaneet tilanteen luisua katastrofaaliseksi. Naiset pyrkivät hypergamiaan, mutta tiedostavan sekä lujatahtoisen miehen ei pitäisi missään tilanteessa, ei edes heikoimmillaan, haksahtaa alitasoisiin naisiin. Mutta tuo on tietenkin vain teoreettinen ideaali, eikä ihminen pysty käytännössä kuin tuhoamaan maailman ja itsensä siinä mukana.
Jos toiveikkuutta haluaa lieskojen seasta etsiä, niin muutamat gurut ovat saaneet levitettyä purkautumisesta pidättäytymisen ilosanomaa. Tuo pieni oivallus voi lopulta murtaa eliitin vallan, kun naisiin kytketyt haavekuvat ja sisäisen voimapumpun surkastuttavan pornografian kaipuu haihtuvat ilmaan ja siitä ulkoavaruuteen asti muukalaisten pällisteltäväksi. Ehkä he armossaan ovat meille lopulta armeliaita, kun voivat todeta ettemme ole täysin toivottomia.
Ei teidän guruihin hurahtaneiden ajatusmaailmassa ole mitään muuta vikaa kuin se että näette vain sen pariutumisen nurjan puolen mutta ette lainkaan sitä isoa tavisten enemmistöä joka pariutuu ihan ilman suurta draamaa ja samanlaisten tavisten kanssa. Mutta kun se pariutuminen ei tapahdu pintapaikkojen vip-huoneissa tai Tinderin lihatiskillä niin te ette sitä noteeraa ollenkaan.
Maan povessa mönkivien ei kannattaisi yrittää liikaa tulkita taivaankappaleiden liikettä.
Itse olen saanut yltäkylläisen annostuksen naisista ja kun aikansa hakkaa päätä seinään, niin huomaa ettei se kannata. Kun kerran pysähtyy ihan vain hengittelemään päiviksi hiljaisuuteen, voi lopulta löytää itsensä ja jotain ihmisyyttä paljon suurempaa.
Voi toki heittää hanskat tiskiin mutta toinen vaihtoehto on se että tajuaa tehneensä jotain väärin ja muuttaa toimintatapaa. Jos jää syyttämään maailmaa ja sitä että se ei toimi haluamallasi tavalla niin se ei ainakaan johda mihinkään itsetuntemuksen paranemiseen.
Et nyt ihan ymmärrä, enkä usko että jaksan niin paljoa tähän näpytellä että ymmärtäisitkään. Mutta jos kuitenkin lyhykäisesti yritän. Maailmassa on paljon asioita, jotka vain ovat, ajatteli niistä mitä tahansa. Yksi tämmöinen on erikoismiesten vääjämätön umpihankeen päätyminen. Joku runoilija tuon on hyvin sanoittanut runollisen kansantajuttavaksi. Jotkut toki jäävät välitilaan ja lisääntymisen vimma jää pyörittämään ovelle kuin hurrikaani roskaa ja elämän ilmentymä onkin yhtä sekava ulkopuolisille tarkkailijoille. Osa taas kävelee ovet ryskyen sisään ja saa siitä mittavan palkinnon, kukin toki tavallaan.
Näin on mutta maailmassa on myös paljon asioita joita ei tule ajatelleeksi ja siksi ei näe niitä mahdollisuuksia lainkaan. Monet asiat oivaltaa vasta jälkikäteen elämänkokemuksen myötä ja sitten niitä alkaa nähdä myös siinä aikaisemmassa elämässään.
Esim. itsellenikin oli aikanaan kivuliasta ja vaikeaa löytää sitä kumppania. Onneksi lopulta onnistuin osittain ihan vain hyvällä tuurilla ja olen elänyt hänen kanssaan hyvää elämää. Mutta nyt nykyisellä elämänkokemuksella ja sosiaalisilla taidoilla olen myös nähnyt miten monta potentiaalista mahdollisuutta onnistuin silloin nuorena hukkaamaan ja miten paljon asioita minulta meni ihan täysin ohi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tottunut siihen että miehet kiinnostuvat. Jos menen treffeille, on lähes satavarmaa, että mies ihastuu, haluaa tavata uudestaan ja on aktiivinen minun suuntaani.
Liika helppous kuitenkin tekee miehestä luotaantyöntävän. Mies, joka ei heti ole sulaa vahaa, on tavoittelemisen arvoinen.Et siis oikeastaan halua mitään suhdetta vaan vain deittailupelejä? Jos haluaisit suhteen niin olisi vain positiivista jos toinen on "helppo" ja sinusta kovin kiinnostunut.
Haluan, mutta en sellaisen kanssa, jonka tiedän saavani heti sormia napsauttamalla. Pitää olla pieni epävarmuus miehen kiinnostuksen suhteen.
Eli siis haluat jännitystä ja peliä enmmän kuin suhdetta.
En sanoisi niinkään. Haluan että molemmat ovat ikään kuin samalla viivalla, eli kummallekin se toinen ihminen on yhtä lailla "saavutus". En halua suhdetta jossa olen itse miehelle saavutus mutta mies ei ole minulle, ja olen suhteessa näin ollen ns. niskan päällä. Ymmärtääköhän kukaan mitä tarkoitan?
Miksi sen toisen pitää kummallekaan olla sen kummempi "saavutus"? Silloinhan sinä haet sitä kumppania todistaaksesi jotain itsellesi ja muille, et siksi että haluat aidosti suhteen juuri sen ihmisen kanssa. Ainoa terve syy haluta suhde on se että se toinen ihan oikeasti vaikuttaa ihmiseltä jonka kanssa voisit olla onnellinen. Ei siis minkään saavutuksen saaminen.
Tuo oli huono sanavalinta mutten keksinyt parempaakaan. En usko että nämä minun perääni kuolaavat miehet olisivat halunneet olla kanssani siksi, että vaikutan ihmiseltä jonka kanssa voisi olla onnellinen, vaan enemmänkin ulkoisten asioiden takia. Minun kanssa on alettu suunnittelemaan tulevaisuuttakin jo ensikohtaamisella, kun mies ei ole vielä tiennyt minusta käytännössä mitään.
No älä valitse mitään "kuolaavaa" miestä vaan mies joka on ihan vain aidosti kiinnostunut sinusta. Sellaisiakin on.
Seksuaalinen vetovoima on aivan olennainen osa suhdetta. Jos se puuttuu, mikään ns aito kiinnostus ei riitä.
Olen tavannut paljon euroon kivoja naisia, mutta kun en ole kiinnostunut heistä seksuaalisesti, niin kaveritasolle nämä jäävät.
No tämä ei ole mikään joko-tai vaan tietenkin hyvässä suhtessa pitää olla kumpaakin. Mutta pitää siis erottaa niistä seksuaalisesti kiinnostuneiden joukosta ne joilla on kiinnostus myös siihen muuhun persoonaan. Ja ne ovat yleensä niitä jotka eivät lähesty se seksuaalinen kiinnostus edellä eli pyri heti uimaan liiveihin.
Turvattomasti kiintyneiden ongelmana ihmissuhteissa on
- mustavalkoinen joko - tai ajattelu
- vaikeus erottaa ihmisten motiiveja omista projektioistaan = kyvyttömyys tulkita muita
Sen takia ihmissuhteet ovat vaikeita, kun se toinenkin osapuoli omaa samankaltaisia ongelmia: turvallisesti kiintynyt ei kiinnity ja rakastu epävakaaseen ja pelejä pelaavaan ihmiseen, vaan toimii realiteeteista käsin. Turvallisesti kiintynyt myös tunnistaa helposti ja nopeasti sellaisen, jonka kanssa sopii yhteen hyvin, jolloin hänelle ei kerry pitkää ja sotkuista suhdehistoriaa, joka myös tuottaa erilaisia ikäviä kokemuksia vastakkaisesta sukupuolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tottunut siihen että miehet kiinnostuvat. Jos menen treffeille, on lähes satavarmaa, että mies ihastuu, haluaa tavata uudestaan ja on aktiivinen minun suuntaani.
Liika helppous kuitenkin tekee miehestä luotaantyöntävän. Mies, joka ei heti ole sulaa vahaa, on tavoittelemisen arvoinen.Et siis oikeastaan halua mitään suhdetta vaan vain deittailupelejä? Jos haluaisit suhteen niin olisi vain positiivista jos toinen on "helppo" ja sinusta kovin kiinnostunut.
Haluan, mutta en sellaisen kanssa, jonka tiedän saavani heti sormia napsauttamalla. Pitää olla pieni epävarmuus miehen kiinnostuksen suhteen.
Eli siis haluat jännitystä ja peliä enmmän kuin suhdetta.
En sanoisi niinkään. Haluan että molemmat ovat ikään kuin samalla viivalla, eli kummallekin se toinen ihminen on yhtä lailla "saavutus". En halua suhdetta jossa olen itse miehelle saavutus mutta mies ei ole minulle, ja olen suhteessa näin ollen ns. niskan päällä. Ymmärtääköhän kukaan mitä tarkoitan?
Ymmärrän, että olet vielä aika keskenkasvuinen ja sinulla ei ole parisuhdetaidot vielä kovinkaan aikuisen tasolla. Parisuhteessa ei ole kysymys saavutuksesta, vaan ihmissuhteesta. Sinuna miettisin, että mihin tarpeeseen (huono itsetunto, arvottomuuden tunne, jne.?) tuo saavutus-näkökulma sinulla liittyy.
Haluan suhteelta henkistä syvyyttä, mutta jos mies haluaa minut vain koska näytän tietynlaisesta (ja olen hänelle sen puolesta saavutus), silloin suhteesta ei tulisi tasapainoinen.
Ei se suhde muutu tasapainoiseksi sillä että sinäkin pidät häntä saavutuksena. Se toimii vasta kun kumpikaan teistä ei pidä toista saavutuksena vaan ihanana ihmisenä jonka kanssa haluaa olla.
No juuri tämä! Ja juuri siksi en kiinnostu miehistä jotka saisin heti niin halutessani, koska ei heitä oikeasti kiinnosta mikään muu kuin ulkoiset asiat. Voisin olla millainen persoona tahansa ja he olisivat sulaa vahaa. Mies joka ei heti päätäpahkaa ihastu minuun ja halua yhteistä elämää kanssani osoittaa, että hänelle ei merkitse pelkkä kuori. Siksi hän herättää kiinnostuksen.
Tai sitten ylitulkitset näitä miehiä.
Ei tarvi ylitulkita, yleensä ilmaisevat asiansa varsin suoraan. Mulle ei myöskään mene läpi joku tuntemattoman ihmisen selitys kuinka vaikutan kiinnostavalta ihmiseltä, jos heppu ei tiedä minusta mitään muuta kuin sen miltä näytän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tottunut siihen että miehet kiinnostuvat. Jos menen treffeille, on lähes satavarmaa, että mies ihastuu, haluaa tavata uudestaan ja on aktiivinen minun suuntaani.
Liika helppous kuitenkin tekee miehestä luotaantyöntävän. Mies, joka ei heti ole sulaa vahaa, on tavoittelemisen arvoinen.Et siis oikeastaan halua mitään suhdetta vaan vain deittailupelejä? Jos haluaisit suhteen niin olisi vain positiivista jos toinen on "helppo" ja sinusta kovin kiinnostunut.
Haluan, mutta en sellaisen kanssa, jonka tiedän saavani heti sormia napsauttamalla. Pitää olla pieni epävarmuus miehen kiinnostuksen suhteen.
Eli siis haluat jännitystä ja peliä enmmän kuin suhdetta.
En sanoisi niinkään. Haluan että molemmat ovat ikään kuin samalla viivalla, eli kummallekin se toinen ihminen on yhtä lailla "saavutus". En halua suhdetta jossa olen itse miehelle saavutus mutta mies ei ole minulle, ja olen suhteessa näin ollen ns. niskan päällä. Ymmärtääköhän kukaan mitä tarkoitan?
Ymmärrän, että olet vielä aika keskenkasvuinen ja sinulla ei ole parisuhdetaidot vielä kovinkaan aikuisen tasolla. Parisuhteessa ei ole kysymys saavutuksesta, vaan ihmissuhteesta. Sinuna miettisin, että mihin tarpeeseen (huono itsetunto, arvottomuuden tunne, jne.?) tuo saavutus-näkökulma sinulla liittyy.
Haluan suhteelta henkistä syvyyttä, mutta jos mies haluaa minut vain koska näytän tietynlaisesta (ja olen hänelle sen puolesta saavutus), silloin suhteesta ei tulisi tasapainoinen.
Ei se suhde muutu tasapainoiseksi sillä että sinäkin pidät häntä saavutuksena. Se toimii vasta kun kumpikaan teistä ei pidä toista saavutuksena vaan ihanana ihmisenä jonka kanssa haluaa olla.
No juuri tämä! Ja juuri siksi en kiinnostu miehistä jotka saisin heti niin halutessani, koska ei heitä oikeasti kiinnosta mikään muu kuin ulkoiset asiat. Voisin olla millainen persoona tahansa ja he olisivat sulaa vahaa. Mies joka ei heti päätäpahkaa ihastu minuun ja halua yhteistä elämää kanssani osoittaa, että hänelle ei merkitse pelkkä kuori. Siksi hän herättää kiinnostuksen.
Et nyt ymmärrä että ongelma ei ole siinä kuka pitää ketäkin saavutuksena tai kuka haluaa ketäkin vaan niiden miesten laadussa jotka sinua yrittävät. Ilmeisesti siellä on niin paljon näitä "kuolaajia" että et enää edes huomaa sieltä joukosta niitä ihan tavallisia miehiä jotka olisivat sinusta kiinnostuneita myös ihmisenä. He eivät kenties edes uskalla lähestyä sinua kun nuo muut miehet ovat siinä välissä ja sinä kiinnität huomion vain niihin.
Pelkästä ulkonäöstä kiinnostuneen tunnistan helposti siitä, että mies itse on minuun verrattuna ihan eri sarjassa ulkonäöltään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tottunut siihen että miehet kiinnostuvat. Jos menen treffeille, on lähes satavarmaa, että mies ihastuu, haluaa tavata uudestaan ja on aktiivinen minun suuntaani.
Liika helppous kuitenkin tekee miehestä luotaantyöntävän. Mies, joka ei heti ole sulaa vahaa, on tavoittelemisen arvoinen.Fiksu mies kiertää tällaiset pelejä pelaavat naiset kaukaa. Ikävä puoli on se, että viehättäville naisille riittää AINA perseenkipeitä urpoja antamaan huomiota.
Ehkä ongelma onkin juuri siinä, että näitä perseenkipeitä urpoja on ollut liikaa. Mies joka kiinnostuu minusta, menee näiden kanssa automaattisesti samaan kategoriaan.
Kyllä, miehet ovat epätoivoissaan antaneet tilanteen luisua katastrofaaliseksi. Naiset pyrkivät hypergamiaan, mutta tiedostavan sekä lujatahtoisen miehen ei pitäisi missään tilanteessa, ei edes heikoimmillaan, haksahtaa alitasoisiin naisiin. Mutta tuo on tietenkin vain teoreettinen ideaali, eikä ihminen pysty käytännössä kuin tuhoamaan maailman ja itsensä siinä mukana.
Jos toiveikkuutta haluaa lieskojen seasta etsiä, niin muutamat gurut ovat saaneet levitettyä purkautumisesta pidättäytymisen ilosanomaa. Tuo pieni oivallus voi lopulta murtaa eliitin vallan, kun naisiin kytketyt haavekuvat ja sisäisen voimapumpun surkastuttavan pornografian kaipuu haihtuvat ilmaan ja siitä ulkoavaruuteen asti muukalaisten pällisteltäväksi. Ehkä he armossaan ovat meille lopulta armeliaita, kun voivat todeta ettemme ole täysin toivottomia.
Ei teidän guruihin hurahtaneiden ajatusmaailmassa ole mitään muuta vikaa kuin se että näette vain sen pariutumisen nurjan puolen mutta ette lainkaan sitä isoa tavisten enemmistöä joka pariutuu ihan ilman suurta draamaa ja samanlaisten tavisten kanssa. Mutta kun se pariutuminen ei tapahdu pintapaikkojen vip-huoneissa tai Tinderin lihatiskillä niin te ette sitä noteeraa ollenkaan.
Maan povessa mönkivien ei kannattaisi yrittää liikaa tulkita taivaankappaleiden liikettä.
Itse olen saanut yltäkylläisen annostuksen naisista ja kun aikansa hakkaa päätä seinään, niin huomaa ettei se kannata. Kun kerran pysähtyy ihan vain hengittelemään päiviksi hiljaisuuteen, voi lopulta löytää itsensä ja jotain ihmisyyttä paljon suurempaa.
Voi toki heittää hanskat tiskiin mutta toinen vaihtoehto on se että tajuaa tehneensä jotain väärin ja muuttaa toimintatapaa. Jos jää syyttämään maailmaa ja sitä että se ei toimi haluamallasi tavalla niin se ei ainakaan johda mihinkään itsetuntemuksen paranemiseen.
Et nyt ihan ymmärrä, enkä usko että jaksan niin paljoa tähän näpytellä että ymmärtäisitkään. Mutta jos kuitenkin lyhykäisesti yritän. Maailmassa on paljon asioita, jotka vain ovat, ajatteli niistä mitä tahansa. Yksi tämmöinen on erikoismiesten vääjämätön umpihankeen päätyminen. Joku runoilija tuon on hyvin sanoittanut runollisen kansantajuttavaksi. Jotkut toki jäävät välitilaan ja lisääntymisen vimma jää pyörittämään ovelle kuin hurrikaani roskaa ja elämän ilmentymä onkin yhtä sekava ulkopuolisille tarkkailijoille. Osa taas kävelee ovet ryskyen sisään ja saa siitä mittavan palkinnon, kukin toki tavallaan.
Ihan kivasti kuvattu, enkä itsekään tahdo maalata kuvaa täydellisistä, turvallisesti kiinnittyneistä ihmisistä, sillä elämässä voi tapahtua kaikennäköistä yllättävää.
Mutta kuvaamasi ilmiö siitä, että elämä on sekavaa aika monille johtuu siitä, että suurin osa on turvattomasti kiintyneitä. On arvioitu, että vain noin 30% suomalaisista olisi turvallisesti kiintyneitä, mikä tarkoittaa (yllätykselliset asiat huomioiden), että meillä kaikilla on haasteita tällä saralla jossain kohtaa elämää.
Elämä ei ole täydellistä, mutta se ei tarkoita, että se olisi myöskään umpihankea tai pelkkää sekavuutta. Se varmasti pitää paikkansa, että perheen perustamisen halu voi saada tekemään erilaisia tyhmyyksiä, jotka jo lähtötilanteessa tietää huonoiksi valinnoiksi pyrkien kuitenkin ajattelemaan positiivisesti.
Kukapa siis selviäisi elämästä tekemättä tyhmyyksiä? Ehkä vain narsisti, joka valehtelee itselleen (muille valehteleminen ei onnistu). Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tottunut siihen että miehet kiinnostuvat. Jos menen treffeille, on lähes satavarmaa, että mies ihastuu, haluaa tavata uudestaan ja on aktiivinen minun suuntaani.
Liika helppous kuitenkin tekee miehestä luotaantyöntävän. Mies, joka ei heti ole sulaa vahaa, on tavoittelemisen arvoinen.Et siis oikeastaan halua mitään suhdetta vaan vain deittailupelejä? Jos haluaisit suhteen niin olisi vain positiivista jos toinen on "helppo" ja sinusta kovin kiinnostunut.
Haluan, mutta en sellaisen kanssa, jonka tiedän saavani heti sormia napsauttamalla. Pitää olla pieni epävarmuus miehen kiinnostuksen suhteen.
Eli siis haluat jännitystä ja peliä enmmän kuin suhdetta.
En sanoisi niinkään. Haluan että molemmat ovat ikään kuin samalla viivalla, eli kummallekin se toinen ihminen on yhtä lailla "saavutus". En halua suhdetta jossa olen itse miehelle saavutus mutta mies ei ole minulle, ja olen suhteessa näin ollen ns. niskan päällä. Ymmärtääköhän kukaan mitä tarkoitan?
Ymmärrän, että olet vielä aika keskenkasvuinen ja sinulla ei ole parisuhdetaidot vielä kovinkaan aikuisen tasolla. Parisuhteessa ei ole kysymys saavutuksesta, vaan ihmissuhteesta. Sinuna miettisin, että mihin tarpeeseen (huono itsetunto, arvottomuuden tunne, jne.?) tuo saavutus-näkökulma sinulla liittyy.
Haluan suhteelta henkistä syvyyttä, mutta jos mies haluaa minut vain koska näytän tietynlaisesta (ja olen hänelle sen puolesta saavutus), silloin suhteesta ei tulisi tasapainoinen.
Ei se suhde muutu tasapainoiseksi sillä että sinäkin pidät häntä saavutuksena. Se toimii vasta kun kumpikaan teistä ei pidä toista saavutuksena vaan ihanana ihmisenä jonka kanssa haluaa olla.
No juuri tämä! Ja juuri siksi en kiinnostu miehistä jotka saisin heti niin halutessani, koska ei heitä oikeasti kiinnosta mikään muu kuin ulkoiset asiat. Voisin olla millainen persoona tahansa ja he olisivat sulaa vahaa. Mies joka ei heti päätäpahkaa ihastu minuun ja halua yhteistä elämää kanssani osoittaa, että hänelle ei merkitse pelkkä kuori. Siksi hän herättää kiinnostuksen.
Et nyt ymmärrä että ongelma ei ole siinä kuka pitää ketäkin saavutuksena tai kuka haluaa ketäkin vaan niiden miesten laadussa jotka sinua yrittävät. Ilmeisesti siellä on niin paljon näitä "kuolaajia" että et enää edes huomaa sieltä joukosta niitä ihan tavallisia miehiä jotka olisivat sinusta kiinnostuneita myös ihmisenä. He eivät kenties edes uskalla lähestyä sinua kun nuo muut miehet ovat siinä välissä ja sinä kiinnität huomion vain niihin.
Pelkästä ulkonäöstä kiinnostuneen tunnistan helposti siitä, että mies itse on minuun verrattuna ihan eri sarjassa ulkonäöltään.
Et sinä ystävä hyvä edelleenkään osaa niitä ajatuksia lukea. Eri
Minulla aivan sama ongelma. Olin jopa kymmenvuotisessa parisuhteessa ja luulin parantuneeni, mutta ehei, ensitöikseni vapauduttani menin rakastumaan varattuun tuttuun ja nyt olen taas ihan hajalla. Ja tajunnut, etten kai koskaan parantunutkaan. Enkä varmaan parannu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tottunut siihen että miehet kiinnostuvat. Jos menen treffeille, on lähes satavarmaa, että mies ihastuu, haluaa tavata uudestaan ja on aktiivinen minun suuntaani.
Liika helppous kuitenkin tekee miehestä luotaantyöntävän. Mies, joka ei heti ole sulaa vahaa, on tavoittelemisen arvoinen.Et siis oikeastaan halua mitään suhdetta vaan vain deittailupelejä? Jos haluaisit suhteen niin olisi vain positiivista jos toinen on "helppo" ja sinusta kovin kiinnostunut.
Haluan, mutta en sellaisen kanssa, jonka tiedän saavani heti sormia napsauttamalla. Pitää olla pieni epävarmuus miehen kiinnostuksen suhteen.
Eli siis haluat jännitystä ja peliä enmmän kuin suhdetta.
En sanoisi niinkään. Haluan että molemmat ovat ikään kuin samalla viivalla, eli kummallekin se toinen ihminen on yhtä lailla "saavutus". En halua suhdetta jossa olen itse miehelle saavutus mutta mies ei ole minulle, ja olen suhteessa näin ollen ns. niskan päällä. Ymmärtääköhän kukaan mitä tarkoitan?
Ymmärrän, että olet vielä aika keskenkasvuinen ja sinulla ei ole parisuhdetaidot vielä kovinkaan aikuisen tasolla. Parisuhteessa ei ole kysymys saavutuksesta, vaan ihmissuhteesta. Sinuna miettisin, että mihin tarpeeseen (huono itsetunto, arvottomuuden tunne, jne.?) tuo saavutus-näkökulma sinulla liittyy.
Haluan suhteelta henkistä syvyyttä, mutta jos mies haluaa minut vain koska näytän tietynlaisesta (ja olen hänelle sen puolesta saavutus), silloin suhteesta ei tulisi tasapainoinen.
Ei se suhde muutu tasapainoiseksi sillä että sinäkin pidät häntä saavutuksena. Se toimii vasta kun kumpikaan teistä ei pidä toista saavutuksena vaan ihanana ihmisenä jonka kanssa haluaa olla.
No juuri tämä! Ja juuri siksi en kiinnostu miehistä jotka saisin heti niin halutessani, koska ei heitä oikeasti kiinnosta mikään muu kuin ulkoiset asiat. Voisin olla millainen persoona tahansa ja he olisivat sulaa vahaa. Mies joka ei heti päätäpahkaa ihastu minuun ja halua yhteistä elämää kanssani osoittaa, että hänelle ei merkitse pelkkä kuori. Siksi hän herättää kiinnostuksen.
Tai sitten ylitulkitset näitä miehiä.
Ei tarvi ylitulkita, yleensä ilmaisevat asiansa varsin suoraan. Mulle ei myöskään mene läpi joku tuntemattoman ihmisen selitys kuinka vaikutan kiinnostavalta ihmiseltä, jos heppu ei tiedä minusta mitään muuta kuin sen miltä näytän.
Kiinnostava ihminen on varmasti koodinimi hyvännäköiselle, mutta myös muuten kiinnostavalle, joka viestii kiinnostavista asioista. Pukeutuminen, puhetapa ja -tyyli jne.
Ehkä yksinkertaisesti lähdet treffeille liian vähän kiinnostavien miesten kanssa eli kynnys tavata sinut on turhan alhainen? Eri
Sitä haluaa aina sitä mitä ei voi saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turvaton kiintymyssuhde ja/tai traumoja taustalla. Olin itse nuorempana samanlainen kunnes käsittelin ongelmani ja rakastuinkin pian tasaiseen ja turvalliseen normaaliin mieheen, joka näytti selvästi, että on kiinnostunut minusta. Ei tarvinnut enää korjata sitä jotakin mikä oli rikki sillä, että saisi minut torjuvan ihmisen rakkauden. Terve ihminen ei kiinnostu eikä jää roikkumaan ihmiseen, jolta ei saa vastavuoroisesti rakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tottunut siihen että miehet kiinnostuvat. Jos menen treffeille, on lähes satavarmaa, että mies ihastuu, haluaa tavata uudestaan ja on aktiivinen minun suuntaani.
Liika helppous kuitenkin tekee miehestä luotaantyöntävän. Mies, joka ei heti ole sulaa vahaa, on tavoittelemisen arvoinen.Et siis oikeastaan halua mitään suhdetta vaan vain deittailupelejä? Jos haluaisit suhteen niin olisi vain positiivista jos toinen on "helppo" ja sinusta kovin kiinnostunut.
Haluan, mutta en sellaisen kanssa, jonka tiedän saavani heti sormia napsauttamalla. Pitää olla pieni epävarmuus miehen kiinnostuksen suhteen.
Eli siis haluat jännitystä ja peliä enmmän kuin suhdetta.
En sanoisi niinkään. Haluan että molemmat ovat ikään kuin samalla viivalla, eli kummallekin se toinen ihminen on yhtä lailla "saavutus". En halua suhdetta jossa olen itse miehelle saavutus mutta mies ei ole minulle, ja olen suhteessa näin ollen ns. niskan päällä. Ymmärtääköhän kukaan mitä tarkoitan?
Miksi sen toisen pitää kummallekaan olla sen kummempi "saavutus"? Silloinhan sinä haet sitä kumppania todistaaksesi jotain itsellesi ja muille, et siksi että haluat aidosti suhteen juuri sen ihmisen kanssa. Ainoa terve syy haluta suhde on se että se toinen ihan oikeasti vaikuttaa ihmiseltä jonka kanssa voisit olla onnellinen. Ei siis minkään saavutuksen saaminen.
Tuo oli huono sanavalinta mutten keksinyt parempaakaan. En usko että nämä minun perääni kuolaavat miehet olisivat halunneet olla kanssani siksi, että vaikutan ihmiseltä jonka kanssa voisi olla onnellinen, vaan enemmänkin ulkoisten asioiden takia. Minun kanssa on alettu suunnittelemaan tulevaisuuttakin jo ensikohtaamisella, kun mies ei ole vielä tiennyt minusta käytännössä mitään.
No älä valitse mitään "kuolaavaa" miestä vaan mies joka on ihan vain aidosti kiinnostunut sinusta. Sellaisiakin on.
Seksuaalinen vetovoima on aivan olennainen osa suhdetta. Jos se puuttuu, mikään ns aito kiinnostus ei riitä.
Olen tavannut paljon euroon kivoja naisia, mutta kun en ole kiinnostunut heistä seksuaalisesti, niin kaveritasolle nämä jäävät.
No tämä ei ole mikään joko-tai vaan tietenkin hyvässä suhtessa pitää olla kumpaakin. Mutta pitää siis erottaa niistä seksuaalisesti kiinnostuneiden joukosta ne joilla on kiinnostus myös siihen muuhun persoonaan. Ja ne ovat yleensä niitä jotka eivät lähesty se seksuaalinen kiinnostus edellä eli pyri heti uimaan liiveihin.
Olen eri, mutta minulla ainakin on natsannut parhaiten yhteen juuri niiden kanssa, jotka nimenomaan haluaa heti liiveihin. Jos ei halua, on joko libidoltaan tai arvoiltaan todennäköisesti yhteensopimaton. Minulle kun seksuaalisuus ei ole niiden syvempien tunteiden ja persoonaan rakastumisen vaihtoehto, vaan kuuluu siihen kiinteänä osana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Turvaton kiintymyssuhde ja/tai traumoja taustalla. Olin itse nuorempana samanlainen kunnes käsittelin ongelmani ja rakastuinkin pian tasaiseen ja turvalliseen normaaliin mieheen, joka näytti selvästi, että on kiinnostunut minusta. Ei tarvinnut enää korjata sitä jotakin mikä oli rikki sillä, että saisi minut torjuvan ihmisen rakkauden. Terve ihminen ei kiinnostu eikä jää roikkumaan ihmiseen, jolta ei saa vastavuoroisesti rakkautta.
Minäkin olin nuorena tällainen, kunnes löysin pitkäaikaisen parisuhteen. Sen kariuduttua taannuin kuitenkin takaisin. Nyt en meinaa päästä takaisin jaloilleni edes terapiassa.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tottunut siihen että miehet kiinnostuvat. Jos menen treffeille, on lähes satavarmaa, että mies ihastuu, haluaa tavata uudestaan ja on aktiivinen minun suuntaani.
Liika helppous kuitenkin tekee miehestä luotaantyöntävän. Mies, joka ei heti ole sulaa vahaa, on tavoittelemisen arvoinen.
Vaikuttaa siltä, että ne kaikki pelimiesoppaat ovat sittenkin täysin oikeassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turvaton kiintymyssuhde ja/tai traumoja taustalla. Olin itse nuorempana samanlainen kunnes käsittelin ongelmani ja rakastuinkin pian tasaiseen ja turvalliseen normaaliin mieheen, joka näytti selvästi, että on kiinnostunut minusta. Ei tarvinnut enää korjata sitä jotakin mikä oli rikki sillä, että saisi minut torjuvan ihmisen rakkauden. Terve ihminen ei kiinnostu eikä jää roikkumaan ihmiseen, jolta ei saa vastavuoroisesti rakkautta.
Minäkin olin nuorena tällainen, kunnes löysin pitkäaikaisen parisuhteen. Sen kariuduttua taannuin kuitenkin takaisin. Nyt en meinaa päästä takaisin jaloilleni edes terapiassa.
Onkin tosi tärkeää käydä ne asiat läpi ja jatkaa työstämistä läpi elämän ettei jossain vaiheessa ota takapakkia. Koko elämän mittainen työ.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tottunut siihen että miehet kiinnostuvat. Jos menen treffeille, on lähes satavarmaa, että mies ihastuu, haluaa tavata uudestaan ja on aktiivinen minun suuntaani.
Liika helppous kuitenkin tekee miehestä luotaantyöntävän. Mies, joka ei heti ole sulaa vahaa, on tavoittelemisen arvoinen.Et siis oikeastaan halua mitään suhdetta vaan vain deittailupelejä? Jos haluaisit suhteen niin olisi vain positiivista jos toinen on "helppo" ja sinusta kovin kiinnostunut.
Haluan, mutta en sellaisen kanssa, jonka tiedän saavani heti sormia napsauttamalla. Pitää olla pieni epävarmuus miehen kiinnostuksen suhteen.
Eli siis haluat jännitystä ja peliä enmmän kuin suhdetta.
En sanoisi niinkään. Haluan että molemmat ovat ikään kuin samalla viivalla, eli kummallekin se toinen ihminen on yhtä lailla "saavutus". En halua suhdetta jossa olen itse miehelle saavutus mutta mies ei ole minulle, ja olen suhteessa näin ollen ns. niskan päällä. Ymmärtääköhän kukaan mitä tarkoitan?
Ymmärrän, että olet vielä aika keskenkasvuinen ja sinulla ei ole parisuhdetaidot vielä kovinkaan aikuisen tasolla. Parisuhteessa ei ole kysymys saavutuksesta, vaan ihmissuhteesta. Sinuna miettisin, että mihin tarpeeseen (huono itsetunto, arvottomuuden tunne, jne.?) tuo saavutus-näkökulma sinulla liittyy.
Haluan suhteelta henkistä syvyyttä, mutta jos mies haluaa minut vain koska näytän tietynlaisesta (ja olen hänelle sen puolesta saavutus), silloin suhteesta ei tulisi tasapainoinen.
Ei se suhde muutu tasapainoiseksi sillä että sinäkin pidät häntä saavutuksena. Se toimii vasta kun kumpikaan teistä ei pidä toista saavutuksena vaan ihanana ihmisenä jonka kanssa haluaa olla.
No juuri tämä! Ja juuri siksi en kiinnostu miehistä jotka saisin heti niin halutessani, koska ei heitä oikeasti kiinnosta mikään muu kuin ulkoiset asiat. Voisin olla millainen persoona tahansa ja he olisivat sulaa vahaa. Mies joka ei heti päätäpahkaa ihastu minuun ja halua yhteistä elämää kanssani osoittaa, että hänelle ei merkitse pelkkä kuori. Siksi hän herättää kiinnostuksen.
Et nyt ymmärrä että ongelma ei ole siinä kuka pitää ketäkin saavutuksena tai kuka haluaa ketäkin vaan niiden miesten laadussa jotka sinua yrittävät. Ilmeisesti siellä on niin paljon näitä "kuolaajia" että et enää edes huomaa sieltä joukosta niitä ihan tavallisia miehiä jotka olisivat sinusta kiinnostuneita myös ihmisenä. He eivät kenties edes uskalla lähestyä sinua kun nuo muut miehet ovat siinä välissä ja sinä kiinnität huomion vain niihin.
Pelkästä ulkonäöstä kiinnostuneen tunnistan helposti siitä, että mies itse on minuun verrattuna ihan eri sarjassa ulkonäöltään.
Et sinä ystävä hyvä edelleenkään osaa niitä ajatuksia lukea. Eri
Mun ei tarvi kuin peiliin vilkaista niin ei ole ollenkaan vaikeaa käsittää, miksi minä valikoidun niin helposti miesten kohteeksi. Luonne ei näy päällepäin.
Ensinnäkään en tarkoittanut luonnetta, vaan sitä mistä ulkonäkösi viestii. Toiseksi, jälleen, sinä et voi tietää mistään mitä joku sinusta ajattelee, koeta luopua edes siitä ajatuksesta, koska se ihan oikeasti on harhaista ajattelua. Sitä paitsi todennäköisempi ajatus on se, että mies ajattelee haluavansa sinulta seksiä kuin se, että hän olisi kiinnostunut pelkästään sinun ulkonäöstäsi. Jo sekin olisi mielestäni realistisempi tulokulma asiaan.
Pidät siis jokaista miestä kiinnostuneena sinun ulkonäöstäsi, jos hän osoittaa kiinnostusta, kun taas mies joka ei ole "helppo" on sitten tämä syvällisempi kaveri, joka on kiinnostunut sinusta oikeasti. Voi kuule, ne molemmat varmasti tahtovat sinulta seksiä, vaikka eivät tunne sinua etkä sinä heitä, vaikka kuinka kovasti kuvittelisitte molemmat tietävänne toistenne ajatukset. Se vain ei ole mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on turvaton kiintymyssuhde tai traumaattisia kokemuksia. Siksi kiinnyt ihmisiin, jotka eivät välitä sinusta tai uskot rakkauteen, jota ei ole olemassa. Psykoterapian paikka.
Sitä ei tarvitse ihmetellä, mikset tahdo seurustella kenen kanssa tahansa, joka kiinnostuu sinusta. Se on normaalia.
Miksi se ei siis ole normaalia, että ap torjutaan? Minusta se on ihan normaalia, itselläni on sama. Eivät miehet, joista itse kiinnostun, koskaan ole vastanneet siihen. Eikö se juuri ollut mielestäsi normaalia? Oli. Niin onkin.
Se on normalia että tulee torjutuksi aika monesti mutta se ei ole normaalia jos tulee torjutuksi ihan aina.
On sekin normaalia, olen tuon alkuperäisen kommentin kirjoittaja. Silloin todella kiinnostuu vääristä ihmisitä myös eli on tavallaan kaksi epänormaalia piirrettä:
- ei kykene havaitsemaan vastavuoroista kiinnostusta
- rakastuu siihen, joka torjuu
Tämä on asian ydin. On ihan normaalia toimintaa kyllä, mutta jos tämä toistuu jatkuvasti, on ihminen hiukan väärin piuhoitettu, ja kannattaisi rehellisesti tarkastella omaa kiintymyssuhdemalliaan.
Olen eri, mutta minä olen ainakin tarkastellut omaa kiintymyssuhdemalliani ja tiedän sen olevan aivan pielessä. Ymmärrän eläväni samaa hylkäystraumaa pakkomielteenomaisesti uudelleen ja uudelleen. Valitettavasti tämän tunnistaminen ja ymmärtäminen ei ole korjannut itse ongelmaa. Taas itketään varatun perään.
Syitä voi olla monia. Tässä jotain.
Onko sinulla joku tietty "tyyppi"? Jos on tosi spesifi maku, voi käydä niin, ettei sen ryhmän ihmiset olekaan todennäköisesti kiinnostuneita sinusta. Esimerkkinä henkilö, jota kiinnostuu siitä, että vastapuolella on tiettyjä kiinnostuksen kohteita, mutta ei sitten pystykään keskustelemaan toisen kanssa niistä. Vähän vaikea ehkä selittää tätä.
Oletko varma, ettei itselläsi ole jonkinlaista sitoutumispelkoa? Joskus voi käydä niin, että oma sitoutumispelkoa saa torjumaan kaikki sellaiset henkilöt, jotla olisivat kiinnostuneita. On turvallisempaa haikailla niiden perään, joita ei voi saada.
Tai saattaisiko sinulla olla jotain haitallisia uskomuksia? Esim. rakkaus tulee ansaita? Tai jotain hylätyksi tulemisen kokemuksia? Jos on esim. hylätyksi tulemisen pelko, voi torjuvampi ihminen saada tuon pelon aktivoitumaan, jolloin luulee tunnereaktiota ihastumiseksi. Tulee pakonomainen tarve saada huomiota juuri siltä henkilöltä, jolta ei saa.
No tämä ei ole mikään joko-tai vaan tietenkin hyvässä suhtessa pitää olla kumpaakin. Mutta pitää siis erottaa niistä seksuaalisesti kiinnostuneiden joukosta ne joilla on kiinnostus myös siihen muuhun persoonaan. Ja ne ovat yleensä niitä jotka eivät lähesty se seksuaalinen kiinnostus edellä eli pyri heti uimaan liiveihin.