En enää ruoki lapsen kavereita

Vierailija kirjoitti:

Jos tullaan sovitusti kylään tai vaikka yökylään, niin silloin pitää ruokaa tai muuta syötävää tarjota.

Jos sen sijaan tullaan ilmoittamatta (ja usein), niin silloin ei ole velvollisuutta tarjota mitään.

Joskus kesäkuumalla, kun lapseni leikkivät ulkona ja tulivat välillä sisälle juomaan mehua tai vettä, niin annoin muillekin pihan lapsille juotavaa, kun yhdessä lasteni kanssa tulivat. Se oli ihan ok.

Kyse ei ehkä ollut siitä, että antaako ruokaa vai ei, vaan siitä, että onko sillä lapsella käytöstapoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa että en olekaan ainoa! Siis en minä pyydä pyydä. Sanoin esim lapsen kaverille, että voit mennä odottamaan Pertin huoneeseen kunnes ollaan syöty vastaukseksi tuli ei kyllä minä voin odottaa tässä. Häkellyin enkä vain osannut sanoa enää että mene nyt sinne huoneeseen!

Ap

Sanoit aika epäselvästi, lapset eivät välttämättä ymmärrä vihjailua. Tuon voi tulkita tarjoukseksi eikä kehotukseksi.

Kyllä pitäisi vierasta aikuista uskoa, vaikka se kuulostaisikin kehoitukselta. voit odottaa Martan huoneessa kunnes ollaan syöty on minusta aika selkeä.

Ei ap

Tuttua, moni itse kysyy, että saako hänkin syödä, jos on ruoka-aikaan meillä. Yleensä kyllä saa, mutta yllättävän moni lapsi tosiaan alkaa äänen arvostella ruokaa pöydässä. Ihan käsittämätöntä toimintaa, en muista että lapsuudessani olisi itse tarjouduttu pöytään saati sen jälkeen vielä avoimesti kerrottu, jos joku pöydässä on pahaa.

Ei kauhean järkevän kuuloista että vieraan pitää olla nälässä ja odottaa yksin huoneessa kun toiset syö.. :D Kyllä minä sain aina kutsun ruokapöytään jos olin kaverilla kylässä ja tämä oli vuosia sitten. Samoin meillä sai vieras aina myös lautasen ja ruokaa, eikä tosiaan käsketty odottamaan yksin toisessa huoneessa! Sen nyt ymmärrän että outo kysyä välipalaa omin neuvoin tai mennä ilman lupaa jääkaapille. Mutta että ei ruokaa voida tarjota, kun itse syödään..

Ihme ongelmia teillä vanhemmilla. Lapset ei osaa käyttäytyä eikä ajatella kuin aikuiset, törkeää edes odottaa sitä. Lapsi on lapsi. Häntä tulee ohjata oikeaan suuntaan, oli sitten oma tai jonkun muun. Minä annan kaikille ruokaa. Ensin pari haarukallista lautaselle ja jos maistuu niin saa lisää. Typerää aikuiselta laittaa liian iso annos ja heittää roskiin jos ei maistukaan. Ja syyttää siitä lasta.

T. Neljän äiti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa että en olekaan ainoa! Siis en minä pyydä pyydä. Sanoin esim lapsen kaverille, että voit mennä odottamaan Pertin huoneeseen kunnes ollaan syöty vastaukseksi tuli ei kyllä minä voin odottaa tässä. Häkellyin enkä vain osannut sanoa enää että mene nyt sinne huoneeseen!

Ap

Sanoit aika epäselvästi, lapset eivät välttämättä ymmärrä vihjailua. Tuon voi tulkita tarjoukseksi eikä kehotukseksi.

Kyllä pitäisi vierasta aikuista uskoa, vaikka se kuulostaisikin kehoitukselta. voit odottaa Martan huoneessa kunnes ollaan syöty on minusta aika selkeä.

Ei ap

Luepa tarkemmin. Sanoin, että tuo EI kuulosta kehotukselta, vaan tarjoukselta "voit odottaa Martan huoneessa, ei sinun tarvitse odottaa siinä".

Vierailija kirjoitti:

Ei kauhean järkevän kuuloista että vieraan pitää olla nälässä ja odottaa yksin huoneessa kun toiset syö.. :D Kyllä minä sain aina kutsun ruokapöytään jos olin kaverilla kylässä ja tämä oli vuosia sitten. Samoin meillä sai vieras aina myös lautasen ja ruokaa, eikä tosiaan käsketty odottamaan yksin toisessa huoneessa! Sen nyt ymmärrän että outo kysyä välipalaa omin neuvoin tai mennä ilman lupaa jääkaapille. Mutta että ei ruokaa voida tarjota, kun itse syödään..

Ei sitä ruokaa ole välttämättä laskettu riittämään ylimääräiselle ruokailijalle. Ja sillä kaverilla on oma kotinsa ja perheensä, jonka luona voi ruokailla. Yökyläilyt asia erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa että en olekaan ainoa! Siis en minä pyydä pyydä. Sanoin esim lapsen kaverille, että voit mennä odottamaan Pertin huoneeseen kunnes ollaan syöty vastaukseksi tuli ei kyllä minä voin odottaa tässä. Häkellyin enkä vain osannut sanoa enää että mene nyt sinne huoneeseen!

Ap

Lisäksi kun pyydetään lähtemään kotiin, että päästään itse iltapuuhiin ja nukkumaan, kommenttina on " ei mun vielä tarvii mennä."

Miten pienen koululaisen kotiinmenoaika voi olla kymmeneltä?

Vierailija kirjoitti:

Ei kauhean järkevän kuuloista että vieraan pitää olla nälässä ja odottaa yksin huoneessa kun toiset syö.. :D Kyllä minä sain aina kutsun ruokapöytään jos olin kaverilla kylässä ja tämä oli vuosia sitten. Samoin meillä sai vieras aina myös lautasen ja ruokaa, eikä tosiaan käsketty odottamaan yksin toisessa huoneessa! Sen nyt ymmärrän että outo kysyä välipalaa omin neuvoin tai mennä ilman lupaa jääkaapille. Mutta että ei ruokaa voida tarjota, kun itse syödään..

Ilmeisesti et ymmärrä tätä keskutelun pointtia. Ruokaa jos tarjotaan niin se myös syödään, eikä sitä haukuta ja jätetä syömättä. On myös tilanteita että syödään vaikka toista päivää edellisen päivän jämiä, jolloin ei välttämättä ole tälle ylimääräiselle vieraalle asti tarjota.

Vierailija kirjoitti:

Te jotka sanotte että on aikuisen tehtävä opettaa lapsille käytöstapoja, niin totta kai, sille omalle! En minä ala komentamaan lapsen kavereita huoneeseen, kun olen jo asiasta sanonut, mutta siihen ei vain suostuta. Kiellän kyllä jos on kiellettävää, mutta kyllä pitäisi sanan mennä perille yhdestä pyynnöstä eikä komentamaan pitäisi joutua.

Tämä. Omassa lapsuudessa oli noloa, jos komennettiin toisen kerran ja vielä napakasti. Sellaiset, ketkä sitä tarvitsivat, olivat huonoista perheistä. Eli 95% osasi käyttäytyä kauniisti.

Nykyään 95% ei osaa käyttäytyä ollenkaan.

Meiltä tenavaa hakenut käski minun pyytää lapseltaan anteeksi, kun olin komentanut meillä. Särki tahallaan lapseni leluja ja sopotti äitinsä korvaan itkuisesti ovella, että olin ollut ilkeä. Äitiä ei kiinnostanut, mitä oli tapahtunut ja tiukasti vain ilmoitti, että varmaan osaan pyytää anteeksi, kun Keiju-Lumikki on kohdannut tällaisen vääryyden.

No, hetken hengitin. Sitten totesin pikku-Kekelle hänet kasvokkain kääntäen, että olen pahoillani, jos tuntui pahalta, mutta meillä kyllä komennetaan, jos tahallaan tavaroita rikotaan. Äitipä suuttui, sai hepulin ja meni aikaa, kunnes taas Kekeä meille leikkimään koetti tuuppia. Sanoin vain, ettei se oikein käy. Meillä kun on niin erilaiset säännöt.

Vierailija kirjoitti:

Ihme ongelmia teillä vanhemmilla. Lapset ei osaa käyttäytyä eikä ajatella kuin aikuiset, törkeää edes odottaa sitä. Lapsi on lapsi. Häntä tulee ohjata oikeaan suuntaan, oli sitten oma tai jonkun muun. Minä annan kaikille ruokaa. Ensin pari haarukallista lautaselle ja jos maistuu niin saa lisää. Typerää aikuiselta laittaa liian iso annos ja heittää roskiin jos ei maistukaan. Ja syyttää siitä lasta.

T. Neljän äiti

Sinä toimit noin, joku muu toisin. Kenenkään vastuulla ei kuitenkaan ole ruokkia tai kasvattaa perheen ulkopuolisia henkilöitä. Käytöstapojen puutteesta voi syyttää lapsen vanhempaa, mutta kyllä esim. kouluikäisen lapsen soisi ymmärtävän jotain jo itsekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekin norkoilin keittiön ovella, kun kaverini oli perheensä kanssa ruokailemassa. He olisivat minullekin tarjonneet. En ollut ruokaa vailla, sitä oli kotonakin, mutta jäin vain siihen ovensuuhun odottelemaan kaveria.

Sitten kerran tämän kaverin äiti sanoi, että mene odottamaan sinne Minnan huoneeseen, hän tulee kun on syönyt.

Silloin tajusin, että minun ei pidä olla siinä keittiön ovella norkoilemassa ja seuraamassa toisetn ruokailua.

Sitä ei lapsi välttämättä tule ajatelleeksi.

Tämän sanoin lapsen kaverille, mutta hän totesi vain kuinka voi odottaa siinäkin. Ei ole siis kyse vain että lapsi ei hoksaa mennä muualle vaan kun ei uskota vaikka sanotaan

Joo tämä on röyhkeää, ettei edes uskota, kun vieras aikuinen sanoo. Ei mun lapsuudessa alettu väittää vastaan kaverin vanhemmille tai jollekin aikuiselle. Ennemmin oli noloa, jos se joutui mulle jostakin asiasta sanomaan.

Nykyään on lapsilla asenne, että mulla on oikeus - älä sä siinä määrää. Kivoja työkavereita tai alaisia siis luvassa tulevaisuuden työpaikoille...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pyydät? Minä komennan.

Milleniaali-mutsit on niin lepsuja.

Näin "milleniaali-mutsina" sekä varhaiskasvatuksen työntekijänä voin korjata tämän harhaluulon: ne eniten prseilevät vanhemmat ovat nelikymppisiä. Ei osata asettaa rajoja, vaan anneta lapsen päättää kaikesta. Sen sijaan se vähemmistö, eli ikäiseni vanhemmat, kykenevät asettamaan rajoja. Hassua, eikö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa että en olekaan ainoa! Siis en minä pyydä pyydä. Sanoin esim lapsen kaverille, että voit mennä odottamaan Pertin huoneeseen kunnes ollaan syöty vastaukseksi tuli ei kyllä minä voin odottaa tässä. Häkellyin enkä vain osannut sanoa enää että mene nyt sinne huoneeseen!

Ap

Sanoit aika epäselvästi, lapset eivät välttämättä ymmärrä vihjailua. Tuon voi tulkita tarjoukseksi eikä kehotukseksi.

Kyllä pitäisi vierasta aikuista uskoa, vaikka se kuulostaisikin kehoitukselta. voit odottaa Martan huoneessa kunnes ollaan syöty on minusta aika selkeä.

Ei ap

Luepa tarkemmin. Sanoin, että tuo EI kuulosta kehotukselta, vaan tarjoukselta "voit odottaa Martan huoneessa, ei sinun tarvitse odottaa siinä".

Joo. Ei lapset tuollaista vihjailua ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa että en olekaan ainoa! Siis en minä pyydä pyydä. Sanoin esim lapsen kaverille, että voit mennä odottamaan Pertin huoneeseen kunnes ollaan syöty vastaukseksi tuli ei kyllä minä voin odottaa tässä. Häkellyin enkä vain osannut sanoa enää että mene nyt sinne huoneeseen!

Ap

Sanoit aika epäselvästi, lapset eivät välttämättä ymmärrä vihjailua. Tuon voi tulkita tarjoukseksi eikä kehotukseksi.

Kyllä pitäisi vierasta aikuista uskoa, vaikka se kuulostaisikin kehoitukselta. voit odottaa Martan huoneessa kunnes ollaan syöty on minusta aika selkeä.

Ei ap

Luepa tarkemmin. Sanoin, että tuo EI kuulosta kehotukselta, vaan tarjoukselta "voit odottaa Martan huoneessa, ei sinun tarvitse odottaa siinä".

Hoksasin pointtisi, mutta tuntuu silti uskomattomalta, että ei mene ala-asteikäisen jakeluun jos toiset istuu pöydässä syömässä ja kaveri nojailee pöydän päätyyn ja räplää kännykkää ja hänelle sanotaan ylläoleva lause. Pitää varmastikin vaihtaa sana voit sanaan mene.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään lapset ovat kyllä kovia jankuttamaan. Kerran kieltäminen ei riitä vaan siihen tulee lapselta vastauksiksi "miksei", "eikö tämän kerran voisi" ja "milloin sitten voi". Omalle lapselle olen opettanut, että jankkaaminen ei auta yhtään ja toivon, ettei hän kavereidenkaan luona sitä tee. Ei mua ainakaan haittaa komentaa tai opettaa muiden perheiden lapsia meillä ollessa, mutta tuo jankuttaminen vain risoo kovasti. Että, kun omalle lapselle riittää, että asiasta sanoo kerran ja ehkä perustelee, niin toiselle lapselle sama asia pitää sanoa 4 kertaa vähän eri tavoilla.

Ystäväni on ihan opettanut lapsensa jankuttamaan kaikesta. Kutsuu tätä tosin väittelyksi ja pitää lasta kovin älykkäänä kun osaa jankuttaa loputtomasti.  Onkohan tämä joku juttu nykyään? :) Ihana ystävä ja lapsi mutta itselleni erikoinen jankuttamisen kulttuuri ja omat lapset eivät onneksi jankuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omassa lapsuudessani myös aikuiset huomautti, jos jonkun käytös ei heitä miellyttänyt. Mihin jäi koko kylä kasvattaa?

Joo, hyvä on huomauttaa, mutta minusta tuo koko kylä kasvattaa on ajatuksena lähinnä laiskojen/välinpitämättömien vanhempien selitys sille, ettei vaan itse jaksa (tai edes tiedä!) sanoa niistä käytöstavoista lapselleen ja olettaa, että kyllä sen joku muu sitten sanoo.

Vanhempi, joka vaatii kotonaan käytöstapoja myös muiden lapsilta on se laiska vanhempi?🤣

Ei, totesin, että on hyvä huomauttaa.

Mutta kyllähän se vähän ottaa päähän, kun joutuu toisten jälkeläisiä kasvattamaan, kun niille ei ole tapoja opetettu. Ja törkeimmät väittävät vielä vastaan. Sillon tekisi mieli heittää ne niskasta pihalle.

Meillä meni kangassohva pilalle, kun kouluikäinen kaveri istui sillä märät ulkohousut päällä useamman tunnin. Ei kamalasti järki juokse noilla.

Täällä myös yksi mamma joka ärsyyntyy siitä ettei kenkiä oteta nykyään automaattisesti pois jalasta. Onko monilla näkynyt samaa lapsen kavereilla? 

Lapset harvoin on ajatuksenlukijoita. Eivätkä kaikki tajua kehoituksia vaan pitää käskyttää. Perheissä on erilaiset tavat, mikä teillä tarkoittaa huonoa läytöstä, voi toisessa kodissa olla ok.