Älykkyysosamäärä maittain

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.

Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.

Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.

Fiksuus yleensä perustuu hyvään pohjaan erilaisia kokemuksia, joita voi hyödyntää uuden ääressä.

Juuri näin. Ja siksi esimerkiksi ihminen joka ei ole käynyt lainkaan koulua tai vain hyvin vähän on saanut paljon vähemmän kokemusta erilaisista älykkyyttä vaativista tehtävistä kuin se joka on saanut hyvän koulutuksen.

Annammeko siis Afrikan yrittää ja kompastua vielä loputtomia kertoja? Vai olisiko järkevä 'aivovuotaa' länsimaisen koulutuksen saaneet takaisin kehittämään kotimaitaan huippuunsa viritetyillä älykkyyksillään.

Varmasti se on järkevää jos he sinne itse haluavat lähteä. Ei kai siinä mitään pahaa ole.

Mutta kyllä vähintään yhtä tärkeää olisi huolehtia siitä että ihan kaikkien koulutusolot siellä Afrikassa paranisivat.

USA:ssa tuotiin afrikkalaiset parempiin koulutusoloihin mutta paljoa edistystä ei ole tapahtunut 200 vuodessakaan.

Mutta onhan afroamerikkalaisissa sentään melko paljon korkeakoulutettuja - jos heidän esi-isiään ei olisi laivattu orjina Amerikkaan, he paukuttaisivat rumpua savimajassa.

Mitenkään väheksymättä orjien kärsimyksiä, niin kyllähän heidän jälkeläisensä voivat paremmin Amerikassa kuin jossain Afrikan kehitysmaassa.

Vierailija kirjoitti:

Älykkyystestit mittaavat vain, niin, älyä. Se on toki inhimillisen spektrin yksi osa-alue ja tärkeä järjestäytyneen yhteiskunnan useimmissa ponnisteluissa, mutta se ei suinkaan ole ihmiskunnan tärkein osa-alue kun arvioidaan pitkän tähtäimen kehitystämme nykyisestä eteenpäin.

Älymme turvin kehitämme kyllä hienoja aseita ja teknologiaa, mutta silkalla älyllä emme opi koskaan rakastamaan ja kunnioittamaan toisia ihmisiä tai elämään sovussa alemman luomakunnan kanssa.

On hyvä huomioida, että äo-testit eivät mittaa lainkaan ihmisten moraalista ja eettistä kehittyneisyyttä, siis henkistä kehitystasoa, eikä tuon puolen kehitysvajetta voida korvata silkan älyn keinoin. Rajoittuminen vain älylliseen kehitykseen ei tule viemään meitä pidemmän päälle ihmiskuntana eteenpäin. Itse asiassa liika älykkyys näyttäisi myös aiheuttavan varsin epätoivottavia sivuvaikutuksia, kuten taipumusta ahneuteen, ylpeyteen ja etenkin ylimielisyyteen, niin kuin tästäkin ketjusta olemme jo ehtineet lukea.

Liika teoreettisen älyn painottaminen henkisen puolen kustannuksella tekee meistä toki loogisia, hyvämuistisia ja veitsenteräviä, mutta samalla empaattomia ja hedelmälliseen sekä epäitsekkääseen yhteistyöhön kykenemättömiä. Sellainen ei ole kovin toivottava kehityssuunta inhimilliseltä kannalta arvioituna, eikä myöskään palvele kokonaiskehitystämme.

Verrataanpa hieman eläintä ja ihmistä, kuinka me älyllisesti kovin eritasoiset olennot osaammekaan rakastaa.

Miettikää, kuinka lähes minkä tahansa eläinlajin ja etenkin nisäkkäiden emot ovat aina valmiita näkemään nälkää, kärsimään ja kuolemaankin poikastensa puolesta, kuinka moni meistä ihmisistä todella olisi valmis samaan uhrautuvuuteen?

Miettikää koiran lojaaliutta, surua joutuessaan eroon omistajastaan, loputonta palveluhalua, pohjatonta ihailua ja rakkautta omistajaansa kohtaan. Se on useimmiten aina valmis auttamaan, palvelemaan, suojelemaan ja tekemään kaikkensa miellyttääkseen omistajaansa, vaikka sitä itseään kohdeltaisiin kaltoin ja annettaisiin heikosti ruokaa. Sen rakkaus on lähes aina anteeksiantavaa.

Tämänkaltaista pyyteetöntä ja rakkautensa kohteen puolesta uhrautuvaa on aito rakkaus, eikä ihmiset näytä nykyisellään useinkaan kykenevän sellaiseen. Niin kuin näkee, pyyteetön ja aito rakkaus on toki myös alituisesti alttiina moraalittomalle hyväksikäytölle. Aito rakkaus ei ole ensisijaisesti oman onnen tavoittelua, vaan halua tehdä rakkautensa kohde onnelliseksi, vaikka sitten omankin onnen kustannuksella.

Meidän rakkautemme taas on valitettavan usein luonteeltaan itsekkäämpää, persoonallisen onnen täyttämistä toisen ihmisen avulla (rakastamme itseämme toisten kautta). Jos tällainen rakkautemme sitten tuokin mukanaan koettelemuksia tai kärsimyksiä, niin suurin osa meistä hylkää tietenkin rakkauden kohteensa, koska se ei ole ollut aitoa. Se ei ole ollut kaiken kestävää, kärsivää ja anteeksiantavaa.

Me ihmiset emme siis nykyisellään osaa useinkaan rakastaa edes eläinten tasoisesti ja silti me pidämme itseämme jotenkin ylivertaisina olentoina ja ylpeilemme saavutuksillamme.

Älymme ansiosta me varmaankin myös sitten tuhoamme ympäristöämme, emme saa aikaan rauhaa vaan alituisia sotia, hyväksikäytämme toisiamme, alistamme ja kohtelemme julmasti itseämme älyn suhteen yksinkertaisempia elinmuotoja, emme kykene taltuttamaan nälänhätää, emme onnistu aidosti tasa-arvoisen maailman-ja yhteiskuntien rakentamisessa..

Mitäs ne älyn valitettavat sivuvaikutukset taas olivatkaan?

Olisiko meidän korkea aika kehittää älymme lisäksi myös henkisiä kykyjämme, kuten moraaliamme ja kykyämme kunnioittaa kaikkea elollista?

Tämä. Metsään mennään jos yhteiskunnallista kehitystä ohjaa vain äly ja teknologia. Ihan puistattaa tuon tien lopputuleman ajatteleminenkin.

On muuten aika järkyttävää havaita, että jos otetaan satunnainen suomalainen ja satunnainen somalialainen, niin heidän älykkyyseroaan selittää enemmän ryhmien välinen ero kuin yksilöiden varianssi. Niin suuri on näiden kansojen älykkyysero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.

Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.

Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.

Fiksuus yleensä perustuu hyvään pohjaan erilaisia kokemuksia, joita voi hyödyntää uuden ääressä.

Juuri näin. Ja siksi esimerkiksi ihminen joka ei ole käynyt lainkaan koulua tai vain hyvin vähän on saanut paljon vähemmän kokemusta erilaisista älykkyyttä vaativista tehtävistä kuin se joka on saanut hyvän koulutuksen.

Annammeko siis Afrikan yrittää ja kompastua vielä loputtomia kertoja? Vai olisiko järkevä 'aivovuotaa' länsimaisen koulutuksen saaneet takaisin kehittämään kotimaitaan huippuunsa viritetyillä älykkyyksillään.

Varmasti se on järkevää jos he sinne itse haluavat lähteä. Ei kai siinä mitään pahaa ole.

Mutta kyllä vähintään yhtä tärkeää olisi huolehtia siitä että ihan kaikkien koulutusolot siellä Afrikassa paranisivat.

USA:ssa tuotiin afrikkalaiset parempiin koulutusoloihin mutta paljoa edistystä ei ole tapahtunut 200 vuodessakaan.

Mutta onhan afroamerikkalaisissa sentään melko paljon korkeakoulutettuja - jos heidän esi-isiään ei olisi laivattu orjina Amerikkaan, he paukuttaisivat rumpua savimajassa.

Mitenkään väheksymättä orjien kärsimyksiä, niin kyllähän heidän jälkeläisensä voivat paremmin Amerikassa kuin jossain Afrikan kehitysmaassa.

Kansojen välisten älykkyyserojen geneettisyyttä puoltaa myös se, että valkoisiin perheisiin adoptoidut mustat saavat huonompia pisteitä älykkyystesteissä kuin valkoisiin perheisiin adoptoidut valkoiset (=ympäristön pitäisi olla periaatteessa sama).

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Onko tehty vertailua sen suhteen, miten ulkomaille adoptoidut suhteessa noihin maihin jääneisiin.

Entä noista maista tulleiden Euroopassa syntyneet lapset. (Joilla ei tietenkään aliravitsemusta ole)

Vierailija kirjoitti:

Tässä keskustelussa on jäänyt huomiotta se että yleisesti älykkyystestien tehtävät ovat paitsi loogis-matemaattisia niin myös graafisia. Ne vaativat siis myös visuaalista hahmottamiskykyä joka ei ole suoraan älykkyyttä. Itse olen opiskellut visuaalista alaa ja aikanaan teimme yhdessä ryhmässä ihan vain huviksemme yhden älykkyystestin (ei läheskään niin laaja kuin Mensa-testi mutta tyyliltään aika samankaltainen). Yllättävästi lähes jokainen sai siitä huippupisteet. En epäile etteikö ryhmä olisi ollut fiksu mutta tulos oli niin häkellyttävä että se ei vain voinut yleisen älykkyyden mittarina pitää paikkaansa. Oli selvää että keskimääräistä parempi visuaalinen hahmotuskyky vaikutti paljon siihen mikä oli tulos.

Eikö siis visuospatiaalinen kyvykkyys korreloi G-faktoriin eli älykkyyteen?

Käsittämätöntä roskaa, siis nämä "kansojen älykkyyserot".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Onko tehty vertailua sen suhteen, miten ulkomaille adoptoidut suhteessa noihin maihin jääneisiin.

Entä noista maista tulleiden Euroopassa syntyneet lapset. (Joilla ei tietenkään aliravitsemusta ole)

Ks edellinen vastaus. Otan sen vielä tähän. Ei tosin todista aliravitsemushypoteesia, mutta viittaa siihen, että geneettinen tausta on tärkeä selittäjä kansojen välisille älykkyyseroille.

"Kansojen välisten älykkyyserojen geneettisyyttä puoltaa myös se, että valkoisiin perheisiin adoptoidut mustat saavat huonompia pisteitä älykkyystesteissä kuin valkoisiin perheisiin adoptoidut valkoiset (=ympäristön pitäisi olla periaatteessa sama)."

Tässä on vielä linkki vuoden 2019 meta-analyysiin, joka lienee luotettavin kansojen älykkyysosamäärien mittari:

https://worldpopulationreview.com/country-rankings/average-iq-by-country

Suuri osa näistä tutkimuksista tällä alalla ovat tieteellisesti ala-arvoisia. Laitan ihan muutaman huomion vain perusasioista, joissa on ongelmia.

1. Jos tutkitaan älykkyyttä geneettisenä eli biologisena periytyvänä ominaisuutena ja halutaan verrata sitä eri populaatioiden välillä, pitäisi löytää biologinen määritelmä niille populaatioille, joita tutkitaan. Mutta biologisesti "rotuja" ei ole olemassakaan, siksihän yleensä geneetikot puhuvatkin populaatioista eli väestöryhmistä.

2. "Rotu" termi USA:ssa on sosiaalinen konstruktio, ei geneettinen eli biologinen eikä siis sama kuin genetiikan populaatiot.

3. Etninen ryhmä ei sekään ole sama asia kuin "rotu" tai edes "populaatio" geneettisessä mielessä.

4. Kun tutkitaan älykkyyttä, ongelmaksi muodostuu jo käsitteen määritelmä. Esim. ÄO-testit ovat  keinotekoisia tapoja mitata joitakin älykkyyden muodon piirteitä, mutta niiden tulokset eivät ole sama kuin ihmisen saati ihmisryhmän geneettinen älykkyys.

5. Ihmisen älykkyys ei ole ominaisuutena simppeli yksilöitävä erillinen piirre. Siksi se on tutkimuskohteena hankala. Sehän on biologisesti lajimme tärkein ja määrävin ominaisuus, joka syntyy valtavan monen geneettisen että ympäristötekijän seurauksena, ja vaikuttaa ihmiskunnan historiassa kaikkeen.

5. Evolutiivinen genetiikka ei sekään tue käsityksiä siitä että evoluutio olisi tuottanut "tyhmempiä" ja "älykkäämpiä" ihmisryhmiä vaan nimenomaan evoluutio olisi pyrkinyt säilyttämään jokaisen populaation älyn tarvittavan hyvällä tasolla. Tämä siksi, että evoluution tarkoitus on tuottaa ominaisuuksia, jotka edistävät eloonjäämistä, joten karrikoiden sanoen, tyhmimmät ryhmät olisivat kuolleet sukupuuttoon heti kättelyssä.

6. "Rotujen" ÄO-luvuista tehdyt tutkimukset ja käyty keskustelu tarjoaa oivan keppihevosen niille, jotka haluavat ajaa tietynlaista poliittista agendaa.

Kommari valtiot entiset ja nykyiset, asukit mielikuvituksettomia helposti höynäytettäviä ja typeriä.

Samaa tasoa löytyy lähi idästä.

Ja sitten voikin rinnan tutkia mitä maita rokotettiin paljon ja mitä vähän.

Millaisisista ihmistä saa helpommin nöyriä orjia?

Puolella suomalaisistakin on 2-numeroinen äo.

Minusta somalit ovat älykkäitä, koska pärjäävät Suomessa hyvin tekemättä työtä ja osaamatta kieltä.

Tiedevastaiset yrittävät kieltää tämänkin tosiasian.

Alle 90 ÄO:n omaavien ei pitäisi saada lisääntyä.

Vierailija kirjoitti:

Suuri osa näistä tutkimuksista tällä alalla ovat tieteellisesti ala-arvoisia. Laitan ihan muutaman huomion vain perusasioista, joissa on ongelmia.

1. Jos tutkitaan älykkyyttä geneettisenä eli biologisena periytyvänä ominaisuutena ja halutaan verrata sitä eri populaatioiden välillä, pitäisi löytää biologinen määritelmä niille populaatioille, joita tutkitaan. Mutta biologisesti "rotuja" ei ole olemassakaan, siksihän yleensä geneetikot puhuvatkin populaatioista eli väestöryhmistä.

2. "Rotu" termi USA:ssa on sosiaalinen konstruktio, ei geneettinen eli biologinen eikä siis sama kuin genetiikan populaatiot.

3. Etninen ryhmä ei sekään ole sama asia kuin "rotu" tai edes "populaatio" geneettisessä mielessä.

4. Kun tutkitaan älykkyyttä, ongelmaksi muodostuu jo käsitteen määritelmä. Esim. ÄO-testit ovat  keinotekoisia tapoja mitata joitakin älykkyyden muodon piirteitä, mutta niiden tulokset eivät ole sama kuin ihmisen saati ihmisryhmän geneettinen älykkyys.

5. Ihmisen älykkyys ei ole ominaisuutena simppeli yksilöitävä erillinen piirre. Siksi se on tutkimuskohteena hankala. Sehän on biologisesti lajimme tärkein ja määrävin ominaisuus, joka syntyy valtavan monen geneettisen että ympäristötekijän seurauksena, ja vaikuttaa ihmiskunnan historiassa kaikkeen.

5. Evolutiivinen genetiikka ei sekään tue käsityksiä siitä että evoluutio olisi tuottanut "tyhmempiä" ja "älykkäämpiä" ihmisryhmiä vaan nimenomaan evoluutio olisi pyrkinyt säilyttämään jokaisen populaation älyn tarvittavan hyvällä tasolla. Tämä siksi, että evoluution tarkoitus on tuottaa ominaisuuksia, jotka edistävät eloonjäämistä, joten karrikoiden sanoen, tyhmimmät ryhmät olisivat kuolleet sukupuuttoon heti kättelyssä.

6. "Rotujen" ÄO-luvuista tehdyt tutkimukset ja käyty keskustelu tarjoaa oivan keppihevosen niille, jotka haluavat ajaa tietynlaista poliittista agendaa.

Tässä ei puhuta rotujen välisestä ÄO:sta, vaan kansakuntien välisistä älykkyyseroista. Joskus Suomi menee Ruotsin, joskus toisin päin. Nämä ovat kosmetiikkaa, eikä niille kannata panna liikaa painoarvoa.

Sen sijaan havainnot afrikkalaisten muita alemmasta älykkyysosamäärästä sekä aasialaisten muita korkeampi ÄO ovat toistuvia, erittäin robusteja havaintoja ja näihin kannattaisi paneutua.

Mitä tulee ÄO:n käyttämiseen älykkyyden mittarina, niin se on erittäin luotettava ja toistettava mittari väestötasolla ja koko moderni psykologia romahtaisi, jos ÄO kyseenalaistettaisiin. Älykkyyden mittaaminen onkinpoikkeuksellisen helppoa (eri asia tietenkin jakauman ääripäät).

"ÄO-testit ovat  keinotekoisia tapoja mitata joitakin älykkyyden muodon piirteitä, mutta niiden tulokset eivät ole sama kuin ihmisen saati ihmisryhmän geneettinen älykkyys." No mikä on sinusta älykkyyden määritelmä? Ei kukaan ole väittänyt, että ÄO olisi sama kuin geneettinen älykkyys, mutta älykkyyden heritabiliteetiksi on arvioitu 50-80 %, eli geenit varmasti selittävät ÄO:sta yli puolet. Ks lähde alla.

https://www.cambridge.org/core/journals/twin-research-and-human-genetic…

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Varmasti ravitsemustasokin vaikuttaa, mutta olisi kyllä todella yllättävää, jos ei genetiikka selittäisi suurinta osaa. Älykkyyshän on vahvasti perinnöllinen, heritabiliteetti 50-80 %. 

En käsitä, miten se voi olla niin suuri tabu, että afrikkalaisten matalampi ÄO selittyisi pääosin geeneillä. Mikä siinä on niin pahaa, jos se olisi totta?

Vierailija kirjoitti:

Käsittämätöntä roskaa, siis nämä "kansojen älykkyyserot".

Get over it

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jotenkin usko, että tämä matemaattis-loogisen ajattelun mittaus kertoo koko totuutta älykkyydestä tai viisaudesta. Sosiaalinen älykkyys on myös tärkeää ja siten pärjää esim afrikassakin, joukolla ja verkostoitumalla sekä olemalla mukava ja sosiaalinen. Älykkyysmittarit sopii länsimaiseen sivistystasoon ja työyhteiskuntaan, muttei välttämättä ole edellytys joka paikassa. Esim luulen että jotkut viidakon heimot voi pärjätä ihan hyvin elämässä ja paikkakunnassaan vaikkei testeissä pärjäisi. Taaseen matemaattisesti lahjakaskaan ei välttämättä pärjää viidakossa.

Sosiaalinen älykkyys tulee korvata sanalla ihmissuhdetaidot, jotka ovat toki tärkeitä, kuten kädentaidotkin. Pääsääntö on se, että mitä fiksumpi ihminen faktisesti on, sitä huonommin tämä tulee laumaihmisten kanssa toimeen, ts. ei juuri lainkaan. Neronkin tasoinen ihminen tarvitsee vertaistansa seuraa, eikä laumaihmisestä ole tähän. Mitä fiksumpi ihminen on, niin sitä totuudenmukaisempi tälläinen ihminen on, eikä totuudentorvena oleminen miellytä nykyihmistä, vaan pitää olla charmikas eli miellyttävä eli puhua aina sopivan valheellisesti. 

Tämä! Suomessa esim. tasapäistävä koululaitos on karmea virhe, joka tuhoaa monen "yliälykkään" nuoren tulevaisuuden.

Hän joutuu koulukiusatuksi erilaisten mielenkiinnonkohteiden ja harrastuksiensa takia. Hän myös turhautuu, ahdistuu ja masentuu "outolintuna".

Jotkut opettajat kokevat arvovaltatappioita kun oppilas tietää enemmän kuin opettaja. Tästä opettaja rankaisee oppilasta.

Näille fiksuille pitäis järjestää omantasoista opetusta sen sijaan että nitistää ja tasapäistää heidät.

Toinen on myös nämä ei niin "ruudinkeksijät" jotka turhautuvat myös koulussa älykkäämpien keskellä ja nykyelämä näyttäytyy heille liian teknisenä ja monimutkaisena. He toteavat, että paras konsti pärjätä, on liittyä nuorisojengiin ja purkaa turhautumistaan väkivaltaisella joukkovoimalla.

Heille "henkinen pääoma" ja siitä seuraava "materiaalinen pääoma" on poissuljettu mutta he kompensoivat sitä materialla, jota he ryöstelevät muilta

Kun puhutaan kansojen välisistä älykkyyseroista, niin kun ottaa huomioon "nuorisojengien" jäsenten alkuperämaat, tämä varmasti selittää nuorisojengien syntymistä meillekin.