Neitsyinä naimisiin
Mitä ajatuksia herättää?
Kommentit (457)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 30 vuotias nainen joka ei olisi ikinä edes masturboinut tai fantasioinut seksistä, niin miten kukaan mies voisi sellaisen tyydyttää? Jos aivot eivät ole kertaakaan kiihottuneet vastakkaisesta sukupuolesta, niin ei ne sitä enää tee yli 30 vuotiaanakaan. Tällainen henkilö on siis frigidi.
Yksinkertaisen ihmisen johtopäätös, että fysiologista kiihottumista ei olisi koskaan tapahtunut, jos ihminen itse ei ole valinnut suorittaa kahta aktiivista seksuaalista toimintoa; fantasiointia tai masturbaatiota.
Ikäänkuin kiihottuminen ja seksuaalinen toiminta olisi yksi ja sama asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 30 vuotias nainen joka ei olisi ikinä edes masturboinut tai fantasioinut seksistä, niin miten kukaan mies voisi sellaisen tyydyttää? Jos aivot eivät ole kertaakaan kiihottuneet vastakkaisesta sukupuolesta, niin ei ne sitä enää tee yli 30 vuotiaanakaan. Tällainen henkilö on siis frigidi.
Mistä oikein puhut?
Se että joku 30v ei olisi harrastanut esiaviomlista seksiä tai masturboinut, ei tarkoita etteikö hän olisi haaveillut sekasin harrastamisesta tai ollut varmasti monestikin kiihottunut.
Em ovat luonnollisia asioita ihan kaikille, mutta jos uskova haluaa pidättäytyä seksistä ennen avioliittoa, hän ei lähde edistämään ehdoin tahdoin kiihottumistaan ennen kuin on siinä avioliitossa.
Se että on kiihottunut, ei pakota ihmistä mihinkään, hän voi yhtä hyvin pidättäytyä asian edistämisestä, vaikka se tiukkaa tekisikin. Tämä erottaa ihmisen eläimestä. Ihminen kontrolloi käytöstään arvojensa mukaisesti, toisin kuin viettiensä mukaan elävät eläimet.
Niinpä. Jos tekee mieli pihviä, ei ihminen heti ryntää syömään pihviä. Tai tekee mieli olutta tai limsaa, ei heti ramppaa jääkaapille tai kauppaan. Ihan kuin se seksistä pidättäytyminen olisi edes jotenkin helppoa, ei todellakaan ole, ainakaan itselleni. Siinä ei ole kyse siitä, että haluja ei olisi vaan että niitä ei lähdetä ruokkimaan eikä toteuttamaan. Ihminen voi valita oman käytöksensä, hallita mieltään ja kehoaan.
Tuosta erään omituisesta ajatusrakennelmasta ja sinun viimeisestä eläin-lauseestasi tuli mieleeni professori Sam Vakninin Youtube-video psykopaatin seksuaalisuudesta. Siinä todettiin, että psykopaatti elää seksuaalisuuttaan ja koko elämäänsä eläimen tavoin. Hän vain toteuttaa tarpeitaan miettimättä minkään oikeutusta ja arvoja, tarve itsessään on oikeutus. Jopa itse raiska.ttu psykopaatti ei kyennyt tajuamaan tekoa sellaiseksi, koska hän itse oli halunnut seksiä (joukkopanon teininä kaksi kertaa vanhemmilta yksilöiltä) tai toinen psykopaatti ei käsittänyt, että oli raisk.annut teinin, joka oli tiedoton päihteiden vuoksi, ei ymmärtänyt mitä pahaa siinä saattoi olla. Näiden on todella vaikea käsittää mitään nyanssien tasolle meneviä arvoja, kun kerran ihan perusasiatkin ovat vahvasti vaikeasti käsitettävissä.
Näinhän se on. Tuo psykopaatin toiminta aika hyvin selittyy juuri tuolla eläimellisellä elintavalla.
Tosin ei tarvi olla edes psykopaatti, kun niin moni nykyäänkin selittää kuinka "ihminen on vain yksi eläimistä" ja "olisi luonnotonta kieltäytyä mistään _mikä ei satuta muita_ koska eihän muutkaan eläimet tukahduta viettejään.."
Niinpä. Olen yrittänyt ymmärtää, kun tulin psykopaatin seksuaalisesti hyväksikäyttämäksi. Hän ei ymmärrä tehneensä mitään väärää, koska ylipäätään halusin seksiä, pidän siitä. Hän ei ymmärrä, että suhteen olemassaololla tai olemattomuudella, kumppanin nykyisyydellä ja menneisyydellä, omilla tarpeilla ja arvoilla jne olisi mitään merkitystä sille, edetäänkö halusta huolimatta seksiin vai ei.
3 Voimia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 30 vuotias nainen joka ei olisi ikinä edes masturboinut tai fantasioinut seksistä, niin miten kukaan mies voisi sellaisen tyydyttää? Jos aivot eivät ole kertaakaan kiihottuneet vastakkaisesta sukupuolesta, niin ei ne sitä enää tee yli 30 vuotiaanakaan. Tällainen henkilö on siis frigidi.
Mistä oikein puhut?
Se että joku 30v ei olisi harrastanut esiaviomlista seksiä tai masturboinut, ei tarkoita etteikö hän olisi haaveillut sekasin harrastamisesta tai ollut varmasti monestikin kiihottunut.
Em ovat luonnollisia asioita ihan kaikille, mutta jos uskova haluaa pidättäytyä seksistä ennen avioliittoa, hän ei lähde edistämään ehdoin tahdoin kiihottumistaan ennen kuin on siinä avioliitossa.
Se että on kiihottunut, ei pakota ihmistä mihinkään, hän voi yhtä hyvin pidättäytyä asian edistämisestä, vaikka se tiukkaa tekisikin. Tämä erottaa ihmisen eläimestä. Ihminen kontrolloi käytöstään arvojensa mukaisesti, toisin kuin viettiensä mukaan elävät eläimet.
Niinpä. Jos tekee mieli pihviä, ei ihminen heti ryntää syömään pihviä. Tai tekee mieli olutta tai limsaa, ei heti ramppaa jääkaapille tai kauppaan. Ihan kuin se seksistä pidättäytyminen olisi edes jotenkin helppoa, ei todellakaan ole, ainakaan itselleni. Siinä ei ole kyse siitä, että haluja ei olisi vaan että niitä ei lähdetä ruokkimaan eikä toteuttamaan. Ihminen voi valita oman käytöksensä, hallita mieltään ja kehoaan.
Tuosta erään omituisesta ajatusrakennelmasta ja sinun viimeisestä eläin-lauseestasi tuli mieleeni professori Sam Vakninin Youtube-video psykopaatin seksuaalisuudesta. Siinä todettiin, että psykopaatti elää seksuaalisuuttaan ja koko elämäänsä eläimen tavoin. Hän vain toteuttaa tarpeitaan miettimättä minkään oikeutusta ja arvoja, tarve itsessään on oikeutus. Jopa itse raiska.ttu psykopaatti ei kyennyt tajuamaan tekoa sellaiseksi, koska hän itse oli halunnut seksiä (joukkopanon teininä kaksi kertaa vanhemmilta yksilöiltä) tai toinen psykopaatti ei käsittänyt, että oli raisk.annut teinin, joka oli tiedoton päihteiden vuoksi, ei ymmärtänyt mitä pahaa siinä saattoi olla. Näiden on todella vaikea käsittää mitään nyanssien tasolle meneviä arvoja, kun kerran ihan perusasiatkin ovat vahvasti vaikeasti käsitettävissä.
Näinhän se on. Tuo psykopaatin toiminta aika hyvin selittyy juuri tuolla eläimellisellä elintavalla.
Tosin ei tarvi olla edes psykopaatti, kun niin moni nykyäänkin selittää kuinka "ihminen on vain yksi eläimistä" ja "olisi luonnotonta kieltäytyä mistään _mikä ei satuta muita_ koska eihän muutkaan eläimet tukahduta viettejään.."
Niinpä. Olen yrittänyt ymmärtää, kun tulin psykopaatin seksuaalisesti hyväksikäyttämäksi. Hän ei ymmärrä tehneensä mitään väärää, koska ylipäätään halusin seksiä, pidän siitä. Hän ei ymmärrä, että suhteen olemassaololla tai olemattomuudella, kumppanin nykyisyydellä ja menneisyydellä, omilla tarpeilla ja arvoilla jne olisi mitään merkitystä sille, edetäänkö halusta huolimatta seksiin vai ei.
Voimia asian käsittelyyn!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 30 vuotias nainen joka ei olisi ikinä edes masturboinut tai fantasioinut seksistä, niin miten kukaan mies voisi sellaisen tyydyttää? Jos aivot eivät ole kertaakaan kiihottuneet vastakkaisesta sukupuolesta, niin ei ne sitä enää tee yli 30 vuotiaanakaan. Tällainen henkilö on siis frigidi.
Mistä oikein puhut?
Se että joku 30v ei olisi harrastanut esiaviomlista seksiä tai masturboinut, ei tarkoita etteikö hän olisi haaveillut sekasin harrastamisesta tai ollut varmasti monestikin kiihottunut.
Em ovat luonnollisia asioita ihan kaikille, mutta jos uskova haluaa pidättäytyä seksistä ennen avioliittoa, hän ei lähde edistämään ehdoin tahdoin kiihottumistaan ennen kuin on siinä avioliitossa.
Se että on kiihottunut, ei pakota ihmistä mihinkään, hän voi yhtä hyvin pidättäytyä asian edistämisestä, vaikka se tiukkaa tekisikin. Tämä erottaa ihmisen eläimestä. Ihminen kontrolloi käytöstään arvojensa mukaisesti, toisin kuin viettiensä mukaan elävät eläimet.
Niinpä. Jos tekee mieli pihviä, ei ihminen heti ryntää syömään pihviä. Tai tekee mieli olutta tai limsaa, ei heti ramppaa jääkaapille tai kauppaan. Ihan kuin se seksistä pidättäytyminen olisi edes jotenkin helppoa, ei todellakaan ole, ainakaan itselleni. Siinä ei ole kyse siitä, että haluja ei olisi vaan että niitä ei lähdetä ruokkimaan eikä toteuttamaan. Ihminen voi valita oman käytöksensä, hallita mieltään ja kehoaan.
Tuosta erään omituisesta ajatusrakennelmasta ja sinun viimeisestä eläin-lauseestasi tuli mieleeni professori Sam Vakninin Youtube-video psykopaatin seksuaalisuudesta. Siinä todettiin, että psykopaatti elää seksuaalisuuttaan ja koko elämäänsä eläimen tavoin. Hän vain toteuttaa tarpeitaan miettimättä minkään oikeutusta ja arvoja, tarve itsessään on oikeutus. Jopa itse raiska.ttu psykopaatti ei kyennyt tajuamaan tekoa sellaiseksi, koska hän itse oli halunnut seksiä (joukkopanon teininä kaksi kertaa vanhemmilta yksilöiltä) tai toinen psykopaatti ei käsittänyt, että oli raisk.annut teinin, joka oli tiedoton päihteiden vuoksi, ei ymmärtänyt mitä pahaa siinä saattoi olla. Näiden on todella vaikea käsittää mitään nyanssien tasolle meneviä arvoja, kun kerran ihan perusasiatkin ovat vahvasti vaikeasti käsitettävissä.
Näinhän se on. Tuo psykopaatin toiminta aika hyvin selittyy juuri tuolla eläimellisellä elintavalla.
Tosin ei tarvi olla edes psykopaatti, kun niin moni nykyäänkin selittää kuinka "ihminen on vain yksi eläimistä" ja "olisi luonnotonta kieltäytyä mistään _mikä ei satuta muita_ koska eihän muutkaan eläimet tukahduta viettejään.."
Niinpä. Olen yrittänyt ymmärtää, kun tulin psykopaatin seksuaalisesti hyväksikäyttämäksi. Hän ei ymmärrä tehneensä mitään väärää, koska ylipäätään halusin seksiä, pidän siitä. Hän ei ymmärrä, että suhteen olemassaololla tai olemattomuudella, kumppanin nykyisyydellä ja menneisyydellä, omilla tarpeilla ja arvoilla jne olisi mitään merkitystä sille, edetäänkö halusta huolimatta seksiin vai ei.
Voimia asian käsittelyyn! <3
Kiitos! Voiton puolella olen jo!
Seksistä puhuminen ennen avioliittoa ja seksielämän aloittamista ei välttämättä auta jos on epäsopiva pari seksuaalisesti.
Vaikka puhuisi miten paljon niin se selviää vasta kun pannaan toimeksi. Juuri esimerkiksi joku tuokau voi olla joko puoleensavetävä tai torjuva.
Samoin tapa koskettaa tai jos ei ole edes suudellut niin suutelukin saattaa olla epämiellyttävää tai "huonoa". Kuten itse seksikin, se ei välttämättä hyvää vaikka on puhuttu seksistä ja tuntuu, että ollaan sopivat toisilleen.
Tietysti on se puoli, että kun on neitsyitä molemmat niin ei tiedä mitä rakastelulta vaatia eikä tiedä miltä seksi ja orgasmi tuntuu.
Ei ole vertailukohdetta. Että olettaakin seksin olevan sitä mitä se sitten ikinä heillä onkaan.
Minun ajatuksenjuoksullani olisi kyllä miltei lottovoitto odottaa aikuiseen ikään saakka täysin kokemattomana ja sitten se kummallekin ensimmäinen seksikumppani olisikin juuri kuin heille luotu ja täysin sopiva.
Se olisi miltei ihme.
Vierailija kirjoitti:
Seksistä puhuminen ennen avioliittoa ja seksielämän aloittamista ei välttämättä auta jos on epäsopiva pari seksuaalisesti.
Vaikka puhuisi miten paljon niin se selviää vasta kun pannaan toimeksi. Juuri esimerkiksi joku tuokau voi olla joko puoleensavetävä tai torjuva.
Samoin tapa koskettaa tai jos ei ole edes suudellut niin suutelukin saattaa olla epämiellyttävää tai "huonoa". Kuten itse seksikin, se ei välttämättä hyvää vaikka on puhuttu seksistä ja tuntuu, että ollaan sopivat toisilleen.Tietysti on se puoli, että kun on neitsyitä molemmat niin ei tiedä mitä rakastelulta vaatia eikä tiedä miltä seksi ja orgasmi tuntuu.
Ei ole vertailukohdetta. Että olettaakin seksin olevan sitä mitä se sitten ikinä heillä onkaan.
Minun ajatuksenjuoksullani olisi kyllä miltei lottovoitto odottaa aikuiseen ikään saakka täysin kokemattomana ja sitten se kummallekin ensimmäinen seksikumppani olisikin juuri kuin heille luotu ja täysin sopiva.
Se olisi miltei ihme.
Juuri niin. Mutta muistetaan, että tässä on kyseessä kaksi syvästi uskonnollista ihmistä. Heidän logiikallaan huono seksielämä saattaa olla vaikkapa Jumalan tahto, tai kuuliaisuuden osoitus, tai mitä ikinä. Meille muille siellä taustalla voi olla kaikkea kummallista, mikä heille onkin vain normaalia uskonnollisuutta.
Kirjoitin noin 20 sivua sitten, että kun mennään neitsyinä avioon, hyväksytään se tosiseikka, että seksielämästä saattaa hyvinkin tulla huonoa, ja erityisesti tämä pätee naiseen.
En usko, että noiden lahkossa kauheasti naisen seksuaalista täyttymystä juhlitaan.
Vierailija kirjoitti:
Seksistä puhuminen ennen avioliittoa ja seksielämän aloittamista ei välttämättä auta jos on epäsopiva pari seksuaalisesti.
Vaikka puhuisi miten paljon niin se selviää vasta kun pannaan toimeksi. Juuri esimerkiksi joku tuokau voi olla joko puoleensavetävä tai torjuva.
Samoin tapa koskettaa tai jos ei ole edes suudellut niin suutelukin saattaa olla epämiellyttävää tai "huonoa". Kuten itse seksikin, se ei välttämättä hyvää vaikka on puhuttu seksistä ja tuntuu, että ollaan sopivat toisilleen.Tietysti on se puoli, että kun on neitsyitä molemmat niin ei tiedä mitä rakastelulta vaatia eikä tiedä miltä seksi ja orgasmi tuntuu.
Ei ole vertailukohdetta. Että olettaakin seksin olevan sitä mitä se sitten ikinä heillä onkaan.
Minun ajatuksenjuoksullani olisi kyllä miltei lottovoitto odottaa aikuiseen ikään saakka täysin kokemattomana ja sitten se kummallekin ensimmäinen seksikumppani olisikin juuri kuin heille luotu ja täysin sopiva.
Se olisi miltei ihme.
No, sitä uskoo, että se kumppani on muutenkin Jumalan antama lahja, että ihmehän sekin on.
Olen nuori uskovainen nainen, kiltti ja hyveellinen varmaan monessa asiassa. Mutta itsetyydytän joskus, enkä koe siitä (enää) huonoa omatuntoa. Elämänlaatu kärsisi liikaa. Minulla ainakin jo ihan hormonikierto aiheuttaa sen, että vaikka juuri ennen menkkojen alkua iskee hirveä panetus. Teen vaativaa asiantuntijatyötä, ja minun pitää voida keskittyä hyvin työhöni jopa turvallisuuden kannalta. Jos en tee sitä nopeaa "helpotustoimenpidettä", työni laatu kärsii paljon. Ehkä se sitten on jotakin himoa, vaikka en ole itse halua herätellyt eikä sitä välttämättä kukaan kohde ole erityisesti herättänyt. Se on kuin vahva fysiologinen reaktio, jolle en voi mitään ja joka "hoitamattomana" haittaisi tosiaan elämää ja työtä liikaa. Ja ei, ei mene ohi vain yrittämällä tukahduttaa olotila ja antaa mennä ohi. Ei mene ohi itsestään. Just tuo tosi fysiologinen menkkapanetus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnioitan periaatteita ja ihanteita kyllä, ja olen itsekin kristitty (ihan evankelisluterilainen kyllä) ja haluaisin mielelläni myös jollakin tavalla kristinuskoa tärkeänä pitävän puolison. Mutta olen myös erittäin intohimoinen ja hellyydenkipeä nainen, joten minulle neitsyenä naimisiin meneminen olisi ollut vain aivan liian iso riski. En olisi mitenkään voinut tietää, että mies olisi kanssani seksuaalisesti yhteensopiva tai miellyttävä. Mies olisi voinut olla aivan kädetön ja haluton edes opettelemaan naisen miellyttämistä, "onnettomasti varusteltu", tai sitten sellainen jyystömies, joka hoitaa vain itsensä loppuun eikä välitä naisen nautinnosta tippaakaan: ei esileikkiä, ei suuseksiä tai mitään muutakaan miellyttävää naiselle.
Ainakin minulle siis seksi on sen verran tärkeä asia, että on ehdottomasti testattava sen onnistumista ennen kuin naimisiin asti päädyn. En kuitenkaan ole heti sänkyyn hyppäämässä uuden tuttavuden kanssa, enkä harrasta yhden yön juttuja, vaan seksi tulee kysymykseen vasta siinä vaiheessa, kun jo seurustellaan ja alkaa olla tunteita toista kohtaan.
Kyllähän ihmisestä tietää, ottaako hän oikeasti toisen huomioon, ja onko hän valmis oppimaan uutta, muutenkin. Ei seksuaalisuus ole muusta ihmisestä erillinen alue.
Tämä. Jos parisuhteessa olisi kyse pelkästään seksuaalisesta yhteensopimisesta, etukäteen toisiinsa seksuaalisesti tutustuneille ei tulisi niin paljon eroja.
Joku sanoi aiemmin, että puolet naisista ei saa orgasmia miehen kanssa. Miten se sopii siihen, että pitää tutustua ja kokeilla ennen pariutumista? Mitä hyötyä siitä on siinä mielessä? Kenenkään (miehen eikä naisen) ei pitäisi arvostaa itseään niin vähän, että alentaa seksin pelkäksi oman tyydytyksen välineeksi tai antaa toisen tehdä niin itselleen.
Tutkimusten mukaan yli puolet naisista ei saa (pelkässä) yhdynnässä vaan tarvitsee sen sijaan tai lisäksi suoraa klitoriksen kiihotusta.
Minä olen löytänyt muutaman syyn tuohon ilmiöön.
1. Liian monta erilaista seksikumppania ja osasta jäänyt alitajuisia traumoja
2. Pillerit. Vievät seksihaluja tai halut kokonaan. Aiheuttavat myös limakalvojen kuivuutta.
3. Masennuslääkkeet. Vievät seksihaluja ja kykyä saada orgasmi.
Minä olen touhunnut vain sellaisten naisten kanssa, joilla joko ei yhtään aiempaa kokemusta tai vain vähän, eivät ole syöneet pillereitä eikä masislääkkeitä. Jokainen on saanut useita orgasmeja ja varsin herkästi.
Voit heittää syysi romukoppaan. Sun touhuamasi naiset on joko olleet vaan "helppoja" tässä suhteessa tai sitten feikanneet (ilmeisen yleistä käsittääkseni). Voin ihan suoraan sanoa (ja olen kumppanilleni sanonutkin) että mun on tosi vaikea saada orgasmia kumppanin kanssa. Yksin onnistuu lähes aina, mutta kaksin ei. Ei ole omasta tai kumppanin yrityksen puutteesta tai halusta kiinni, saati siitä että olisin seksuaalisesti jotenkin rajoittunut mielestäni. Muu seksi on hyvää, vaikka en huipulle pääsekään. Tiedän, että ongelma on omien korvieni välissä. Kumppaneita elämän aikana ollut vain kaksi ja traumoja ei kumpaankaan liity. Lääkkeitä en syö minkäänlaisia. Osa naisista nyt vaan on tällaisia vaikeita.
Nuo syyt ovat ihan naisilta itseltään kuultuja. Mun naiset ovat olleet normaaleja. Klitoriksessa on niin valtava määrä hermoja, että ellei siinä ole jotain rakenteellista vikaa, niin orgasmin tuloahan ei suoranaisesti edes voi välttää. Vai mitä sanoisit naisille, jotka saavat orkkuja kun ratsastavat hevosella, ajavat polkupyörällä jne. Nuorempana "testasin" myös muutamia ääripäiden naisia. En uskonut, etteikö sellainen nainen muka oikeasti kykene saamaan orkkua, joka ei ole sitä itseään hyväilemälläkään saanut. Lopputulos oli, että sai lopulta aivan normaalisti, mutta hän tarvitsi todella turvallisen ja rentoutuneen mielentilan. Toinen ääripää oli se, ettei muka koskaan saa tarpeeksi, eli on nymfo. Lopputulos oli, että itseltä loppui kyllä kunto jo kesken, mutta käsin ja muilla keinoilla sain tehtyä niin monta orkkua peräkkäin, että lopulta sanoi olevansa kerrankin kunnolla tyydytetty.
Sellaiset fantasiat siellä. Ei se mieskään aina tule, vaikka saa erektion ja seksi tuntuu hyvältä. Stressi, väsymys ym. voi vaikuttaa. Toki miehille tuntuu olevan harvinaisempaa tällainen, mutta kaikki ollaan yksilöitä. Sinä miehenä nyt et voi koskaan tietää miten herkkä klitoris on kullakin naisella, kyllä siihen tarvitaan kiihottunut mielentila että siitä nappulasta on jotain iloa. Mikään määrä pyöräilyä tai ratsastusta ei kyllä suurimmalle osalle naisista tuota orgasmia, perse saattaa toki satulassa puutua.
"Jos siis kyseessä on elävässä ja terveessä Raamatun mukaisessa uskossa oleva henkilö, ei hänellä ole mitään negatiivisia ajatuksia tai traumoja seksin liittyen."
No voi jösses sentään mikä kommentti. Että ihanko tosissaan kaikki negatiiviset ajatukset ja traumat huis pois häviävät, kun vaan on elävässä ja terveessä uskossa?? Vietin lapsuuteni ja nuoruuteni pikkukaupungissa, jossa "hallitsi" eräs 5. herätysliikkeen ilmentymä. Olen siis tuon ekan viestin kirjoittaja. Meininki oli todellakin samanlaista, kun viestissäni kerroin. Olin itsekin vähällä päätyä ko. liikkeen vaikutuspiiriin, mutta pääsin pois. Omalle mielenterveydelleni siitä tosin oli tähän päivään asti ulottuvat negatiiviset vaikutukset monen muun asian ohella. On todella raskasta olla teini ja käydä läpi teiniyteen kuuluvia asioita, kun koko ajan saa pelätä kuuman kiven putoavan päähän "sopimattomista" ajatuksistakin. Ja nämä ihmiset väittivät kovasti olevansa juuri elävässä, terveessä ja Raamatullisessa uskossa. Seksi niitä ainakin tuntui kovasti kiinnostavan, kun sen tyrkytystä nähtiin kaikkialla..
Vierailija kirjoitti:
Olen nuori uskovainen nainen, kiltti ja hyveellinen varmaan monessa asiassa. Mutta itsetyydytän joskus, enkä koe siitä (enää) huonoa omatuntoa. Elämänlaatu kärsisi liikaa. Minulla ainakin jo ihan hormonikierto aiheuttaa sen, että vaikka juuri ennen menkkojen alkua iskee hirveä panetus. Teen vaativaa asiantuntijatyötä, ja minun pitää voida keskittyä hyvin työhöni jopa turvallisuuden kannalta. Jos en tee sitä nopeaa "helpotustoimenpidettä", työni laatu kärsii paljon. Ehkä se sitten on jotakin himoa, vaikka en ole itse halua herätellyt eikä sitä välttämättä kukaan kohde ole erityisesti herättänyt. Se on kuin vahva fysiologinen reaktio, jolle en voi mitään ja joka "hoitamattomana" haittaisi tosiaan elämää ja työtä liikaa. Ja ei, ei mene ohi vain yrittämällä tukahduttaa olotila ja antaa mennä ohi. Ei mene ohi itsestään. Just tuo tosi fysiologinen menkkapanetus.
Onneksi olet päässyt syllisyydestä irti.
Minusta on jopa julmaa ja raakaa kieltää ihmisiä masturboimasta. Se on ihan luonnon itsensä antama tarve ja miksi silloin luonnollista asiaa pitää kieltää? Ristiriitaista. Jumala on meidät luonut ja myös tarpeemme, eihän niitä tarpeita edes muuten olisi olemassa.
Jos joissain piireissä seksi kielletään ennen avioliittoa niin armeliasta ja järjen mukaista olisi silloin sallia ja saada purkaa seksuaalinen halu muulla tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on ollut kaveripiirissä näitä, jotka ovat harrastaneet seksiä vasta avioliitossa ja masturbointi on melkein kuolemansynti. Tekisi mieli sanoa, että "mitäs minä sanoin", mutta suurin osa näistä on vähän myöhemmin eronnut. Lisäksi on tapahtunut sitä, että kun sitä seksiä saa nyt ihan luvan kanssa harrastaa, niin ei se olekaan mennyt ihan kun Strömsössä... Etenkin naisilla on käynyt niin, että kun on siihen asti ajatellut seksin (soolo- ja kaiken muunkin seksin) olevan kamala synti, niin ei se heti muutukaan muuksi, vaikka ns. lupa siihen onkin. Eli se tuntuu edelleen "likaiselta" ja väärältä. Lisäksi omaa anatomiaa ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan, että esim. millaisesta kosketuksesta itse pitää, hellästä vai vähän rajummasta, yms. Joskus luin jutun, jossa samanlaisista olosuhteista lähtöisin oleva nainen kertoi oman tarinansa. Yhdyntä ei ollut onnistunut n. vuoteen, koska naisella ilmeni hankala vaginismus, eli emätinkouristus. Sisään ei mennyt yhtään mikään, ei edes pikkusormi. Tarvittiin pitkä terapia ja "käytännön harjoittelu ", ennen kuin yhdyntä onnistui. Pari pysyi yhdessä, mutta nainen oli sitä mieltä, että jos olisi tiennyt mitä tuleman pitää, niin olisi toiminut aivan toisin. Hän kritisoi suuresti "True love waits" - liikettä ja oli sitä mieltä, ettei se toimi. Mutta kukin tyylillään. Jos lehtijutun pari on tyytyväinen ratkaisuunsa ja onnellisia, niin mikäs siinä. Olisi kuitenkin hyvä muistaa tämä toinenkin puoli.
Ihminen joka pidättäytyy esiaviollisesta seksistä ainoastaan Jumala suhteensa vuoksi, eikä esim jonkun yhteisön painostuksesta, ei koskaan ole ajatellut seksin olevan likaista ja väärää.
Raamattu ei opeta seksin olevan likaista ja väärää, haa nimenomaan se opettaa seksinnolevan iloinen ja ihana Jumalan lahja miehen ja naisen väliseen avioliittoon.
Jos siis kyseessä on elävässä ja terveessä Raamatun mukaisessa uskossa oleva henkilö, ei hänellä ole mitään negatiivisia ajatuksia tai traumoja seksin liittyen.
"Lisäksi omaa anatomia ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan millaisesta kosketuksesta tykkää..."
Voi herran pojat mikä kommentti. Siihenhän ei oikeasti kovin montaa sekunttia tarvita, kun sekä mies että nainen huomaavat onko kyseinen kosketus mieleistä vai ei. Avioliittoon seksiä odottanut pari on tietysti avoin ja innokas aiheen tiimoilta, joten asiaan perehtyminen on iloinen asia. Yhtä lailla seksia useiden kumppaneiden kanssa harrastaneet opettelevat toisen koskettamista uudestaan uuden kumppanin kanssa, koska kaikki ei tykkää kaikesta. Ei kannata väkisin yrittää nähdä ongelmaa siellä, missä sitä ei todellakaan ole.
Lisäksi esimerkkisi emätinkouristuksesta kärsivästä naisesta on aika marginali, eli tuolla perusteella kenenkään ei koskaan kannata saadesim ensimmäistäkään orgasmia, sitä kun ei etukäteen voi tietää laukaiseeko se joka kerta massiivisen migreenin, niin kuin joillakin laukasee.
Oman aviomieheni kanssa emme valitettavasti olleet neitsyitä avioliittoon mennessämme. Tulimme molemmt uskoon vasta uikuisiällä, ja eletty elämä jättää kehen tahansa jäljet. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut mielenkiintoista ja ihanaa aloittaa seksielämä vasta avioliitossa.
Raamatun mukaan seksi on avioliitossa yhteinen asia, niinkuin Raamattu sanoo että "miehen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaa naisen, ja naisen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaan miehen"
Olisi ollut kiva saada kokea se Jumalan tarkoittama seksielämä, missä sekä omani että mieheni seksuaalisuus olisi muodostunut ja kehittynyt ainoastaan mein yhteisistä haluista, ja siitä mikä on minulle hyvää ja mikä hänelle.
Kannustan kaikkia, mutta varsinkin uskovia, säästämään seksielämänsä vain avioliittoon. Kun seksi on erityistä ja vain yhden kumppanin kanssa toteutettavaa, se toimii sinä erityisenä parisuhteen liimana, miksi Jumala osiltaan on sen ihmisille luonut.
Tuossa on ongelmana se, että uskovaista yhteisöä ja sitä omaa uskoa on useimmiten hyvin vaikea erottaa toisistaan jos on syntynyt tuohon yhteisöön. Sinä tulit uskoon myöhemmin ja pystyt arvioimaan tilannetta aikuisen näkökulmasta ilman, että olisit kokenut uskovaisten seksuaalikasvatuksen ja siihen usein liittyvän pelottelun ja painostuksen, joka voi jäädä loppuiäksi kalvamaan ja vaikeuttamaan seksielämää. Uskovaiset oman kokemukseni mukaan haluavat kyllä hyvää lähimmilleen ja he ajattelevat omien lähtökohtiensa olevan oikeutettuja ja johtavan lopulta parhaaseen lopputulokseen, mutta samalla he voivat hyvinkin vahvasti kasvattaa lapsensa uskomaan, että muu kuin heidän totuutensa on täyttä syntiä ja siitä tulee tuntea pahaa oloa. Näin myös esiavioillisen seksin ja seksistä nauttimisen kanssa, lapsi tai nuorihan voisi muuten intoutua kaikenlaisiin kokeiluihin jollei ole syvälle iskostettu ettei sellaista kuulu tehdä. Ei tarvitse olla mikään kultti, että näin tapahtuu. Riittää että on vanhemmat, jotka yrittää kasvattaa lastaan uskoon ja jotka uskovat, että seksi on vain avioliittoon kuuluva asia.
Kosketusta pitää harjoitella aika pitkään, ennen kuin oikeasti tietää mistä nauttii ja erottaa sen siitä, mistä kuvittelee että kuuluu nauttia. Oma juttunsa on sitten ohjata se kumppani tekemään itselleen asioita sen mukaan, mikä tuntuu sillä hetkellä hyvältä. Vastaavasti kestää myös hetki opetella koskemaan omaan kumppaniin sopivalla tavalla, vaikka kumppani kertoisikin mistä pitää. Tuohon menee huomattavasti enemmän kuin pari sekuntia. Tämä lienee ollut sinullekin helpompaa, et kuitenkaan ollut täysin kokematon kun aloitit miehesi kanssa seksin harrastamisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on ollut kaveripiirissä näitä, jotka ovat harrastaneet seksiä vasta avioliitossa ja masturbointi on melkein kuolemansynti. Tekisi mieli sanoa, että "mitäs minä sanoin", mutta suurin osa näistä on vähän myöhemmin eronnut. Lisäksi on tapahtunut sitä, että kun sitä seksiä saa nyt ihan luvan kanssa harrastaa, niin ei se olekaan mennyt ihan kun Strömsössä... Etenkin naisilla on käynyt niin, että kun on siihen asti ajatellut seksin (soolo- ja kaiken muunkin seksin) olevan kamala synti, niin ei se heti muutukaan muuksi, vaikka ns. lupa siihen onkin. Eli se tuntuu edelleen "likaiselta" ja väärältä. Lisäksi omaa anatomiaa ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan, että esim. millaisesta kosketuksesta itse pitää, hellästä vai vähän rajummasta, yms. Joskus luin jutun, jossa samanlaisista olosuhteista lähtöisin oleva nainen kertoi oman tarinansa. Yhdyntä ei ollut onnistunut n. vuoteen, koska naisella ilmeni hankala vaginismus, eli emätinkouristus. Sisään ei mennyt yhtään mikään, ei edes pikkusormi. Tarvittiin pitkä terapia ja "käytännön harjoittelu ", ennen kuin yhdyntä onnistui. Pari pysyi yhdessä, mutta nainen oli sitä mieltä, että jos olisi tiennyt mitä tuleman pitää, niin olisi toiminut aivan toisin. Hän kritisoi suuresti "True love waits" - liikettä ja oli sitä mieltä, ettei se toimi. Mutta kukin tyylillään. Jos lehtijutun pari on tyytyväinen ratkaisuunsa ja onnellisia, niin mikäs siinä. Olisi kuitenkin hyvä muistaa tämä toinenkin puoli.
Ihminen joka pidättäytyy esiaviollisesta seksistä ainoastaan Jumala suhteensa vuoksi, eikä esim jonkun yhteisön painostuksesta, ei koskaan ole ajatellut seksin olevan likaista ja väärää.
Raamattu ei opeta seksin olevan likaista ja väärää, haa nimenomaan se opettaa seksinnolevan iloinen ja ihana Jumalan lahja miehen ja naisen väliseen avioliittoon.
Jos siis kyseessä on elävässä ja terveessä Raamatun mukaisessa uskossa oleva henkilö, ei hänellä ole mitään negatiivisia ajatuksia tai traumoja seksin liittyen.
"Lisäksi omaa anatomia ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan millaisesta kosketuksesta tykkää..."
Voi herran pojat mikä kommentti. Siihenhän ei oikeasti kovin montaa sekunttia tarvita, kun sekä mies että nainen huomaavat onko kyseinen kosketus mieleistä vai ei. Avioliittoon seksiä odottanut pari on tietysti avoin ja innokas aiheen tiimoilta, joten asiaan perehtyminen on iloinen asia. Yhtä lailla seksia useiden kumppaneiden kanssa harrastaneet opettelevat toisen koskettamista uudestaan uuden kumppanin kanssa, koska kaikki ei tykkää kaikesta. Ei kannata väkisin yrittää nähdä ongelmaa siellä, missä sitä ei todellakaan ole.
Lisäksi esimerkkisi emätinkouristuksesta kärsivästä naisesta on aika marginali, eli tuolla perusteella kenenkään ei koskaan kannata saadesim ensimmäistäkään orgasmia, sitä kun ei etukäteen voi tietää laukaiseeko se joka kerta massiivisen migreenin, niin kuin joillakin laukasee.
Oman aviomieheni kanssa emme valitettavasti olleet neitsyitä avioliittoon mennessämme. Tulimme molemmt uskoon vasta uikuisiällä, ja eletty elämä jättää kehen tahansa jäljet. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut mielenkiintoista ja ihanaa aloittaa seksielämä vasta avioliitossa.
Raamatun mukaan seksi on avioliitossa yhteinen asia, niinkuin Raamattu sanoo että "miehen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaa naisen, ja naisen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaan miehen"
Olisi ollut kiva saada kokea se Jumalan tarkoittama seksielämä, missä sekä omani että mieheni seksuaalisuus olisi muodostunut ja kehittynyt ainoastaan mein yhteisistä haluista, ja siitä mikä on minulle hyvää ja mikä hänelle.
Kannustan kaikkia, mutta varsinkin uskovia, säästämään seksielämänsä vain avioliittoon. Kun seksi on erityistä ja vain yhden kumppanin kanssa toteutettavaa, se toimii sinä erityisenä parisuhteen liimana, miksi Jumala osiltaan on sen ihmisille luonut.
Tuossa on ongelmana se, että uskovaista yhteisöä ja sitä omaa uskoa on useimmiten hyvin vaikea erottaa toisistaan jos on syntynyt tuohon yhteisöön. Sinä tulit uskoon myöhemmin ja pystyt arvioimaan tilannetta aikuisen näkökulmasta ilman, että olisit kokenut uskovaisten seksuaalikasvatuksen ja siihen usein liittyvän pelottelun ja painostuksen, joka voi jäädä loppuiäksi kalvamaan ja vaikeuttamaan seksielämää. Uskovaiset oman kokemukseni mukaan haluavat kyllä hyvää lähimmilleen ja he ajattelevat omien lähtökohtiensa olevan oikeutettuja ja johtavan lopulta parhaaseen lopputulokseen, mutta samalla he voivat hyvinkin vahvasti kasvattaa lapsensa uskomaan, että muu kuin heidän totuutensa on täyttä syntiä ja siitä tulee tuntea pahaa oloa. Näin myös esiavioillisen seksin ja seksistä nauttimisen kanssa, lapsi tai nuorihan voisi muuten intoutua kaikenlaisiin kokeiluihin jollei ole syvälle iskostettu ettei sellaista kuulu tehdä. Ei tarvitse olla mikään kultti, että näin tapahtuu. Riittää että on vanhemmat, jotka yrittää kasvattaa lastaan uskoon ja jotka uskovat, että seksi on vain avioliittoon kuuluva asia.
Kosketusta pitää harjoitella aika pitkään, ennen kuin oikeasti tietää mistä nauttii ja erottaa sen siitä, mistä kuvittelee että kuuluu nauttia. Oma juttunsa on sitten ohjata se kumppani tekemään itselleen asioita sen mukaan, mikä tuntuu sillä hetkellä hyvältä. Vastaavasti kestää myös hetki opetella koskemaan omaan kumppaniin sopivalla tavalla, vaikka kumppani kertoisikin mistä pitää. Tuohon menee huomattavasti enemmän kuin pari sekuntia. Tämä lienee ollut sinullekin helpompaa, et kuitenkaan ollut täysin kokematon kun aloitit miehesi kanssa seksin harrastamisen.
Olen eri. Oma kotikasvatukseni seksiasioihin oli, että 14-vuotiaana äiti sanoi, että muista sitten hankkia e-pillerit hyvissä ajoin, koska abortti ei ole kiva juttu kokea. Myöhemmin sitten on syntynyt vakaumus ja nyt pidättäydyn seksistä, koska en ole avioliitossa.
Koteja on kaikenlaisia, kaikenlaisten arvojen kodeissa on kaikenlaisia kasvattajia, parempia ja heikompia.
- eri kuin tuo, jolle vastasit
No, minäkin ihmettelen miksi omaa seksielämää pitäisi mainostaa julkisesti somessa. Mutta jokainen tietysti tyylillään. Minusta makkarielämä on avioparin keskinäinen intiimi juttu jota ei revitellä ympäriinsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on ollut kaveripiirissä näitä, jotka ovat harrastaneet seksiä vasta avioliitossa ja masturbointi on melkein kuolemansynti. Tekisi mieli sanoa, että "mitäs minä sanoin", mutta suurin osa näistä on vähän myöhemmin eronnut. Lisäksi on tapahtunut sitä, että kun sitä seksiä saa nyt ihan luvan kanssa harrastaa, niin ei se olekaan mennyt ihan kun Strömsössä... Etenkin naisilla on käynyt niin, että kun on siihen asti ajatellut seksin (soolo- ja kaiken muunkin seksin) olevan kamala synti, niin ei se heti muutukaan muuksi, vaikka ns. lupa siihen onkin. Eli se tuntuu edelleen "likaiselta" ja väärältä. Lisäksi omaa anatomiaa ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan, että esim. millaisesta kosketuksesta itse pitää, hellästä vai vähän rajummasta, yms. Joskus luin jutun, jossa samanlaisista olosuhteista lähtöisin oleva nainen kertoi oman tarinansa. Yhdyntä ei ollut onnistunut n. vuoteen, koska naisella ilmeni hankala vaginismus, eli emätinkouristus. Sisään ei mennyt yhtään mikään, ei edes pikkusormi. Tarvittiin pitkä terapia ja "käytännön harjoittelu ", ennen kuin yhdyntä onnistui. Pari pysyi yhdessä, mutta nainen oli sitä mieltä, että jos olisi tiennyt mitä tuleman pitää, niin olisi toiminut aivan toisin. Hän kritisoi suuresti "True love waits" - liikettä ja oli sitä mieltä, ettei se toimi. Mutta kukin tyylillään. Jos lehtijutun pari on tyytyväinen ratkaisuunsa ja onnellisia, niin mikäs siinä. Olisi kuitenkin hyvä muistaa tämä toinenkin puoli.
Ihminen joka pidättäytyy esiaviollisesta seksistä ainoastaan Jumala suhteensa vuoksi, eikä esim jonkun yhteisön painostuksesta, ei koskaan ole ajatellut seksin olevan likaista ja väärää.
Raamattu ei opeta seksin olevan likaista ja väärää, haa nimenomaan se opettaa seksinnolevan iloinen ja ihana Jumalan lahja miehen ja naisen väliseen avioliittoon.
Jos siis kyseessä on elävässä ja terveessä Raamatun mukaisessa uskossa oleva henkilö, ei hänellä ole mitään negatiivisia ajatuksia tai traumoja seksin liittyen.
"Lisäksi omaa anatomia ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan millaisesta kosketuksesta tykkää..."
Voi herran pojat mikä kommentti. Siihenhän ei oikeasti kovin montaa sekunttia tarvita, kun sekä mies että nainen huomaavat onko kyseinen kosketus mieleistä vai ei. Avioliittoon seksiä odottanut pari on tietysti avoin ja innokas aiheen tiimoilta, joten asiaan perehtyminen on iloinen asia. Yhtä lailla seksia useiden kumppaneiden kanssa harrastaneet opettelevat toisen koskettamista uudestaan uuden kumppanin kanssa, koska kaikki ei tykkää kaikesta. Ei kannata väkisin yrittää nähdä ongelmaa siellä, missä sitä ei todellakaan ole.
Lisäksi esimerkkisi emätinkouristuksesta kärsivästä naisesta on aika marginali, eli tuolla perusteella kenenkään ei koskaan kannata saadesim ensimmäistäkään orgasmia, sitä kun ei etukäteen voi tietää laukaiseeko se joka kerta massiivisen migreenin, niin kuin joillakin laukasee.
Oman aviomieheni kanssa emme valitettavasti olleet neitsyitä avioliittoon mennessämme. Tulimme molemmt uskoon vasta uikuisiällä, ja eletty elämä jättää kehen tahansa jäljet. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut mielenkiintoista ja ihanaa aloittaa seksielämä vasta avioliitossa.
Raamatun mukaan seksi on avioliitossa yhteinen asia, niinkuin Raamattu sanoo että "miehen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaa naisen, ja naisen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaan miehen"
Olisi ollut kiva saada kokea se Jumalan tarkoittama seksielämä, missä sekä omani että mieheni seksuaalisuus olisi muodostunut ja kehittynyt ainoastaan mein yhteisistä haluista, ja siitä mikä on minulle hyvää ja mikä hänelle.
Kannustan kaikkia, mutta varsinkin uskovia, säästämään seksielämänsä vain avioliittoon. Kun seksi on erityistä ja vain yhden kumppanin kanssa toteutettavaa, se toimii sinä erityisenä parisuhteen liimana, miksi Jumala osiltaan on sen ihmisille luonut.
Tuossa on ongelmana se, että uskovaista yhteisöä ja sitä omaa uskoa on useimmiten hyvin vaikea erottaa toisistaan jos on syntynyt tuohon yhteisöön. Sinä tulit uskoon myöhemmin ja pystyt arvioimaan tilannetta aikuisen näkökulmasta ilman, että olisit kokenut uskovaisten seksuaalikasvatuksen ja siihen usein liittyvän pelottelun ja painostuksen, joka voi jäädä loppuiäksi kalvamaan ja vaikeuttamaan seksielämää. Uskovaiset oman kokemukseni mukaan haluavat kyllä hyvää lähimmilleen ja he ajattelevat omien lähtökohtiensa olevan oikeutettuja ja johtavan lopulta parhaaseen lopputulokseen, mutta samalla he voivat hyvinkin vahvasti kasvattaa lapsensa uskomaan, että muu kuin heidän totuutensa on täyttä syntiä ja siitä tulee tuntea pahaa oloa. Näin myös esiavioillisen seksin ja seksistä nauttimisen kanssa, lapsi tai nuorihan voisi muuten intoutua kaikenlaisiin kokeiluihin jollei ole syvälle iskostettu ettei sellaista kuulu tehdä. Ei tarvitse olla mikään kultti, että näin tapahtuu. Riittää että on vanhemmat, jotka yrittää kasvattaa lastaan uskoon ja jotka uskovat, että seksi on vain avioliittoon kuuluva asia.
Kosketusta pitää harjoitella aika pitkään, ennen kuin oikeasti tietää mistä nauttii ja erottaa sen siitä, mistä kuvittelee että kuuluu nauttia. Oma juttunsa on sitten ohjata se kumppani tekemään itselleen asioita sen mukaan, mikä tuntuu sillä hetkellä hyvältä. Vastaavasti kestää myös hetki opetella koskemaan omaan kumppaniin sopivalla tavalla, vaikka kumppani kertoisikin mistä pitää. Tuohon menee huomattavasti enemmän kuin pari sekuntia. Tämä lienee ollut sinullekin helpompaa, et kuitenkaan ollut täysin kokematon kun aloitit miehesi kanssa seksin harrastamisen.
Olen eri. Oma kotikasvatukseni seksiasioihin oli, että 14-vuotiaana äiti sanoi, että muista sitten hankkia e-pillerit hyvissä ajoin, koska abortti ei ole kiva juttu kokea. Myöhemmin sitten on syntynyt vakaumus ja nyt pidättäydyn seksistä, koska en ole avioliitossa.
Koteja on kaikenlaisia, kaikenlaisten arvojen kodeissa on kaikenlaisia kasvattajia, parempia ja heikompia.
- eri kuin tuo, jolle vastasit
Totta, ja on hyvä että toit tämänkin puolen esille. Osa vanhemmista kyllä antaa lapsensa kasvaa uskostaan huolimatta yksilönä, joka saa itse valita myöhemmin oman vakaumuksensa. Ja näin kuuluukin olla. Hienoa, että sulla äitisi ymmärsi ohjata ehkäisyn pariin ja varoittaa ei-toivotusta raskaudesta, jos seksiin ryhtyy. Varmastikaan tuon kaltaisen kasvatuksen jälkeen ei ole suurta riskiä sille, että seksiä pitäisi likaisena ja paheellisena. Ongelma on ne vanhemmat, jotka on päättäneet kasvattaa lapsensa oikeaan suuntaan niin, ettei tämä vapaaehtoisesti ikinä ajattelisikaan harrastavansa seksiä ehkäisyn kanssa tai ilman ennen kuin papin aamen on lausuttu. Näillehän nuo avioseksin ongelmat sitten paljastuvat, kun koko ajan on painotettu että seksi on väärin ja syntiä, paitsi avioliitossa. Aivot ei voi yhtäkkiä vaihtaa raidetta aivan päinvastaiseen suuntaan, jos koko nuoruus on mennyt omia haluja ja seksiä kartellessa ja peläten seurauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnioitan periaatteita ja ihanteita kyllä, ja olen itsekin kristitty (ihan evankelisluterilainen kyllä) ja haluaisin mielelläni myös jollakin tavalla kristinuskoa tärkeänä pitävän puolison. Mutta olen myös erittäin intohimoinen ja hellyydenkipeä nainen, joten minulle neitsyenä naimisiin meneminen olisi ollut vain aivan liian iso riski. En olisi mitenkään voinut tietää, että mies olisi kanssani seksuaalisesti yhteensopiva tai miellyttävä. Mies olisi voinut olla aivan kädetön ja haluton edes opettelemaan naisen miellyttämistä, "onnettomasti varusteltu", tai sitten sellainen jyystömies, joka hoitaa vain itsensä loppuun eikä välitä naisen nautinnosta tippaakaan: ei esileikkiä, ei suuseksiä tai mitään muutakaan miellyttävää naiselle.
Ainakin minulle siis seksi on sen verran tärkeä asia, että on ehdottomasti testattava sen onnistumista ennen kuin naimisiin asti päädyn. En kuitenkaan ole heti sänkyyn hyppäämässä uuden tuttavuden kanssa, enkä harrasta yhden yön juttuja, vaan seksi tulee kysymykseen vasta siinä vaiheessa, kun jo seurustellaan ja alkaa olla tunteita toista kohtaan.
Kyllähän ihmisestä tietää, ottaako hän oikeasti toisen huomioon, ja onko hän valmis oppimaan uutta, muutenkin. Ei seksuaalisuus ole muusta ihmisestä erillinen alue.
Tämä. Jos parisuhteessa olisi kyse pelkästään seksuaalisesta yhteensopimisesta, etukäteen toisiinsa seksuaalisesti tutustuneille ei tulisi niin paljon eroja.
Joku sanoi aiemmin, että puolet naisista ei saa orgasmia miehen kanssa. Miten se sopii siihen, että pitää tutustua ja kokeilla ennen pariutumista? Mitä hyötyä siitä on siinä mielessä? Kenenkään (miehen eikä naisen) ei pitäisi arvostaa itseään niin vähän, että alentaa seksin pelkäksi oman tyydytyksen välineeksi tai antaa toisen tehdä niin itselleen.
Tutkimusten mukaan yli puolet naisista ei saa (pelkässä) yhdynnässä vaan tarvitsee sen sijaan tai lisäksi suoraa klitoriksen kiihotusta.
Minä olen löytänyt muutaman syyn tuohon ilmiöön.
1. Liian monta erilaista seksikumppania ja osasta jäänyt alitajuisia traumoja
2. Pillerit. Vievät seksihaluja tai halut kokonaan. Aiheuttavat myös limakalvojen kuivuutta.
3. Masennuslääkkeet. Vievät seksihaluja ja kykyä saada orgasmi.
Minä olen touhunnut vain sellaisten naisten kanssa, joilla joko ei yhtään aiempaa kokemusta tai vain vähän, eivät ole syöneet pillereitä eikä masislääkkeitä. Jokainen on saanut useita orgasmeja ja varsin herkästi.
Voit heittää syysi romukoppaan. Sun touhuamasi naiset on joko olleet vaan "helppoja" tässä suhteessa tai sitten feikanneet (ilmeisen yleistä käsittääkseni). Voin ihan suoraan sanoa (ja olen kumppanilleni sanonutkin) että mun on tosi vaikea saada orgasmia kumppanin kanssa. Yksin onnistuu lähes aina, mutta kaksin ei. Ei ole omasta tai kumppanin yrityksen puutteesta tai halusta kiinni, saati siitä että olisin seksuaalisesti jotenkin rajoittunut mielestäni. Muu seksi on hyvää, vaikka en huipulle pääsekään. Tiedän, että ongelma on omien korvieni välissä. Kumppaneita elämän aikana ollut vain kaksi ja traumoja ei kumpaankaan liity. Lääkkeitä en syö minkäänlaisia. Osa naisista nyt vaan on tällaisia vaikeita.
Nuo syyt ovat ihan naisilta itseltään kuultuja. Mun naiset ovat olleet normaaleja. Klitoriksessa on niin valtava määrä hermoja, että ellei siinä ole jotain rakenteellista vikaa, niin orgasmin tuloahan ei suoranaisesti edes voi välttää. Vai mitä sanoisit naisille, jotka saavat orkkuja kun ratsastavat hevosella, ajavat polkupyörällä jne. Nuorempana "testasin" myös muutamia ääripäiden naisia. En uskonut, etteikö sellainen nainen muka oikeasti kykene saamaan orkkua, joka ei ole sitä itseään hyväilemälläkään saanut. Lopputulos oli, että sai lopulta aivan normaalisti, mutta hän tarvitsi todella turvallisen ja rentoutuneen mielentilan. Toinen ääripää oli se, ettei muka koskaan saa tarpeeksi, eli on nymfo. Lopputulos oli, että itseltä loppui kyllä kunto jo kesken, mutta käsin ja muilla keinoilla sain tehtyä niin monta orkkua peräkkäin, että lopulta sanoi olevansa kerrankin kunnolla tyydytetty.
Sellaiset fantasiat siellä. Ei se mieskään aina tule, vaikka saa erektion ja seksi tuntuu hyvältä. Stressi, väsymys ym. voi vaikuttaa. Toki miehille tuntuu olevan harvinaisempaa tällainen, mutta kaikki ollaan yksilöitä. Sinä miehenä nyt et voi koskaan tietää miten herkkä klitoris on kullakin naisella, kyllä siihen tarvitaan kiihottunut mielentila että siitä nappulasta on jotain iloa. Mikään määrä pyöräilyä tai ratsastusta ei kyllä suurimmalle osalle naisista tuota orgasmia, perse saattaa toki satulassa puutua.
Terveisin kaikkien naisten klitorisherkkyyden erityisasijantuntija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puppua. Aasia on laaja käsite mutta noin pääsääntöisesti seksi on siellä verrattaen vapaata. Ja ne (muslimialueet) joilla naiset ovat "siveellisiä ja kunniallisia" eivät koostu naisista jotka sitten luovuttavat sen kaikkein pyhimpänsä jonkun turistipenan käyttöön.
Miehet vain nielevät kaiken mikä hivelee itsetuntoa. Tyttöjen illoissa näiden tuontivaimojen kanssa sävel on toinen, mutta parempi niin että miehet ovat toisenlaisessa uskossa. Kaikille miehille ei kerrota edes niistä kotimaahan jääneistä lapsista (jotka Aasian suuntimilla tehdään nuorena, oltiin sitten avioliitossa tai ei).
Aika paljon tunnut viettävän aikaasi aasialaisten kanssa ja ilmeisen usein vieläpä tyttöjen illoissa. Onhan se tietysti hienoa, että sinulla on tervettä uteliaisuutta tutustua vieraisiin kulttuureihin. Myös muslimien elämää olet päässyt seuraamaan niinkin läheltä, että olet nähnyt monen turistipenan kohtalon.
Jo vain, ystäviini kuuluu ihmisiä monenlaisista kulttuureista ja taustoista. Ei siihen mitään uteliaisuutta tarvita, en rajaa ihmisiä pois elämästäni sen perusteella mistä he ovat kotoisin. En tiedä miksi tekisin niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on ollut kaveripiirissä näitä, jotka ovat harrastaneet seksiä vasta avioliitossa ja masturbointi on melkein kuolemansynti. Tekisi mieli sanoa, että "mitäs minä sanoin", mutta suurin osa näistä on vähän myöhemmin eronnut. Lisäksi on tapahtunut sitä, että kun sitä seksiä saa nyt ihan luvan kanssa harrastaa, niin ei se olekaan mennyt ihan kun Strömsössä... Etenkin naisilla on käynyt niin, että kun on siihen asti ajatellut seksin (soolo- ja kaiken muunkin seksin) olevan kamala synti, niin ei se heti muutukaan muuksi, vaikka ns. lupa siihen onkin. Eli se tuntuu edelleen "likaiselta" ja väärältä. Lisäksi omaa anatomiaa ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan, että esim. millaisesta kosketuksesta itse pitää, hellästä vai vähän rajummasta, yms. Joskus luin jutun, jossa samanlaisista olosuhteista lähtöisin oleva nainen kertoi oman tarinansa. Yhdyntä ei ollut onnistunut n. vuoteen, koska naisella ilmeni hankala vaginismus, eli emätinkouristus. Sisään ei mennyt yhtään mikään, ei edes pikkusormi. Tarvittiin pitkä terapia ja "käytännön harjoittelu ", ennen kuin yhdyntä onnistui. Pari pysyi yhdessä, mutta nainen oli sitä mieltä, että jos olisi tiennyt mitä tuleman pitää, niin olisi toiminut aivan toisin. Hän kritisoi suuresti "True love waits" - liikettä ja oli sitä mieltä, ettei se toimi. Mutta kukin tyylillään. Jos lehtijutun pari on tyytyväinen ratkaisuunsa ja onnellisia, niin mikäs siinä. Olisi kuitenkin hyvä muistaa tämä toinenkin puoli.
Ihminen joka pidättäytyy esiaviollisesta seksistä ainoastaan Jumala suhteensa vuoksi, eikä esim jonkun yhteisön painostuksesta, ei koskaan ole ajatellut seksin olevan likaista ja väärää.
Raamattu ei opeta seksin olevan likaista ja väärää, haa nimenomaan se opettaa seksinnolevan iloinen ja ihana Jumalan lahja miehen ja naisen väliseen avioliittoon.
Jos siis kyseessä on elävässä ja terveessä Raamatun mukaisessa uskossa oleva henkilö, ei hänellä ole mitään negatiivisia ajatuksia tai traumoja seksin liittyen.
"Lisäksi omaa anatomia ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan millaisesta kosketuksesta tykkää..."
Voi herran pojat mikä kommentti. Siihenhän ei oikeasti kovin montaa sekunttia tarvita, kun sekä mies että nainen huomaavat onko kyseinen kosketus mieleistä vai ei. Avioliittoon seksiä odottanut pari on tietysti avoin ja innokas aiheen tiimoilta, joten asiaan perehtyminen on iloinen asia. Yhtä lailla seksia useiden kumppaneiden kanssa harrastaneet opettelevat toisen koskettamista uudestaan uuden kumppanin kanssa, koska kaikki ei tykkää kaikesta. Ei kannata väkisin yrittää nähdä ongelmaa siellä, missä sitä ei todellakaan ole.
Lisäksi esimerkkisi emätinkouristuksesta kärsivästä naisesta on aika marginali, eli tuolla perusteella kenenkään ei koskaan kannata saadesim ensimmäistäkään orgasmia, sitä kun ei etukäteen voi tietää laukaiseeko se joka kerta massiivisen migreenin, niin kuin joillakin laukasee.
Oman aviomieheni kanssa emme valitettavasti olleet neitsyitä avioliittoon mennessämme. Tulimme molemmt uskoon vasta uikuisiällä, ja eletty elämä jättää kehen tahansa jäljet. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut mielenkiintoista ja ihanaa aloittaa seksielämä vasta avioliitossa.
Raamatun mukaan seksi on avioliitossa yhteinen asia, niinkuin Raamattu sanoo että "miehen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaa naisen, ja naisen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaan miehen"
Olisi ollut kiva saada kokea se Jumalan tarkoittama seksielämä, missä sekä omani että mieheni seksuaalisuus olisi muodostunut ja kehittynyt ainoastaan mein yhteisistä haluista, ja siitä mikä on minulle hyvää ja mikä hänelle.
Kannustan kaikkia, mutta varsinkin uskovia, säästämään seksielämänsä vain avioliittoon. Kun seksi on erityistä ja vain yhden kumppanin kanssa toteutettavaa, se toimii sinä erityisenä parisuhteen liimana, miksi Jumala osiltaan on sen ihmisille luonut.
Tuossa on ongelmana se, että uskovaista yhteisöä ja sitä omaa uskoa on useimmiten hyvin vaikea erottaa toisistaan jos on syntynyt tuohon yhteisöön. Sinä tulit uskoon myöhemmin ja pystyt arvioimaan tilannetta aikuisen näkökulmasta ilman, että olisit kokenut uskovaisten seksuaalikasvatuksen ja siihen usein liittyvän pelottelun ja painostuksen, joka voi jäädä loppuiäksi kalvamaan ja vaikeuttamaan seksielämää. Uskovaiset oman kokemukseni mukaan haluavat kyllä hyvää lähimmilleen ja he ajattelevat omien lähtökohtiensa olevan oikeutettuja ja johtavan lopulta parhaaseen lopputulokseen, mutta samalla he voivat hyvinkin vahvasti kasvattaa lapsensa uskomaan, että muu kuin heidän totuutensa on täyttä syntiä ja siitä tulee tuntea pahaa oloa. Näin myös esiavioillisen seksin ja seksistä nauttimisen kanssa, lapsi tai nuorihan voisi muuten intoutua kaikenlaisiin kokeiluihin jollei ole syvälle iskostettu ettei sellaista kuulu tehdä. Ei tarvitse olla mikään kultti, että näin tapahtuu. Riittää että on vanhemmat, jotka yrittää kasvattaa lastaan uskoon ja jotka uskovat, että seksi on vain avioliittoon kuuluva asia.
Kosketusta pitää harjoitella aika pitkään, ennen kuin oikeasti tietää mistä nauttii ja erottaa sen siitä, mistä kuvittelee että kuuluu nauttia. Oma juttunsa on sitten ohjata se kumppani tekemään itselleen asioita sen mukaan, mikä tuntuu sillä hetkellä hyvältä. Vastaavasti kestää myös hetki opetella koskemaan omaan kumppaniin sopivalla tavalla, vaikka kumppani kertoisikin mistä pitää. Tuohon menee huomattavasti enemmän kuin pari sekuntia. Tämä lienee ollut sinullekin helpompaa, et kuitenkaan ollut täysin kokematon kun aloitit miehesi kanssa seksin harrastamisen.
Olen eri. Oma kotikasvatukseni seksiasioihin oli, että 14-vuotiaana äiti sanoi, että muista sitten hankkia e-pillerit hyvissä ajoin, koska abortti ei ole kiva juttu kokea. Myöhemmin sitten on syntynyt vakaumus ja nyt pidättäydyn seksistä, koska en ole avioliitossa.
Koteja on kaikenlaisia, kaikenlaisten arvojen kodeissa on kaikenlaisia kasvattajia, parempia ja heikompia.
- eri kuin tuo, jolle vastasit
Totta, ja on hyvä että toit tämänkin puolen esille. Osa vanhemmista kyllä antaa lapsensa kasvaa uskostaan huolimatta yksilönä, joka saa itse valita myöhemmin oman vakaumuksensa. Ja näin kuuluukin olla. Hienoa, että sulla äitisi ymmärsi ohjata ehkäisyn pariin ja varoittaa ei-toivotusta raskaudesta, jos seksiin ryhtyy. Varmastikaan tuon kaltaisen kasvatuksen jälkeen ei ole suurta riskiä sille, että seksiä pitäisi likaisena ja paheellisena. Ongelma on ne vanhemmat, jotka on päättäneet kasvattaa lapsensa oikeaan suuntaan niin, ettei tämä vapaaehtoisesti ikinä ajattelisikaan harrastavansa seksiä ehkäisyn kanssa tai ilman ennen kuin papin aamen on lausuttu. Näillehän nuo avioseksin ongelmat sitten paljastuvat, kun koko ajan on painotettu että seksi on väärin ja syntiä, paitsi avioliitossa. Aivot ei voi yhtäkkiä vaihtaa raidetta aivan päinvastaiseen suuntaan, jos koko nuoruus on mennyt omia haluja ja seksiä kartellessa ja peläten seurauksia.
Siis ymmärsit ehkä väärin. Meillä kotona ei ollut mitenkään uskonnollinen kasvatus eikä vakaumusta eikä kyllä ollut mitään muutakaan kasvatusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on ollut kaveripiirissä näitä, jotka ovat harrastaneet seksiä vasta avioliitossa ja masturbointi on melkein kuolemansynti. Tekisi mieli sanoa, että "mitäs minä sanoin", mutta suurin osa näistä on vähän myöhemmin eronnut. Lisäksi on tapahtunut sitä, että kun sitä seksiä saa nyt ihan luvan kanssa harrastaa, niin ei se olekaan mennyt ihan kun Strömsössä... Etenkin naisilla on käynyt niin, että kun on siihen asti ajatellut seksin (soolo- ja kaiken muunkin seksin) olevan kamala synti, niin ei se heti muutukaan muuksi, vaikka ns. lupa siihen onkin. Eli se tuntuu edelleen "likaiselta" ja väärältä. Lisäksi omaa anatomiaa ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan, että esim. millaisesta kosketuksesta itse pitää, hellästä vai vähän rajummasta, yms. Joskus luin jutun, jossa samanlaisista olosuhteista lähtöisin oleva nainen kertoi oman tarinansa. Yhdyntä ei ollut onnistunut n. vuoteen, koska naisella ilmeni hankala vaginismus, eli emätinkouristus. Sisään ei mennyt yhtään mikään, ei edes pikkusormi. Tarvittiin pitkä terapia ja "käytännön harjoittelu ", ennen kuin yhdyntä onnistui. Pari pysyi yhdessä, mutta nainen oli sitä mieltä, että jos olisi tiennyt mitä tuleman pitää, niin olisi toiminut aivan toisin. Hän kritisoi suuresti "True love waits" - liikettä ja oli sitä mieltä, ettei se toimi. Mutta kukin tyylillään. Jos lehtijutun pari on tyytyväinen ratkaisuunsa ja onnellisia, niin mikäs siinä. Olisi kuitenkin hyvä muistaa tämä toinenkin puoli.
Ihminen joka pidättäytyy esiaviollisesta seksistä ainoastaan Jumala suhteensa vuoksi, eikä esim jonkun yhteisön painostuksesta, ei koskaan ole ajatellut seksin olevan likaista ja väärää.
Raamattu ei opeta seksin olevan likaista ja väärää, haa nimenomaan se opettaa seksinnolevan iloinen ja ihana Jumalan lahja miehen ja naisen väliseen avioliittoon.
Jos siis kyseessä on elävässä ja terveessä Raamatun mukaisessa uskossa oleva henkilö, ei hänellä ole mitään negatiivisia ajatuksia tai traumoja seksin liittyen.
"Lisäksi omaa anatomia ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan millaisesta kosketuksesta tykkää..."
Voi herran pojat mikä kommentti. Siihenhän ei oikeasti kovin montaa sekunttia tarvita, kun sekä mies että nainen huomaavat onko kyseinen kosketus mieleistä vai ei. Avioliittoon seksiä odottanut pari on tietysti avoin ja innokas aiheen tiimoilta, joten asiaan perehtyminen on iloinen asia. Yhtä lailla seksia useiden kumppaneiden kanssa harrastaneet opettelevat toisen koskettamista uudestaan uuden kumppanin kanssa, koska kaikki ei tykkää kaikesta. Ei kannata väkisin yrittää nähdä ongelmaa siellä, missä sitä ei todellakaan ole.
Lisäksi esimerkkisi emätinkouristuksesta kärsivästä naisesta on aika marginali, eli tuolla perusteella kenenkään ei koskaan kannata saadesim ensimmäistäkään orgasmia, sitä kun ei etukäteen voi tietää laukaiseeko se joka kerta massiivisen migreenin, niin kuin joillakin laukasee.
Oman aviomieheni kanssa emme valitettavasti olleet neitsyitä avioliittoon mennessämme. Tulimme molemmt uskoon vasta uikuisiällä, ja eletty elämä jättää kehen tahansa jäljet. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut mielenkiintoista ja ihanaa aloittaa seksielämä vasta avioliitossa.
Raamatun mukaan seksi on avioliitossa yhteinen asia, niinkuin Raamattu sanoo että "miehen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaa naisen, ja naisen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaan miehen"
Olisi ollut kiva saada kokea se Jumalan tarkoittama seksielämä, missä sekä omani että mieheni seksuaalisuus olisi muodostunut ja kehittynyt ainoastaan mein yhteisistä haluista, ja siitä mikä on minulle hyvää ja mikä hänelle.
Kannustan kaikkia, mutta varsinkin uskovia, säästämään seksielämänsä vain avioliittoon. Kun seksi on erityistä ja vain yhden kumppanin kanssa toteutettavaa, se toimii sinä erityisenä parisuhteen liimana, miksi Jumala osiltaan on sen ihmisille luonut.
"Yhtä lailla seksia useiden kumppaneiden kanssa harrastaneet opettelevat toisen koskettamista uudestaan uuden kumppanin kanssa, koska kaikki ei tykkää kaikesta." Joo, mutta useimmat monen ihmisen kanssa seksiä harrastavat tietävät, että joidenkin kanssa se seksi on alusta asti ihanaa, joidenkin kanssa mukiinmenevää ja kehityskelpoista, ja sitten joidenkin kanssa heti ekasta kerrasta lähtien on selvää ettei sängyssä vaan kemiat yhtään natsaa yhteen. Ei se ole ollenkaan yhdentekevää, mistä näistä lähtökohdista aletaan siihen uuteen kumppaniin tutustumaan.
En tietenkään väitä, etteikö odottaminen voisi joillekin toimia. Mutta on myös niitä avioliittoon odottaneita, jotka ovat pettyneet seksielämään ja katuneet odottamista. Ei sitä ulkoapäin voi kenellekään sanoa kumpaan ryhmään hän tulee kuulumaan. Ne on henkilökohtaisia juttuja jotka jokaisen tulee miettiä itse.
Niinpä. Olen yrittänyt ymmärtää, kun tulin psykopaatin seksuaalisesti hyväksikäyttämäksi. Hän ei ymmärrä tehneensä mitään väärää, koska ylipäätään halusin seksiä, pidän siitä. Hän ei ymmärrä, että suhteen olemassaololla tai olemattomuudella, kumppanin nykyisyydellä ja menneisyydellä, omilla tarpeilla ja arvoilla jne olisi mitään merkitystä sille, edetäänkö halusta huolimatta seksiin vai ei.