Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jäisikö pois työelämästä, jos olisit velaton ja tililläsi 100 000€?
15.11.2022 |
Yhteiskunnan tukia en nostaisi, paitsi työeläkkeen sitten joskus kymmenen vuoden kuluttua. Töitä olen tehnyt 36 vuotta putkeen. Nyt tekisi mieli ostaa mummonmökki maalta, hankkia kissa ja koira ja nauttia elämästä ennen vanhuuden vaivoja.
Uskaltaisitko sinä, vai onko ihan hullu ajatus?
Kommentit (130)
Ja mitä sitten kun rahat on loppu, vetää itsensä kiikkuun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo satatuhatta mikään iso summa lopulta ole, kuinka monta vuotta sillä elelee? Jos olettaa että tienaa vaikka 30 000 vuodessa niin eihän se riitä kuin reiluun kolmeen vuoteen. Eli en jäisi pois, jatkaisin osittaista työtäni, ihan senkin takia kun tykkään siitä.
Kovat on kulut jos kaikki palkka menee joka kk. Ite tienaan joka kuukausi rahat seuraavalle 3 kk.
Jos minulla olisi 3-5 vuotta eläkeikään voisin hyvin jättäytyä töistä pois. Aina tulee yllättäviä kuluja varsinkin siinä mummonmökissä johon saa kulumaan yhden jos toisen tonnin. Rempattavaa varmasti löytyy. Myös eläinlääkärikäynnit ovat kalliita. Yksin jossain edullisessa vuokrayksiössä voisi pärjätä sen viitisen vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo satatuhatta mikään iso summa lopulta ole, kuinka monta vuotta sillä elelee? Jos olettaa että tienaa vaikka 30 000 vuodessa niin eihän se riitä kuin reiluun kolmeen vuoteen. Eli en jäisi pois, jatkaisin osittaista työtäni, ihan senkin takia kun tykkään siitä.
Kovat on kulut jos kaikki palkka menee joka kk. Ite tienaan joka kuukausi rahat seuraavalle 3 kk.
Kyllähän niitä kuluja on - ok-talo, kaksi kesämökkiä, pari venettä, kolme autoa, 4-6 krt/v ulkomaan lomamatkalla
Sellainen 6k/kk netto ja kaikki menee.
Ei satkulla vielä töistä pois jäädä. Vapaa-ajallahan sitä massiii vasta kuluukin
Olen apn ikäinen. Pari viikkoa sitten sairastuin vakavasti ja nyt elän ns laina-ajalla. Jotenkin on mennyt kaikki elämänarvot uusiksi. Tuntuu hassulta teidän palstalaisten kommentit. Jos ap alkaa katua valintaa niin helppo homma, pääsee sieltä mummonmökistä takaisin kaupunkiin ja työelämään.
Tajutkaa hyvät ihmiset että aika on rajallista ja se pitää käyttää juuri itselleen merkityksellisellä tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljon on kommentteja tullut, kiitokset niistä.
Tiedän kyllä, ettei tuo summa 100000€ ole mikään älyttömän suuri.
Mutta kyllä sillä jonkin aikaa eläisi nuukaillen, ja töitäkin voisin tehdä, jos joku huolii melkein kuusikymppisen. Ainakin tällä hetkellä alallani on työvoimapula.
Se, mikä Tässä irtiotossa eniten houkuttelee, on ajatus elämän arvaamattomuudesta. Koskaan ei tiedä, mitä voi tapahtua, kuinka kauan saa elää.
Pari Ystävääni on kuollut syöpään alle viisikymppisenä.
Mietin sitä, että jos jostain haaveilee, on ne haaveet toteutettava ennen kuin on liian myöhäistä. Voisin toki säästää tai sijoittaa sen 100000€, mutta kannattaako minun tehdä työtä, jota suoraan sanottuna Inhoan, vielä 10 vuotta?
Vai ottaisinko riskin ja eläisin omannäköistä elämää, josta olen pitkään haaveillut?
Eihän mitään takeita ole siitä, että edes elän kymmeniä vuosia.T.ap
En. Eläkeikään ainakin 35 vuotta, 100 000 ei riitä. Kun laskee tuota summaa nettotulojen suhteen, niin jää alle 15 vuoden (ok, nyt menee paljon asuntolainan, mutta ei siltikään vielä riitä). Jos olisi yksi nolla vielä lisää, niin sitten jäisin pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paljon on kommentteja tullut, kiitokset niistä.
Tiedän kyllä, ettei tuo summa 100000€ ole mikään älyttömän suuri.
Mutta kyllä sillä jonkin aikaa eläisi nuukaillen, ja töitäkin voisin tehdä, jos joku huolii melkein kuusikymppisen. Ainakin tällä hetkellä alallani on työvoimapula.
Se, mikä Tässä irtiotossa eniten houkuttelee, on ajatus elämän arvaamattomuudesta. Koskaan ei tiedä, mitä voi tapahtua, kuinka kauan saa elää.
Pari Ystävääni on kuollut syöpään alle viisikymppisenä.
Mietin sitä, että jos jostain haaveilee, on ne haaveet toteutettava ennen kuin on liian myöhäistä. Voisin toki säästää tai sijoittaa sen 100000€, mutta kannattaako minun tehdä työtä, jota suoraan sanottuna Inhoan, vielä 10 vuotta?
Vai ottaisinko riskin ja eläisin omannäköistä elämää, josta olen pitkään haaveillut?
Eihän mitään takeita ole siitä, että edes elän kymmeniä vuosia.T.ap
Itse toki päätät.
Jos haluat elää omannäköistäsi elämää ja tunnistat riskit, miksipä ei?
Lähinnä en ymmärrä sitä että miten tuo 100 000 euroa riittäisi? Se on vähän jos et aio nostaa tukia ja mummonmökkikin pitäisi hankkia. Ja ellet sijoita rahoja, inflaatio syö säästöjesi arvoa. Oletko tehnyt kunnon laskelmat siitä onko suunnitelmasi realistinen?
t. ikisinkkumies/550 000
Juuri näin. Liian moni kituuttaa työsuhteissaan ja materialisminsa koukeroissa kuuntelematta sisintään. Joskus saattaa olla sitten liian myöhäistä eikä jotkut pääse edes eläkkeelle asti kun sairaus tai.muu iskee. Onpahan tullut säästettyä sitten ... niin mihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jättäisi työtä kokonaan, mutta vähentäisin.
Laskuvirhe, jos niukasti sinnittelee, niin kohta 0€ tilillä.
0 puuttuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juuri näin. Liian moni kituuttaa työsuhteissaan ja materialisminsa koukeroissa kuuntelematta sisintään. Joskus saattaa olla sitten liian myöhäistä eikä jotkut pääse edes eläkkeelle asti kun sairaus tai.muu iskee. Onpahan tullut säästettyä sitten ... niin mihin.
Jää lapsille jotain perintöä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon on kommentteja tullut, kiitokset niistä.
Tiedän kyllä, ettei tuo summa 100000€ ole mikään älyttömän suuri.
Mutta kyllä sillä jonkin aikaa eläisi nuukaillen, ja töitäkin voisin tehdä, jos joku huolii melkein kuusikymppisen. Ainakin tällä hetkellä alallani on työvoimapula.
Se, mikä Tässä irtiotossa eniten houkuttelee, on ajatus elämän arvaamattomuudesta. Koskaan ei tiedä, mitä voi tapahtua, kuinka kauan saa elää.
Pari Ystävääni on kuollut syöpään alle viisikymppisenä.
Mietin sitä, että jos jostain haaveilee, on ne haaveet toteutettava ennen kuin on liian myöhäistä. Voisin toki säästää tai sijoittaa sen 100000€, mutta kannattaako minun tehdä työtä, jota suoraan sanottuna Inhoan, vielä 10 vuotta?
Vai ottaisinko riskin ja eläisin omannäköistä elämää, josta olen pitkään haaveillut?
Eihän mitään takeita ole siitä, että edes elän kymmeniä vuosia.T.apItse toki päätät.
Jos haluat elää omannäköistäsi elämää ja tunnistat riskit, miksipä ei?
Lähinnä en ymmärrä sitä että miten tuo 100 000 euroa riittäisi? Se on vähän jos et aio nostaa tukia ja mummonmökkikin pitäisi hankkia. Ja ellet sijoita rahoja, inflaatio syö säästöjesi arvoa. Oletko tehnyt kunnon laskelmat siitä onko suunnitelmasi realistinen?
t. ikisinkkumies/550 000
Heittäisin ilmoille toisen ajatuksen:
Sijoitat 100 000 euroa laadukkaiden yhtiöiden osakkeisiin. Ajatellaan että osakkeet tuottavat sen mitä ne ovat historiallisesti tuottaneet.
Realistinen osinkotuotto olisi sellainen jolla eläisit nuukaillen jopa 3kk. Osinkotuotto on käytännössä poikkeuksetta vakaampaa kuin pörssikurssit.
Voisit pitää töistä lomat, plus 3 kuukautta ylimääräistä lomaa, jonka rahoittaisit osingoilla. Jos alkaisi tuntumaan siltä ettei tämä riitä, voisit miettiä asiaa uudestaan. Koska alallasi on työvoimapula, sinulla lienee hyvät neuvotteluasemat siitä paljonko lomaa pidät.
Totta kai tähän sisältyisi jonkinlainen riski talouskriisistä. Mutta jos verrokkina on suunnitelma jossa rahat häviävät joka tapauksessa kokonaan...
Kuulostaisiko täysin mahdottomalta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä tekisi omaan elämään mitään muutoksia, vaikka tilillä olisi tuo summa. Jos summan perässä olisi yksi nolla enemmän, saattaisin harkita joitakin toimia. Eläkeikään (68v) vielä matkaa kuitenkin noin 25 vuotta.
Minä tekisin, jos olisin AP:n ikäinen. Näin alle nelikymppisenä asuntovelallisena en voi.
En jäisi vielä näillä kilometreillä. En halua vanhuksena miettiä, onko minulla varaa hoidattaa itseäni.
Mutta jokaisen tilanne on erilainen, samoin vaatimukset omalle elintasolleen. Jos suunnitelma tuntuu hyvältä, ja on valmis ottamaan riskejä, niin mikä ettei. Takaisin töihin pääsee kyllä, ainakin hanttihommiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No siis joo osan voi laittaan kasvu-osuus etf:iin, että ei tule pääomatuloja. Sitten vain asumistuet ja työmarkkinatuet joiden mukaan koittaisi pärjätä perusmenot ja ylimääräsiin sitten tililtä ja rahasto kasvaa samalla korkoa korkoa helppoa.
Siis tukiaisia tukiaisten päälle ? ?
No siis asumistukeen ja työmarkkinatukeen on oikeus vaikka olisi biljoona euroa. Se on sitten eri juttu jos tulee pääomatuloja.
Joo, ja sitten hakee neljää työpaikkaa joka kuukausi, vaikkei haluaisi. Kivaahan se on TE-toimiston kanssa asioida.
Vierailija kirjoitti:
Olen apn ikäinen. Pari viikkoa sitten sairastuin vakavasti ja nyt elän ns laina-ajalla. Jotenkin on mennyt kaikki elämänarvot uusiksi. Tuntuu hassulta teidän palstalaisten kommentit. Jos ap alkaa katua valintaa niin helppo homma, pääsee sieltä mummonmökistä takaisin kaupunkiin ja työelämään.
Tajutkaa hyvät ihmiset että aika on rajallista ja se pitää käyttää juuri itselleen merkityksellisellä tavalla.
Viisastelet kahden viikon kokemuksella? Et tainnut itsekään olla yhtään parempi ihminen vielä ennen sairastumistasi.
Ihmettelisin miksi 100 000 on tilillä. En säilö rahaa tilillä, sijoituksissa taas on moninkertaisesti tuo summa, enkä ole jäämässä pois töistä.
Alue: Aihe vapaa
Juuri sain dg:n, molemmissa käsissä alkava nivelrikko.
Oikea polvi kangistuu rasituksessa, syytä ei löydy.
Ennestään astma ja koko ikäni olen kärsinyt vatsavaivoista.
Ikää 51.
Tuskinpa vielä eläkettä näillä irtoaa...
Alkaa houkutella jäähdyttely, yritysomaisuus myyntiin...