Älykkyysosamäärä maittain

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju on täynnä surullista ideologista yritystä todistella että kaikki ihmiset ovat yhtä älykkäitä, mutta näin ei ole todellisuudessa. Tämä johtaa huonoon lopputulokseen ja näin on käynyt tähänkin asti aina kun on lähdetty tästä olettamasta. Olisi kaikkien elämänlaadun kannalta järkevämpää ottaa ihmisten erot huomioon kuin kieltää ne ideologiaan vedoten.

Ei se ole se väite. Vaan se että älykkyystestien tulokset eivät perustu puhtaasti älykkyyteen vaan niissä on myös paljon muita vaikuttavia tekijöitä. Eroja taatusti on mutta ne eivät ole niin dramaattisia kuin on haluttu uskoa eikä niiden vaikutus ole ihan sellainen kun väitetään. On myös ihan yleisesti hyväksyttyä että kultuuriset ja sosiaaliset syyt vaikuttavat tuloksiin. Ja myös se että mikään kansakunnan menestys ei perustu suoraan älykkyyteen vaan myös hyvin moniin erilaisia asioihin kuten maantieteellisiin seikkoihin, historiallisiin ja väestöllisiin syihin ja moniin muihin.

Inhimillinen kehitys perustuu viime kädessä tieteellisiin keksintöihin, innovaatioihin ja tieteellisiin löydöksiin. Siis luovaan älykkyyteen, joka edellyttää, että älykkyysosamäärä on vähintään 120. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme, että Pisa-tulokset huononevat...

Älykkyys on fakta, kansoissa on eroja, joita ei koulutuksella voi muuttaa.

Kannettu vesi jne.

Kansoissa on varmaan eroja mutta ne johtuvat aina jostain ja ovat joskus muuttuneet siihen missä nyt ovat. Ja koska olemme samaa lajia niin myös ne erot voivat muuttua pienemmiksi. Typeryyttä on siis väittää että erot olisivat jotain pysyviä, muuttumattomia tai sellaisia jotka tekisivät jotkut huonommiksi.

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Yksi syy on se, että noissa "lämpimissä maissa" ruokaa on saatavilla luonnossa ympäri vuoden. Myös asunnoksi kelpaa savimaja ja vaatteksi lannevaate. Ei ole tarvinnut huolehtia tulevasta, elämä on "tässä ja nyt".

Täällä pohjolan perukoilla on saanut olla aika ekspertti kun eleleli ja luotsasi perhettään ankaran talven keskellä. Tyhmemmät ovat karsiutuneet jo alkumetreillä. On vaatinut valtavasti taitoa, osata valmistaa lämpimiä asumuksisia, säilöä kesän satoa talven varalle ym. muita taitoja.

Toinen asia on myös, Afrikassa on edelleen tyypillistä että miehet toimivat vain lapsen siittäjinä ja heillä saattaa olla lapsia monissa eri kylissä.

Toisin kuin pohjolassa, isää ei ole tarvittu turvaamaan ruokaa tai lämpöä. raskaanaoleva nainen ja lapset on pystyneet keräilemään itsekin luonnosta "jokapäiväisen leipänsä". Afrikassa miehen funktio on loikoilla palmun alla kavereineen kiljua juoden ja katsella kun naiset raataa.

Naiset valitsivatkin afrikassa miehen tämän ulkonäön perusteella kun taas pohjolan naisille miehen älykkyys, taitavuus ja luotettavuus olivat pääasia. Mies joutui, toisin kuin afrikkalainen "virkaveljensä" jäämään naisen luo, huolehtimaan raskaanaolevan naisen ja/tai avuttomien pienokaisten perustarpeista ja turvallisuudesta ankarien talvien ajan, muuten jälkeläiset olisivat menehtyneet. Mies joutui myös opettamaan jälkikasvulleen, erityisesti pojilleen valtavat määrät tietotaitoa, miten selviydytään pohjolan haastavissa oloissa.

Tutkimusten mukaan, ihmisten älykkyysosamäärät laskevat ympäri maailmaa, jopa Suomessa. Syytä ei tiedetä.

Onko syynä liian helppo elämä vai einesruuat vai älylaitteet vai ympäristömyrkyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.

Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.

Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.

Fiksuus yleensä perustuu hyvään pohjaan erilaisia kokemuksia, joita voi hyödyntää uuden ääressä.

Juuri näin. Ja siksi esimerkiksi ihminen joka ei ole käynyt lainkaan koulua tai vain hyvin vähän on saanut paljon vähemmän kokemusta erilaisista älykkyyttä vaativista tehtävistä kuin se joka on saanut hyvän koulutuksen.

Annammeko siis Afrikan yrittää ja kompastua vielä loputtomia kertoja? Vai olisiko järkevä 'aivovuotaa' länsimaisen koulutuksen saaneet takaisin kehittämään kotimaitaan huippuunsa viritetyillä älykkyyksillään.

Varmasti se on järkevää jos he sinne itse haluavat lähteä. Ei kai siinä mitään pahaa ole.

Mutta kyllä vähintään yhtä tärkeää olisi huolehtia siitä että ihan kaikkien koulutusolot siellä Afrikassa paranisivat.

USA:ssa tuotiin afrikkalaiset parempiin koulutusoloihin mutta paljoa edistystä ei ole tapahtunut 200 vuodessakaan.

Mutta onhan afroamerikkalaisissa sentään melko paljon korkeakoulutettuja - jos heidän esi-isiään ei olisi laivattu orjina Amerikkaan, he paukuttaisivat rumpua savimajassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme, että Pisa-tulokset huononevat...

Älykkyys on fakta, kansoissa on eroja, joita ei koulutuksella voi muuttaa.

Kannettu vesi jne.

Kansoissa on varmaan eroja mutta ne johtuvat aina jostain ja ovat joskus muuttuneet siihen missä nyt ovat. Ja koska olemme samaa lajia niin myös ne erot voivat muuttua pienemmiksi. Typeryyttä on siis väittää että erot olisivat jotain pysyviä, muuttumattomia tai sellaisia jotka tekisivät jotkut huonommiksi.

Sitähän ei lainaamassasi tekstissä väitettykään. Typeryyttä on lisätä luettuun omia ennakkoluuloja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme, että Pisa-tulokset huononevat...

Älykkyys on fakta, kansoissa on eroja, joita ei koulutuksella voi muuttaa.

Kannettu vesi jne.

Kansoissa on varmaan eroja mutta ne johtuvat aina jostain ja ovat joskus muuttuneet siihen missä nyt ovat. Ja koska olemme samaa lajia niin myös ne erot voivat muuttua pienemmiksi. Typeryyttä on siis väittää että erot olisivat jotain pysyviä, muuttumattomia tai sellaisia jotka tekisivät jotkut huonommiksi.

Esim. somalien äö.n nousuun tarvittaisiin koko kyseisen kulttuurin häviäminen. Mutta sitten he eivät enää olisi somaleja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näiden testien käyttäminen universaalisti sisältää sen ison ongelman että älykkyystestien tehtävätyyppi ei ole mitenkään valmiiksi tuttu läheskään kaikille maailman asukkaille. Ne mittaavat luotettavasti vasta kun ihminen saavuttaa niissä henkilökohtaisen maksiminsa, ei siis välttämättä ollenkaan ensimmäisellä tai toisella kerralla.

Tämän ymmärtää hyvin vaikka kun katsoo jotain vastaavaa älykkyyttä vaativaa tehtävää, esim. sudokuita. Ihan saman älykkyyden ihminen ratkaisee sen sadannen sudokunsa paljon nopeammin ja helpommin kuin sen ihan ensimmäisensä.

Niin täyttä roskaa, kuin olla ja voi tosiasiassa luotettavimmat tulokset tulevat jos testiä ei ole tehnyt liian usein. Minäkin sain jo ensimmäisellä kerralla yli 150 äo-lukeman, ei niitä tehtäviä ole tarkoitus opetella ulkoa, vaan ne pitää ratkaista päättelemällä. Testi ei ollut minulle entuudestaan tuttu, mutta ideasta pääsi nopeasti kiinni. Toisella kerralla pääsisin hieman nopeammin vauhtiin, mutta vaikeimmat olisivat silti mahdottomia ratkaista, joten juuri parempi tulos ei vielä toisella kerrarra olisi. Useampia kertoja tehdessä voisi muistaa ratkaisut, joten se vääristäisi tulosta.

Katsot nyt asiaa vain omasta perspektiivistäsi. Jos et olisi koskaan käynyt kouluja tai nähnyt mitään vastaavaa niin tuskin saisit ensi yrittämällä maksimitulosta. Eikä muuten saa jokainen meillä kouluja käynytkään. Luultavasti maksimin saavuttaisi meillä koulut käynyt toisella tai kolmannella kun ne "tyhmät virheet" on saatu karsittua pois mutta sen jälkeen tulos ei enää juuri parane.

Testi on kyllä sellainen, ettei niihin mitään koulua vaadita, täytyy vain ymmärtää logiikka kuvista.

Onkohan logiikka yleismaailmallista...

Meillä on kaksi universaalista logiikkaa yleisessä käytössä: deduktiivinen logiikka, jota kutsutaan logiikaksi, ja sitten induktiivinen logiikka, jota vain harvat tuntevat. Ne ovat hyvin erilaisia logiikoita, ja fiksi ihminen hallitsee molemmat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa ei ole koskaan tunnetun historian aikana ollut mitään korkeakulttuuria. Kyllähän sekin kertoo.

Siellä on kyllä ollut kulttuuria ja kaupunkeja v. 1000-1400. Niistä vain ei paljoa kerrota länsimaiden kouluissa.

Saharan eteläpuolella?  Ei todellakaan.  Kerro yksikin esimerkki vaikkapa kaupungista Saharan eteläpuolella ennen valkoisten tuloa, jossa olisi ollut esimerkiksi viemäröinti.  Ei ole.

Induslaakson kulttuureista, esimerkiksi Harappan ja Mohenjo-Daron kaupungeissa, taas viemäröinti toteutettiin jo yli neljä tuhatta vuotta sitten.

Ymmärrän kyllä, että ihmiset haluavat näyttäytyä 'suvaitsevaisina', ja lieventää mielipiteitään ettei heitä leimattaisi.  Todellisuus on kuitenkin todellisuus, ja jos kohtaamme sen rehellisesti, niin tuloksetkin ovat parempia.  Eihän kukaan ole asettamassa ihmisiä tärkeysjärjestykseen älykkyyden perusteella; sehän olisi ihan hullua!  Mutta älykkyyden puute ja kulttuurin mukanaan tuoma lyhytjänteisyys ja itsehillinnän puute luo ne olosuhteet lähi-itään ja afrikkaan, joiden olemassaolosta syytetään eurooppalaisia.  Totuus on kuitenkin se, että ennen kuin hyväksymme afrikkalaiset afrikkalaisina omine piirteineen, emme kykene heitä auttamaan.  Ja jos suljemme silmämme heidän ongelmiltaan ja vain syydämme sinne rahaa, historiakin jo osoittaa että se valuu sotapäälliköille ja vain kasvattaa nälänhädästä kärsivien määrää.  Jos haluamme toimia oikeasti inhimillisesti, meidän tulee kohdella afrikkalaisia afrikkalaisina, eikä vain "tummaihoisina eurooppalaisina".

Totta joka sana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa ei ole koskaan tunnetun historian aikana ollut mitään korkeakulttuuria. Kyllähän sekin kertoo.

Siellä on kyllä ollut kulttuuria ja kaupunkeja v. 1000-1400. Niistä vain ei paljoa kerrota länsimaiden kouluissa.

Saharan eteläpuolella?  Ei todellakaan.  Kerro yksikin esimerkki vaikkapa kaupungista Saharan eteläpuolella ennen valkoisten tuloa, jossa olisi ollut esimerkiksi viemäröinti.  Ei ole.

Induslaakson kulttuureista, esimerkiksi Harappan ja Mohenjo-Daron kaupungeissa, taas viemäröinti toteutettiin jo yli neljä tuhatta vuotta sitten.

Ymmärrän kyllä, että ihmiset haluavat näyttäytyä 'suvaitsevaisina', ja lieventää mielipiteitään ettei heitä leimattaisi.  Todellisuus on kuitenkin todellisuus, ja jos kohtaamme sen rehellisesti, niin tuloksetkin ovat parempia.  Eihän kukaan ole asettamassa ihmisiä tärkeysjärjestykseen älykkyyden perusteella; sehän olisi ihan hullua!  Mutta älykkyyden puute ja kulttuurin mukanaan tuoma lyhytjänteisyys ja itsehillinnän puute luo ne olosuhteet lähi-itään ja afrikkaan, joiden olemassaolosta syytetään eurooppalaisia.  Totuus on kuitenkin se, että ennen kuin hyväksymme afrikkalaiset afrikkalaisina omine piirteineen, emme kykene heitä auttamaan.  Ja jos suljemme silmämme heidän ongelmiltaan ja vain syydämme sinne rahaa, historiakin jo osoittaa että se valuu sotapäälliköille ja vain kasvattaa nälänhädästä kärsivien määrää.  Jos haluamme toimia oikeasti inhimillisesti, meidän tulee kohdella afrikkalaisia afrikkalaisina, eikä vain "tummaihoisina eurooppalaisina".

Unohdat nyt että Eurooppa on ollut pidemmällä perspektiivillä katsoen korkeakulttuurien periferia. Ennen Eurooppaa korkeakulttuureita syntyi lähes kaikkialle muualle maailmassa. Potentiaalia on siis ollut lähes kaikkialla. Silti Eurooppa oli lopulta se jonne se kehitys lopulta tiivistyi ja kiihtyi ennennäkemöttömäksi vauraudeksi. 

On siis varsin yksioikoinen ajattelutapa katsoa jotain potentiaalia ja menetystä sen kautta missä on joskus ollut joku korkeakulttuuri. Paljon hedelmällisempää on katsoa mitkä asiat ovat sitten lopulta johtaneet sen kulttuuriin pidempään ja suurempaan kukkoistukseen muihin verrattuna. Ja siinä löytyykin sitten eniten kulttuurisia syitä. Esim. se jos vallitseva uskonto kahlitsee vähemmän vapaata ajattelua ja tieteen käsityksiä niin se johtaa usein suurempaan menestykseen. Siksi mm. Lähi-Idän entiset korkeakulttuurit ovat vähitellen hiipuneet koska uskonto on kahlinnut myöhemmin liikaa ajattelua ja luovuutta. Mutta pitää huomata että on aika paljon sattumaa että juuri Euroopassa oli vapaamielisempää juuri sopivaan aikaan eikä sitten jossain muualla.

Mutta iso osa Euroopasta oli korkeakulttuurien periferia siksi, että muuttoliike tänne kesti kauemmin. Koko Suomessa oli vasta 1800-luvulla niin paljon ihmisiä kuin Roomassa oli noin 100 jKr.

En jotenkin usko, että tämä matemaattis-loogisen ajattelun mittaus kertoo koko totuutta älykkyydestä tai viisaudesta. Sosiaalinen älykkyys on myös tärkeää ja siten pärjää esim afrikassakin, joukolla ja verkostoitumalla sekä olemalla mukava ja sosiaalinen. Älykkyysmittarit sopii länsimaiseen sivistystasoon ja työyhteiskuntaan, muttei välttämättä ole edellytys joka paikassa. Esim luulen että jotkut viidakon heimot voi pärjätä ihan hyvin elämässä ja paikkakunnassaan vaikkei testeissä pärjäisi. Taaseen matemaattisesti lahjakaskaan ei välttämättä pärjää viidakossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lista on hyvä ja kyllä huomaa käytännössä eri kulttuurien älyn eron.

Tosin ÄO luku ei määrittele mitenkään käytännön järkeä ainoastaan matemaattis loogista ajattelua, onko se sitten relevantti tapa mitata asiaa?

Matemaattislooginen ajattelukyky ohjaa aivan kaikkea elämässä. Eritoten korkean kehityksen maissa. Ratkaiseva tekijä. Logiikalla tajuaa mitä on tehtävä saavuttaakseen jotakin. Matemaattinen kyky taas buustaa kykyä loogisesti hahmottaa kuinka kyseinen asia on tehtävä jotta homma toimii.

Jos nämä kyvyt eivät riitä yhteiskunnassa pärjäämiseen, vallan ottaa eläimelliset vaistot, kuten se että pesää on saatava vaikka väkisin, ja loogisen ja matemaattisen kyvyn puuttuessa seuraamuksista välittämättä. No, eipä niitä tosin Suomeen tulleilla juuri olekaan.

Mun mies on fysiikan tohtori eikä ymmärrä käytännön asioista tai ihmisten välisten suhteiden hoitamisesta mitään. En lähtisi matemaattisen älykkyyden ylivertaisuutta yleistämään kaikkiin tehtäviin yhteiskunnassa. Se ei yksinään riitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lista on hyvä ja kyllä huomaa käytännössä eri kulttuurien älyn eron.

Tosin ÄO luku ei määrittele mitenkään käytännön järkeä ainoastaan matemaattis loogista ajattelua, onko se sitten relevantti tapa mitata asiaa?

Matemaattislooginen ajattelukyky ohjaa aivan kaikkea elämässä. Eritoten korkean kehityksen maissa. Ratkaiseva tekijä. Logiikalla tajuaa mitä on tehtävä saavuttaakseen jotakin. Matemaattinen kyky taas buustaa kykyä loogisesti hahmottaa kuinka kyseinen asia on tehtävä jotta homma toimii.

Jos nämä kyvyt eivät riitä yhteiskunnassa pärjäämiseen, vallan ottaa eläimelliset vaistot, kuten se että pesää on saatava vaikka väkisin, ja loogisen ja matemaattisen kyvyn puuttuessa seuraamuksista välittämättä. No, eipä niitä tosin Suomeen tulleilla juuri olekaan.

Mun mies on fysiikan tohtori eikä ymmärrä käytännön asioista tai ihmisten välisten suhteiden hoitamisesta mitään. En lähtisi matemaattisen älykkyyden ylivertaisuutta yleistämään kaikkiin tehtäviin yhteiskunnassa. Se ei yksinään riitä.

Pitää olla riittävän tyhmä ymmärtääkseen tyhmiä, tyhmyys ei kuitenkaan tästä huolimattakaan ole älykkyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lista on hyvä ja kyllä huomaa käytännössä eri kulttuurien älyn eron.

Tosin ÄO luku ei määrittele mitenkään käytännön järkeä ainoastaan matemaattis loogista ajattelua, onko se sitten relevantti tapa mitata asiaa?

Afrikka, Lähi-Itä, ja muut muslimimaat eivät ole koko ajan sisällissotien ja raakuuksien kurimuksissa siksi, että heitä joku ohjailee ulkopuolelta, vaan siksi, etteivät he osaa ratkoa omia ongelmiaan mitenkään muuten kuin väkivalloin, tappamalla eri mieltä olevat.

Tämä. Jotkut vanhemmatkaan eivät osaa ratkaista kasvatusta muuten kuin käymällä lapseen käsiksi, tukistamalla ym. retuuttamalla ja päällekarkauksella.

Vierailija kirjoitti:

En jotenkin usko, että tämä matemaattis-loogisen ajattelun mittaus kertoo koko totuutta älykkyydestä tai viisaudesta. Sosiaalinen älykkyys on myös tärkeää ja siten pärjää esim afrikassakin, joukolla ja verkostoitumalla sekä olemalla mukava ja sosiaalinen. Älykkyysmittarit sopii länsimaiseen sivistystasoon ja työyhteiskuntaan, muttei välttämättä ole edellytys joka paikassa. Esim luulen että jotkut viidakon heimot voi pärjätä ihan hyvin elämässä ja paikkakunnassaan vaikkei testeissä pärjäisi. Taaseen matemaattisesti lahjakaskaan ei välttämättä pärjää viidakossa.

Sosiaalinen älykkyys tulee korvata sanalla ihmissuhdetaidot, jotka ovat toki tärkeitä, kuten kädentaidotkin. Pääsääntö on se, että mitä fiksumpi ihminen faktisesti on, sitä huonommin tämä tulee laumaihmisten kanssa toimeen, ts. ei juuri lainkaan. Neronkin tasoinen ihminen tarvitsee vertaistansa seuraa, eikä laumaihmisestä ole tähän. Mitä fiksumpi ihminen on, niin sitä totuudenmukaisempi tälläinen ihminen on, eikä totuudentorvena oleminen miellytä nykyihmistä, vaan pitää olla charmikas eli miellyttävä eli puhua aina sopivan valheellisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jotenkin usko, että tämä matemaattis-loogisen ajattelun mittaus kertoo koko totuutta älykkyydestä tai viisaudesta. Sosiaalinen älykkyys on myös tärkeää ja siten pärjää esim afrikassakin, joukolla ja verkostoitumalla sekä olemalla mukava ja sosiaalinen. Älykkyysmittarit sopii länsimaiseen sivistystasoon ja työyhteiskuntaan, muttei välttämättä ole edellytys joka paikassa. Esim luulen että jotkut viidakon heimot voi pärjätä ihan hyvin elämässä ja paikkakunnassaan vaikkei testeissä pärjäisi. Taaseen matemaattisesti lahjakaskaan ei välttämättä pärjää viidakossa.

Sosiaalinen älykkyys tulee korvata sanalla ihmissuhdetaidot, jotka ovat toki tärkeitä, kuten kädentaidotkin. Pääsääntö on se, että mitä fiksumpi ihminen faktisesti on, sitä huonommin tämä tulee laumaihmisten kanssa toimeen, ts. ei juuri lainkaan. Neronkin tasoinen ihminen tarvitsee vertaistansa seuraa, eikä laumaihmisestä ole tähän. Mitä fiksumpi ihminen on, niin sitä totuudenmukaisempi tälläinen ihminen on, eikä totuudentorvena oleminen miellytä nykyihmistä, vaan pitää olla charmikas eli miellyttävä eli puhua aina sopivan valheellisesti. 

Tämä! Suomessa esim. tasapäistävä koululaitos on karmea virhe, joka tuhoaa monen "yliälykkään" nuoren tulevaisuuden.

Hän joutuu koulukiusatuksi erilaisten mielenkiinnonkohteiden ja harrastuksiensa takia. Hän myös turhautuu, ahdistuu ja masentuu "outolintuna".

Jotkut opettajat kokevat arvovaltatappioita kun oppilas tietää enemmän kuin opettaja. Tästä opettaja rankaisee oppilasta.

Näille fiksuille pitäis järjestää omantasoista opetusta sen sijaan että nitistää ja tasapäistää heidät.

Toinen on myös nämä ei niin "ruudinkeksijät" jotka turhautuvat myös koulussa älykkäämpien keskellä ja nykyelämä näyttäytyy heille liian teknisenä ja monimutkaisena. He toteavat, että paras konsti pärjätä, on liittyä nuorisojengiin ja purkaa turhautumistaan väkivaltaisella joukkovoimalla.

Heille "henkinen pääoma" ja siitä seuraava "materiaalinen pääoma" on poissuljettu mutta he kompensoivat sitä materialla, jota he ryöstelevät muilta

Älykkyystestit mittaavat vain, niin, älyä. Se on toki inhimillisen spektrin yksi osa-alue ja tärkeä järjestäytyneen yhteiskunnan useimmissa ponnisteluissa, mutta se ei suinkaan ole ihmiskunnan tärkein osa-alue kun arvioidaan pitkän tähtäimen kehitystämme nykyisestä eteenpäin.

Älymme turvin kehitämme kyllä hienoja aseita ja teknologiaa, mutta silkalla älyllä emme opi koskaan rakastamaan ja kunnioittamaan toisia ihmisiä tai elämään sovussa alemman luomakunnan kanssa.

On hyvä huomioida, että äo-testit eivät mittaa lainkaan ihmisten moraalista ja eettistä kehittyneisyyttä, siis henkistä kehitystasoa, eikä tuon puolen kehitysvajetta voida korvata silkan älyn keinoin. Rajoittuminen vain älylliseen kehitykseen ei tule viemään meitä pidemmän päälle ihmiskuntana eteenpäin. Itse asiassa liika älykkyys näyttäisi myös aiheuttavan varsin epätoivottavia sivuvaikutuksia, kuten taipumusta ahneuteen, ylpeyteen ja etenkin ylimielisyyteen, niin kuin tästäkin ketjusta olemme jo ehtineet lukea.

Liika teoreettisen älyn painottaminen henkisen puolen kustannuksella tekee meistä toki loogisia, hyvämuistisia ja veitsenteräviä, mutta samalla empaattomia ja hedelmälliseen sekä epäitsekkääseen yhteistyöhön kykenemättömiä. Sellainen ei ole kovin toivottava kehityssuunta inhimilliseltä kannalta arvioituna, eikä myöskään palvele kokonaiskehitystämme.

Verrataanpa hieman eläintä ja ihmistä, kuinka me älyllisesti kovin eritasoiset olennot osaammekaan rakastaa.

Miettikää, kuinka lähes minkä tahansa eläinlajin ja etenkin nisäkkäiden emot ovat aina valmiita näkemään nälkää, kärsimään ja kuolemaankin poikastensa puolesta, kuinka moni meistä ihmisistä todella olisi valmis samaan uhrautuvuuteen?

Miettikää koiran lojaaliutta, surua joutuessaan eroon omistajastaan, loputonta palveluhalua, pohjatonta ihailua ja rakkautta omistajaansa kohtaan. Se on useimmiten aina valmis auttamaan, palvelemaan, suojelemaan ja tekemään kaikkensa miellyttääkseen omistajaansa, vaikka sitä itseään kohdeltaisiin kaltoin ja annettaisiin heikosti ruokaa. Sen rakkaus on lähes aina anteeksiantavaa.

Tämänkaltaista pyyteetöntä ja rakkautensa kohteen puolesta uhrautuvaa on aito rakkaus, eikä ihmiset näytä nykyisellään useinkaan kykenevän sellaiseen. Niin kuin näkee, pyyteetön ja aito rakkaus on toki myös alituisesti alttiina moraalittomalle hyväksikäytölle. Aito rakkaus ei ole ensisijaisesti oman onnen tavoittelua, vaan halua tehdä rakkautensa kohde onnelliseksi, vaikka sitten omankin onnen kustannuksella.

Meidän rakkautemme taas on valitettavan usein luonteeltaan itsekkäämpää, persoonallisen onnen täyttämistä toisen ihmisen avulla (rakastamme itseämme toisten kautta). Jos tällainen rakkautemme sitten tuokin mukanaan koettelemuksia tai kärsimyksiä, niin suurin osa meistä hylkää tietenkin rakkauden kohteensa, koska se ei ole ollut aitoa. Se ei ole ollut kaiken kestävää, kärsivää ja anteeksiantavaa.

Me ihmiset emme siis nykyisellään osaa useinkaan rakastaa edes eläinten tasoisesti ja silti me pidämme itseämme jotenkin ylivertaisina olentoina ja ylpeilemme saavutuksillamme.

Älymme ansiosta me varmaankin myös sitten tuhoamme ympäristöämme, emme saa aikaan rauhaa vaan alituisia sotia, hyväksikäytämme toisiamme, alistamme ja kohtelemme julmasti itseämme älyn suhteen yksinkertaisempia elinmuotoja, emme kykene taltuttamaan nälänhätää, emme onnistu aidosti tasa-arvoisen maailman-ja yhteiskuntien rakentamisessa..

Mitäs ne älyn valitettavat sivuvaikutukset taas olivatkaan?

Olisiko meidän korkea aika kehittää älymme lisäksi myös henkisiä kykyjämme, kuten moraaliamme ja kykyämme kunnioittaa kaikkea elollista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme, että Pisa-tulokset huononevat...

Älykkyys on fakta, kansoissa on eroja, joita ei koulutuksella voi muuttaa.

Kannettu vesi jne.

Kansoissa on varmaan eroja mutta ne johtuvat aina jostain ja ovat joskus muuttuneet siihen missä nyt ovat. Ja koska olemme samaa lajia niin myös ne erot voivat muuttua pienemmiksi. Typeryyttä on siis väittää että erot olisivat jotain pysyviä, muuttumattomia tai sellaisia jotka tekisivät jotkut huonommiksi.

Esim. somalien äö.n nousuun tarvittaisiin koko kyseisen kulttuurin häviäminen. Mutta sitten he eivät enää olisi somaleja

Asia on helposti korjattu: kantasuomalaisten joukkomuutto Somaliaan, jolloin heistä tulee automaattisesti somaleita. Näinhän menee sekin sumea logiikka, jonka mukaan somalin muuttaessa Suomeen hänestä tulee automaattisesti suomalainen.

Kansalaisaloite 100 000 Ukrainalaisen perheen tuomiseksi Suomeen

Voisiko joku osaava tehdä?

https://urly.fi/21GO

Saataisiin se lapsivaje korjattua

Osa heistä kuitenkin jää

Hyvää mainosta Suomelle... jne!

Ovat kuin suomalaiset

Allekirjoittasin heti

Osa on jo töissä ja hankkii elantonsa sillä. Työvoimapula maassa.

Ukrainalaiset ovat ahkeraa porukkaa

Ja fiksua

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jotenkin usko, että tämä matemaattis-loogisen ajattelun mittaus kertoo koko totuutta älykkyydestä tai viisaudesta. Sosiaalinen älykkyys on myös tärkeää ja siten pärjää esim afrikassakin, joukolla ja verkostoitumalla sekä olemalla mukava ja sosiaalinen. Älykkyysmittarit sopii länsimaiseen sivistystasoon ja työyhteiskuntaan, muttei välttämättä ole edellytys joka paikassa. Esim luulen että jotkut viidakon heimot voi pärjätä ihan hyvin elämässä ja paikkakunnassaan vaikkei testeissä pärjäisi. Taaseen matemaattisesti lahjakaskaan ei välttämättä pärjää viidakossa.

Sosiaalinen älykkyys tulee korvata sanalla ihmissuhdetaidot, jotka ovat toki tärkeitä, kuten kädentaidotkin. Pääsääntö on se, että mitä fiksumpi ihminen faktisesti on, sitä huonommin tämä tulee laumaihmisten kanssa toimeen, ts. ei juuri lainkaan. Neronkin tasoinen ihminen tarvitsee vertaistansa seuraa, eikä laumaihmisestä ole tähän. Mitä fiksumpi ihminen on, niin sitä totuudenmukaisempi tälläinen ihminen on, eikä totuudentorvena oleminen miellytä nykyihmistä, vaan pitää olla charmikas eli miellyttävä eli puhua aina sopivan valheellisesti. 

Tämä! Suomessa esim. tasapäistävä koululaitos on karmea virhe, joka tuhoaa monen "yliälykkään" nuoren tulevaisuuden.

Hän joutuu koulukiusatuksi erilaisten mielenkiinnonkohteiden ja harrastuksiensa takia. Hän myös turhautuu, ahdistuu ja masentuu "outolintuna".

Jotkut opettajat kokevat arvovaltatappioita kun oppilas tietää enemmän kuin opettaja. Tästä opettaja rankaisee oppilasta.

Näille fiksuille pitäis järjestää omantasoista opetusta sen sijaan että nitistää ja tasapäistää heidät.

Toinen on myös nämä ei niin "ruudinkeksijät" jotka turhautuvat myös koulussa älykkäämpien keskellä ja nykyelämä näyttäytyy heille liian teknisenä ja monimutkaisena. He toteavat, että paras konsti pärjätä, on liittyä nuorisojengiin ja purkaa turhautumistaan väkivaltaisella joukkovoimalla.

Heille "henkinen pääoma" ja siitä seuraava "materiaalinen pääoma" on poissuljettu mutta he kompensoivat sitä materialla, jota he ryöstelevät muilta

Ennen oli apukoulut, nyt on inkluusio.

Äo laskussa kautta maailman.