SKANDAALI: Yle MOT: Lapsia sidottu penkkeihin kajaanilaisessa päiväkodissa
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/41082758-c3b1-4698-b9f1-61ed66e265d5
Mitä mieltä olette tästä sairaasta teosta puolustuskyvyttömiä lapsia kohtaan?
Kommentit (845)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodeissa ja tarhoissa on varmasti kiire, mutta sidottu lapsi voi kokea isonkin hylkäämiselämyksen tunteineen sidottuna. Asia ei ole ihan pienikään lapselle joka opettelee tunneilmaisuaan ja peilaa muista siihen reagointiaan. Hänelle voi tulla kuva että jos kokee jonkin tunteen vallassa olevan käytöksen ei hyväksyttävänä (joskus voi se kÄYTÖS toki ollekin sitä, mutta ei koskaan se TUNNE) niin hän oppii sulkemaan tunteitaan sisälleen.
Esim jos saa raivonpuuskan ellei pääse valjaista ja sitä ohitetaan ja torutaan. Tässä on iso riski tällaiseen paikassa joka on lasta ohjaamaan ja kasvattamaan pyrkivä paikka.
Autossa on rooli olla kuljetettavana ja siellä lapsen onkin syytä oppia olemaan ns sidottu. Aivan eri rooli ja asia kuin päiväkoti.
Suojelisin lasta sitomiselta.
Anteeksi nyt vaan, mutta maailmaa on todella paljon tuon tunnekasvatusteorian ulkopuolellakin. Noin ideologinen lähtökohta ei palvele käytännön tarpeita eikä lasten tasapainoista kasvua.
Päiväkodin ja tarhan rooli on KASVATTAVA etenkin kun on vielä tunteiden säätelyä opettelevat pienet lapset, on tämän tosiasian ohittaminen vaurioittavaa lapsille ja voi olla todellakin isosti vaurioittavaakin. Kyse ei ole ajallisesta kestostakaan vaan tuosta herkkyyskaudesta lapsella ja sen vaurioittamisesta pakkokeinoilla noin. Tässä ei ole ideologiasta kyse vaan lapsen kehityskausien tuntemisesta ja realiteeteista.
Onneksi täällä on ainakin pari jotka hiffasivat mistä kommenteissani puhuin, hu huh.
Kasvatus ei ole yhtä kuin tunnekasvatus. Tunnekasvatus on vain yksi aate/ideologia joka on luonut oman käsitemaailmansa, ja olettaa sitten, että koko kasvatus on mahdollista saada pyörimään tämän tunnekasvatuksen käsitemaailman ympärillä.
Mitään tuollaista herkkyyskautta missä pakottaminen olisi lapselle vahingollista ei sitä paitsi ole olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkan vieläkin: aina kun lapsi ilmaisee jotain, vaikka pyrkimällä jonnekin ja juoksemalla ilmaisee HÄN OMIA tarpeitaan pyrkimyksiään tahtoaan ja TUNTEITAAN. Jokin on silloin menossa mikä pitäisi huomioonottaa. Ei niin että asia ja tunne ohitetaan eikä selvitetä vaan sidotaan vaan kiinni.
Se huomioiduksi tuleminen ei tarkoita että taivuttaisiin lapsen tahtoon aina vaan sitä että hänen pyrkimyksensä ja tunteensa HUOMIOIDAAN!
No kiirehän siellä on mutta asia on todellakin iso ja vakava lapsen kehityksen kannalta jos roolissa on kasvattaja.
Sinuna kirjoittaisin kyllä nuo tunteet pienellä. Lapsi ei tarvitse mitään henkilökohtaista tunnekasvatusterapeuttia joka koko ajan huomioi lasta tunnekasvatusnäkökulmasta. Lapsen tarvitsee oppia toimimaan ryhmässä, lapsi tarvitsee ryhmän jossa on järjestys ja rauha maassa ja lapsi tarvitsee aikuisen joka päättää eikä lähde mukaan lapsen jokaiseen oikkuun.
Tuolla mistä puhut muka ryhmäkasvattamisena pienilla lapsilla ja muka jokaisen oikun huomioimisena ei ole mitään tekemistä sen tosiasian kanssa etti autoritäärinen tyyli vaan ole lasten kehityskautena tarhassa mikään todellakaan sallittava tyyli. Se ei ole armeija eikä lapsi kehittyäkseen tarvitse vääpeliä tai poliisia vaan häntä ymmärtämään pyrkiviä aikuisia!
Sen ei tarvitse olla armeija, mutta tarhassa on oltava kuri. Jos ei ole kuria niin on kaaos, ja kaaos on sekä lasten kehitykselle, aikuisten työhyvinvoinnille että koko talon toiminnalle erittäin haitallista.
Kuri ei synny sillä reseptillä, että koko ajan pelätään lapsen menevät rikki jos lapsi ei saa kunnolla "ilmaista tunnettaan" tai jotain vastaavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodeissa ja tarhoissa on varmasti kiire, mutta sidottu lapsi voi kokea isonkin hylkäämiselämyksen tunteineen sidottuna. Asia ei ole ihan pienikään lapselle joka opettelee tunneilmaisuaan ja peilaa muista siihen reagointiaan. Hänelle voi tulla kuva että jos kokee jonkin tunteen vallassa olevan käytöksen ei hyväksyttävänä (joskus voi se kÄYTÖS toki ollekin sitä, mutta ei koskaan se TUNNE) niin hän oppii sulkemaan tunteitaan sisälleen.
Esim jos saa raivonpuuskan ellei pääse valjaista ja sitä ohitetaan ja torutaan. Tässä on iso riski tällaiseen paikassa joka on lasta ohjaamaan ja kasvattamaan pyrkivä paikka.
Autossa on rooli olla kuljetettavana ja siellä lapsen onkin syytä oppia olemaan ns sidottu. Aivan eri rooli ja asia kuin päiväkoti.
Suojelisin lasta sitomiselta.
Jatka yhä: kyse on siis roolista kasvattajana ja jos sidotaan on se autoritäärinen ja voi olla todella vahingollista olla kasvattajana sitojan roolissa. Ehdottomasti kiellettävää puuhaa. hyvä että asiasta nousikin kohu.
Tätä ei ehkä tule ajatelleeksikaan jokainen itse. Iso asia on kehittyvälle lapselle onko hän autoritäärisesti kasvatettu vai kaikkine tunteineen hyväksytty ja kasvamaan saatettu. Iso, iso ero.
Se mitä kutsut autoritäärisyydeksi on aivan normaalia kasvatusta. Lapsi tarvitsee kurin ja sen, että aikuinen on johdonmukainen ja auktoriteetti lapselle.
Se, että lapsen kanssa jäädään vaan puhumaan niistä todellisista (tai aikuisen kuvittelemista) tunteista johtaa harhaan ja luo lapselle turvattoman ympäristön, kun sitä luotettavaa aikuista joka määrää tekemisen rajat ei olekaan, vaan on vain tuo tunnejuttu ja siihen liitetty käsitemaailma.
Aivan karmeaa tekstiä. Ei ole todellakaan normaalia kasvattaa lasta sitomalla. Siinä mennään henkilökohtaisen koskemattomuuden ja tahtoalueen ja tunteiden ohi niin vakavasti jo että heilahtaa. Hirvittävää tekstiä. Hyvä että asiasta keskustellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodeissa ja tarhoissa on varmasti kiire, mutta sidottu lapsi voi kokea isonkin hylkäämiselämyksen tunteineen sidottuna. Asia ei ole ihan pienikään lapselle joka opettelee tunneilmaisuaan ja peilaa muista siihen reagointiaan. Hänelle voi tulla kuva että jos kokee jonkin tunteen vallassa olevan käytöksen ei hyväksyttävänä (joskus voi se kÄYTÖS toki ollekin sitä, mutta ei koskaan se TUNNE) niin hän oppii sulkemaan tunteitaan sisälleen.
Esim jos saa raivonpuuskan ellei pääse valjaista ja sitä ohitetaan ja torutaan. Tässä on iso riski tällaiseen paikassa joka on lasta ohjaamaan ja kasvattamaan pyrkivä paikka.
Autossa on rooli olla kuljetettavana ja siellä lapsen onkin syytä oppia olemaan ns sidottu. Aivan eri rooli ja asia kuin päiväkoti.
Suojelisin lasta sitomiselta.
Anteeksi nyt vaan, mutta maailmaa on todella paljon tuon tunnekasvatusteorian ulkopuolellakin. Noin ideologinen lähtökohta ei palvele käytännön tarpeita eikä lasten tasapainoista kasvua.
Päiväkodin ja tarhan rooli on KASVATTAVA etenkin kun on vielä tunteiden säätelyä opettelevat pienet lapset, on tämän tosiasian ohittaminen vaurioittavaa lapsille ja voi olla todellakin isosti vaurioittavaakin. Kyse ei ole ajallisesta kestostakaan vaan tuosta herkkyyskaudesta lapsella ja sen vaurioittamisesta pakkokeinoilla noin. Tässä ei ole ideologiasta kyse vaan lapsen kehityskausien tuntemisesta ja realiteeteista.
Onneksi täällä on ainakin pari jotka hiffasivat mistä kommenteissani puhuin, hu huh.
Kasvatus ei ole yhtä kuin tunnekasvatus. Tunnekasvatus on vain yksi aate/ideologia joka on luonut oman käsitemaailmansa, ja olettaa sitten, että koko kasvatus on mahdollista saada pyörimään tämän tunnekasvatuksen käsitemaailman ympärillä.
Mitään tuollaista herkkyyskautta missä pakottaminen olisi lapselle vahingollista ei sitä paitsi ole olemassa.
Oho! Jokainen ihminen tuntee jotain joka hetki. Lapsi opettee vasta sitä maastoa jossa ilmaisee itseään, ja sinä väität ettei tunteitten säätelyssä olisi muka herkkyyskausia??? Saanko kysyä mistä olet valmistunut? Kiinnostaa.
Suoraan sanottuna lukiessani noita laosen sitojia en yhtään ihmettele enää nykyisiä ongelmia lasten ja nuortenkin kanssa. On aikamoista kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodeissa ja tarhoissa on varmasti kiire, mutta sidottu lapsi voi kokea isonkin hylkäämiselämyksen tunteineen sidottuna. Asia ei ole ihan pienikään lapselle joka opettelee tunneilmaisuaan ja peilaa muista siihen reagointiaan. Hänelle voi tulla kuva että jos kokee jonkin tunteen vallassa olevan käytöksen ei hyväksyttävänä (joskus voi se kÄYTÖS toki ollekin sitä, mutta ei koskaan se TUNNE) niin hän oppii sulkemaan tunteitaan sisälleen.
Esim jos saa raivonpuuskan ellei pääse valjaista ja sitä ohitetaan ja torutaan. Tässä on iso riski tällaiseen paikassa joka on lasta ohjaamaan ja kasvattamaan pyrkivä paikka.
Autossa on rooli olla kuljetettavana ja siellä lapsen onkin syytä oppia olemaan ns sidottu. Aivan eri rooli ja asia kuin päiväkoti.
Suojelisin lasta sitomiselta.
Anteeksi nyt vaan, mutta maailmaa on todella paljon tuon tunnekasvatusteorian ulkopuolellakin. Noin ideologinen lähtökohta ei palvele käytännön tarpeita eikä lasten tasapainoista kasvua.
Päiväkodin ja tarhan rooli on KASVATTAVA etenkin kun on vielä tunteiden säätelyä opettelevat pienet lapset, on tämän tosiasian ohittaminen vaurioittavaa lapsille ja voi olla todellakin isosti vaurioittavaakin. Kyse ei ole ajallisesta kestostakaan vaan tuosta herkkyyskaudesta lapsella ja sen vaurioittamisesta pakkokeinoilla noin. Tässä ei ole ideologiasta kyse vaan lapsen kehityskausien tuntemisesta ja realiteeteista.
Onneksi täällä on ainakin pari jotka hiffasivat mistä kommenteissani puhuin, hu huh.
Kasvatus ei ole yhtä kuin tunnekasvatus. Tunnekasvatus on vain yksi aate/ideologia joka on luonut oman käsitemaailmansa, ja olettaa sitten, että koko kasvatus on mahdollista saada pyörimään tämän tunnekasvatuksen käsitemaailman ympärillä.
Mitään tuollaista herkkyyskautta missä pakottaminen olisi lapselle vahingollista ei sitä paitsi ole olemassa.
Oho! Jokainen ihminen tuntee jotain joka hetki. Lapsi opettee vasta sitä maastoa jossa ilmaisee itseään, ja sinä väität ettei tunteitten säätelyssä olisi muka herkkyyskausia??? Saanko kysyä mistä olet valmistunut? Kiinnostaa.
Tietenkin ihminen tuntee jotain koko ajan. Mutta ihmisellä on myös vahvat käsitykset siitä, että mitkä ovat faktoja, ja sitten on vielä aivan koko maailma siinä ihmisen ympärillä. Te tunnekasvatukseen hurahtaneet ette näe lapsessa juuri muuta kuin sen "sanoitetun" tunteen. Kaikki muu unohtuu.
Ja edelleen: pakottaminen ei ole haitallista lapsille, vaan kaikenikäiset lapset tarvitsevat pakottamista osana hoitoa ja kasvatusta. Pienet lapset kuten vauvat ja taaperot tarvitsevat pakottamista kaikkein eniten, koska heidän ymmärryskykynsä on rajallisin.
Vierailija kirjoitti:
Suoraan sanottuna lukiessani noita laosen sitojia en yhtään ihmettele enää nykyisiä ongelmia lasten ja nuortenkin kanssa. On aikamoista kyllä.
Valjaiden käyttö on koko ajan vähentynyt, mutta samaan aikaan lasten ja nuorten ongelmat ovat lisääntyneet. Vielä takavuosikymmeninä valjaat olivat aivan arkinen väline.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodeissa ja tarhoissa on varmasti kiire, mutta sidottu lapsi voi kokea isonkin hylkäämiselämyksen tunteineen sidottuna. Asia ei ole ihan pienikään lapselle joka opettelee tunneilmaisuaan ja peilaa muista siihen reagointiaan. Hänelle voi tulla kuva että jos kokee jonkin tunteen vallassa olevan käytöksen ei hyväksyttävänä (joskus voi se kÄYTÖS toki ollekin sitä, mutta ei koskaan se TUNNE) niin hän oppii sulkemaan tunteitaan sisälleen.
Esim jos saa raivonpuuskan ellei pääse valjaista ja sitä ohitetaan ja torutaan. Tässä on iso riski tällaiseen paikassa joka on lasta ohjaamaan ja kasvattamaan pyrkivä paikka.
Autossa on rooli olla kuljetettavana ja siellä lapsen onkin syytä oppia olemaan ns sidottu. Aivan eri rooli ja asia kuin päiväkoti.
Suojelisin lasta sitomiselta.
Jatka yhä: kyse on siis roolista kasvattajana ja jos sidotaan on se autoritäärinen ja voi olla todella vahingollista olla kasvattajana sitojan roolissa. Ehdottomasti kiellettävää puuhaa. hyvä että asiasta nousikin kohu.
Tätä ei ehkä tule ajatelleeksikaan jokainen itse. Iso asia on kehittyvälle lapselle onko hän autoritäärisesti kasvatettu vai kaikkine tunteineen hyväksytty ja kasvamaan saatettu. Iso, iso ero.
Se mitä kutsut autoritäärisyydeksi on aivan normaalia kasvatusta. Lapsi tarvitsee kurin ja sen, että aikuinen on johdonmukainen ja auktoriteetti lapselle.
Se, että lapsen kanssa jäädään vaan puhumaan niistä todellisista (tai aikuisen kuvittelemista) tunteista johtaa harhaan ja luo lapselle turvattoman ympäristön, kun sitä luotettavaa aikuista joka määrää tekemisen rajat ei olekaan, vaan on vain tuo tunnejuttu ja siihen liitetty käsitemaailma.
Aivan karmeaa tekstiä. Ei ole todellakaan normaalia kasvattaa lasta sitomalla. Siinä mennään henkilökohtaisen koskemattomuuden ja tahtoalueen ja tunteiden ohi niin vakavasti jo että heilahtaa. Hirvittävää tekstiä. Hyvä että asiasta keskustellaan.
Sinä varmaan et edes pitäisi taaperon kädestä väkisin kiinni, koska kokisit sen haitallisena "henkilökohtaisen koskemattomuuden ja tahtoalueen ja tunteiden" vuoksi. Oikeasti olen huolestunut nykyisten ammattikasvattajien puolesta jos heitä koulutuksessa opetetaan tuollaiseen asennoitumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Juurihan sanoin, että lapset tulevat pukemiseen porrastetusti, silloin yksi aikuinen ei pue kaikkia lapsia. Siis jaetaan tietty määrä lapsia per hoitaja, ja kukin huolehtii siitä omasta pienryhmästään. Kun yksi pienryhmä on valmis, he siirtyvät jo ulos oman aikuisen johdolla. Sillä välin kun yksi ryhmä pukee, toinen ryhmä käy vessassa, muut leikkivät. Ketään ei tarvitse sitoa missään vaiheessa valjaisiin eikä kenenkään tarvitse odottaa kohtuuttoman kauan sisällä kuumissa ulkovaatteissa.
Meillä on lapsen hoitopaikan eteisessä leikkikehä juuri sitä varten, että vauvat voivat olla siellä sillä aikaa, kun muita puetaan. Vauvat puetaan siis viimeisinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni ajattelee tätä asiaa minusta ihan väärältä kannalta. Ei ole sama asia verrata synttärien viettoa ruokailuhetkeen tai turvaistuimessa autossa oloon. Minusta on ok jos ruokailujen ajat istuvat jos se on keino turvata turvallisuus. Tämä pienellä lapsilla. Sen sijaan jos päiväkodissa vietetään synttäreitä missä ohjelmaa kuten nuo saippuakuplat yms niin minusta on väärin istuttaa lapsia tuolissa jos he voisivat muuten osallistua ja liikkua niiden kuplien perässä. Tuossa jää tyystin se liikkuminen ja kunnollinen osallistuminen pois. Mietin mikseivät voisi istua lattialla tai olla piirissä yhdessä. Näin jokainen saisi liikkua. Tämä on minusta se asia mikä eniten on väärin. Turvallisuus asiat tärkeitä, mutta miksi tuo ohjelma menee noin ja istuminen korkeilla tuoleilla pitää olla se ainoa vaihtoehto. Miksi lapset eivät voi liikkua ja osallistua toimintaan. Tätä mietin ja sitä, että onko tuolla jokainen erityinen päivä kuten synttärit tuota samaa istumista. Silloin se on ikävä asia. Tavalliset ruokailut yms sitten aivan erikseen. Niissä hetkissä on ok istua paikallaan, mutta nuo toiminnalliset jutut voisi hoitaa toisinkin. Niin, että voisivat liikkua vapaasti tai istua tyynyillä yms turvallisesti. Samoin on minusta ihmeellistä ottaa nokkiinsa siitä jos joku ajattelee tässäkin olevan parannettavaa. Se tarkoita tuomita koko varhaiskasvatusta ja kaikkia ihmisiä vaan miettiä mitä voisi tehdä toisin ja miten esim jossain muussa päiväkodissa hoidetaan paremmin joku juttu. Näin itse mietin.
No siis tämä just. Ja jos tätä on pidetty niin hyvänä ja normaalina toimintamallina että on someen päivitetty kuvien kanssa, mitä muuta siellä mahtaakaan tapahtua? Tuskin näille lapsukaisille mitään oikeaa vahinkoa on tapahtunut, mutta ei tuo nyt oikein laadukkaalle, ammattitaitoiselle varhaiskasvatukselle vaikuta, jos ainoa tapa pitää lapset turvassa leikkihetken ajan on laittaa ne kiinni tuoleihin.
Yksittäisten hetkien ajaksi. Ja se on ammattitaitoista toimintaa, jossa ei ole mitään häpeämistä.
Ne puhalteli saippuakuplia! En kertakaikkiaan keksi yhtään syytä miksi ne piti sitä varten sitoa tuoliin. Tuolissa pitää pysyä jos tehdään jotain pöydän ääressä, sen ymmärrän, mutta tuossa nyt ei ollut kyse siitä.
Et voi tietää mitä sitä ennen ja sen jälkeen on tapahtunut. Ja joka tapauksessa se ei ole mikään kamala asia vaikka lapsi joutuisi olemaan hetken "ylimääräistä" istumassa siinä penkillä. Varsinkaan, kun on saippuakuplia viihdykkeenä. Saippuakuplien puhaltelussa voi olla myös se idea, että se suoritetaan nimenomaan paikalta käsin eikä ympäriinsä kävellen.
Ongelma on se, ettei nämä osaa suunnitella niitä tuokioitaan siten ettei tarvitse sitoa lapsia sitä varten tuoliin. Silloin toiminta ei ole oikeanlaista tuolle lapsiryhmälle, eli ammattitaidossa puutteita.
Ketään ei olla edelleenkään sidottu. Kyse on turvavaljailla kiinnittämisestä.
Pienimmillä turvavaljaat voivat olla tarpeen tuolilla istuttaessa, eikä sillä asialla ole mitään tekemistä ammattitaidon kanssa.
Pienimmillä, jotka eivät pysty tuolilla istumaan ilman valjaita, ei ole mitään tarvetta istua tuolilla.
Turvavaljailla kiinnittäminen on sitomista myös.
Ei ole tarvetta istua tuolilla? Olette siis kieltämässä syöttötuolit myös?
Hohhoijaa, miksi jankkaat syöttötuoleista? Ei olla kieltämässä ruokailun aikana syöttötuoleja eikä pöytätyöskentelyn (esim. askartelu) aikana pöydän ääressä istumista. Halutaan kiinnittää huomio siihen, että päiväkodin vapaat leikkihetket, kuten saippuakuplien tavoittelu, jumpat ym. tulee järjestää niin, että lapsia ei istuteta paikoilleen valjailla. Jos lapsi on niin pieni, että hän ei osaa kunnolla istua, häntä tulee istuttaa vain ruokailujen ajan, muu pöytätyöskentely aloitetaan vasta, kun lapsi osaa istua itsenäisesti.
99,9 % Suomen päiväkodeista ei tarvita moisia valjaita leikkihetkiin, jos kyse on normaalisti kehittyvistä lapsista. 99,9 % päiväkodeista hoitaa synttärihetket, satuhetket, aamupiirit jne. niin, että lapset istuvat kehässä lattialla (monilla on käytössä istuinalustat, lattiatyynyt tmv.). Tämän pitäisi onnistua myös tuossa mainitussa kajaanilaisessa päiväkodissa. Jos ei onnistu, niin henkilökunnalle koulutusta tai henkilökunta vaihtoon.
Nyt sekoitat tahallasi asioita. Ei tässä puhuta alle vuoden ikäisistä jotka eivät varsinaisesti osaa istua kunnolla vaan vähän isommista, jotka eivät esimerkiksi pysy paikallaan vaan alkavat kiipeillä tai puuhata muuta vaarallista.
Valjaat ovat yksi apuväline muiden joukossa siinä missä vaikkapa ne istuinalustat. Valjaiden käyttö ei tee kasvattajasta huonoa. Useimmissa päiväkodeissa lapset istuvat aamupiirien ja muiden vastaavien tuokioiden aikana penkeillä.
Noniin, selitäpä sitten, miksi useimmissa päiväkodeissa lapset voivat istua penkeillä ilman valjaita? Miksi juuri tässä yhdessä päiväkodissa lapset laitetaan valjailla kiinni?
Jos kyseessä olisi diagnoosin saaneet erityislapset, se olisi kyllä jo tuotu esiin. Siis tavallisia lapsia ainakin suurin osa. Silti kaikissa muissa päiväkodeissa onnistuu istuminen penkeillä/lattialla. Onko tämä kajaanilaisen päiväkodin huoneissa jotain ekstravaarallisia esineitä/kiipeilymahdollisuuksia/putoamisvaaroja tms., joiden takia siellä pitää tehdä ylimääräisiä, yleisestä käytännöstä poikkeavia varotoimenpiteitä? Enpä usko!
Valjaat parantavat turvallisuutta. Se, että useimmat eivät niitä käytä ei tarkoita sitä, että ne olisivat tarpeettomat. Vanhemmistakin osa käyttää niitä, ja valjaita onkin ostettavissa ihan marketeistakin.
Eli et pysty sanomaan mitään konkreettista syytä/esimerkkiä valjaiden käyttöön, kun lapset viettävät synttärihetkeä päiväkodissa ja puhalletaan saippuakuplia. Lasten valjastaminen kiinni tuoliin perusteetonta, jos ainoa syy on jokin epämääräinen "turvallisuuden parantaminen" tilanteessa, jossa ei ole erityistä vaaraa ja jonka kaikki muut päiväkodit pystyvät hoitamaan ilman valjaita. Ihmisten liikkumista ei saa rajoittaa, ellei se ole erikseen perusteltua!
Lasten liikkuvuuden rajoittaminen on kylläkin aivan normaali toimenpide myös siellä päiväkodissa. Hoitajat määräävät vaihtelevalla tarkkuudella missä lapsen pitää olla, ja siirtävät lasta jos lapsi ei tottele. Apuna on myös erilaisia apuvälineitä kuten aitoja ja ovia ja pienten puolella esimerkiksi myös valjaita, pinnasänkyjä ja leikkikehiä.
Jo se on usein riski jos lapsi on väärässä huoneessa tai väärässä osassa jotakin huonetta, ja silloin lapsen liikkumista pitää rajoittaa. Riski voi olla esimerkiksi se, että lapsi on silloin ilman kunnon valvontaa, väärässä seurassa, väärien esineiden äärellä tai muuta. Kyse voi myös olla yleisestä lapsen parhaan ajattelusta kuten siitä, että lapsi tarvittaessa pakotetaan osallistumaan toimintaan yhdessä muiden kanssa.
Edelleen kaipaisin niitä konkreettisia esimerkkejä, mitä "vääriä esineitä" tai "väärää seuraa" siellä päiväkodissa voi oikein olla? "Ilman valvontaa", sitä en myöskään ymmärrä. Lapsethan ovat oman ryhmänsä leikkihuoneessa, ruokahuoneessa tai nukkarissa hoitajien kera, se valvontahan on siinä paikalla koko ajan! Kyllä se aita tai ovi riittää pitämään lapsen siinä tilassa, jossa hoitajat ovat paikalla, ei siihen mitään valjaita tarvitse, että lapsi ei pääse poistumaan oman ryhmänsä tiloista. Pienten ryhmässä vielä ovenkahvatkin on yleensä asennettu siten, että lapset eivät pääse itse ovea avaamaan (tai näin on ainakin ollut ihan jokaisessa päiväkodissa, joissa itse olen ollut, eli n. 5 kpl).
Kun 1-vuotiasta puhutaan, niin päiväkotikaan ei ole niin turvallinen ympäristö, että heidät voisi päästää leikkimään sellaiseen huoneeseen missä ei ole valvovaa aikuista.
Sinä taidat olla ihan trolli. Juurihan tuossa yllä kirjoitin, että kun oven laittaa kiinni, lapsi pysyy siinä huoneessa, missä hoitajakin on. 1-vuotias ei edes yletä ovenkahvaan eli ei pysty avaamaan sitä itse. Miksi sen huoneen sisällä, jossa hoitaja jo on, tarvitaan vielä valjaita?
Miten ihmeessä järjestät ohjattua toimintaa lapsille jos lapset vaan pyörivät ympäri huonetta puuhaten omiaan? Ja ota huomioon, että monesti ne huoneet ovat vieläpä aika isoja, kuten esim. sali tai vastaava.
Onko nykyajan päivähoito oikeasti tuollaista kaaosta, missä lapsen tahto määrittelee asiat?
Ennen oli itsestäänselvää, että lapset esimerkiksi kerääntyvät penkeille tai istuvat penkeillä aikuisten sylissä (jos ovat levottomia) vaikkapa aamupiirin tai synttärijuhlan ajan. Valjaat ovat lähinnä yksi versio siitä että miten rauhoittaa se tilanne levottomien lasten osalta.
No niin, vaihdoit nyt perusteluksi sen, pitää pystyä järjestämään ohjattua toimintaa eikä kyse olekaan enää turvallisuudesta...
Sanot, että ennen oli itsestäänselvää, että lapset kerääntyvät kehään istumaan (penkeille tai lattialle) ja levottomimmat istuvat tarvittaessa aikuisen sylissä. Minä väitän, että tämä on itsestäänselvää myös nykyään joka päiväkodissa (paitsi ehkä siellä Kajaanissa yhdessä päiväkodissa?). Ohjattu toiminta lapsille on ennen järjestetty näin ja järjestetään yhä. Valjaita ei ole pääsääntöisesti tarvittu ennen eikä nyt, varsinkaan suurelle osalle ryhmän lapsista.
Jos suurin osa ryhmän lapsista tarvitsee rauhoittaa paikoilleen valjailla ohjatun toiminnan ajaksi, jokin on pielessä. Eivät "normaalit" lapset tarvitse valjaita osallistuakseen ohjattuun toimintaan. Nyt pitäisi tuossa kyseisessä päiväkodissa miettiä, mikä siellä on pielessä, kun he joutuvat turvautumaan valjaisiin. Juuri senhän takia tästä asiasta nousi kohu, kun lähes kaikki muut päiväkodit pystyvät järjestämään toimintansa ilman valjaita ja kaaosta. Miksi tuossa päiväkodissa pitää valita valjaiden ja kaaoksen välillä?
Miksi minä en näe asiassa skandaalia?
Näen henkilökunnan paniikin kun vain muutama hoitaja on paikalla ja vastuu lasten terveydestä ja hyvinvoinnista on suuri. Mitäs sitten kun muksu tulisi kuonolleen tuolista lattialle? Käsitin vielä että lasten vanhemmat ovat tiedostaneet että lapsi on välillä tuolissa kiinni. Syynä turvallisuuden maksimointi, kun sama henkilö yrittää pitää turvassa monta muutakin pientä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juurihan sanoin, että lapset tulevat pukemiseen porrastetusti, silloin yksi aikuinen ei pue kaikkia lapsia. Siis jaetaan tietty määrä lapsia per hoitaja, ja kukin huolehtii siitä omasta pienryhmästään. Kun yksi pienryhmä on valmis, he siirtyvät jo ulos oman aikuisen johdolla. Sillä välin kun yksi ryhmä pukee, toinen ryhmä käy vessassa, muut leikkivät. Ketään ei tarvitse sitoa missään vaiheessa valjaisiin eikä kenenkään tarvitse odottaa kohtuuttoman kauan sisällä kuumissa ulkovaatteissa.
Meillä on lapsen hoitopaikan eteisessä leikkikehä juuri sitä varten, että vauvat voivat olla siellä sillä aikaa, kun muita puetaan. Vauvat puetaan siis viimeisinä.
Hienoa! Jälleen yksi esimerkki siitä, miten asiat voidaan järjestää turvallisesti ja lapsilähtöisesti ILMAN valjaita.
En ihmettele yhtään kun tiedän yhden kajaanilaisen päiväkodin työntekijän. Yh-äiti sitoo omat 2v poikansa ja 11v tyttönsä kotonakin tuoleihin. Hullu mikä hullu.
Vierailija kirjoitti:
Miksi minä en näe asiassa skandaalia?
Näen henkilökunnan paniikin kun vain muutama hoitaja on paikalla ja vastuu lasten terveydestä ja hyvinvoinnista on suuri. Mitäs sitten kun muksu tulisi kuonolleen tuolista lattialle? Käsitin vielä että lasten vanhemmat ovat tiedostaneet että lapsi on välillä tuolissa kiinni. Syynä turvallisuuden maksimointi, kun sama henkilö yrittää pitää turvassa monta muutakin pientä.
Jos joitajat ovat paniikissa ja sitovat lapsia valjaisiin, koska pelkäävät lasten turvallisuuden puolesta, niin ei se kyllä hyvältä kuulosta. Joskus paniikissa tulee tehtyä järjenvastaisia juttuja. Pitäisi pystyä rauhoittumaan edes sen verran, että vajaamitoituksella toimittaessa koko ryhmää ei pistetä keikkumaan tuoleille vaan sitten istutaan lattialla. Ja jos ollaan todella vajaamitoituksella, synttärijuhlat ja saippuakuplien puhallukset jätetään välistä ja toteutetaan vasta sinä päivänä, jolloin henkilökuntaa on taas tarpeeksi.
Ehkä siis tämän päiväkodin henkilökunta tarvitsee koulutusta siitä, missä asioissa pitää joustaa, jos on vajaamitoitus? Etteivät hoitajat jääräpäisesti yritä toteuttaa päiväohjelmaa prikulleen kuten on normaalimitoituksen vallitessa suunniteltu --> ainoa muutos, jonka he osaavat toteuttaa, on lasten sitominen valjailla tuoliin!?
Vierailija kirjoitti:
Miksi minä en näe asiassa skandaalia?
Näen henkilökunnan paniikin kun vain muutama hoitaja on paikalla ja vastuu lasten terveydestä ja hyvinvoinnista on suuri. Mitäs sitten kun muksu tulisi kuonolleen tuolista lattialle? Käsitin vielä että lasten vanhemmat ovat tiedostaneet että lapsi on välillä tuolissa kiinni. Syynä turvallisuuden maksimointi, kun sama henkilö yrittää pitää turvassa monta muutakin pientä.
Minusta ei vaikuta turvallisuuden maksimoinnilta. Kuvan perusteella paikalla on vähintää kolme hoitajaa: yksi näkyy istumassa lasten lähellä, toinen puhaltaa saippuakuplia ja kolmas ottaa tilanteesta kuvan. Jos oikeasti mennään niin vajaalla miehityksellä, että lasten turvallisuus on vaarassa, ei yksikään täysissä järjissään oleva lastenhoitaja rupea puhaltelemaan saippuakuplia ja ottamaan tilanteesta kuvia! Jos on vajaa miehitys, keskitytään vain ja ainoastaan perustoimintoihin, eli siihen, että lapset ovat turvassa, saavat ruokaa, pääsevät vessaan/vaipat vaihdetaan ja pääsevät päiväunille. Ei silloin laiteta mitään tällaista some-showta saippukuplineen ja kameroineen pystyyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni ajattelee tätä asiaa minusta ihan väärältä kannalta. Ei ole sama asia verrata synttärien viettoa ruokailuhetkeen tai turvaistuimessa autossa oloon. Minusta on ok jos ruokailujen ajat istuvat jos se on keino turvata turvallisuus. Tämä pienellä lapsilla. Sen sijaan jos päiväkodissa vietetään synttäreitä missä ohjelmaa kuten nuo saippuakuplat yms niin minusta on väärin istuttaa lapsia tuolissa jos he voisivat muuten osallistua ja liikkua niiden kuplien perässä. Tuossa jää tyystin se liikkuminen ja kunnollinen osallistuminen pois. Mietin mikseivät voisi istua lattialla tai olla piirissä yhdessä. Näin jokainen saisi liikkua. Tämä on minusta se asia mikä eniten on väärin. Turvallisuus asiat tärkeitä, mutta miksi tuo ohjelma menee noin ja istuminen korkeilla tuoleilla pitää olla se ainoa vaihtoehto. Miksi lapset eivät voi liikkua ja osallistua toimintaan. Tätä mietin ja sitä, että onko tuolla jokainen erityinen päivä kuten synttärit tuota samaa istumista. Silloin se on ikävä asia. Tavalliset ruokailut yms sitten aivan erikseen. Niissä hetkissä on ok istua paikallaan, mutta nuo toiminnalliset jutut voisi hoitaa toisinkin. Niin, että voisivat liikkua vapaasti tai istua tyynyillä yms turvallisesti. Samoin on minusta ihmeellistä ottaa nokkiinsa siitä jos joku ajattelee tässäkin olevan parannettavaa. Se tarkoita tuomita koko varhaiskasvatusta ja kaikkia ihmisiä vaan miettiä mitä voisi tehdä toisin ja miten esim jossain muussa päiväkodissa hoidetaan paremmin joku juttu. Näin itse mietin.
No siis tämä just. Ja jos tätä on pidetty niin hyvänä ja normaalina toimintamallina että on someen päivitetty kuvien kanssa, mitä muuta siellä mahtaakaan tapahtua? Tuskin näille lapsukaisille mitään oikeaa vahinkoa on tapahtunut, mutta ei tuo nyt oikein laadukkaalle, ammattitaitoiselle varhaiskasvatukselle vaikuta, jos ainoa tapa pitää lapset turvassa leikkihetken ajan on laittaa ne kiinni tuoleihin.
Yksittäisten hetkien ajaksi. Ja se on ammattitaitoista toimintaa, jossa ei ole mitään häpeämistä.
Ne puhalteli saippuakuplia! En kertakaikkiaan keksi yhtään syytä miksi ne piti sitä varten sitoa tuoliin. Tuolissa pitää pysyä jos tehdään jotain pöydän ääressä, sen ymmärrän, mutta tuossa nyt ei ollut kyse siitä.
Et voi tietää mitä sitä ennen ja sen jälkeen on tapahtunut. Ja joka tapauksessa se ei ole mikään kamala asia vaikka lapsi joutuisi olemaan hetken "ylimääräistä" istumassa siinä penkillä. Varsinkaan, kun on saippuakuplia viihdykkeenä. Saippuakuplien puhaltelussa voi olla myös se idea, että se suoritetaan nimenomaan paikalta käsin eikä ympäriinsä kävellen.
Ongelma on se, ettei nämä osaa suunnitella niitä tuokioitaan siten ettei tarvitse sitoa lapsia sitä varten tuoliin. Silloin toiminta ei ole oikeanlaista tuolle lapsiryhmälle, eli ammattitaidossa puutteita.
Ketään ei olla edelleenkään sidottu. Kyse on turvavaljailla kiinnittämisestä.
Pienimmillä turvavaljaat voivat olla tarpeen tuolilla istuttaessa, eikä sillä asialla ole mitään tekemistä ammattitaidon kanssa.
Pienimmillä, jotka eivät pysty tuolilla istumaan ilman valjaita, ei ole mitään tarvetta istua tuolilla.
Turvavaljailla kiinnittäminen on sitomista myös.
Ei ole tarvetta istua tuolilla? Olette siis kieltämässä syöttötuolit myös?
Voi Jeesuksen perkele näitä olkiukkoja! Niissä "yksittäisissä hetkissä" kuten tämä saippuakuplien puhaltelu. Tällä sivulla on moneen kertaan sanottu, että syöttötuoli aikuisen syöttämien lasten kohdalla ihan eri asia.
Siis syöttötuoli-ikäinen lapsi saa istua syöttötuolissa vain silloin kun häntä syötetään? Ei missään nimessä vaikkapa saippuakuplia puhallellessa?
Miksi sen pitäisi istua kiinni sidottuna, kun se voisi istua turvallisesti vaikka lattialla?
Itse asiassa, katsoisin suopeasti hädin tuskin yksivuotiaan istumista syöttötuolissa (sidottuna) saippuakuplia puhallellessa, jos muu ryhmä olisi lähemmäs kolmivuotiaita ja juoksentelisi villisti ympärillä. Mutta sen pitäisi olla oikeasti poikkeustilanne eikä päiväkodin päivittäistä toimintaa.
Mihin se taapero lähtee kun sen istuttaa lattialle? Eli onko se oikeasti turvallista?
No kai nyt päiväkodin pitäisi olla turvallinen sen ikäisille lapsille, joita siellä hoidetaan? Muutenhan ne täytyy pitää köytettynä koko ajan?
Ei se ole turvallinen kaikkein pienimmille. Siksi esimerkiksi pukemistilanteissa niitä pienimpiä pitää joko jonkun erikseen vahtia sillä aikaa, kun muita puetaan tai sitten käyttää leikkikehää tai valjaita.
Lähes kaikki päiväkodit Suomessa hoitavat pukemistilanteet niin, että yksi aikuinen on pukemassa eteisessä, muut aikuiset vahtivat vielä leikkiviä lapsia, ei niiden lasten tarvitse missään köytettynä odottaa. Ryhmän lapset tulevat siis porrastaen pukemistilanteisiin. Vähänkään isommissa päiväkodeissa myös ryhmien välillä on porrastusta, ja on kiertäv(i)ä hoitaj(i)a, joka on aina siinä ryhmässä auttamassa, jossa pukeminen meneillään.
Oikeasti, jos päiväkodissa joudutaan käyttämään usein valjaita lasten liikkumisen rajoittamiseen leikki- tai pukemistilanteissa, niin henkilökunta tarvitsee pikaisesti koulutusta siitä, miten nämä asiat voisi hoitaa paremmin. Lähes kaikissa suomalaisissa päiväkodeissa pystytään parempaan, vaikka on varmasti henkilöstövajetta ym. ongelmaa monessa paikassa.
Pukeminen on varsinkin talvisaikaan niin hidasta, että käytännössä siinä menisi iäisyys, jos ryhmän lapsia olisi vain yksi aikuinen pukemassa. Siinä tulisi valtavia odotusaikoja ensin puetuille. Siksi tuo ei ole useinkaan käytännöllinen toimintatapa.
Valjaiden käyttöä päiväkodissa ei ole mitään syytä vierastaa, eivätkä valjaat ole mikään huonon tai osaamattoman kasvattajan merkki. Ne ovat yksi käytännön apuväline siinä missä muutkin apuvälineet.
Juurihan sanoin, että lapset tulevat pukemiseen porrastetusti, silloin yksi aikuinen ei pue kaikkia lapsia. Siis jaetaan tietty määrä lapsia per hoitaja, ja kukin huolehtii siitä omasta pienryhmästään. Kun yksi pienryhmä on valmis, he siirtyvät jo ulos oman aikuisen johdolla. Sillä välin kun yksi ryhmä pukee, toinen ryhmä käy vessassa, muut leikkivät. Ketään ei tarvitse sitoa missään vaiheessa valjaisiin eikä kenenkään tarvitse odottaa kohtuuttoman kauan sisällä kuumissa ulkovaatteissa.
Ja kuten sanottu, yleensä päiväkodissa on myös se kiertävä hoitaja (tai useampia), jolloin eteisessä pukemassa on kaksi hoitajaa. Pienten ryhmässä (alle 3 v), joissa saa olla 4 lasta/hoitaja, tämä tarkoittaa siis sitä, että neljää lasta pukemassa on 1 tai 2 aikuista. Isompien ryhmässä (yli 3 v) sitten on 7 lasta/hoitaja, mutta nämä ovat jo sen ikäisiä, että osaavat pukea aika ison osan talvivaatteistakin itse ja tarvitsevat apua lähinnä napeissa ja neppareissa, lahkeiden vetämisessä kengän varren päälle ja jalkalenkkien laitossa sekä hanskojen pukemisessa.
Kaikissa päiväkodeissa, joiden toiminnasta itse mitään tiedän, nämä pukemisryhmät jaetaan myös aina niin, että siinä ryhmässä on sekä niitä omatoimisempia isoja että enemmän apua tarvitsevia pieniä/erityisiä, jolloin yhdellekään hoitajalle ei osu niitä kaikkia eniten apua tarvitsevia.
Miksiköhän tämä kommentti on saanut alapeukkuja. Normaali käytäntö suomalaissa päiväkodeissa. Voisiko alapeukuttajat kertoa, mikä tässä oli väärin? (Älkää vaan sanoko, että valjailla tästäkin tulisi parempaa.)
En kyllä haluaisi että lapseni on sidottu penkkiin tarhassa kun juhlitaan synttäreitä. Nuo penkit eivät olleet sellaisia, että turvallisuuden takia pitäisi niihin sitoa. Miksi ylipäätään pitäisi istua penkissä kun tarkoitus on ottaa kiinni saippuakuplia? Johan tuo estää normaalia motorista kehitystä, lasten kuuluu liikkua! Eikä kaikkea itsensä kolhimista voi lapsilta estää, hyvänen aika. Resurssipula ei saa olla mikään selitys tällaisiin ratkaisuihin.
Ja autossa tai vastaavassa turvavyön käyttäminen on ihan eri asia, ei pidä turhaan sekoittaa asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodeissa ja tarhoissa on varmasti kiire, mutta sidottu lapsi voi kokea isonkin hylkäämiselämyksen tunteineen sidottuna. Asia ei ole ihan pienikään lapselle joka opettelee tunneilmaisuaan ja peilaa muista siihen reagointiaan. Hänelle voi tulla kuva että jos kokee jonkin tunteen vallassa olevan käytöksen ei hyväksyttävänä (joskus voi se kÄYTÖS toki ollekin sitä, mutta ei koskaan se TUNNE) niin hän oppii sulkemaan tunteitaan sisälleen.
Esim jos saa raivonpuuskan ellei pääse valjaista ja sitä ohitetaan ja torutaan. Tässä on iso riski tällaiseen paikassa joka on lasta ohjaamaan ja kasvattamaan pyrkivä paikka.
Autossa on rooli olla kuljetettavana ja siellä lapsen onkin syytä oppia olemaan ns sidottu. Aivan eri rooli ja asia kuin päiväkoti.
Suojelisin lasta sitomiselta.
Jatka yhä: kyse on siis roolista kasvattajana ja jos sidotaan on se autoritäärinen ja voi olla todella vahingollista olla kasvattajana sitojan roolissa. Ehdottomasti kiellettävää puuhaa. hyvä että asiasta nousikin kohu.
Tätä ei ehkä tule ajatelleeksikaan jokainen itse. Iso asia on kehittyvälle lapselle onko hän autoritäärisesti kasvatettu vai kaikkine tunteineen hyväksytty ja kasvamaan saatettu. Iso, iso ero.
Se mitä kutsut autoritäärisyydeksi on aivan normaalia kasvatusta. Lapsi tarvitsee kurin ja sen, että aikuinen on johdonmukainen ja auktoriteetti lapselle.
Se, että lapsen kanssa jäädään vaan puhumaan niistä todellisista (tai aikuisen kuvittelemista) tunteista johtaa harhaan ja luo lapselle turvattoman ympäristön, kun sitä luotettavaa aikuista joka määrää tekemisen rajat ei olekaan, vaan on vain tuo tunnejuttu ja siihen liitetty käsitemaailma.
Aivan karmeaa tekstiä. Ei ole todellakaan normaalia kasvattaa lasta sitomalla. Siinä mennään henkilökohtaisen koskemattomuuden ja tahtoalueen ja tunteiden ohi niin vakavasti jo että heilahtaa. Hirvittävää tekstiä. Hyvä että asiasta keskustellaan.
Sinä varmaan et edes pitäisi taaperon kädestä väkisin kiinni, koska kokisit sen haitallisena "henkilökohtaisen koskemattomuuden ja tahtoalueen ja tunteiden" vuoksi. Oikeasti olen huolestunut nykyisten ammattikasvattajien puolesta jos heitä koulutuksessa opetetaan tuollaiseen asennoitumiseen.
Kuka pitää taaperon kädestä väkisin kiinni? Sinä et taida ymmärtää lainkaan mikä on ok ja mikä ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suoraan sanottuna lukiessani noita laosen sitojia en yhtään ihmettele enää nykyisiä ongelmia lasten ja nuortenkin kanssa. On aikamoista kyllä.
Valjaiden käyttö on koko ajan vähentynyt, mutta samaan aikaan lasten ja nuorten ongelmat ovat lisääntyneet. Vielä takavuosikymmeninä valjaat olivat aivan arkinen väline.
2000- luvun alussa niiden käyttöä ei kyllä suositeltu.
Tuolla mistä puhut muka ryhmäkasvattamisena pienilla lapsilla ja muka jokaisen oikun huomioimisena ei ole mitään tekemistä sen tosiasian kanssa etti autoritäärinen tyyli vaan ole lasten kehityskautena tarhassa mikään todellakaan sallittava tyyli. Se ei ole armeija eikä lapsi kehittyäkseen tarvitse vääpeliä tai poliisia vaan häntä ymmärtämään pyrkiviä aikuisia!