Neitsyinä naimisiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on ollut kaveripiirissä näitä, jotka ovat harrastaneet seksiä vasta avioliitossa ja masturbointi on melkein kuolemansynti. Tekisi mieli sanoa, että "mitäs minä sanoin", mutta suurin osa näistä on vähän myöhemmin eronnut. Lisäksi on tapahtunut sitä, että kun sitä seksiä saa nyt ihan luvan kanssa harrastaa, niin ei se olekaan mennyt ihan kun Strömsössä... Etenkin naisilla on käynyt niin, että kun on siihen asti ajatellut seksin (soolo- ja kaiken muunkin seksin) olevan kamala synti, niin ei se heti muutukaan muuksi, vaikka ns. lupa siihen onkin. Eli se tuntuu edelleen "likaiselta" ja väärältä. Lisäksi omaa anatomiaa ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan, että esim. millaisesta kosketuksesta itse pitää, hellästä vai vähän rajummasta, yms. Joskus luin jutun, jossa samanlaisista olosuhteista lähtöisin oleva nainen kertoi oman tarinansa. Yhdyntä ei ollut onnistunut n. vuoteen, koska naisella ilmeni hankala vaginismus, eli emätinkouristus. Sisään ei mennyt yhtään mikään, ei edes pikkusormi. Tarvittiin pitkä terapia ja "käytännön harjoittelu ", ennen kuin yhdyntä onnistui. Pari pysyi yhdessä, mutta nainen oli sitä mieltä, että jos olisi tiennyt mitä tuleman pitää, niin olisi toiminut aivan toisin. Hän kritisoi suuresti "True love waits" - liikettä ja oli sitä mieltä, ettei se toimi. Mutta kukin tyylillään. Jos lehtijutun pari on tyytyväinen ratkaisuunsa ja onnellisia, niin mikäs siinä. Olisi kuitenkin hyvä muistaa tämä toinenkin puoli.

Ihminen joka pidättäytyy esiaviollisesta seksistä ainoastaan Jumala suhteensa vuoksi, eikä esim jonkun yhteisön painostuksesta, ei koskaan ole ajatellut seksin olevan likaista ja väärää.

Raamattu ei opeta seksin olevan likaista ja väärää, haa nimenomaan se opettaa seksinnolevan iloinen ja ihana Jumalan lahja miehen ja naisen väliseen avioliittoon.

Jos siis kyseessä on elävässä ja terveessä Raamatun mukaisessa uskossa oleva henkilö, ei hänellä ole mitään negatiivisia ajatuksia tai traumoja seksin liittyen.

"Lisäksi omaa anatomia ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan millaisesta kosketuksesta tykkää..."

Voi herran pojat mikä kommentti. Siihenhän ei oikeasti kovin montaa sekunttia tarvita, kun sekä mies että nainen huomaavat onko kyseinen kosketus mieleistä vai ei. Avioliittoon seksiä odottanut pari on tietysti avoin ja innokas aiheen tiimoilta, joten asiaan perehtyminen on iloinen asia. Yhtä lailla seksia useiden kumppaneiden kanssa harrastaneet opettelevat toisen koskettamista uudestaan uuden kumppanin kanssa, koska kaikki ei tykkää kaikesta. Ei kannata väkisin yrittää nähdä ongelmaa siellä, missä sitä ei todellakaan ole.

Lisäksi esimerkkisi emätinkouristuksesta kärsivästä naisesta on aika marginali, eli tuolla perusteella kenenkään ei koskaan kannata saadesim ensimmäistäkään orgasmia, sitä kun ei etukäteen voi tietää laukaiseeko se joka kerta massiivisen migreenin, niin kuin joillakin laukasee.

Oman aviomieheni kanssa emme valitettavasti olleet neitsyitä avioliittoon mennessämme. Tulimme molemmt uskoon vasta uikuisiällä, ja eletty elämä jättää kehen tahansa jäljet. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut mielenkiintoista ja ihanaa aloittaa seksielämä vasta avioliitossa.

Raamatun mukaan seksi on avioliitossa yhteinen asia, niinkuin Raamattu sanoo että "miehen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaa naisen, ja naisen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaan miehen"

Olisi ollut kiva saada kokea se Jumalan tarkoittama seksielämä, missä sekä omani että mieheni seksuaalisuus olisi muodostunut ja kehittynyt ainoastaan mein yhteisistä haluista, ja siitä mikä on minulle hyvää ja mikä hänelle.

Kannustan kaikkia, mutta varsinkin uskovia, säästämään seksielämänsä vain avioliittoon. Kun seksi on erityistä ja vain yhden kumppanin kanssa toteutettavaa, se toimii sinä erityisenä parisuhteen liimana, miksi Jumala osiltaan on sen ihmisille luonut.

Tuossa on ongelmana se, että uskovaista yhteisöä ja sitä omaa uskoa on useimmiten hyvin vaikea erottaa toisistaan jos on syntynyt tuohon yhteisöön. Sinä tulit uskoon myöhemmin ja pystyt arvioimaan tilannetta aikuisen näkökulmasta ilman, että olisit kokenut uskovaisten seksuaalikasvatuksen ja siihen usein liittyvän pelottelun ja painostuksen, joka voi jäädä loppuiäksi kalvamaan ja vaikeuttamaan seksielämää. Uskovaiset oman kokemukseni mukaan haluavat kyllä hyvää lähimmilleen ja he ajattelevat omien lähtökohtiensa olevan oikeutettuja ja johtavan lopulta parhaaseen lopputulokseen, mutta samalla he voivat hyvinkin vahvasti kasvattaa lapsensa uskomaan, että muu kuin heidän totuutensa on täyttä syntiä ja siitä tulee tuntea pahaa oloa. Näin myös esiavioillisen seksin ja seksistä nauttimisen kanssa, lapsi tai nuorihan voisi muuten intoutua kaikenlaisiin kokeiluihin jollei ole syvälle iskostettu ettei sellaista kuulu tehdä. Ei tarvitse olla mikään kultti, että näin tapahtuu. Riittää että on vanhemmat, jotka yrittää kasvattaa lastaan uskoon ja jotka uskovat, että seksi on vain avioliittoon kuuluva asia.

Kosketusta pitää harjoitella aika pitkään, ennen kuin oikeasti tietää mistä nauttii ja erottaa sen siitä, mistä kuvittelee että kuuluu nauttia. Oma juttunsa on sitten ohjata se kumppani tekemään itselleen asioita sen mukaan, mikä tuntuu sillä hetkellä hyvältä. Vastaavasti kestää myös hetki opetella koskemaan omaan kumppaniin sopivalla tavalla, vaikka kumppani kertoisikin mistä pitää. Tuohon menee huomattavasti enemmän kuin pari sekuntia. Tämä lienee ollut sinullekin helpompaa, et kuitenkaan ollut täysin kokematon kun aloitit miehesi kanssa seksin harrastamisen.

Ymmärrän sen pointin, että elämä usko yhteisössä mikä on vinoutunut Raamatun opetuksesta, voi olla todella epätervettä ja traumatisoivaa. Senpä vuoksi korostankin, että uskovan auktoriteetti tulee olla Raamatussa, ei kenenkään saarnaajan tai yhteisöjen opeissa.

Uskovat todella haluavat pelkkää hyvä lähimmäisilleen, mutta heidän näkökulmastaan esiaviollinen seksi on synti ja vahingoittavaa, huolimatta siitä uskooko esim oma lapsi siihen vai ei. Miten he voisivat opettaa mitään muuta? Vastakkain ovat sitten ne opetukset, kun esim liberaali vanhempi opettaa että seksi on terveyttä edistävää ja hyvä juttu kunhan ehkäisy on kunnossa tms. Kaksi uskomukseen pohjautuvaa opetusta, mitä ovat vahingollisia jos kysytään vastapuolelta. Kaikki kasvattaa lapsensa joka tapauksessa omien uskomuksiensa ja arvojensa pohjalta.

Kosketuksesta, että tietenkin sitä pitää harjoitella, ja jokaisen kumppanin kanssa joka tapauksessa on jotain erilaista. Ei se, että hyvä seksi vaatii harjoittelu, ole syy harrastaa seksiä monien kanssa. Kyllä yhden kanssa harjoittelussa opitaan yhtä lailla sitä seksiä. Sitähän opetellaan juuri niin kauan että omasta mielestä tuntuu riittävän hyvältä. Mikä ongelma tässä on?

Tuo lihavoitu teksti on nimenomaan se syy, minkä vuoksi uskovaiset vanhemmat voivat tahattomasti aiheuttaa lapsilleen ongelmia avioelämässä, jos nämä sisäistävät vanhempien opetuksen esiaviollisen seksin pahuudesta ja yhdistävät seksin syntiin ennen avioliittoa. Toki ymmärrän mikä vanhempien ajatus tuossa taustalla on ja heidän näkökulmastaan tilanne ei ole niin vakava, mutta jos niitä ongelmia siellä aviovuoteessa sitten syntyy niin ei kai siitä voi muuta syyttää kuin kasvatusta jos siitä seksin paheellisuudesta ei pääse heittämällä avioseksin taivaallisuuteen. Tuohon ei käsittääkseni tarvita mitään vinoutunutta Raamatun tulkintaa, kunhan nyt vain opettaa lapselle ettei seksiä tule harrastaa ennen avioliittoa. Se miten lapsi tämän sitten kasvaessaan tulkitsee ja mielessään demonisoi on oma asiansa.

Kosketukseen liittyen ongelma oli lähinnä se, että aiemmin kommentoitiin kosketuksen olevan helppo juttu ja että suunnilleen sekunneissa tietää tykkääkö jostain vai ei. Ikään kuin kosketusta ei tarvitsisi opetella ja harjoitella läpi parisuhteen ja preferenssitkin voivat muuttua iän myötä. Lisäksi jotenkin tuli tunne, että kirjoittaja oletti jokaisen tietysti tuntevan oman anatomiansa vaikka ei olisi harrastanut itsetyydytystä tai seksiä aiemmin. Todellisuudessahan näin ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on ollut kaveripiirissä näitä, jotka ovat harrastaneet seksiä vasta avioliitossa ja masturbointi on melkein kuolemansynti. Tekisi mieli sanoa, että "mitäs minä sanoin", mutta suurin osa näistä on vähän myöhemmin eronnut. Lisäksi on tapahtunut sitä, että kun sitä seksiä saa nyt ihan luvan kanssa harrastaa, niin ei se olekaan mennyt ihan kun Strömsössä... Etenkin naisilla on käynyt niin, että kun on siihen asti ajatellut seksin (soolo- ja kaiken muunkin seksin) olevan kamala synti, niin ei se heti muutukaan muuksi, vaikka ns. lupa siihen onkin. Eli se tuntuu edelleen "likaiselta" ja väärältä. Lisäksi omaa anatomiaa ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan, että esim. millaisesta kosketuksesta itse pitää, hellästä vai vähän rajummasta, yms. Joskus luin jutun, jossa samanlaisista olosuhteista lähtöisin oleva nainen kertoi oman tarinansa. Yhdyntä ei ollut onnistunut n. vuoteen, koska naisella ilmeni hankala vaginismus, eli emätinkouristus. Sisään ei mennyt yhtään mikään, ei edes pikkusormi. Tarvittiin pitkä terapia ja "käytännön harjoittelu ", ennen kuin yhdyntä onnistui. Pari pysyi yhdessä, mutta nainen oli sitä mieltä, että jos olisi tiennyt mitä tuleman pitää, niin olisi toiminut aivan toisin. Hän kritisoi suuresti "True love waits" - liikettä ja oli sitä mieltä, ettei se toimi. Mutta kukin tyylillään. Jos lehtijutun pari on tyytyväinen ratkaisuunsa ja onnellisia, niin mikäs siinä. Olisi kuitenkin hyvä muistaa tämä toinenkin puoli.

Ihminen joka pidättäytyy esiaviollisesta seksistä ainoastaan Jumala suhteensa vuoksi, eikä esim jonkun yhteisön painostuksesta, ei koskaan ole ajatellut seksin olevan likaista ja väärää.

Raamattu ei opeta seksin olevan likaista ja väärää, haa nimenomaan se opettaa seksinnolevan iloinen ja ihana Jumalan lahja miehen ja naisen väliseen avioliittoon.

Jos siis kyseessä on elävässä ja terveessä Raamatun mukaisessa uskossa oleva henkilö, ei hänellä ole mitään negatiivisia ajatuksia tai traumoja seksin liittyen.

"Lisäksi omaa anatomia ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan millaisesta kosketuksesta tykkää..."

Voi herran pojat mikä kommentti. Siihenhän ei oikeasti kovin montaa sekunttia tarvita, kun sekä mies että nainen huomaavat onko kyseinen kosketus mieleistä vai ei. Avioliittoon seksiä odottanut pari on tietysti avoin ja innokas aiheen tiimoilta, joten asiaan perehtyminen on iloinen asia. Yhtä lailla seksia useiden kumppaneiden kanssa harrastaneet opettelevat toisen koskettamista uudestaan uuden kumppanin kanssa, koska kaikki ei tykkää kaikesta. Ei kannata väkisin yrittää nähdä ongelmaa siellä, missä sitä ei todellakaan ole.

Lisäksi esimerkkisi emätinkouristuksesta kärsivästä naisesta on aika marginali, eli tuolla perusteella kenenkään ei koskaan kannata saadesim ensimmäistäkään orgasmia, sitä kun ei etukäteen voi tietää laukaiseeko se joka kerta massiivisen migreenin, niin kuin joillakin laukasee.

Oman aviomieheni kanssa emme valitettavasti olleet neitsyitä avioliittoon mennessämme. Tulimme molemmt uskoon vasta uikuisiällä, ja eletty elämä jättää kehen tahansa jäljet. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut mielenkiintoista ja ihanaa aloittaa seksielämä vasta avioliitossa.

Raamatun mukaan seksi on avioliitossa yhteinen asia, niinkuin Raamattu sanoo että "miehen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaa naisen, ja naisen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaan miehen"

Olisi ollut kiva saada kokea se Jumalan tarkoittama seksielämä, missä sekä omani että mieheni seksuaalisuus olisi muodostunut ja kehittynyt ainoastaan mein yhteisistä haluista, ja siitä mikä on minulle hyvää ja mikä hänelle.

Kannustan kaikkia, mutta varsinkin uskovia, säästämään seksielämänsä vain avioliittoon. Kun seksi on erityistä ja vain yhden kumppanin kanssa toteutettavaa, se toimii sinä erityisenä parisuhteen liimana, miksi Jumala osiltaan on sen ihmisille luonut.

Tuossa on ongelmana se, että uskovaista yhteisöä ja sitä omaa uskoa on useimmiten hyvin vaikea erottaa toisistaan jos on syntynyt tuohon yhteisöön. Sinä tulit uskoon myöhemmin ja pystyt arvioimaan tilannetta aikuisen näkökulmasta ilman, että olisit kokenut uskovaisten seksuaalikasvatuksen ja siihen usein liittyvän pelottelun ja painostuksen, joka voi jäädä loppuiäksi kalvamaan ja vaikeuttamaan seksielämää. Uskovaiset oman kokemukseni mukaan haluavat kyllä hyvää lähimmilleen ja he ajattelevat omien lähtökohtiensa olevan oikeutettuja ja johtavan lopulta parhaaseen lopputulokseen, mutta samalla he voivat hyvinkin vahvasti kasvattaa lapsensa uskomaan, että muu kuin heidän totuutensa on täyttä syntiä ja siitä tulee tuntea pahaa oloa. Näin myös esiavioillisen seksin ja seksistä nauttimisen kanssa, lapsi tai nuorihan voisi muuten intoutua kaikenlaisiin kokeiluihin jollei ole syvälle iskostettu ettei sellaista kuulu tehdä. Ei tarvitse olla mikään kultti, että näin tapahtuu. Riittää että on vanhemmat, jotka yrittää kasvattaa lastaan uskoon ja jotka uskovat, että seksi on vain avioliittoon kuuluva asia.

Kosketusta pitää harjoitella aika pitkään, ennen kuin oikeasti tietää mistä nauttii ja erottaa sen siitä, mistä kuvittelee että kuuluu nauttia. Oma juttunsa on sitten ohjata se kumppani tekemään itselleen asioita sen mukaan, mikä tuntuu sillä hetkellä hyvältä. Vastaavasti kestää myös hetki opetella koskemaan omaan kumppaniin sopivalla tavalla, vaikka kumppani kertoisikin mistä pitää. Tuohon menee huomattavasti enemmän kuin pari sekuntia. Tämä lienee ollut sinullekin helpompaa, et kuitenkaan ollut täysin kokematon kun aloitit miehesi kanssa seksin harrastamisen.

Ymmärrän sen pointin, että elämä usko yhteisössä mikä on vinoutunut Raamatun opetuksesta, voi olla todella epätervettä ja traumatisoivaa. Senpä vuoksi korostankin, että uskovan auktoriteetti tulee olla Raamatussa, ei kenenkään saarnaajan tai yhteisöjen opeissa.

Uskovat todella haluavat pelkkää hyvä lähimmäisilleen, mutta heidän näkökulmastaan esiaviollinen seksi on synti ja vahingoittavaa, huolimatta siitä uskooko esim oma lapsi siihen vai ei. Miten he voisivat opettaa mitään muuta? Vastakkain ovat sitten ne opetukset, kun esim liberaali vanhempi opettaa että seksi on terveyttä edistävää ja hyvä juttu kunhan ehkäisy on kunnossa tms. Kaksi uskomukseen pohjautuvaa opetusta, mitä ovat vahingollisia jos kysytään vastapuolelta. Kaikki kasvattaa lapsensa joka tapauksessa omien uskomuksiensa ja arvojensa pohjalta.

Kosketuksesta, että tietenkin sitä pitää harjoitella, ja jokaisen kumppanin kanssa joka tapauksessa on jotain erilaista. Ei se, että hyvä seksi vaatii harjoittelu, ole syy harrastaa seksiä monien kanssa. Kyllä yhden kanssa harjoittelussa opitaan yhtä lailla sitä seksiä. Sitähän opetellaan juuri niin kauan että omasta mielestä tuntuu riittävän hyvältä. Mikä ongelma tässä on?

Tuo lihavoitu teksti on nimenomaan se syy, minkä vuoksi uskovaiset vanhemmat voivat tahattomasti aiheuttaa lapsilleen ongelmia avioelämässä, jos nämä sisäistävät vanhempien opetuksen esiaviollisen seksin pahuudesta ja yhdistävät seksin syntiin ennen avioliittoa. Toki ymmärrän mikä vanhempien ajatus tuossa taustalla on ja heidän näkökulmastaan tilanne ei ole niin vakava, mutta jos niitä ongelmia siellä aviovuoteessa sitten syntyy niin ei kai siitä voi muuta syyttää kuin kasvatusta jos siitä seksin paheellisuudesta ei pääse heittämällä avioseksin taivaallisuuteen. Tuohon ei käsittääkseni tarvita mitään vinoutunutta Raamatun tulkintaa, kunhan nyt vain opettaa lapselle ettei seksiä tule harrastaa ennen avioliittoa. Se miten lapsi tämän sitten kasvaessaan tulkitsee ja mielessään demonisoi on oma asiansa.

Kosketukseen liittyen ongelma oli lähinnä se, että aiemmin kommentoitiin kosketuksen olevan helppo juttu ja että suunnilleen sekunneissa tietää tykkääkö jostain vai ei. Ikään kuin kosketusta ei tarvitsisi opetella ja harjoitella läpi parisuhteen ja preferenssitkin voivat muuttua iän myötä. Lisäksi jotenkin tuli tunne, että kirjoittaja oletti jokaisen tietysti tuntevan oman anatomiansa vaikka ei olisi harrastanut itsetyydytystä tai seksiä aiemmin. Todellisuudessahan näin ei ole.

Joo onhan se mahdollista, että kuka tahansa vanhempi voi huonolla/väärällä/ajattelamttomalla kasvatuksella aiheuttaa lapselleen jotain traumoja.

Pointtini olikin se, että opettamalla lapselle sekasin olevan Jumalan lahja avioliittoon, ei todellakaan olla minkään trauman rakentamisen äärellä. Uskomalla Jumalaan niinkuin Raamattu sanoo, ei aiheuteta kenellekään traumoja. Olemalla inhimillinen ja erehtyväinen vanhempi, voidaan aiheuttaa traumoja mihin tahansa osa-alueelle.

Summa summarum, kasvatuksen tuloksena tuotteuihin traunoihin ei liity seksistä pidättäytymiseen opetus, vaan se, kuinka se tehdään. Ja sehän onkin kasvattajasta kiinni, eikä uskosta.

Kommentoin koskettamista alunperin siitä syytä, että joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?

Seksin ja kosketuksen oppii jokainen. Sitä ei tarvitse "etukäteen" osata. Se ei todella ole mitään rakettitiedettä, kuten jo aiemmin kirjoitin, muutaman sekunnin perusteella saa jo hyvää osviittaa mihin suuntaan edetään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on ollut kaveripiirissä näitä, jotka ovat harrastaneet seksiä vasta avioliitossa ja masturbointi on melkein kuolemansynti. Tekisi mieli sanoa, että "mitäs minä sanoin", mutta suurin osa näistä on vähän myöhemmin eronnut. Lisäksi on tapahtunut sitä, että kun sitä seksiä saa nyt ihan luvan kanssa harrastaa, niin ei se olekaan mennyt ihan kun Strömsössä... Etenkin naisilla on käynyt niin, että kun on siihen asti ajatellut seksin (soolo- ja kaiken muunkin seksin) olevan kamala synti, niin ei se heti muutukaan muuksi, vaikka ns. lupa siihen onkin. Eli se tuntuu edelleen "likaiselta" ja väärältä. Lisäksi omaa anatomiaa ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan, että esim. millaisesta kosketuksesta itse pitää, hellästä vai vähän rajummasta, yms. Joskus luin jutun, jossa samanlaisista olosuhteista lähtöisin oleva nainen kertoi oman tarinansa. Yhdyntä ei ollut onnistunut n. vuoteen, koska naisella ilmeni hankala vaginismus, eli emätinkouristus. Sisään ei mennyt yhtään mikään, ei edes pikkusormi. Tarvittiin pitkä terapia ja "käytännön harjoittelu ", ennen kuin yhdyntä onnistui. Pari pysyi yhdessä, mutta nainen oli sitä mieltä, että jos olisi tiennyt mitä tuleman pitää, niin olisi toiminut aivan toisin. Hän kritisoi suuresti "True love waits" - liikettä ja oli sitä mieltä, ettei se toimi. Mutta kukin tyylillään. Jos lehtijutun pari on tyytyväinen ratkaisuunsa ja onnellisia, niin mikäs siinä. Olisi kuitenkin hyvä muistaa tämä toinenkin puoli.

Ihminen joka pidättäytyy esiaviollisesta seksistä ainoastaan Jumala suhteensa vuoksi, eikä esim jonkun yhteisön painostuksesta, ei koskaan ole ajatellut seksin olevan likaista ja väärää.

Raamattu ei opeta seksin olevan likaista ja väärää, haa nimenomaan se opettaa seksinnolevan iloinen ja ihana Jumalan lahja miehen ja naisen väliseen avioliittoon.

Jos siis kyseessä on elävässä ja terveessä Raamatun mukaisessa uskossa oleva henkilö, ei hänellä ole mitään negatiivisia ajatuksia tai traumoja seksin liittyen.

"Lisäksi omaa anatomia ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan millaisesta kosketuksesta tykkää..."

Voi herran pojat mikä kommentti. Siihenhän ei oikeasti kovin montaa sekunttia tarvita, kun sekä mies että nainen huomaavat onko kyseinen kosketus mieleistä vai ei. Avioliittoon seksiä odottanut pari on tietysti avoin ja innokas aiheen tiimoilta, joten asiaan perehtyminen on iloinen asia. Yhtä lailla seksia useiden kumppaneiden kanssa harrastaneet opettelevat toisen koskettamista uudestaan uuden kumppanin kanssa, koska kaikki ei tykkää kaikesta. Ei kannata väkisin yrittää nähdä ongelmaa siellä, missä sitä ei todellakaan ole.

Lisäksi esimerkkisi emätinkouristuksesta kärsivästä naisesta on aika marginali, eli tuolla perusteella kenenkään ei koskaan kannata saadesim ensimmäistäkään orgasmia, sitä kun ei etukäteen voi tietää laukaiseeko se joka kerta massiivisen migreenin, niin kuin joillakin laukasee.

Oman aviomieheni kanssa emme valitettavasti olleet neitsyitä avioliittoon mennessämme. Tulimme molemmt uskoon vasta uikuisiällä, ja eletty elämä jättää kehen tahansa jäljet. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut mielenkiintoista ja ihanaa aloittaa seksielämä vasta avioliitossa.

Raamatun mukaan seksi on avioliitossa yhteinen asia, niinkuin Raamattu sanoo että "miehen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaa naisen, ja naisen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaan miehen"

Olisi ollut kiva saada kokea se Jumalan tarkoittama seksielämä, missä sekä omani että mieheni seksuaalisuus olisi muodostunut ja kehittynyt ainoastaan mein yhteisistä haluista, ja siitä mikä on minulle hyvää ja mikä hänelle.

Kannustan kaikkia, mutta varsinkin uskovia, säästämään seksielämänsä vain avioliittoon. Kun seksi on erityistä ja vain yhden kumppanin kanssa toteutettavaa, se toimii sinä erityisenä parisuhteen liimana, miksi Jumala osiltaan on sen ihmisille luonut.

Tuossa on ongelmana se, että uskovaista yhteisöä ja sitä omaa uskoa on useimmiten hyvin vaikea erottaa toisistaan jos on syntynyt tuohon yhteisöön. Sinä tulit uskoon myöhemmin ja pystyt arvioimaan tilannetta aikuisen näkökulmasta ilman, että olisit kokenut uskovaisten seksuaalikasvatuksen ja siihen usein liittyvän pelottelun ja painostuksen, joka voi jäädä loppuiäksi kalvamaan ja vaikeuttamaan seksielämää. Uskovaiset oman kokemukseni mukaan haluavat kyllä hyvää lähimmilleen ja he ajattelevat omien lähtökohtiensa olevan oikeutettuja ja johtavan lopulta parhaaseen lopputulokseen, mutta samalla he voivat hyvinkin vahvasti kasvattaa lapsensa uskomaan, että muu kuin heidän totuutensa on täyttä syntiä ja siitä tulee tuntea pahaa oloa. Näin myös esiavioillisen seksin ja seksistä nauttimisen kanssa, lapsi tai nuorihan voisi muuten intoutua kaikenlaisiin kokeiluihin jollei ole syvälle iskostettu ettei sellaista kuulu tehdä. Ei tarvitse olla mikään kultti, että näin tapahtuu. Riittää että on vanhemmat, jotka yrittää kasvattaa lastaan uskoon ja jotka uskovat, että seksi on vain avioliittoon kuuluva asia.

Kosketusta pitää harjoitella aika pitkään, ennen kuin oikeasti tietää mistä nauttii ja erottaa sen siitä, mistä kuvittelee että kuuluu nauttia. Oma juttunsa on sitten ohjata se kumppani tekemään itselleen asioita sen mukaan, mikä tuntuu sillä hetkellä hyvältä. Vastaavasti kestää myös hetki opetella koskemaan omaan kumppaniin sopivalla tavalla, vaikka kumppani kertoisikin mistä pitää. Tuohon menee huomattavasti enemmän kuin pari sekuntia. Tämä lienee ollut sinullekin helpompaa, et kuitenkaan ollut täysin kokematon kun aloitit miehesi kanssa seksin harrastamisen.

Ymmärrän sen pointin, että elämä usko yhteisössä mikä on vinoutunut Raamatun opetuksesta, voi olla todella epätervettä ja traumatisoivaa. Senpä vuoksi korostankin, että uskovan auktoriteetti tulee olla Raamatussa, ei kenenkään saarnaajan tai yhteisöjen opeissa.

Uskovat todella haluavat pelkkää hyvä lähimmäisilleen, mutta heidän näkökulmastaan esiaviollinen seksi on synti ja vahingoittavaa, huolimatta siitä uskooko esim oma lapsi siihen vai ei. Miten he voisivat opettaa mitään muuta? Vastakkain ovat sitten ne opetukset, kun esim liberaali vanhempi opettaa että seksi on terveyttä edistävää ja hyvä juttu kunhan ehkäisy on kunnossa tms. Kaksi uskomukseen pohjautuvaa opetusta, mitä ovat vahingollisia jos kysytään vastapuolelta. Kaikki kasvattaa lapsensa joka tapauksessa omien uskomuksiensa ja arvojensa pohjalta.

Kosketuksesta, että tietenkin sitä pitää harjoitella, ja jokaisen kumppanin kanssa joka tapauksessa on jotain erilaista. Ei se, että hyvä seksi vaatii harjoittelu, ole syy harrastaa seksiä monien kanssa. Kyllä yhden kanssa harjoittelussa opitaan yhtä lailla sitä seksiä. Sitähän opetellaan juuri niin kauan että omasta mielestä tuntuu riittävän hyvältä. Mikä ongelma tässä on?

Tuo lihavoitu teksti on nimenomaan se syy, minkä vuoksi uskovaiset vanhemmat voivat tahattomasti aiheuttaa lapsilleen ongelmia avioelämässä, jos nämä sisäistävät vanhempien opetuksen esiaviollisen seksin pahuudesta ja yhdistävät seksin syntiin ennen avioliittoa. Toki ymmärrän mikä vanhempien ajatus tuossa taustalla on ja heidän näkökulmastaan tilanne ei ole niin vakava, mutta jos niitä ongelmia siellä aviovuoteessa sitten syntyy niin ei kai siitä voi muuta syyttää kuin kasvatusta jos siitä seksin paheellisuudesta ei pääse heittämällä avioseksin taivaallisuuteen. Tuohon ei käsittääkseni tarvita mitään vinoutunutta Raamatun tulkintaa, kunhan nyt vain opettaa lapselle ettei seksiä tule harrastaa ennen avioliittoa. Se miten lapsi tämän sitten kasvaessaan tulkitsee ja mielessään demonisoi on oma asiansa.

Kosketukseen liittyen ongelma oli lähinnä se, että aiemmin kommentoitiin kosketuksen olevan helppo juttu ja että suunnilleen sekunneissa tietää tykkääkö jostain vai ei. Ikään kuin kosketusta ei tarvitsisi opetella ja harjoitella läpi parisuhteen ja preferenssitkin voivat muuttua iän myötä. Lisäksi jotenkin tuli tunne, että kirjoittaja oletti jokaisen tietysti tuntevan oman anatomiansa vaikka ei olisi harrastanut itsetyydytystä tai seksiä aiemmin. Todellisuudessahan näin ei ole.

Joo onhan se mahdollista, että kuka tahansa vanhempi voi huonolla/väärällä/ajattelamttomalla kasvatuksella aiheuttaa lapselleen jotain traumoja.

Pointtini olikin se, että opettamalla lapselle sekasin olevan Jumalan lahja avioliittoon, ei todellakaan olla minkään trauman rakentamisen äärellä. Uskomalla Jumalaan niinkuin Raamattu sanoo, ei aiheuteta kenellekään traumoja. Olemalla inhimillinen ja erehtyväinen vanhempi, voidaan aiheuttaa traumoja mihin tahansa osa-alueelle.

Summa summarum, kasvatuksen tuloksena tuotteuihin traunoihin ei liity seksistä pidättäytymiseen opetus, vaan se, kuinka se tehdään. Ja sehän onkin kasvattajasta kiinni, eikä uskosta.

Kommentoin koskettamista alunperin siitä syytä, että joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?

Seksin ja kosketuksen oppii jokainen. Sitä ei tarvitse "etukäteen" osata. Se ei todella ole mitään rakettitiedettä, kuten jo aiemmin kirjoitin, muutaman sekunnin perusteella saa jo hyvää osviittaa mihin suuntaan edetään.

"joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?"

Koska siinä avioliitossa ollaan sitten jumissa loppuelämä, vaikka toista ei huvittaisi koskettaa sen ekan kerran jälkeen enää ikinä. Se on se ongelma.

En menisi naimisiin uskonnollisen naisen kanssa, tai naimisiin toki muutenkaan. Aivan liian vanhoillista ja jäykkää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on ollut kaveripiirissä näitä, jotka ovat harrastaneet seksiä vasta avioliitossa ja masturbointi on melkein kuolemansynti. Tekisi mieli sanoa, että "mitäs minä sanoin", mutta suurin osa näistä on vähän myöhemmin eronnut. Lisäksi on tapahtunut sitä, että kun sitä seksiä saa nyt ihan luvan kanssa harrastaa, niin ei se olekaan mennyt ihan kun Strömsössä... Etenkin naisilla on käynyt niin, että kun on siihen asti ajatellut seksin (soolo- ja kaiken muunkin seksin) olevan kamala synti, niin ei se heti muutukaan muuksi, vaikka ns. lupa siihen onkin. Eli se tuntuu edelleen "likaiselta" ja väärältä. Lisäksi omaa anatomiaa ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan, että esim. millaisesta kosketuksesta itse pitää, hellästä vai vähän rajummasta, yms. Joskus luin jutun, jossa samanlaisista olosuhteista lähtöisin oleva nainen kertoi oman tarinansa. Yhdyntä ei ollut onnistunut n. vuoteen, koska naisella ilmeni hankala vaginismus, eli emätinkouristus. Sisään ei mennyt yhtään mikään, ei edes pikkusormi. Tarvittiin pitkä terapia ja "käytännön harjoittelu ", ennen kuin yhdyntä onnistui. Pari pysyi yhdessä, mutta nainen oli sitä mieltä, että jos olisi tiennyt mitä tuleman pitää, niin olisi toiminut aivan toisin. Hän kritisoi suuresti "True love waits" - liikettä ja oli sitä mieltä, ettei se toimi. Mutta kukin tyylillään. Jos lehtijutun pari on tyytyväinen ratkaisuunsa ja onnellisia, niin mikäs siinä. Olisi kuitenkin hyvä muistaa tämä toinenkin puoli.

Ihminen joka pidättäytyy esiaviollisesta seksistä ainoastaan Jumala suhteensa vuoksi, eikä esim jonkun yhteisön painostuksesta, ei koskaan ole ajatellut seksin olevan likaista ja väärää.

Raamattu ei opeta seksin olevan likaista ja väärää, haa nimenomaan se opettaa seksinnolevan iloinen ja ihana Jumalan lahja miehen ja naisen väliseen avioliittoon.

Jos siis kyseessä on elävässä ja terveessä Raamatun mukaisessa uskossa oleva henkilö, ei hänellä ole mitään negatiivisia ajatuksia tai traumoja seksin liittyen.

"Lisäksi omaa anatomia ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan millaisesta kosketuksesta tykkää..."

Voi herran pojat mikä kommentti. Siihenhän ei oikeasti kovin montaa sekunttia tarvita, kun sekä mies että nainen huomaavat onko kyseinen kosketus mieleistä vai ei. Avioliittoon seksiä odottanut pari on tietysti avoin ja innokas aiheen tiimoilta, joten asiaan perehtyminen on iloinen asia. Yhtä lailla seksia useiden kumppaneiden kanssa harrastaneet opettelevat toisen koskettamista uudestaan uuden kumppanin kanssa, koska kaikki ei tykkää kaikesta. Ei kannata väkisin yrittää nähdä ongelmaa siellä, missä sitä ei todellakaan ole.

Lisäksi esimerkkisi emätinkouristuksesta kärsivästä naisesta on aika marginali, eli tuolla perusteella kenenkään ei koskaan kannata saadesim ensimmäistäkään orgasmia, sitä kun ei etukäteen voi tietää laukaiseeko se joka kerta massiivisen migreenin, niin kuin joillakin laukasee.

Oman aviomieheni kanssa emme valitettavasti olleet neitsyitä avioliittoon mennessämme. Tulimme molemmt uskoon vasta uikuisiällä, ja eletty elämä jättää kehen tahansa jäljet. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut mielenkiintoista ja ihanaa aloittaa seksielämä vasta avioliitossa.

Raamatun mukaan seksi on avioliitossa yhteinen asia, niinkuin Raamattu sanoo että "miehen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaa naisen, ja naisen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaan miehen"

Olisi ollut kiva saada kokea se Jumalan tarkoittama seksielämä, missä sekä omani että mieheni seksuaalisuus olisi muodostunut ja kehittynyt ainoastaan mein yhteisistä haluista, ja siitä mikä on minulle hyvää ja mikä hänelle.

Kannustan kaikkia, mutta varsinkin uskovia, säästämään seksielämänsä vain avioliittoon. Kun seksi on erityistä ja vain yhden kumppanin kanssa toteutettavaa, se toimii sinä erityisenä parisuhteen liimana, miksi Jumala osiltaan on sen ihmisille luonut.

Tuossa on ongelmana se, että uskovaista yhteisöä ja sitä omaa uskoa on useimmiten hyvin vaikea erottaa toisistaan jos on syntynyt tuohon yhteisöön. Sinä tulit uskoon myöhemmin ja pystyt arvioimaan tilannetta aikuisen näkökulmasta ilman, että olisit kokenut uskovaisten seksuaalikasvatuksen ja siihen usein liittyvän pelottelun ja painostuksen, joka voi jäädä loppuiäksi kalvamaan ja vaikeuttamaan seksielämää. Uskovaiset oman kokemukseni mukaan haluavat kyllä hyvää lähimmilleen ja he ajattelevat omien lähtökohtiensa olevan oikeutettuja ja johtavan lopulta parhaaseen lopputulokseen, mutta samalla he voivat hyvinkin vahvasti kasvattaa lapsensa uskomaan, että muu kuin heidän totuutensa on täyttä syntiä ja siitä tulee tuntea pahaa oloa. Näin myös esiavioillisen seksin ja seksistä nauttimisen kanssa, lapsi tai nuorihan voisi muuten intoutua kaikenlaisiin kokeiluihin jollei ole syvälle iskostettu ettei sellaista kuulu tehdä. Ei tarvitse olla mikään kultti, että näin tapahtuu. Riittää että on vanhemmat, jotka yrittää kasvattaa lastaan uskoon ja jotka uskovat, että seksi on vain avioliittoon kuuluva asia.

Kosketusta pitää harjoitella aika pitkään, ennen kuin oikeasti tietää mistä nauttii ja erottaa sen siitä, mistä kuvittelee että kuuluu nauttia. Oma juttunsa on sitten ohjata se kumppani tekemään itselleen asioita sen mukaan, mikä tuntuu sillä hetkellä hyvältä. Vastaavasti kestää myös hetki opetella koskemaan omaan kumppaniin sopivalla tavalla, vaikka kumppani kertoisikin mistä pitää. Tuohon menee huomattavasti enemmän kuin pari sekuntia. Tämä lienee ollut sinullekin helpompaa, et kuitenkaan ollut täysin kokematon kun aloitit miehesi kanssa seksin harrastamisen.

Ymmärrän sen pointin, että elämä usko yhteisössä mikä on vinoutunut Raamatun opetuksesta, voi olla todella epätervettä ja traumatisoivaa. Senpä vuoksi korostankin, että uskovan auktoriteetti tulee olla Raamatussa, ei kenenkään saarnaajan tai yhteisöjen opeissa.

Uskovat todella haluavat pelkkää hyvä lähimmäisilleen, mutta heidän näkökulmastaan esiaviollinen seksi on synti ja vahingoittavaa, huolimatta siitä uskooko esim oma lapsi siihen vai ei. Miten he voisivat opettaa mitään muuta? Vastakkain ovat sitten ne opetukset, kun esim liberaali vanhempi opettaa että seksi on terveyttä edistävää ja hyvä juttu kunhan ehkäisy on kunnossa tms. Kaksi uskomukseen pohjautuvaa opetusta, mitä ovat vahingollisia jos kysytään vastapuolelta. Kaikki kasvattaa lapsensa joka tapauksessa omien uskomuksiensa ja arvojensa pohjalta.

Kosketuksesta, että tietenkin sitä pitää harjoitella, ja jokaisen kumppanin kanssa joka tapauksessa on jotain erilaista. Ei se, että hyvä seksi vaatii harjoittelu, ole syy harrastaa seksiä monien kanssa. Kyllä yhden kanssa harjoittelussa opitaan yhtä lailla sitä seksiä. Sitähän opetellaan juuri niin kauan että omasta mielestä tuntuu riittävän hyvältä. Mikä ongelma tässä on?

Tuo lihavoitu teksti on nimenomaan se syy, minkä vuoksi uskovaiset vanhemmat voivat tahattomasti aiheuttaa lapsilleen ongelmia avioelämässä, jos nämä sisäistävät vanhempien opetuksen esiaviollisen seksin pahuudesta ja yhdistävät seksin syntiin ennen avioliittoa. Toki ymmärrän mikä vanhempien ajatus tuossa taustalla on ja heidän näkökulmastaan tilanne ei ole niin vakava, mutta jos niitä ongelmia siellä aviovuoteessa sitten syntyy niin ei kai siitä voi muuta syyttää kuin kasvatusta jos siitä seksin paheellisuudesta ei pääse heittämällä avioseksin taivaallisuuteen. Tuohon ei käsittääkseni tarvita mitään vinoutunutta Raamatun tulkintaa, kunhan nyt vain opettaa lapselle ettei seksiä tule harrastaa ennen avioliittoa. Se miten lapsi tämän sitten kasvaessaan tulkitsee ja mielessään demonisoi on oma asiansa.

Kosketukseen liittyen ongelma oli lähinnä se, että aiemmin kommentoitiin kosketuksen olevan helppo juttu ja että suunnilleen sekunneissa tietää tykkääkö jostain vai ei. Ikään kuin kosketusta ei tarvitsisi opetella ja harjoitella läpi parisuhteen ja preferenssitkin voivat muuttua iän myötä. Lisäksi jotenkin tuli tunne, että kirjoittaja oletti jokaisen tietysti tuntevan oman anatomiansa vaikka ei olisi harrastanut itsetyydytystä tai seksiä aiemmin. Todellisuudessahan näin ei ole.

Joo onhan se mahdollista, että kuka tahansa vanhempi voi huonolla/väärällä/ajattelamttomalla kasvatuksella aiheuttaa lapselleen jotain traumoja.

Pointtini olikin se, että opettamalla lapselle sekasin olevan Jumalan lahja avioliittoon, ei todellakaan olla minkään trauman rakentamisen äärellä. Uskomalla Jumalaan niinkuin Raamattu sanoo, ei aiheuteta kenellekään traumoja. Olemalla inhimillinen ja erehtyväinen vanhempi, voidaan aiheuttaa traumoja mihin tahansa osa-alueelle.

Summa summarum, kasvatuksen tuloksena tuotteuihin traunoihin ei liity seksistä pidättäytymiseen opetus, vaan se, kuinka se tehdään. Ja sehän onkin kasvattajasta kiinni, eikä uskosta.

Kommentoin koskettamista alunperin siitä syytä, että joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?

Seksin ja kosketuksen oppii jokainen. Sitä ei tarvitse "etukäteen" osata. Se ei todella ole mitään rakettitiedettä, kuten jo aiemmin kirjoitin, muutaman sekunnin perusteella saa jo hyvää osviittaa mihin suuntaan edetään.

"joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?"

Koska siinä avioliitossa ollaan sitten jumissa loppuelämä, vaikka toista ei huvittaisi koskettaa sen ekan kerran jälkeen enää ikinä. Se on se ongelma.

Jos ihminen menee naimisiin tuon vakaumuksen mukaan, häntä huvittaa koskettaa. Persoonallisuushäiriöisiä huijareita on kaikkialla, mutta tässä ei nyt keskustella niistä poikkeuksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on ollut kaveripiirissä näitä, jotka ovat harrastaneet seksiä vasta avioliitossa ja masturbointi on melkein kuolemansynti. Tekisi mieli sanoa, että "mitäs minä sanoin", mutta suurin osa näistä on vähän myöhemmin eronnut. Lisäksi on tapahtunut sitä, että kun sitä seksiä saa nyt ihan luvan kanssa harrastaa, niin ei se olekaan mennyt ihan kun Strömsössä... Etenkin naisilla on käynyt niin, että kun on siihen asti ajatellut seksin (soolo- ja kaiken muunkin seksin) olevan kamala synti, niin ei se heti muutukaan muuksi, vaikka ns. lupa siihen onkin. Eli se tuntuu edelleen "likaiselta" ja väärältä. Lisäksi omaa anatomiaa ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan, että esim. millaisesta kosketuksesta itse pitää, hellästä vai vähän rajummasta, yms. Joskus luin jutun, jossa samanlaisista olosuhteista lähtöisin oleva nainen kertoi oman tarinansa. Yhdyntä ei ollut onnistunut n. vuoteen, koska naisella ilmeni hankala vaginismus, eli emätinkouristus. Sisään ei mennyt yhtään mikään, ei edes pikkusormi. Tarvittiin pitkä terapia ja "käytännön harjoittelu ", ennen kuin yhdyntä onnistui. Pari pysyi yhdessä, mutta nainen oli sitä mieltä, että jos olisi tiennyt mitä tuleman pitää, niin olisi toiminut aivan toisin. Hän kritisoi suuresti "True love waits" - liikettä ja oli sitä mieltä, ettei se toimi. Mutta kukin tyylillään. Jos lehtijutun pari on tyytyväinen ratkaisuunsa ja onnellisia, niin mikäs siinä. Olisi kuitenkin hyvä muistaa tämä toinenkin puoli.

Ihminen joka pidättäytyy esiaviollisesta seksistä ainoastaan Jumala suhteensa vuoksi, eikä esim jonkun yhteisön painostuksesta, ei koskaan ole ajatellut seksin olevan likaista ja väärää.

Raamattu ei opeta seksin olevan likaista ja väärää, haa nimenomaan se opettaa seksinnolevan iloinen ja ihana Jumalan lahja miehen ja naisen väliseen avioliittoon.

Jos siis kyseessä on elävässä ja terveessä Raamatun mukaisessa uskossa oleva henkilö, ei hänellä ole mitään negatiivisia ajatuksia tai traumoja seksin liittyen.

"Lisäksi omaa anatomia ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan millaisesta kosketuksesta tykkää..."

Voi herran pojat mikä kommentti. Siihenhän ei oikeasti kovin montaa sekunttia tarvita, kun sekä mies että nainen huomaavat onko kyseinen kosketus mieleistä vai ei. Avioliittoon seksiä odottanut pari on tietysti avoin ja innokas aiheen tiimoilta, joten asiaan perehtyminen on iloinen asia. Yhtä lailla seksia useiden kumppaneiden kanssa harrastaneet opettelevat toisen koskettamista uudestaan uuden kumppanin kanssa, koska kaikki ei tykkää kaikesta. Ei kannata väkisin yrittää nähdä ongelmaa siellä, missä sitä ei todellakaan ole.

Lisäksi esimerkkisi emätinkouristuksesta kärsivästä naisesta on aika marginali, eli tuolla perusteella kenenkään ei koskaan kannata saadesim ensimmäistäkään orgasmia, sitä kun ei etukäteen voi tietää laukaiseeko se joka kerta massiivisen migreenin, niin kuin joillakin laukasee.

Oman aviomieheni kanssa emme valitettavasti olleet neitsyitä avioliittoon mennessämme. Tulimme molemmt uskoon vasta uikuisiällä, ja eletty elämä jättää kehen tahansa jäljet. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut mielenkiintoista ja ihanaa aloittaa seksielämä vasta avioliitossa.

Raamatun mukaan seksi on avioliitossa yhteinen asia, niinkuin Raamattu sanoo että "miehen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaa naisen, ja naisen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaan miehen"

Olisi ollut kiva saada kokea se Jumalan tarkoittama seksielämä, missä sekä omani että mieheni seksuaalisuus olisi muodostunut ja kehittynyt ainoastaan mein yhteisistä haluista, ja siitä mikä on minulle hyvää ja mikä hänelle.

Kannustan kaikkia, mutta varsinkin uskovia, säästämään seksielämänsä vain avioliittoon. Kun seksi on erityistä ja vain yhden kumppanin kanssa toteutettavaa, se toimii sinä erityisenä parisuhteen liimana, miksi Jumala osiltaan on sen ihmisille luonut.

Tuossa on ongelmana se, että uskovaista yhteisöä ja sitä omaa uskoa on useimmiten hyvin vaikea erottaa toisistaan jos on syntynyt tuohon yhteisöön. Sinä tulit uskoon myöhemmin ja pystyt arvioimaan tilannetta aikuisen näkökulmasta ilman, että olisit kokenut uskovaisten seksuaalikasvatuksen ja siihen usein liittyvän pelottelun ja painostuksen, joka voi jäädä loppuiäksi kalvamaan ja vaikeuttamaan seksielämää. Uskovaiset oman kokemukseni mukaan haluavat kyllä hyvää lähimmilleen ja he ajattelevat omien lähtökohtiensa olevan oikeutettuja ja johtavan lopulta parhaaseen lopputulokseen, mutta samalla he voivat hyvinkin vahvasti kasvattaa lapsensa uskomaan, että muu kuin heidän totuutensa on täyttä syntiä ja siitä tulee tuntea pahaa oloa. Näin myös esiavioillisen seksin ja seksistä nauttimisen kanssa, lapsi tai nuorihan voisi muuten intoutua kaikenlaisiin kokeiluihin jollei ole syvälle iskostettu ettei sellaista kuulu tehdä. Ei tarvitse olla mikään kultti, että näin tapahtuu. Riittää että on vanhemmat, jotka yrittää kasvattaa lastaan uskoon ja jotka uskovat, että seksi on vain avioliittoon kuuluva asia.

Kosketusta pitää harjoitella aika pitkään, ennen kuin oikeasti tietää mistä nauttii ja erottaa sen siitä, mistä kuvittelee että kuuluu nauttia. Oma juttunsa on sitten ohjata se kumppani tekemään itselleen asioita sen mukaan, mikä tuntuu sillä hetkellä hyvältä. Vastaavasti kestää myös hetki opetella koskemaan omaan kumppaniin sopivalla tavalla, vaikka kumppani kertoisikin mistä pitää. Tuohon menee huomattavasti enemmän kuin pari sekuntia. Tämä lienee ollut sinullekin helpompaa, et kuitenkaan ollut täysin kokematon kun aloitit miehesi kanssa seksin harrastamisen.

Ymmärrän sen pointin, että elämä usko yhteisössä mikä on vinoutunut Raamatun opetuksesta, voi olla todella epätervettä ja traumatisoivaa. Senpä vuoksi korostankin, että uskovan auktoriteetti tulee olla Raamatussa, ei kenenkään saarnaajan tai yhteisöjen opeissa.

Uskovat todella haluavat pelkkää hyvä lähimmäisilleen, mutta heidän näkökulmastaan esiaviollinen seksi on synti ja vahingoittavaa, huolimatta siitä uskooko esim oma lapsi siihen vai ei. Miten he voisivat opettaa mitään muuta? Vastakkain ovat sitten ne opetukset, kun esim liberaali vanhempi opettaa että seksi on terveyttä edistävää ja hyvä juttu kunhan ehkäisy on kunnossa tms. Kaksi uskomukseen pohjautuvaa opetusta, mitä ovat vahingollisia jos kysytään vastapuolelta. Kaikki kasvattaa lapsensa joka tapauksessa omien uskomuksiensa ja arvojensa pohjalta.

Kosketuksesta, että tietenkin sitä pitää harjoitella, ja jokaisen kumppanin kanssa joka tapauksessa on jotain erilaista. Ei se, että hyvä seksi vaatii harjoittelu, ole syy harrastaa seksiä monien kanssa. Kyllä yhden kanssa harjoittelussa opitaan yhtä lailla sitä seksiä. Sitähän opetellaan juuri niin kauan että omasta mielestä tuntuu riittävän hyvältä. Mikä ongelma tässä on?

Tuo lihavoitu teksti on nimenomaan se syy, minkä vuoksi uskovaiset vanhemmat voivat tahattomasti aiheuttaa lapsilleen ongelmia avioelämässä, jos nämä sisäistävät vanhempien opetuksen esiaviollisen seksin pahuudesta ja yhdistävät seksin syntiin ennen avioliittoa. Toki ymmärrän mikä vanhempien ajatus tuossa taustalla on ja heidän näkökulmastaan tilanne ei ole niin vakava, mutta jos niitä ongelmia siellä aviovuoteessa sitten syntyy niin ei kai siitä voi muuta syyttää kuin kasvatusta jos siitä seksin paheellisuudesta ei pääse heittämällä avioseksin taivaallisuuteen. Tuohon ei käsittääkseni tarvita mitään vinoutunutta Raamatun tulkintaa, kunhan nyt vain opettaa lapselle ettei seksiä tule harrastaa ennen avioliittoa. Se miten lapsi tämän sitten kasvaessaan tulkitsee ja mielessään demonisoi on oma asiansa.

Kosketukseen liittyen ongelma oli lähinnä se, että aiemmin kommentoitiin kosketuksen olevan helppo juttu ja että suunnilleen sekunneissa tietää tykkääkö jostain vai ei. Ikään kuin kosketusta ei tarvitsisi opetella ja harjoitella läpi parisuhteen ja preferenssitkin voivat muuttua iän myötä. Lisäksi jotenkin tuli tunne, että kirjoittaja oletti jokaisen tietysti tuntevan oman anatomiansa vaikka ei olisi harrastanut itsetyydytystä tai seksiä aiemmin. Todellisuudessahan näin ei ole.

Joo onhan se mahdollista, että kuka tahansa vanhempi voi huonolla/väärällä/ajattelamttomalla kasvatuksella aiheuttaa lapselleen jotain traumoja.

Pointtini olikin se, että opettamalla lapselle sekasin olevan Jumalan lahja avioliittoon, ei todellakaan olla minkään trauman rakentamisen äärellä. Uskomalla Jumalaan niinkuin Raamattu sanoo, ei aiheuteta kenellekään traumoja. Olemalla inhimillinen ja erehtyväinen vanhempi, voidaan aiheuttaa traumoja mihin tahansa osa-alueelle.

Summa summarum, kasvatuksen tuloksena tuotteuihin traunoihin ei liity seksistä pidättäytymiseen opetus, vaan se, kuinka se tehdään. Ja sehän onkin kasvattajasta kiinni, eikä uskosta.

Kommentoin koskettamista alunperin siitä syytä, että joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?

Seksin ja kosketuksen oppii jokainen. Sitä ei tarvitse "etukäteen" osata. Se ei todella ole mitään rakettitiedettä, kuten jo aiemmin kirjoitin, muutaman sekunnin perusteella saa jo hyvää osviittaa mihin suuntaan edetään.

"joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?"

Koska siinä avioliitossa ollaan sitten jumissa loppuelämä, vaikka toista ei huvittaisi koskettaa sen ekan kerran jälkeen enää ikinä. Se on se ongelma.

Jos ihminen menee naimisiin tuon vakaumuksen mukaan, häntä huvittaa koskettaa. Persoonallisuushäiriöisiä huijareita on kaikkialla, mutta tässä ei nyt keskustella niistä poikkeuksista.

Voihan se huvittaa ennen sitä ensimmäistä kertaa. Sen jälkeen tajuaa ettei sovita siltä kantilta yhteen mutta hautaan asti ollaan yhdessä kuitenkin. Sehän tuossa vakaumuksessa ihmisiä mietityttääkin, että kannattaako ostaa sikaa säkissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on ollut kaveripiirissä näitä, jotka ovat harrastaneet seksiä vasta avioliitossa ja masturbointi on melkein kuolemansynti. Tekisi mieli sanoa, että "mitäs minä sanoin", mutta suurin osa näistä on vähän myöhemmin eronnut. Lisäksi on tapahtunut sitä, että kun sitä seksiä saa nyt ihan luvan kanssa harrastaa, niin ei se olekaan mennyt ihan kun Strömsössä... Etenkin naisilla on käynyt niin, että kun on siihen asti ajatellut seksin (soolo- ja kaiken muunkin seksin) olevan kamala synti, niin ei se heti muutukaan muuksi, vaikka ns. lupa siihen onkin. Eli se tuntuu edelleen "likaiselta" ja väärältä. Lisäksi omaa anatomiaa ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan, että esim. millaisesta kosketuksesta itse pitää, hellästä vai vähän rajummasta, yms. Joskus luin jutun, jossa samanlaisista olosuhteista lähtöisin oleva nainen kertoi oman tarinansa. Yhdyntä ei ollut onnistunut n. vuoteen, koska naisella ilmeni hankala vaginismus, eli emätinkouristus. Sisään ei mennyt yhtään mikään, ei edes pikkusormi. Tarvittiin pitkä terapia ja "käytännön harjoittelu ", ennen kuin yhdyntä onnistui. Pari pysyi yhdessä, mutta nainen oli sitä mieltä, että jos olisi tiennyt mitä tuleman pitää, niin olisi toiminut aivan toisin. Hän kritisoi suuresti "True love waits" - liikettä ja oli sitä mieltä, ettei se toimi. Mutta kukin tyylillään. Jos lehtijutun pari on tyytyväinen ratkaisuunsa ja onnellisia, niin mikäs siinä. Olisi kuitenkin hyvä muistaa tämä toinenkin puoli.

Ihminen joka pidättäytyy esiaviollisesta seksistä ainoastaan Jumala suhteensa vuoksi, eikä esim jonkun yhteisön painostuksesta, ei koskaan ole ajatellut seksin olevan likaista ja väärää.

Raamattu ei opeta seksin olevan likaista ja väärää, haa nimenomaan se opettaa seksinnolevan iloinen ja ihana Jumalan lahja miehen ja naisen väliseen avioliittoon.

Jos siis kyseessä on elävässä ja terveessä Raamatun mukaisessa uskossa oleva henkilö, ei hänellä ole mitään negatiivisia ajatuksia tai traumoja seksin liittyen.

"Lisäksi omaa anatomia ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan millaisesta kosketuksesta tykkää..."

Voi herran pojat mikä kommentti. Siihenhän ei oikeasti kovin montaa sekunttia tarvita, kun sekä mies että nainen huomaavat onko kyseinen kosketus mieleistä vai ei. Avioliittoon seksiä odottanut pari on tietysti avoin ja innokas aiheen tiimoilta, joten asiaan perehtyminen on iloinen asia. Yhtä lailla seksia useiden kumppaneiden kanssa harrastaneet opettelevat toisen koskettamista uudestaan uuden kumppanin kanssa, koska kaikki ei tykkää kaikesta. Ei kannata väkisin yrittää nähdä ongelmaa siellä, missä sitä ei todellakaan ole.

Lisäksi esimerkkisi emätinkouristuksesta kärsivästä naisesta on aika marginali, eli tuolla perusteella kenenkään ei koskaan kannata saadesim ensimmäistäkään orgasmia, sitä kun ei etukäteen voi tietää laukaiseeko se joka kerta massiivisen migreenin, niin kuin joillakin laukasee.

Oman aviomieheni kanssa emme valitettavasti olleet neitsyitä avioliittoon mennessämme. Tulimme molemmt uskoon vasta uikuisiällä, ja eletty elämä jättää kehen tahansa jäljet. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut mielenkiintoista ja ihanaa aloittaa seksielämä vasta avioliitossa.

Raamatun mukaan seksi on avioliitossa yhteinen asia, niinkuin Raamattu sanoo että "miehen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaa naisen, ja naisen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaan miehen"

Olisi ollut kiva saada kokea se Jumalan tarkoittama seksielämä, missä sekä omani että mieheni seksuaalisuus olisi muodostunut ja kehittynyt ainoastaan mein yhteisistä haluista, ja siitä mikä on minulle hyvää ja mikä hänelle.

Kannustan kaikkia, mutta varsinkin uskovia, säästämään seksielämänsä vain avioliittoon. Kun seksi on erityistä ja vain yhden kumppanin kanssa toteutettavaa, se toimii sinä erityisenä parisuhteen liimana, miksi Jumala osiltaan on sen ihmisille luonut.

Tuossa on ongelmana se, että uskovaista yhteisöä ja sitä omaa uskoa on useimmiten hyvin vaikea erottaa toisistaan jos on syntynyt tuohon yhteisöön. Sinä tulit uskoon myöhemmin ja pystyt arvioimaan tilannetta aikuisen näkökulmasta ilman, että olisit kokenut uskovaisten seksuaalikasvatuksen ja siihen usein liittyvän pelottelun ja painostuksen, joka voi jäädä loppuiäksi kalvamaan ja vaikeuttamaan seksielämää. Uskovaiset oman kokemukseni mukaan haluavat kyllä hyvää lähimmilleen ja he ajattelevat omien lähtökohtiensa olevan oikeutettuja ja johtavan lopulta parhaaseen lopputulokseen, mutta samalla he voivat hyvinkin vahvasti kasvattaa lapsensa uskomaan, että muu kuin heidän totuutensa on täyttä syntiä ja siitä tulee tuntea pahaa oloa. Näin myös esiavioillisen seksin ja seksistä nauttimisen kanssa, lapsi tai nuorihan voisi muuten intoutua kaikenlaisiin kokeiluihin jollei ole syvälle iskostettu ettei sellaista kuulu tehdä. Ei tarvitse olla mikään kultti, että näin tapahtuu. Riittää että on vanhemmat, jotka yrittää kasvattaa lastaan uskoon ja jotka uskovat, että seksi on vain avioliittoon kuuluva asia.

Kosketusta pitää harjoitella aika pitkään, ennen kuin oikeasti tietää mistä nauttii ja erottaa sen siitä, mistä kuvittelee että kuuluu nauttia. Oma juttunsa on sitten ohjata se kumppani tekemään itselleen asioita sen mukaan, mikä tuntuu sillä hetkellä hyvältä. Vastaavasti kestää myös hetki opetella koskemaan omaan kumppaniin sopivalla tavalla, vaikka kumppani kertoisikin mistä pitää. Tuohon menee huomattavasti enemmän kuin pari sekuntia. Tämä lienee ollut sinullekin helpompaa, et kuitenkaan ollut täysin kokematon kun aloitit miehesi kanssa seksin harrastamisen.

Ymmärrän sen pointin, että elämä usko yhteisössä mikä on vinoutunut Raamatun opetuksesta, voi olla todella epätervettä ja traumatisoivaa. Senpä vuoksi korostankin, että uskovan auktoriteetti tulee olla Raamatussa, ei kenenkään saarnaajan tai yhteisöjen opeissa.

Uskovat todella haluavat pelkkää hyvä lähimmäisilleen, mutta heidän näkökulmastaan esiaviollinen seksi on synti ja vahingoittavaa, huolimatta siitä uskooko esim oma lapsi siihen vai ei. Miten he voisivat opettaa mitään muuta? Vastakkain ovat sitten ne opetukset, kun esim liberaali vanhempi opettaa että seksi on terveyttä edistävää ja hyvä juttu kunhan ehkäisy on kunnossa tms. Kaksi uskomukseen pohjautuvaa opetusta, mitä ovat vahingollisia jos kysytään vastapuolelta. Kaikki kasvattaa lapsensa joka tapauksessa omien uskomuksiensa ja arvojensa pohjalta.

Kosketuksesta, että tietenkin sitä pitää harjoitella, ja jokaisen kumppanin kanssa joka tapauksessa on jotain erilaista. Ei se, että hyvä seksi vaatii harjoittelu, ole syy harrastaa seksiä monien kanssa. Kyllä yhden kanssa harjoittelussa opitaan yhtä lailla sitä seksiä. Sitähän opetellaan juuri niin kauan että omasta mielestä tuntuu riittävän hyvältä. Mikä ongelma tässä on?

Tuo lihavoitu teksti on nimenomaan se syy, minkä vuoksi uskovaiset vanhemmat voivat tahattomasti aiheuttaa lapsilleen ongelmia avioelämässä, jos nämä sisäistävät vanhempien opetuksen esiaviollisen seksin pahuudesta ja yhdistävät seksin syntiin ennen avioliittoa. Toki ymmärrän mikä vanhempien ajatus tuossa taustalla on ja heidän näkökulmastaan tilanne ei ole niin vakava, mutta jos niitä ongelmia siellä aviovuoteessa sitten syntyy niin ei kai siitä voi muuta syyttää kuin kasvatusta jos siitä seksin paheellisuudesta ei pääse heittämällä avioseksin taivaallisuuteen. Tuohon ei käsittääkseni tarvita mitään vinoutunutta Raamatun tulkintaa, kunhan nyt vain opettaa lapselle ettei seksiä tule harrastaa ennen avioliittoa. Se miten lapsi tämän sitten kasvaessaan tulkitsee ja mielessään demonisoi on oma asiansa.

Kosketukseen liittyen ongelma oli lähinnä se, että aiemmin kommentoitiin kosketuksen olevan helppo juttu ja että suunnilleen sekunneissa tietää tykkääkö jostain vai ei. Ikään kuin kosketusta ei tarvitsisi opetella ja harjoitella läpi parisuhteen ja preferenssitkin voivat muuttua iän myötä. Lisäksi jotenkin tuli tunne, että kirjoittaja oletti jokaisen tietysti tuntevan oman anatomiansa vaikka ei olisi harrastanut itsetyydytystä tai seksiä aiemmin. Todellisuudessahan näin ei ole.

Joo onhan se mahdollista, että kuka tahansa vanhempi voi huonolla/väärällä/ajattelamttomalla kasvatuksella aiheuttaa lapselleen jotain traumoja.

Pointtini olikin se, että opettamalla lapselle sekasin olevan Jumalan lahja avioliittoon, ei todellakaan olla minkään trauman rakentamisen äärellä. Uskomalla Jumalaan niinkuin Raamattu sanoo, ei aiheuteta kenellekään traumoja. Olemalla inhimillinen ja erehtyväinen vanhempi, voidaan aiheuttaa traumoja mihin tahansa osa-alueelle.

Summa summarum, kasvatuksen tuloksena tuotteuihin traunoihin ei liity seksistä pidättäytymiseen opetus, vaan se, kuinka se tehdään. Ja sehän onkin kasvattajasta kiinni, eikä uskosta.

Kommentoin koskettamista alunperin siitä syytä, että joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?

Seksin ja kosketuksen oppii jokainen. Sitä ei tarvitse "etukäteen" osata. Se ei todella ole mitään rakettitiedettä, kuten jo aiemmin kirjoitin, muutaman sekunnin perusteella saa jo hyvää osviittaa mihin suuntaan edetään.

"joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?"

Koska siinä avioliitossa ollaan sitten jumissa loppuelämä, vaikka toista ei huvittaisi koskettaa sen ekan kerran jälkeen enää ikinä. Se on se ongelma.

Jos ihminen menee naimisiin tuon vakaumuksen mukaan, häntä huvittaa koskettaa. Persoonallisuushäiriöisiä huijareita on kaikkialla, mutta tässä ei nyt keskustella niistä poikkeuksista.

Voihan se huvittaa ennen sitä ensimmäistä kertaa. Sen jälkeen tajuaa ettei sovita siltä kantilta yhteen mutta hautaan asti ollaan yhdessä kuitenkin. Sehän tuossa vakaumuksessa ihmisiä mietityttääkin, että kannattaako ostaa sikaa säkissä.

Eikö naisista yli 70% ole sellaisia, etteivät muutenkaan nauti yhdynnästä, niin mitä väliä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on ollut kaveripiirissä näitä, jotka ovat harrastaneet seksiä vasta avioliitossa ja masturbointi on melkein kuolemansynti. Tekisi mieli sanoa, että "mitäs minä sanoin", mutta suurin osa näistä on vähän myöhemmin eronnut. Lisäksi on tapahtunut sitä, että kun sitä seksiä saa nyt ihan luvan kanssa harrastaa, niin ei se olekaan mennyt ihan kun Strömsössä... Etenkin naisilla on käynyt niin, että kun on siihen asti ajatellut seksin (soolo- ja kaiken muunkin seksin) olevan kamala synti, niin ei se heti muutukaan muuksi, vaikka ns. lupa siihen onkin. Eli se tuntuu edelleen "likaiselta" ja väärältä. Lisäksi omaa anatomiaa ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan, että esim. millaisesta kosketuksesta itse pitää, hellästä vai vähän rajummasta, yms. Joskus luin jutun, jossa samanlaisista olosuhteista lähtöisin oleva nainen kertoi oman tarinansa. Yhdyntä ei ollut onnistunut n. vuoteen, koska naisella ilmeni hankala vaginismus, eli emätinkouristus. Sisään ei mennyt yhtään mikään, ei edes pikkusormi. Tarvittiin pitkä terapia ja "käytännön harjoittelu ", ennen kuin yhdyntä onnistui. Pari pysyi yhdessä, mutta nainen oli sitä mieltä, että jos olisi tiennyt mitä tuleman pitää, niin olisi toiminut aivan toisin. Hän kritisoi suuresti "True love waits" - liikettä ja oli sitä mieltä, ettei se toimi. Mutta kukin tyylillään. Jos lehtijutun pari on tyytyväinen ratkaisuunsa ja onnellisia, niin mikäs siinä. Olisi kuitenkin hyvä muistaa tämä toinenkin puoli.

Ihminen joka pidättäytyy esiaviollisesta seksistä ainoastaan Jumala suhteensa vuoksi, eikä esim jonkun yhteisön painostuksesta, ei koskaan ole ajatellut seksin olevan likaista ja väärää.

Raamattu ei opeta seksin olevan likaista ja väärää, haa nimenomaan se opettaa seksinnolevan iloinen ja ihana Jumalan lahja miehen ja naisen väliseen avioliittoon.

Jos siis kyseessä on elävässä ja terveessä Raamatun mukaisessa uskossa oleva henkilö, ei hänellä ole mitään negatiivisia ajatuksia tai traumoja seksin liittyen.

"Lisäksi omaa anatomia ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan millaisesta kosketuksesta tykkää..."

Voi herran pojat mikä kommentti. Siihenhän ei oikeasti kovin montaa sekunttia tarvita, kun sekä mies että nainen huomaavat onko kyseinen kosketus mieleistä vai ei. Avioliittoon seksiä odottanut pari on tietysti avoin ja innokas aiheen tiimoilta, joten asiaan perehtyminen on iloinen asia. Yhtä lailla seksia useiden kumppaneiden kanssa harrastaneet opettelevat toisen koskettamista uudestaan uuden kumppanin kanssa, koska kaikki ei tykkää kaikesta. Ei kannata väkisin yrittää nähdä ongelmaa siellä, missä sitä ei todellakaan ole.

Lisäksi esimerkkisi emätinkouristuksesta kärsivästä naisesta on aika marginali, eli tuolla perusteella kenenkään ei koskaan kannata saadesim ensimmäistäkään orgasmia, sitä kun ei etukäteen voi tietää laukaiseeko se joka kerta massiivisen migreenin, niin kuin joillakin laukasee.

Oman aviomieheni kanssa emme valitettavasti olleet neitsyitä avioliittoon mennessämme. Tulimme molemmt uskoon vasta uikuisiällä, ja eletty elämä jättää kehen tahansa jäljet. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut mielenkiintoista ja ihanaa aloittaa seksielämä vasta avioliitossa.

Raamatun mukaan seksi on avioliitossa yhteinen asia, niinkuin Raamattu sanoo että "miehen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaa naisen, ja naisen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaan miehen"

Olisi ollut kiva saada kokea se Jumalan tarkoittama seksielämä, missä sekä omani että mieheni seksuaalisuus olisi muodostunut ja kehittynyt ainoastaan mein yhteisistä haluista, ja siitä mikä on minulle hyvää ja mikä hänelle.

Kannustan kaikkia, mutta varsinkin uskovia, säästämään seksielämänsä vain avioliittoon. Kun seksi on erityistä ja vain yhden kumppanin kanssa toteutettavaa, se toimii sinä erityisenä parisuhteen liimana, miksi Jumala osiltaan on sen ihmisille luonut.

Tuossa on ongelmana se, että uskovaista yhteisöä ja sitä omaa uskoa on useimmiten hyvin vaikea erottaa toisistaan jos on syntynyt tuohon yhteisöön. Sinä tulit uskoon myöhemmin ja pystyt arvioimaan tilannetta aikuisen näkökulmasta ilman, että olisit kokenut uskovaisten seksuaalikasvatuksen ja siihen usein liittyvän pelottelun ja painostuksen, joka voi jäädä loppuiäksi kalvamaan ja vaikeuttamaan seksielämää. Uskovaiset oman kokemukseni mukaan haluavat kyllä hyvää lähimmilleen ja he ajattelevat omien lähtökohtiensa olevan oikeutettuja ja johtavan lopulta parhaaseen lopputulokseen, mutta samalla he voivat hyvinkin vahvasti kasvattaa lapsensa uskomaan, että muu kuin heidän totuutensa on täyttä syntiä ja siitä tulee tuntea pahaa oloa. Näin myös esiavioillisen seksin ja seksistä nauttimisen kanssa, lapsi tai nuorihan voisi muuten intoutua kaikenlaisiin kokeiluihin jollei ole syvälle iskostettu ettei sellaista kuulu tehdä. Ei tarvitse olla mikään kultti, että näin tapahtuu. Riittää että on vanhemmat, jotka yrittää kasvattaa lastaan uskoon ja jotka uskovat, että seksi on vain avioliittoon kuuluva asia.

Kosketusta pitää harjoitella aika pitkään, ennen kuin oikeasti tietää mistä nauttii ja erottaa sen siitä, mistä kuvittelee että kuuluu nauttia. Oma juttunsa on sitten ohjata se kumppani tekemään itselleen asioita sen mukaan, mikä tuntuu sillä hetkellä hyvältä. Vastaavasti kestää myös hetki opetella koskemaan omaan kumppaniin sopivalla tavalla, vaikka kumppani kertoisikin mistä pitää. Tuohon menee huomattavasti enemmän kuin pari sekuntia. Tämä lienee ollut sinullekin helpompaa, et kuitenkaan ollut täysin kokematon kun aloitit miehesi kanssa seksin harrastamisen.

Ymmärrän sen pointin, että elämä usko yhteisössä mikä on vinoutunut Raamatun opetuksesta, voi olla todella epätervettä ja traumatisoivaa. Senpä vuoksi korostankin, että uskovan auktoriteetti tulee olla Raamatussa, ei kenenkään saarnaajan tai yhteisöjen opeissa.

Uskovat todella haluavat pelkkää hyvä lähimmäisilleen, mutta heidän näkökulmastaan esiaviollinen seksi on synti ja vahingoittavaa, huolimatta siitä uskooko esim oma lapsi siihen vai ei. Miten he voisivat opettaa mitään muuta? Vastakkain ovat sitten ne opetukset, kun esim liberaali vanhempi opettaa että seksi on terveyttä edistävää ja hyvä juttu kunhan ehkäisy on kunnossa tms. Kaksi uskomukseen pohjautuvaa opetusta, mitä ovat vahingollisia jos kysytään vastapuolelta. Kaikki kasvattaa lapsensa joka tapauksessa omien uskomuksiensa ja arvojensa pohjalta.

Kosketuksesta, että tietenkin sitä pitää harjoitella, ja jokaisen kumppanin kanssa joka tapauksessa on jotain erilaista. Ei se, että hyvä seksi vaatii harjoittelu, ole syy harrastaa seksiä monien kanssa. Kyllä yhden kanssa harjoittelussa opitaan yhtä lailla sitä seksiä. Sitähän opetellaan juuri niin kauan että omasta mielestä tuntuu riittävän hyvältä. Mikä ongelma tässä on?

Tuo lihavoitu teksti on nimenomaan se syy, minkä vuoksi uskovaiset vanhemmat voivat tahattomasti aiheuttaa lapsilleen ongelmia avioelämässä, jos nämä sisäistävät vanhempien opetuksen esiaviollisen seksin pahuudesta ja yhdistävät seksin syntiin ennen avioliittoa. Toki ymmärrän mikä vanhempien ajatus tuossa taustalla on ja heidän näkökulmastaan tilanne ei ole niin vakava, mutta jos niitä ongelmia siellä aviovuoteessa sitten syntyy niin ei kai siitä voi muuta syyttää kuin kasvatusta jos siitä seksin paheellisuudesta ei pääse heittämällä avioseksin taivaallisuuteen. Tuohon ei käsittääkseni tarvita mitään vinoutunutta Raamatun tulkintaa, kunhan nyt vain opettaa lapselle ettei seksiä tule harrastaa ennen avioliittoa. Se miten lapsi tämän sitten kasvaessaan tulkitsee ja mielessään demonisoi on oma asiansa.

Kosketukseen liittyen ongelma oli lähinnä se, että aiemmin kommentoitiin kosketuksen olevan helppo juttu ja että suunnilleen sekunneissa tietää tykkääkö jostain vai ei. Ikään kuin kosketusta ei tarvitsisi opetella ja harjoitella läpi parisuhteen ja preferenssitkin voivat muuttua iän myötä. Lisäksi jotenkin tuli tunne, että kirjoittaja oletti jokaisen tietysti tuntevan oman anatomiansa vaikka ei olisi harrastanut itsetyydytystä tai seksiä aiemmin. Todellisuudessahan näin ei ole.

Joo onhan se mahdollista, että kuka tahansa vanhempi voi huonolla/väärällä/ajattelamttomalla kasvatuksella aiheuttaa lapselleen jotain traumoja.

Pointtini olikin se, että opettamalla lapselle sekasin olevan Jumalan lahja avioliittoon, ei todellakaan olla minkään trauman rakentamisen äärellä. Uskomalla Jumalaan niinkuin Raamattu sanoo, ei aiheuteta kenellekään traumoja. Olemalla inhimillinen ja erehtyväinen vanhempi, voidaan aiheuttaa traumoja mihin tahansa osa-alueelle.

Summa summarum, kasvatuksen tuloksena tuotteuihin traunoihin ei liity seksistä pidättäytymiseen opetus, vaan se, kuinka se tehdään. Ja sehän onkin kasvattajasta kiinni, eikä uskosta.

Kommentoin koskettamista alunperin siitä syytä, että joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?

Seksin ja kosketuksen oppii jokainen. Sitä ei tarvitse "etukäteen" osata. Se ei todella ole mitään rakettitiedettä, kuten jo aiemmin kirjoitin, muutaman sekunnin perusteella saa jo hyvää osviittaa mihin suuntaan edetään.

"joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?"

Koska siinä avioliitossa ollaan sitten jumissa loppuelämä, vaikka toista ei huvittaisi koskettaa sen ekan kerran jälkeen enää ikinä. Se on se ongelma.

Jos ihminen menee naimisiin tuon vakaumuksen mukaan, häntä huvittaa koskettaa. Persoonallisuushäiriöisiä huijareita on kaikkialla, mutta tässä ei nyt keskustella niistä poikkeuksista.

Voihan se huvittaa ennen sitä ensimmäistä kertaa. Sen jälkeen tajuaa ettei sovita siltä kantilta yhteen mutta hautaan asti ollaan yhdessä kuitenkin. Sehän tuossa vakaumuksessa ihmisiä mietityttääkin, että kannattaako ostaa sikaa säkissä.

Eikö naisista yli 70% ole sellaisia, etteivät muutenkaan nauti yhdynnästä, niin mitä väliä?

Onko lähdettä tuohon? Sen olen kuullut että 60% tai yli ei saa orgasmia pelkän yhdynnän avulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on ollut kaveripiirissä näitä, jotka ovat harrastaneet seksiä vasta avioliitossa ja masturbointi on melkein kuolemansynti. Tekisi mieli sanoa, että "mitäs minä sanoin", mutta suurin osa näistä on vähän myöhemmin eronnut. Lisäksi on tapahtunut sitä, että kun sitä seksiä saa nyt ihan luvan kanssa harrastaa, niin ei se olekaan mennyt ihan kun Strömsössä... Etenkin naisilla on käynyt niin, että kun on siihen asti ajatellut seksin (soolo- ja kaiken muunkin seksin) olevan kamala synti, niin ei se heti muutukaan muuksi, vaikka ns. lupa siihen onkin. Eli se tuntuu edelleen "likaiselta" ja väärältä. Lisäksi omaa anatomiaa ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan, että esim. millaisesta kosketuksesta itse pitää, hellästä vai vähän rajummasta, yms. Joskus luin jutun, jossa samanlaisista olosuhteista lähtöisin oleva nainen kertoi oman tarinansa. Yhdyntä ei ollut onnistunut n. vuoteen, koska naisella ilmeni hankala vaginismus, eli emätinkouristus. Sisään ei mennyt yhtään mikään, ei edes pikkusormi. Tarvittiin pitkä terapia ja "käytännön harjoittelu ", ennen kuin yhdyntä onnistui. Pari pysyi yhdessä, mutta nainen oli sitä mieltä, että jos olisi tiennyt mitä tuleman pitää, niin olisi toiminut aivan toisin. Hän kritisoi suuresti "True love waits" - liikettä ja oli sitä mieltä, ettei se toimi. Mutta kukin tyylillään. Jos lehtijutun pari on tyytyväinen ratkaisuunsa ja onnellisia, niin mikäs siinä. Olisi kuitenkin hyvä muistaa tämä toinenkin puoli.

Ihminen joka pidättäytyy esiaviollisesta seksistä ainoastaan Jumala suhteensa vuoksi, eikä esim jonkun yhteisön painostuksesta, ei koskaan ole ajatellut seksin olevan likaista ja väärää.

Raamattu ei opeta seksin olevan likaista ja väärää, haa nimenomaan se opettaa seksinnolevan iloinen ja ihana Jumalan lahja miehen ja naisen väliseen avioliittoon.

Jos siis kyseessä on elävässä ja terveessä Raamatun mukaisessa uskossa oleva henkilö, ei hänellä ole mitään negatiivisia ajatuksia tai traumoja seksin liittyen.

"Lisäksi omaa anatomia ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan millaisesta kosketuksesta tykkää..."

Voi herran pojat mikä kommentti. Siihenhän ei oikeasti kovin montaa sekunttia tarvita, kun sekä mies että nainen huomaavat onko kyseinen kosketus mieleistä vai ei. Avioliittoon seksiä odottanut pari on tietysti avoin ja innokas aiheen tiimoilta, joten asiaan perehtyminen on iloinen asia. Yhtä lailla seksia useiden kumppaneiden kanssa harrastaneet opettelevat toisen koskettamista uudestaan uuden kumppanin kanssa, koska kaikki ei tykkää kaikesta. Ei kannata väkisin yrittää nähdä ongelmaa siellä, missä sitä ei todellakaan ole.

Lisäksi esimerkkisi emätinkouristuksesta kärsivästä naisesta on aika marginali, eli tuolla perusteella kenenkään ei koskaan kannata saadesim ensimmäistäkään orgasmia, sitä kun ei etukäteen voi tietää laukaiseeko se joka kerta massiivisen migreenin, niin kuin joillakin laukasee.

Oman aviomieheni kanssa emme valitettavasti olleet neitsyitä avioliittoon mennessämme. Tulimme molemmt uskoon vasta uikuisiällä, ja eletty elämä jättää kehen tahansa jäljet. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut mielenkiintoista ja ihanaa aloittaa seksielämä vasta avioliitossa.

Raamatun mukaan seksi on avioliitossa yhteinen asia, niinkuin Raamattu sanoo että "miehen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaa naisen, ja naisen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaan miehen"

Olisi ollut kiva saada kokea se Jumalan tarkoittama seksielämä, missä sekä omani että mieheni seksuaalisuus olisi muodostunut ja kehittynyt ainoastaan mein yhteisistä haluista, ja siitä mikä on minulle hyvää ja mikä hänelle.

Kannustan kaikkia, mutta varsinkin uskovia, säästämään seksielämänsä vain avioliittoon. Kun seksi on erityistä ja vain yhden kumppanin kanssa toteutettavaa, se toimii sinä erityisenä parisuhteen liimana, miksi Jumala osiltaan on sen ihmisille luonut.

Tuossa on ongelmana se, että uskovaista yhteisöä ja sitä omaa uskoa on useimmiten hyvin vaikea erottaa toisistaan jos on syntynyt tuohon yhteisöön. Sinä tulit uskoon myöhemmin ja pystyt arvioimaan tilannetta aikuisen näkökulmasta ilman, että olisit kokenut uskovaisten seksuaalikasvatuksen ja siihen usein liittyvän pelottelun ja painostuksen, joka voi jäädä loppuiäksi kalvamaan ja vaikeuttamaan seksielämää. Uskovaiset oman kokemukseni mukaan haluavat kyllä hyvää lähimmilleen ja he ajattelevat omien lähtökohtiensa olevan oikeutettuja ja johtavan lopulta parhaaseen lopputulokseen, mutta samalla he voivat hyvinkin vahvasti kasvattaa lapsensa uskomaan, että muu kuin heidän totuutensa on täyttä syntiä ja siitä tulee tuntea pahaa oloa. Näin myös esiavioillisen seksin ja seksistä nauttimisen kanssa, lapsi tai nuorihan voisi muuten intoutua kaikenlaisiin kokeiluihin jollei ole syvälle iskostettu ettei sellaista kuulu tehdä. Ei tarvitse olla mikään kultti, että näin tapahtuu. Riittää että on vanhemmat, jotka yrittää kasvattaa lastaan uskoon ja jotka uskovat, että seksi on vain avioliittoon kuuluva asia.

Kosketusta pitää harjoitella aika pitkään, ennen kuin oikeasti tietää mistä nauttii ja erottaa sen siitä, mistä kuvittelee että kuuluu nauttia. Oma juttunsa on sitten ohjata se kumppani tekemään itselleen asioita sen mukaan, mikä tuntuu sillä hetkellä hyvältä. Vastaavasti kestää myös hetki opetella koskemaan omaan kumppaniin sopivalla tavalla, vaikka kumppani kertoisikin mistä pitää. Tuohon menee huomattavasti enemmän kuin pari sekuntia. Tämä lienee ollut sinullekin helpompaa, et kuitenkaan ollut täysin kokematon kun aloitit miehesi kanssa seksin harrastamisen.

Ymmärrän sen pointin, että elämä usko yhteisössä mikä on vinoutunut Raamatun opetuksesta, voi olla todella epätervettä ja traumatisoivaa. Senpä vuoksi korostankin, että uskovan auktoriteetti tulee olla Raamatussa, ei kenenkään saarnaajan tai yhteisöjen opeissa.

Uskovat todella haluavat pelkkää hyvä lähimmäisilleen, mutta heidän näkökulmastaan esiaviollinen seksi on synti ja vahingoittavaa, huolimatta siitä uskooko esim oma lapsi siihen vai ei. Miten he voisivat opettaa mitään muuta? Vastakkain ovat sitten ne opetukset, kun esim liberaali vanhempi opettaa että seksi on terveyttä edistävää ja hyvä juttu kunhan ehkäisy on kunnossa tms. Kaksi uskomukseen pohjautuvaa opetusta, mitä ovat vahingollisia jos kysytään vastapuolelta. Kaikki kasvattaa lapsensa joka tapauksessa omien uskomuksiensa ja arvojensa pohjalta.

Kosketuksesta, että tietenkin sitä pitää harjoitella, ja jokaisen kumppanin kanssa joka tapauksessa on jotain erilaista. Ei se, että hyvä seksi vaatii harjoittelu, ole syy harrastaa seksiä monien kanssa. Kyllä yhden kanssa harjoittelussa opitaan yhtä lailla sitä seksiä. Sitähän opetellaan juuri niin kauan että omasta mielestä tuntuu riittävän hyvältä. Mikä ongelma tässä on?

Tuo lihavoitu teksti on nimenomaan se syy, minkä vuoksi uskovaiset vanhemmat voivat tahattomasti aiheuttaa lapsilleen ongelmia avioelämässä, jos nämä sisäistävät vanhempien opetuksen esiaviollisen seksin pahuudesta ja yhdistävät seksin syntiin ennen avioliittoa. Toki ymmärrän mikä vanhempien ajatus tuossa taustalla on ja heidän näkökulmastaan tilanne ei ole niin vakava, mutta jos niitä ongelmia siellä aviovuoteessa sitten syntyy niin ei kai siitä voi muuta syyttää kuin kasvatusta jos siitä seksin paheellisuudesta ei pääse heittämällä avioseksin taivaallisuuteen. Tuohon ei käsittääkseni tarvita mitään vinoutunutta Raamatun tulkintaa, kunhan nyt vain opettaa lapselle ettei seksiä tule harrastaa ennen avioliittoa. Se miten lapsi tämän sitten kasvaessaan tulkitsee ja mielessään demonisoi on oma asiansa.

Kosketukseen liittyen ongelma oli lähinnä se, että aiemmin kommentoitiin kosketuksen olevan helppo juttu ja että suunnilleen sekunneissa tietää tykkääkö jostain vai ei. Ikään kuin kosketusta ei tarvitsisi opetella ja harjoitella läpi parisuhteen ja preferenssitkin voivat muuttua iän myötä. Lisäksi jotenkin tuli tunne, että kirjoittaja oletti jokaisen tietysti tuntevan oman anatomiansa vaikka ei olisi harrastanut itsetyydytystä tai seksiä aiemmin. Todellisuudessahan näin ei ole.

Joo onhan se mahdollista, että kuka tahansa vanhempi voi huonolla/väärällä/ajattelamttomalla kasvatuksella aiheuttaa lapselleen jotain traumoja.

Pointtini olikin se, että opettamalla lapselle sekasin olevan Jumalan lahja avioliittoon, ei todellakaan olla minkään trauman rakentamisen äärellä. Uskomalla Jumalaan niinkuin Raamattu sanoo, ei aiheuteta kenellekään traumoja. Olemalla inhimillinen ja erehtyväinen vanhempi, voidaan aiheuttaa traumoja mihin tahansa osa-alueelle.

Summa summarum, kasvatuksen tuloksena tuotteuihin traunoihin ei liity seksistä pidättäytymiseen opetus, vaan se, kuinka se tehdään. Ja sehän onkin kasvattajasta kiinni, eikä uskosta.

Kommentoin koskettamista alunperin siitä syytä, että joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?

Seksin ja kosketuksen oppii jokainen. Sitä ei tarvitse "etukäteen" osata. Se ei todella ole mitään rakettitiedettä, kuten jo aiemmin kirjoitin, muutaman sekunnin perusteella saa jo hyvää osviittaa mihin suuntaan edetään.

"joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?"

Koska siinä avioliitossa ollaan sitten jumissa loppuelämä, vaikka toista ei huvittaisi koskettaa sen ekan kerran jälkeen enää ikinä. Se on se ongelma.

Jos ihminen menee naimisiin tuon vakaumuksen mukaan, häntä huvittaa koskettaa. Persoonallisuushäiriöisiä huijareita on kaikkialla, mutta tässä ei nyt keskustella niistä poikkeuksista.

Voihan se huvittaa ennen sitä ensimmäistä kertaa. Sen jälkeen tajuaa ettei sovita siltä kantilta yhteen mutta hautaan asti ollaan yhdessä kuitenkin. Sehän tuossa vakaumuksessa ihmisiä mietityttääkin, että kannattaako ostaa sikaa säkissä.

Eikö naisista yli 70% ole sellaisia, etteivät muutenkaan nauti yhdynnästä, niin mitä väliä?

Onko lähdettä tuohon? Sen olen kuullut että 60% tai yli ei saa orgasmia pelkän yhdynnän avulla.

Olen lukenut sen täällä useasti. Naiset kertoneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on ollut kaveripiirissä näitä, jotka ovat harrastaneet seksiä vasta avioliitossa ja masturbointi on melkein kuolemansynti. Tekisi mieli sanoa, että "mitäs minä sanoin", mutta suurin osa näistä on vähän myöhemmin eronnut. Lisäksi on tapahtunut sitä, että kun sitä seksiä saa nyt ihan luvan kanssa harrastaa, niin ei se olekaan mennyt ihan kun Strömsössä... Etenkin naisilla on käynyt niin, että kun on siihen asti ajatellut seksin (soolo- ja kaiken muunkin seksin) olevan kamala synti, niin ei se heti muutukaan muuksi, vaikka ns. lupa siihen onkin. Eli se tuntuu edelleen "likaiselta" ja väärältä. Lisäksi omaa anatomiaa ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan, että esim. millaisesta kosketuksesta itse pitää, hellästä vai vähän rajummasta, yms. Joskus luin jutun, jossa samanlaisista olosuhteista lähtöisin oleva nainen kertoi oman tarinansa. Yhdyntä ei ollut onnistunut n. vuoteen, koska naisella ilmeni hankala vaginismus, eli emätinkouristus. Sisään ei mennyt yhtään mikään, ei edes pikkusormi. Tarvittiin pitkä terapia ja "käytännön harjoittelu ", ennen kuin yhdyntä onnistui. Pari pysyi yhdessä, mutta nainen oli sitä mieltä, että jos olisi tiennyt mitä tuleman pitää, niin olisi toiminut aivan toisin. Hän kritisoi suuresti "True love waits" - liikettä ja oli sitä mieltä, ettei se toimi. Mutta kukin tyylillään. Jos lehtijutun pari on tyytyväinen ratkaisuunsa ja onnellisia, niin mikäs siinä. Olisi kuitenkin hyvä muistaa tämä toinenkin puoli.

Ihminen joka pidättäytyy esiaviollisesta seksistä ainoastaan Jumala suhteensa vuoksi, eikä esim jonkun yhteisön painostuksesta, ei koskaan ole ajatellut seksin olevan likaista ja väärää.

Raamattu ei opeta seksin olevan likaista ja väärää, haa nimenomaan se opettaa seksinnolevan iloinen ja ihana Jumalan lahja miehen ja naisen väliseen avioliittoon.

Jos siis kyseessä on elävässä ja terveessä Raamatun mukaisessa uskossa oleva henkilö, ei hänellä ole mitään negatiivisia ajatuksia tai traumoja seksin liittyen.

"Lisäksi omaa anatomia ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan millaisesta kosketuksesta tykkää..."

Voi herran pojat mikä kommentti. Siihenhän ei oikeasti kovin montaa sekunttia tarvita, kun sekä mies että nainen huomaavat onko kyseinen kosketus mieleistä vai ei. Avioliittoon seksiä odottanut pari on tietysti avoin ja innokas aiheen tiimoilta, joten asiaan perehtyminen on iloinen asia. Yhtä lailla seksia useiden kumppaneiden kanssa harrastaneet opettelevat toisen koskettamista uudestaan uuden kumppanin kanssa, koska kaikki ei tykkää kaikesta. Ei kannata väkisin yrittää nähdä ongelmaa siellä, missä sitä ei todellakaan ole.

Lisäksi esimerkkisi emätinkouristuksesta kärsivästä naisesta on aika marginali, eli tuolla perusteella kenenkään ei koskaan kannata saadesim ensimmäistäkään orgasmia, sitä kun ei etukäteen voi tietää laukaiseeko se joka kerta massiivisen migreenin, niin kuin joillakin laukasee.

Oman aviomieheni kanssa emme valitettavasti olleet neitsyitä avioliittoon mennessämme. Tulimme molemmt uskoon vasta uikuisiällä, ja eletty elämä jättää kehen tahansa jäljet. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut mielenkiintoista ja ihanaa aloittaa seksielämä vasta avioliitossa.

Raamatun mukaan seksi on avioliitossa yhteinen asia, niinkuin Raamattu sanoo että "miehen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaa naisen, ja naisen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaan miehen"

Olisi ollut kiva saada kokea se Jumalan tarkoittama seksielämä, missä sekä omani että mieheni seksuaalisuus olisi muodostunut ja kehittynyt ainoastaan mein yhteisistä haluista, ja siitä mikä on minulle hyvää ja mikä hänelle.

Kannustan kaikkia, mutta varsinkin uskovia, säästämään seksielämänsä vain avioliittoon. Kun seksi on erityistä ja vain yhden kumppanin kanssa toteutettavaa, se toimii sinä erityisenä parisuhteen liimana, miksi Jumala osiltaan on sen ihmisille luonut.

Tuossa on ongelmana se, että uskovaista yhteisöä ja sitä omaa uskoa on useimmiten hyvin vaikea erottaa toisistaan jos on syntynyt tuohon yhteisöön. Sinä tulit uskoon myöhemmin ja pystyt arvioimaan tilannetta aikuisen näkökulmasta ilman, että olisit kokenut uskovaisten seksuaalikasvatuksen ja siihen usein liittyvän pelottelun ja painostuksen, joka voi jäädä loppuiäksi kalvamaan ja vaikeuttamaan seksielämää. Uskovaiset oman kokemukseni mukaan haluavat kyllä hyvää lähimmilleen ja he ajattelevat omien lähtökohtiensa olevan oikeutettuja ja johtavan lopulta parhaaseen lopputulokseen, mutta samalla he voivat hyvinkin vahvasti kasvattaa lapsensa uskomaan, että muu kuin heidän totuutensa on täyttä syntiä ja siitä tulee tuntea pahaa oloa. Näin myös esiavioillisen seksin ja seksistä nauttimisen kanssa, lapsi tai nuorihan voisi muuten intoutua kaikenlaisiin kokeiluihin jollei ole syvälle iskostettu ettei sellaista kuulu tehdä. Ei tarvitse olla mikään kultti, että näin tapahtuu. Riittää että on vanhemmat, jotka yrittää kasvattaa lastaan uskoon ja jotka uskovat, että seksi on vain avioliittoon kuuluva asia.

Kosketusta pitää harjoitella aika pitkään, ennen kuin oikeasti tietää mistä nauttii ja erottaa sen siitä, mistä kuvittelee että kuuluu nauttia. Oma juttunsa on sitten ohjata se kumppani tekemään itselleen asioita sen mukaan, mikä tuntuu sillä hetkellä hyvältä. Vastaavasti kestää myös hetki opetella koskemaan omaan kumppaniin sopivalla tavalla, vaikka kumppani kertoisikin mistä pitää. Tuohon menee huomattavasti enemmän kuin pari sekuntia. Tämä lienee ollut sinullekin helpompaa, et kuitenkaan ollut täysin kokematon kun aloitit miehesi kanssa seksin harrastamisen.

Ymmärrän sen pointin, että elämä usko yhteisössä mikä on vinoutunut Raamatun opetuksesta, voi olla todella epätervettä ja traumatisoivaa. Senpä vuoksi korostankin, että uskovan auktoriteetti tulee olla Raamatussa, ei kenenkään saarnaajan tai yhteisöjen opeissa.

Uskovat todella haluavat pelkkää hyvä lähimmäisilleen, mutta heidän näkökulmastaan esiaviollinen seksi on synti ja vahingoittavaa, huolimatta siitä uskooko esim oma lapsi siihen vai ei. Miten he voisivat opettaa mitään muuta? Vastakkain ovat sitten ne opetukset, kun esim liberaali vanhempi opettaa että seksi on terveyttä edistävää ja hyvä juttu kunhan ehkäisy on kunnossa tms. Kaksi uskomukseen pohjautuvaa opetusta, mitä ovat vahingollisia jos kysytään vastapuolelta. Kaikki kasvattaa lapsensa joka tapauksessa omien uskomuksiensa ja arvojensa pohjalta.

Kosketuksesta, että tietenkin sitä pitää harjoitella, ja jokaisen kumppanin kanssa joka tapauksessa on jotain erilaista. Ei se, että hyvä seksi vaatii harjoittelu, ole syy harrastaa seksiä monien kanssa. Kyllä yhden kanssa harjoittelussa opitaan yhtä lailla sitä seksiä. Sitähän opetellaan juuri niin kauan että omasta mielestä tuntuu riittävän hyvältä. Mikä ongelma tässä on?

Tuo lihavoitu teksti on nimenomaan se syy, minkä vuoksi uskovaiset vanhemmat voivat tahattomasti aiheuttaa lapsilleen ongelmia avioelämässä, jos nämä sisäistävät vanhempien opetuksen esiaviollisen seksin pahuudesta ja yhdistävät seksin syntiin ennen avioliittoa. Toki ymmärrän mikä vanhempien ajatus tuossa taustalla on ja heidän näkökulmastaan tilanne ei ole niin vakava, mutta jos niitä ongelmia siellä aviovuoteessa sitten syntyy niin ei kai siitä voi muuta syyttää kuin kasvatusta jos siitä seksin paheellisuudesta ei pääse heittämällä avioseksin taivaallisuuteen. Tuohon ei käsittääkseni tarvita mitään vinoutunutta Raamatun tulkintaa, kunhan nyt vain opettaa lapselle ettei seksiä tule harrastaa ennen avioliittoa. Se miten lapsi tämän sitten kasvaessaan tulkitsee ja mielessään demonisoi on oma asiansa.

Kosketukseen liittyen ongelma oli lähinnä se, että aiemmin kommentoitiin kosketuksen olevan helppo juttu ja että suunnilleen sekunneissa tietää tykkääkö jostain vai ei. Ikään kuin kosketusta ei tarvitsisi opetella ja harjoitella läpi parisuhteen ja preferenssitkin voivat muuttua iän myötä. Lisäksi jotenkin tuli tunne, että kirjoittaja oletti jokaisen tietysti tuntevan oman anatomiansa vaikka ei olisi harrastanut itsetyydytystä tai seksiä aiemmin. Todellisuudessahan näin ei ole.

Joo onhan se mahdollista, että kuka tahansa vanhempi voi huonolla/väärällä/ajattelamttomalla kasvatuksella aiheuttaa lapselleen jotain traumoja.

Pointtini olikin se, että opettamalla lapselle sekasin olevan Jumalan lahja avioliittoon, ei todellakaan olla minkään trauman rakentamisen äärellä. Uskomalla Jumalaan niinkuin Raamattu sanoo, ei aiheuteta kenellekään traumoja. Olemalla inhimillinen ja erehtyväinen vanhempi, voidaan aiheuttaa traumoja mihin tahansa osa-alueelle.

Summa summarum, kasvatuksen tuloksena tuotteuihin traunoihin ei liity seksistä pidättäytymiseen opetus, vaan se, kuinka se tehdään. Ja sehän onkin kasvattajasta kiinni, eikä uskosta.

Kommentoin koskettamista alunperin siitä syytä, että joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?

Seksin ja kosketuksen oppii jokainen. Sitä ei tarvitse "etukäteen" osata. Se ei todella ole mitään rakettitiedettä, kuten jo aiemmin kirjoitin, muutaman sekunnin perusteella saa jo hyvää osviittaa mihin suuntaan edetään.

"joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?"

Koska siinä avioliitossa ollaan sitten jumissa loppuelämä, vaikka toista ei huvittaisi koskettaa sen ekan kerran jälkeen enää ikinä. Se on se ongelma.

Jos ihminen menee naimisiin tuon vakaumuksen mukaan, häntä huvittaa koskettaa. Persoonallisuushäiriöisiä huijareita on kaikkialla, mutta tässä ei nyt keskustella niistä poikkeuksista.

Voihan se huvittaa ennen sitä ensimmäistä kertaa. Sen jälkeen tajuaa ettei sovita siltä kantilta yhteen mutta hautaan asti ollaan yhdessä kuitenkin. Sehän tuossa vakaumuksessa ihmisiä mietityttääkin, että kannattaako ostaa sikaa säkissä.

Eikö naisista yli 70% ole sellaisia, etteivät muutenkaan nauti yhdynnästä, niin mitä väliä?

Ihan kuin oltaisiin saatu tässä kommentissa kiteytymään joku perimmäinen ajatus keskustelun takana. Ihan sama vaikka ei osaisi koskettaa, tai kiinnostaisi koskettaa oikein, koska eihän seitsemän naista kymmenestä siitä nauti muutenkaan. Mitä ihmettä?!? Näinkö se avioelämä sitten toteutuu kaiken yhteensopivuuden ja koetun rakkauden jälkeen, että kun sitä seksiä viimein saa harrastaa ja todetaan että hitto en ikävä kyllä tykännyt tästä niin paljon kuin kuvittelin ja nyt olen lupautunut tähän elämäni loppuun asti, niin on ok jättää puoliso kaipaamaan sitä mitä itse ei voi antaa? Vai ollaanko sitten velvollisuudesta petipuuhissa vaikka oma nautinto on mitä on ja koko homma alkaa vähitellen inhottamaan tai turhauttamaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on ollut kaveripiirissä näitä, jotka ovat harrastaneet seksiä vasta avioliitossa ja masturbointi on melkein kuolemansynti. Tekisi mieli sanoa, että "mitäs minä sanoin", mutta suurin osa näistä on vähän myöhemmin eronnut. Lisäksi on tapahtunut sitä, että kun sitä seksiä saa nyt ihan luvan kanssa harrastaa, niin ei se olekaan mennyt ihan kun Strömsössä... Etenkin naisilla on käynyt niin, että kun on siihen asti ajatellut seksin (soolo- ja kaiken muunkin seksin) olevan kamala synti, niin ei se heti muutukaan muuksi, vaikka ns. lupa siihen onkin. Eli se tuntuu edelleen "likaiselta" ja väärältä. Lisäksi omaa anatomiaa ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan, että esim. millaisesta kosketuksesta itse pitää, hellästä vai vähän rajummasta, yms. Joskus luin jutun, jossa samanlaisista olosuhteista lähtöisin oleva nainen kertoi oman tarinansa. Yhdyntä ei ollut onnistunut n. vuoteen, koska naisella ilmeni hankala vaginismus, eli emätinkouristus. Sisään ei mennyt yhtään mikään, ei edes pikkusormi. Tarvittiin pitkä terapia ja "käytännön harjoittelu ", ennen kuin yhdyntä onnistui. Pari pysyi yhdessä, mutta nainen oli sitä mieltä, että jos olisi tiennyt mitä tuleman pitää, niin olisi toiminut aivan toisin. Hän kritisoi suuresti "True love waits" - liikettä ja oli sitä mieltä, ettei se toimi. Mutta kukin tyylillään. Jos lehtijutun pari on tyytyväinen ratkaisuunsa ja onnellisia, niin mikäs siinä. Olisi kuitenkin hyvä muistaa tämä toinenkin puoli.

Ihminen joka pidättäytyy esiaviollisesta seksistä ainoastaan Jumala suhteensa vuoksi, eikä esim jonkun yhteisön painostuksesta, ei koskaan ole ajatellut seksin olevan likaista ja väärää.

Raamattu ei opeta seksin olevan likaista ja väärää, haa nimenomaan se opettaa seksinnolevan iloinen ja ihana Jumalan lahja miehen ja naisen väliseen avioliittoon.

Jos siis kyseessä on elävässä ja terveessä Raamatun mukaisessa uskossa oleva henkilö, ei hänellä ole mitään negatiivisia ajatuksia tai traumoja seksin liittyen.

"Lisäksi omaa anatomia ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan millaisesta kosketuksesta tykkää..."

Voi herran pojat mikä kommentti. Siihenhän ei oikeasti kovin montaa sekunttia tarvita, kun sekä mies että nainen huomaavat onko kyseinen kosketus mieleistä vai ei. Avioliittoon seksiä odottanut pari on tietysti avoin ja innokas aiheen tiimoilta, joten asiaan perehtyminen on iloinen asia. Yhtä lailla seksia useiden kumppaneiden kanssa harrastaneet opettelevat toisen koskettamista uudestaan uuden kumppanin kanssa, koska kaikki ei tykkää kaikesta. Ei kannata väkisin yrittää nähdä ongelmaa siellä, missä sitä ei todellakaan ole.

Lisäksi esimerkkisi emätinkouristuksesta kärsivästä naisesta on aika marginali, eli tuolla perusteella kenenkään ei koskaan kannata saadesim ensimmäistäkään orgasmia, sitä kun ei etukäteen voi tietää laukaiseeko se joka kerta massiivisen migreenin, niin kuin joillakin laukasee.

Oman aviomieheni kanssa emme valitettavasti olleet neitsyitä avioliittoon mennessämme. Tulimme molemmt uskoon vasta uikuisiällä, ja eletty elämä jättää kehen tahansa jäljet. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut mielenkiintoista ja ihanaa aloittaa seksielämä vasta avioliitossa.

Raamatun mukaan seksi on avioliitossa yhteinen asia, niinkuin Raamattu sanoo että "miehen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaa naisen, ja naisen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaan miehen"

Olisi ollut kiva saada kokea se Jumalan tarkoittama seksielämä, missä sekä omani että mieheni seksuaalisuus olisi muodostunut ja kehittynyt ainoastaan mein yhteisistä haluista, ja siitä mikä on minulle hyvää ja mikä hänelle.

Kannustan kaikkia, mutta varsinkin uskovia, säästämään seksielämänsä vain avioliittoon. Kun seksi on erityistä ja vain yhden kumppanin kanssa toteutettavaa, se toimii sinä erityisenä parisuhteen liimana, miksi Jumala osiltaan on sen ihmisille luonut.

Tuossa on ongelmana se, että uskovaista yhteisöä ja sitä omaa uskoa on useimmiten hyvin vaikea erottaa toisistaan jos on syntynyt tuohon yhteisöön. Sinä tulit uskoon myöhemmin ja pystyt arvioimaan tilannetta aikuisen näkökulmasta ilman, että olisit kokenut uskovaisten seksuaalikasvatuksen ja siihen usein liittyvän pelottelun ja painostuksen, joka voi jäädä loppuiäksi kalvamaan ja vaikeuttamaan seksielämää. Uskovaiset oman kokemukseni mukaan haluavat kyllä hyvää lähimmilleen ja he ajattelevat omien lähtökohtiensa olevan oikeutettuja ja johtavan lopulta parhaaseen lopputulokseen, mutta samalla he voivat hyvinkin vahvasti kasvattaa lapsensa uskomaan, että muu kuin heidän totuutensa on täyttä syntiä ja siitä tulee tuntea pahaa oloa. Näin myös esiavioillisen seksin ja seksistä nauttimisen kanssa, lapsi tai nuorihan voisi muuten intoutua kaikenlaisiin kokeiluihin jollei ole syvälle iskostettu ettei sellaista kuulu tehdä. Ei tarvitse olla mikään kultti, että näin tapahtuu. Riittää että on vanhemmat, jotka yrittää kasvattaa lastaan uskoon ja jotka uskovat, että seksi on vain avioliittoon kuuluva asia.

Kosketusta pitää harjoitella aika pitkään, ennen kuin oikeasti tietää mistä nauttii ja erottaa sen siitä, mistä kuvittelee että kuuluu nauttia. Oma juttunsa on sitten ohjata se kumppani tekemään itselleen asioita sen mukaan, mikä tuntuu sillä hetkellä hyvältä. Vastaavasti kestää myös hetki opetella koskemaan omaan kumppaniin sopivalla tavalla, vaikka kumppani kertoisikin mistä pitää. Tuohon menee huomattavasti enemmän kuin pari sekuntia. Tämä lienee ollut sinullekin helpompaa, et kuitenkaan ollut täysin kokematon kun aloitit miehesi kanssa seksin harrastamisen.

Ymmärrän sen pointin, että elämä usko yhteisössä mikä on vinoutunut Raamatun opetuksesta, voi olla todella epätervettä ja traumatisoivaa. Senpä vuoksi korostankin, että uskovan auktoriteetti tulee olla Raamatussa, ei kenenkään saarnaajan tai yhteisöjen opeissa.

Uskovat todella haluavat pelkkää hyvä lähimmäisilleen, mutta heidän näkökulmastaan esiaviollinen seksi on synti ja vahingoittavaa, huolimatta siitä uskooko esim oma lapsi siihen vai ei. Miten he voisivat opettaa mitään muuta? Vastakkain ovat sitten ne opetukset, kun esim liberaali vanhempi opettaa että seksi on terveyttä edistävää ja hyvä juttu kunhan ehkäisy on kunnossa tms. Kaksi uskomukseen pohjautuvaa opetusta, mitä ovat vahingollisia jos kysytään vastapuolelta. Kaikki kasvattaa lapsensa joka tapauksessa omien uskomuksiensa ja arvojensa pohjalta.

Kosketuksesta, että tietenkin sitä pitää harjoitella, ja jokaisen kumppanin kanssa joka tapauksessa on jotain erilaista. Ei se, että hyvä seksi vaatii harjoittelu, ole syy harrastaa seksiä monien kanssa. Kyllä yhden kanssa harjoittelussa opitaan yhtä lailla sitä seksiä. Sitähän opetellaan juuri niin kauan että omasta mielestä tuntuu riittävän hyvältä. Mikä ongelma tässä on?

Tuo lihavoitu teksti on nimenomaan se syy, minkä vuoksi uskovaiset vanhemmat voivat tahattomasti aiheuttaa lapsilleen ongelmia avioelämässä, jos nämä sisäistävät vanhempien opetuksen esiaviollisen seksin pahuudesta ja yhdistävät seksin syntiin ennen avioliittoa. Toki ymmärrän mikä vanhempien ajatus tuossa taustalla on ja heidän näkökulmastaan tilanne ei ole niin vakava, mutta jos niitä ongelmia siellä aviovuoteessa sitten syntyy niin ei kai siitä voi muuta syyttää kuin kasvatusta jos siitä seksin paheellisuudesta ei pääse heittämällä avioseksin taivaallisuuteen. Tuohon ei käsittääkseni tarvita mitään vinoutunutta Raamatun tulkintaa, kunhan nyt vain opettaa lapselle ettei seksiä tule harrastaa ennen avioliittoa. Se miten lapsi tämän sitten kasvaessaan tulkitsee ja mielessään demonisoi on oma asiansa.

Kosketukseen liittyen ongelma oli lähinnä se, että aiemmin kommentoitiin kosketuksen olevan helppo juttu ja että suunnilleen sekunneissa tietää tykkääkö jostain vai ei. Ikään kuin kosketusta ei tarvitsisi opetella ja harjoitella läpi parisuhteen ja preferenssitkin voivat muuttua iän myötä. Lisäksi jotenkin tuli tunne, että kirjoittaja oletti jokaisen tietysti tuntevan oman anatomiansa vaikka ei olisi harrastanut itsetyydytystä tai seksiä aiemmin. Todellisuudessahan näin ei ole.

Joo onhan se mahdollista, että kuka tahansa vanhempi voi huonolla/väärällä/ajattelamttomalla kasvatuksella aiheuttaa lapselleen jotain traumoja.

Pointtini olikin se, että opettamalla lapselle sekasin olevan Jumalan lahja avioliittoon, ei todellakaan olla minkään trauman rakentamisen äärellä. Uskomalla Jumalaan niinkuin Raamattu sanoo, ei aiheuteta kenellekään traumoja. Olemalla inhimillinen ja erehtyväinen vanhempi, voidaan aiheuttaa traumoja mihin tahansa osa-alueelle.

Summa summarum, kasvatuksen tuloksena tuotteuihin traunoihin ei liity seksistä pidättäytymiseen opetus, vaan se, kuinka se tehdään. Ja sehän onkin kasvattajasta kiinni, eikä uskosta.

Kommentoin koskettamista alunperin siitä syytä, että joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?

Seksin ja kosketuksen oppii jokainen. Sitä ei tarvitse "etukäteen" osata. Se ei todella ole mitään rakettitiedettä, kuten jo aiemmin kirjoitin, muutaman sekunnin perusteella saa jo hyvää osviittaa mihin suuntaan edetään.

"joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?"

Koska siinä avioliitossa ollaan sitten jumissa loppuelämä, vaikka toista ei huvittaisi koskettaa sen ekan kerran jälkeen enää ikinä. Se on se ongelma.

Jos ihminen menee naimisiin tuon vakaumuksen mukaan, häntä huvittaa koskettaa. Persoonallisuushäiriöisiä huijareita on kaikkialla, mutta tässä ei nyt keskustella niistä poikkeuksista.

Voihan se huvittaa ennen sitä ensimmäistä kertaa. Sen jälkeen tajuaa ettei sovita siltä kantilta yhteen mutta hautaan asti ollaan yhdessä kuitenkin. Sehän tuossa vakaumuksessa ihmisiä mietityttääkin, että kannattaako ostaa sikaa säkissä.

Eikö naisista yli 70% ole sellaisia, etteivät muutenkaan nauti yhdynnästä, niin mitä väliä?

Ihan kuin oltaisiin saatu tässä kommentissa kiteytymään joku perimmäinen ajatus keskustelun takana. Ihan sama vaikka ei osaisi koskettaa, tai kiinnostaisi koskettaa oikein, koska eihän seitsemän naista kymmenestä siitä nauti muutenkaan. Mitä ihmettä?!? Näinkö se avioelämä sitten toteutuu kaiken yhteensopivuuden ja koetun rakkauden jälkeen, että kun sitä seksiä viimein saa harrastaa ja todetaan että hitto en ikävä kyllä tykännyt tästä niin paljon kuin kuvittelin ja nyt olen lupautunut tähän elämäni loppuun asti, niin on ok jättää puoliso kaipaamaan sitä mitä itse ei voi antaa? Vai ollaanko sitten velvollisuudesta petipuuhissa vaikka oma nautinto on mitä on ja koko homma alkaa vähitellen inhottamaan tai turhauttamaan?

Jostain ihmeen syystä nuo 70% naisista kuitenkin harrastavat seksiä, mutta kertomansa mukaan sitten näytelevät orgasminsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on ollut kaveripiirissä näitä, jotka ovat harrastaneet seksiä vasta avioliitossa ja masturbointi on melkein kuolemansynti. Tekisi mieli sanoa, että "mitäs minä sanoin", mutta suurin osa näistä on vähän myöhemmin eronnut. Lisäksi on tapahtunut sitä, että kun sitä seksiä saa nyt ihan luvan kanssa harrastaa, niin ei se olekaan mennyt ihan kun Strömsössä... Etenkin naisilla on käynyt niin, että kun on siihen asti ajatellut seksin (soolo- ja kaiken muunkin seksin) olevan kamala synti, niin ei se heti muutukaan muuksi, vaikka ns. lupa siihen onkin. Eli se tuntuu edelleen "likaiselta" ja väärältä. Lisäksi omaa anatomiaa ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan, että esim. millaisesta kosketuksesta itse pitää, hellästä vai vähän rajummasta, yms. Joskus luin jutun, jossa samanlaisista olosuhteista lähtöisin oleva nainen kertoi oman tarinansa. Yhdyntä ei ollut onnistunut n. vuoteen, koska naisella ilmeni hankala vaginismus, eli emätinkouristus. Sisään ei mennyt yhtään mikään, ei edes pikkusormi. Tarvittiin pitkä terapia ja "käytännön harjoittelu ", ennen kuin yhdyntä onnistui. Pari pysyi yhdessä, mutta nainen oli sitä mieltä, että jos olisi tiennyt mitä tuleman pitää, niin olisi toiminut aivan toisin. Hän kritisoi suuresti "True love waits" - liikettä ja oli sitä mieltä, ettei se toimi. Mutta kukin tyylillään. Jos lehtijutun pari on tyytyväinen ratkaisuunsa ja onnellisia, niin mikäs siinä. Olisi kuitenkin hyvä muistaa tämä toinenkin puoli.

Ihminen joka pidättäytyy esiaviollisesta seksistä ainoastaan Jumala suhteensa vuoksi, eikä esim jonkun yhteisön painostuksesta, ei koskaan ole ajatellut seksin olevan likaista ja väärää.

Raamattu ei opeta seksin olevan likaista ja väärää, haa nimenomaan se opettaa seksinnolevan iloinen ja ihana Jumalan lahja miehen ja naisen väliseen avioliittoon.

Jos siis kyseessä on elävässä ja terveessä Raamatun mukaisessa uskossa oleva henkilö, ei hänellä ole mitään negatiivisia ajatuksia tai traumoja seksin liittyen.

"Lisäksi omaa anatomia ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan millaisesta kosketuksesta tykkää..."

Voi herran pojat mikä kommentti. Siihenhän ei oikeasti kovin montaa sekunttia tarvita, kun sekä mies että nainen huomaavat onko kyseinen kosketus mieleistä vai ei. Avioliittoon seksiä odottanut pari on tietysti avoin ja innokas aiheen tiimoilta, joten asiaan perehtyminen on iloinen asia. Yhtä lailla seksia useiden kumppaneiden kanssa harrastaneet opettelevat toisen koskettamista uudestaan uuden kumppanin kanssa, koska kaikki ei tykkää kaikesta. Ei kannata väkisin yrittää nähdä ongelmaa siellä, missä sitä ei todellakaan ole.

Lisäksi esimerkkisi emätinkouristuksesta kärsivästä naisesta on aika marginali, eli tuolla perusteella kenenkään ei koskaan kannata saadesim ensimmäistäkään orgasmia, sitä kun ei etukäteen voi tietää laukaiseeko se joka kerta massiivisen migreenin, niin kuin joillakin laukasee.

Oman aviomieheni kanssa emme valitettavasti olleet neitsyitä avioliittoon mennessämme. Tulimme molemmt uskoon vasta uikuisiällä, ja eletty elämä jättää kehen tahansa jäljet. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut mielenkiintoista ja ihanaa aloittaa seksielämä vasta avioliitossa.

Raamatun mukaan seksi on avioliitossa yhteinen asia, niinkuin Raamattu sanoo että "miehen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaa naisen, ja naisen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaan miehen"

Olisi ollut kiva saada kokea se Jumalan tarkoittama seksielämä, missä sekä omani että mieheni seksuaalisuus olisi muodostunut ja kehittynyt ainoastaan mein yhteisistä haluista, ja siitä mikä on minulle hyvää ja mikä hänelle.

Kannustan kaikkia, mutta varsinkin uskovia, säästämään seksielämänsä vain avioliittoon. Kun seksi on erityistä ja vain yhden kumppanin kanssa toteutettavaa, se toimii sinä erityisenä parisuhteen liimana, miksi Jumala osiltaan on sen ihmisille luonut.

Tuossa on ongelmana se, että uskovaista yhteisöä ja sitä omaa uskoa on useimmiten hyvin vaikea erottaa toisistaan jos on syntynyt tuohon yhteisöön. Sinä tulit uskoon myöhemmin ja pystyt arvioimaan tilannetta aikuisen näkökulmasta ilman, että olisit kokenut uskovaisten seksuaalikasvatuksen ja siihen usein liittyvän pelottelun ja painostuksen, joka voi jäädä loppuiäksi kalvamaan ja vaikeuttamaan seksielämää. Uskovaiset oman kokemukseni mukaan haluavat kyllä hyvää lähimmilleen ja he ajattelevat omien lähtökohtiensa olevan oikeutettuja ja johtavan lopulta parhaaseen lopputulokseen, mutta samalla he voivat hyvinkin vahvasti kasvattaa lapsensa uskomaan, että muu kuin heidän totuutensa on täyttä syntiä ja siitä tulee tuntea pahaa oloa. Näin myös esiavioillisen seksin ja seksistä nauttimisen kanssa, lapsi tai nuorihan voisi muuten intoutua kaikenlaisiin kokeiluihin jollei ole syvälle iskostettu ettei sellaista kuulu tehdä. Ei tarvitse olla mikään kultti, että näin tapahtuu. Riittää että on vanhemmat, jotka yrittää kasvattaa lastaan uskoon ja jotka uskovat, että seksi on vain avioliittoon kuuluva asia.

Kosketusta pitää harjoitella aika pitkään, ennen kuin oikeasti tietää mistä nauttii ja erottaa sen siitä, mistä kuvittelee että kuuluu nauttia. Oma juttunsa on sitten ohjata se kumppani tekemään itselleen asioita sen mukaan, mikä tuntuu sillä hetkellä hyvältä. Vastaavasti kestää myös hetki opetella koskemaan omaan kumppaniin sopivalla tavalla, vaikka kumppani kertoisikin mistä pitää. Tuohon menee huomattavasti enemmän kuin pari sekuntia. Tämä lienee ollut sinullekin helpompaa, et kuitenkaan ollut täysin kokematon kun aloitit miehesi kanssa seksin harrastamisen.

Ymmärrän sen pointin, että elämä usko yhteisössä mikä on vinoutunut Raamatun opetuksesta, voi olla todella epätervettä ja traumatisoivaa. Senpä vuoksi korostankin, että uskovan auktoriteetti tulee olla Raamatussa, ei kenenkään saarnaajan tai yhteisöjen opeissa.

Uskovat todella haluavat pelkkää hyvä lähimmäisilleen, mutta heidän näkökulmastaan esiaviollinen seksi on synti ja vahingoittavaa, huolimatta siitä uskooko esim oma lapsi siihen vai ei. Miten he voisivat opettaa mitään muuta? Vastakkain ovat sitten ne opetukset, kun esim liberaali vanhempi opettaa että seksi on terveyttä edistävää ja hyvä juttu kunhan ehkäisy on kunnossa tms. Kaksi uskomukseen pohjautuvaa opetusta, mitä ovat vahingollisia jos kysytään vastapuolelta. Kaikki kasvattaa lapsensa joka tapauksessa omien uskomuksiensa ja arvojensa pohjalta.

Kosketuksesta, että tietenkin sitä pitää harjoitella, ja jokaisen kumppanin kanssa joka tapauksessa on jotain erilaista. Ei se, että hyvä seksi vaatii harjoittelu, ole syy harrastaa seksiä monien kanssa. Kyllä yhden kanssa harjoittelussa opitaan yhtä lailla sitä seksiä. Sitähän opetellaan juuri niin kauan että omasta mielestä tuntuu riittävän hyvältä. Mikä ongelma tässä on?

Tuo lihavoitu teksti on nimenomaan se syy, minkä vuoksi uskovaiset vanhemmat voivat tahattomasti aiheuttaa lapsilleen ongelmia avioelämässä, jos nämä sisäistävät vanhempien opetuksen esiaviollisen seksin pahuudesta ja yhdistävät seksin syntiin ennen avioliittoa. Toki ymmärrän mikä vanhempien ajatus tuossa taustalla on ja heidän näkökulmastaan tilanne ei ole niin vakava, mutta jos niitä ongelmia siellä aviovuoteessa sitten syntyy niin ei kai siitä voi muuta syyttää kuin kasvatusta jos siitä seksin paheellisuudesta ei pääse heittämällä avioseksin taivaallisuuteen. Tuohon ei käsittääkseni tarvita mitään vinoutunutta Raamatun tulkintaa, kunhan nyt vain opettaa lapselle ettei seksiä tule harrastaa ennen avioliittoa. Se miten lapsi tämän sitten kasvaessaan tulkitsee ja mielessään demonisoi on oma asiansa.

Kosketukseen liittyen ongelma oli lähinnä se, että aiemmin kommentoitiin kosketuksen olevan helppo juttu ja että suunnilleen sekunneissa tietää tykkääkö jostain vai ei. Ikään kuin kosketusta ei tarvitsisi opetella ja harjoitella läpi parisuhteen ja preferenssitkin voivat muuttua iän myötä. Lisäksi jotenkin tuli tunne, että kirjoittaja oletti jokaisen tietysti tuntevan oman anatomiansa vaikka ei olisi harrastanut itsetyydytystä tai seksiä aiemmin. Todellisuudessahan näin ei ole.

Joo onhan se mahdollista, että kuka tahansa vanhempi voi huonolla/väärällä/ajattelamttomalla kasvatuksella aiheuttaa lapselleen jotain traumoja.

Pointtini olikin se, että opettamalla lapselle sekasin olevan Jumalan lahja avioliittoon, ei todellakaan olla minkään trauman rakentamisen äärellä. Uskomalla Jumalaan niinkuin Raamattu sanoo, ei aiheuteta kenellekään traumoja. Olemalla inhimillinen ja erehtyväinen vanhempi, voidaan aiheuttaa traumoja mihin tahansa osa-alueelle.

Summa summarum, kasvatuksen tuloksena tuotteuihin traunoihin ei liity seksistä pidättäytymiseen opetus, vaan se, kuinka se tehdään. Ja sehän onkin kasvattajasta kiinni, eikä uskosta.

Kommentoin koskettamista alunperin siitä syytä, että joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?

Seksin ja kosketuksen oppii jokainen. Sitä ei tarvitse "etukäteen" osata. Se ei todella ole mitään rakettitiedettä, kuten jo aiemmin kirjoitin, muutaman sekunnin perusteella saa jo hyvää osviittaa mihin suuntaan edetään.

"joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?"

Koska siinä avioliitossa ollaan sitten jumissa loppuelämä, vaikka toista ei huvittaisi koskettaa sen ekan kerran jälkeen enää ikinä. Se on se ongelma.

Jos ihminen menee naimisiin tuon vakaumuksen mukaan, häntä huvittaa koskettaa. Persoonallisuushäiriöisiä huijareita on kaikkialla, mutta tässä ei nyt keskustella niistä poikkeuksista.

Voihan se huvittaa ennen sitä ensimmäistä kertaa. Sen jälkeen tajuaa ettei sovita siltä kantilta yhteen mutta hautaan asti ollaan yhdessä kuitenkin. Sehän tuossa vakaumuksessa ihmisiä mietityttääkin, että kannattaako ostaa sikaa säkissä.

Eikö naisista yli 70% ole sellaisia, etteivät muutenkaan nauti yhdynnästä, niin mitä väliä?

Onko lähdettä tuohon? Sen olen kuullut että 60% tai yli ei saa orgasmia pelkän yhdynnän avulla.

Olen lukenut sen täällä useasti. Naiset kertoneet.

Eli mistä revit tuon 70%? Jos joku on esittänyt lähteen johon uskot niin linkitätkö sen tähän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on ollut kaveripiirissä näitä, jotka ovat harrastaneet seksiä vasta avioliitossa ja masturbointi on melkein kuolemansynti. Tekisi mieli sanoa, että "mitäs minä sanoin", mutta suurin osa näistä on vähän myöhemmin eronnut. Lisäksi on tapahtunut sitä, että kun sitä seksiä saa nyt ihan luvan kanssa harrastaa, niin ei se olekaan mennyt ihan kun Strömsössä... Etenkin naisilla on käynyt niin, että kun on siihen asti ajatellut seksin (soolo- ja kaiken muunkin seksin) olevan kamala synti, niin ei se heti muutukaan muuksi, vaikka ns. lupa siihen onkin. Eli se tuntuu edelleen "likaiselta" ja väärältä. Lisäksi omaa anatomiaa ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan, että esim. millaisesta kosketuksesta itse pitää, hellästä vai vähän rajummasta, yms. Joskus luin jutun, jossa samanlaisista olosuhteista lähtöisin oleva nainen kertoi oman tarinansa. Yhdyntä ei ollut onnistunut n. vuoteen, koska naisella ilmeni hankala vaginismus, eli emätinkouristus. Sisään ei mennyt yhtään mikään, ei edes pikkusormi. Tarvittiin pitkä terapia ja "käytännön harjoittelu ", ennen kuin yhdyntä onnistui. Pari pysyi yhdessä, mutta nainen oli sitä mieltä, että jos olisi tiennyt mitä tuleman pitää, niin olisi toiminut aivan toisin. Hän kritisoi suuresti "True love waits" - liikettä ja oli sitä mieltä, ettei se toimi. Mutta kukin tyylillään. Jos lehtijutun pari on tyytyväinen ratkaisuunsa ja onnellisia, niin mikäs siinä. Olisi kuitenkin hyvä muistaa tämä toinenkin puoli.

Ihminen joka pidättäytyy esiaviollisesta seksistä ainoastaan Jumala suhteensa vuoksi, eikä esim jonkun yhteisön painostuksesta, ei koskaan ole ajatellut seksin olevan likaista ja väärää.

Raamattu ei opeta seksin olevan likaista ja väärää, haa nimenomaan se opettaa seksinnolevan iloinen ja ihana Jumalan lahja miehen ja naisen väliseen avioliittoon.

Jos siis kyseessä on elävässä ja terveessä Raamatun mukaisessa uskossa oleva henkilö, ei hänellä ole mitään negatiivisia ajatuksia tai traumoja seksin liittyen.

"Lisäksi omaa anatomia ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan millaisesta kosketuksesta tykkää..."

Voi herran pojat mikä kommentti. Siihenhän ei oikeasti kovin montaa sekunttia tarvita, kun sekä mies että nainen huomaavat onko kyseinen kosketus mieleistä vai ei. Avioliittoon seksiä odottanut pari on tietysti avoin ja innokas aiheen tiimoilta, joten asiaan perehtyminen on iloinen asia. Yhtä lailla seksia useiden kumppaneiden kanssa harrastaneet opettelevat toisen koskettamista uudestaan uuden kumppanin kanssa, koska kaikki ei tykkää kaikesta. Ei kannata väkisin yrittää nähdä ongelmaa siellä, missä sitä ei todellakaan ole.

Lisäksi esimerkkisi emätinkouristuksesta kärsivästä naisesta on aika marginali, eli tuolla perusteella kenenkään ei koskaan kannata saadesim ensimmäistäkään orgasmia, sitä kun ei etukäteen voi tietää laukaiseeko se joka kerta massiivisen migreenin, niin kuin joillakin laukasee.

Oman aviomieheni kanssa emme valitettavasti olleet neitsyitä avioliittoon mennessämme. Tulimme molemmt uskoon vasta uikuisiällä, ja eletty elämä jättää kehen tahansa jäljet. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut mielenkiintoista ja ihanaa aloittaa seksielämä vasta avioliitossa.

Raamatun mukaan seksi on avioliitossa yhteinen asia, niinkuin Raamattu sanoo että "miehen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaa naisen, ja naisen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaan miehen"

Olisi ollut kiva saada kokea se Jumalan tarkoittama seksielämä, missä sekä omani että mieheni seksuaalisuus olisi muodostunut ja kehittynyt ainoastaan mein yhteisistä haluista, ja siitä mikä on minulle hyvää ja mikä hänelle.

Kannustan kaikkia, mutta varsinkin uskovia, säästämään seksielämänsä vain avioliittoon. Kun seksi on erityistä ja vain yhden kumppanin kanssa toteutettavaa, se toimii sinä erityisenä parisuhteen liimana, miksi Jumala osiltaan on sen ihmisille luonut.

Tuossa on ongelmana se, että uskovaista yhteisöä ja sitä omaa uskoa on useimmiten hyvin vaikea erottaa toisistaan jos on syntynyt tuohon yhteisöön. Sinä tulit uskoon myöhemmin ja pystyt arvioimaan tilannetta aikuisen näkökulmasta ilman, että olisit kokenut uskovaisten seksuaalikasvatuksen ja siihen usein liittyvän pelottelun ja painostuksen, joka voi jäädä loppuiäksi kalvamaan ja vaikeuttamaan seksielämää. Uskovaiset oman kokemukseni mukaan haluavat kyllä hyvää lähimmilleen ja he ajattelevat omien lähtökohtiensa olevan oikeutettuja ja johtavan lopulta parhaaseen lopputulokseen, mutta samalla he voivat hyvinkin vahvasti kasvattaa lapsensa uskomaan, että muu kuin heidän totuutensa on täyttä syntiä ja siitä tulee tuntea pahaa oloa. Näin myös esiavioillisen seksin ja seksistä nauttimisen kanssa, lapsi tai nuorihan voisi muuten intoutua kaikenlaisiin kokeiluihin jollei ole syvälle iskostettu ettei sellaista kuulu tehdä. Ei tarvitse olla mikään kultti, että näin tapahtuu. Riittää että on vanhemmat, jotka yrittää kasvattaa lastaan uskoon ja jotka uskovat, että seksi on vain avioliittoon kuuluva asia.

Kosketusta pitää harjoitella aika pitkään, ennen kuin oikeasti tietää mistä nauttii ja erottaa sen siitä, mistä kuvittelee että kuuluu nauttia. Oma juttunsa on sitten ohjata se kumppani tekemään itselleen asioita sen mukaan, mikä tuntuu sillä hetkellä hyvältä. Vastaavasti kestää myös hetki opetella koskemaan omaan kumppaniin sopivalla tavalla, vaikka kumppani kertoisikin mistä pitää. Tuohon menee huomattavasti enemmän kuin pari sekuntia. Tämä lienee ollut sinullekin helpompaa, et kuitenkaan ollut täysin kokematon kun aloitit miehesi kanssa seksin harrastamisen.

Ymmärrän sen pointin, että elämä usko yhteisössä mikä on vinoutunut Raamatun opetuksesta, voi olla todella epätervettä ja traumatisoivaa. Senpä vuoksi korostankin, että uskovan auktoriteetti tulee olla Raamatussa, ei kenenkään saarnaajan tai yhteisöjen opeissa.

Uskovat todella haluavat pelkkää hyvä lähimmäisilleen, mutta heidän näkökulmastaan esiaviollinen seksi on synti ja vahingoittavaa, huolimatta siitä uskooko esim oma lapsi siihen vai ei. Miten he voisivat opettaa mitään muuta? Vastakkain ovat sitten ne opetukset, kun esim liberaali vanhempi opettaa että seksi on terveyttä edistävää ja hyvä juttu kunhan ehkäisy on kunnossa tms. Kaksi uskomukseen pohjautuvaa opetusta, mitä ovat vahingollisia jos kysytään vastapuolelta. Kaikki kasvattaa lapsensa joka tapauksessa omien uskomuksiensa ja arvojensa pohjalta.

Kosketuksesta, että tietenkin sitä pitää harjoitella, ja jokaisen kumppanin kanssa joka tapauksessa on jotain erilaista. Ei se, että hyvä seksi vaatii harjoittelu, ole syy harrastaa seksiä monien kanssa. Kyllä yhden kanssa harjoittelussa opitaan yhtä lailla sitä seksiä. Sitähän opetellaan juuri niin kauan että omasta mielestä tuntuu riittävän hyvältä. Mikä ongelma tässä on?

Tuo lihavoitu teksti on nimenomaan se syy, minkä vuoksi uskovaiset vanhemmat voivat tahattomasti aiheuttaa lapsilleen ongelmia avioelämässä, jos nämä sisäistävät vanhempien opetuksen esiaviollisen seksin pahuudesta ja yhdistävät seksin syntiin ennen avioliittoa. Toki ymmärrän mikä vanhempien ajatus tuossa taustalla on ja heidän näkökulmastaan tilanne ei ole niin vakava, mutta jos niitä ongelmia siellä aviovuoteessa sitten syntyy niin ei kai siitä voi muuta syyttää kuin kasvatusta jos siitä seksin paheellisuudesta ei pääse heittämällä avioseksin taivaallisuuteen. Tuohon ei käsittääkseni tarvita mitään vinoutunutta Raamatun tulkintaa, kunhan nyt vain opettaa lapselle ettei seksiä tule harrastaa ennen avioliittoa. Se miten lapsi tämän sitten kasvaessaan tulkitsee ja mielessään demonisoi on oma asiansa.

Kosketukseen liittyen ongelma oli lähinnä se, että aiemmin kommentoitiin kosketuksen olevan helppo juttu ja että suunnilleen sekunneissa tietää tykkääkö jostain vai ei. Ikään kuin kosketusta ei tarvitsisi opetella ja harjoitella läpi parisuhteen ja preferenssitkin voivat muuttua iän myötä. Lisäksi jotenkin tuli tunne, että kirjoittaja oletti jokaisen tietysti tuntevan oman anatomiansa vaikka ei olisi harrastanut itsetyydytystä tai seksiä aiemmin. Todellisuudessahan näin ei ole.

Joo onhan se mahdollista, että kuka tahansa vanhempi voi huonolla/väärällä/ajattelamttomalla kasvatuksella aiheuttaa lapselleen jotain traumoja.

Pointtini olikin se, että opettamalla lapselle sekasin olevan Jumalan lahja avioliittoon, ei todellakaan olla minkään trauman rakentamisen äärellä. Uskomalla Jumalaan niinkuin Raamattu sanoo, ei aiheuteta kenellekään traumoja. Olemalla inhimillinen ja erehtyväinen vanhempi, voidaan aiheuttaa traumoja mihin tahansa osa-alueelle.

Summa summarum, kasvatuksen tuloksena tuotteuihin traunoihin ei liity seksistä pidättäytymiseen opetus, vaan se, kuinka se tehdään. Ja sehän onkin kasvattajasta kiinni, eikä uskosta.

Kommentoin koskettamista alunperin siitä syytä, että joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?

Seksin ja kosketuksen oppii jokainen. Sitä ei tarvitse "etukäteen" osata. Se ei todella ole mitään rakettitiedettä, kuten jo aiemmin kirjoitin, muutaman sekunnin perusteella saa jo hyvää osviittaa mihin suuntaan edetään.

"joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?"

Koska siinä avioliitossa ollaan sitten jumissa loppuelämä, vaikka toista ei huvittaisi koskettaa sen ekan kerran jälkeen enää ikinä. Se on se ongelma.

Jos ihminen menee naimisiin tuon vakaumuksen mukaan, häntä huvittaa koskettaa. Persoonallisuushäiriöisiä huijareita on kaikkialla, mutta tässä ei nyt keskustella niistä poikkeuksista.

Voihan se huvittaa ennen sitä ensimmäistä kertaa. Sen jälkeen tajuaa ettei sovita siltä kantilta yhteen mutta hautaan asti ollaan yhdessä kuitenkin. Sehän tuossa vakaumuksessa ihmisiä mietityttääkin, että kannattaako ostaa sikaa säkissä.

Eikö naisista yli 70% ole sellaisia, etteivät muutenkaan nauti yhdynnästä, niin mitä väliä?

Ihan kuin oltaisiin saatu tässä kommentissa kiteytymään joku perimmäinen ajatus keskustelun takana. Ihan sama vaikka ei osaisi koskettaa, tai kiinnostaisi koskettaa oikein, koska eihän seitsemän naista kymmenestä siitä nauti muutenkaan. Mitä ihmettä?!? Näinkö se avioelämä sitten toteutuu kaiken yhteensopivuuden ja koetun rakkauden jälkeen, että kun sitä seksiä viimein saa harrastaa ja todetaan että hitto en ikävä kyllä tykännyt tästä niin paljon kuin kuvittelin ja nyt olen lupautunut tähän elämäni loppuun asti, niin on ok jättää puoliso kaipaamaan sitä mitä itse ei voi antaa? Vai ollaanko sitten velvollisuudesta petipuuhissa vaikka oma nautinto on mitä on ja koko homma alkaa vähitellen inhottamaan tai turhauttamaan?

Jostain ihmeen syystä nuo 70% naisista kuitenkin harrastavat seksiä, mutta kertomansa mukaan sitten näytelevät orgasminsa.

Ei sitä orgasmia kaikkien kanssa tarvitse näytellä. Itsellänikin loppui siihen kun vaihdoin miestä. Onneksi en ehtinyt naimisiin asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on ollut kaveripiirissä näitä, jotka ovat harrastaneet seksiä vasta avioliitossa ja masturbointi on melkein kuolemansynti. Tekisi mieli sanoa, että "mitäs minä sanoin", mutta suurin osa näistä on vähän myöhemmin eronnut. Lisäksi on tapahtunut sitä, että kun sitä seksiä saa nyt ihan luvan kanssa harrastaa, niin ei se olekaan mennyt ihan kun Strömsössä... Etenkin naisilla on käynyt niin, että kun on siihen asti ajatellut seksin (soolo- ja kaiken muunkin seksin) olevan kamala synti, niin ei se heti muutukaan muuksi, vaikka ns. lupa siihen onkin. Eli se tuntuu edelleen "likaiselta" ja väärältä. Lisäksi omaa anatomiaa ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan, että esim. millaisesta kosketuksesta itse pitää, hellästä vai vähän rajummasta, yms. Joskus luin jutun, jossa samanlaisista olosuhteista lähtöisin oleva nainen kertoi oman tarinansa. Yhdyntä ei ollut onnistunut n. vuoteen, koska naisella ilmeni hankala vaginismus, eli emätinkouristus. Sisään ei mennyt yhtään mikään, ei edes pikkusormi. Tarvittiin pitkä terapia ja "käytännön harjoittelu ", ennen kuin yhdyntä onnistui. Pari pysyi yhdessä, mutta nainen oli sitä mieltä, että jos olisi tiennyt mitä tuleman pitää, niin olisi toiminut aivan toisin. Hän kritisoi suuresti "True love waits" - liikettä ja oli sitä mieltä, ettei se toimi. Mutta kukin tyylillään. Jos lehtijutun pari on tyytyväinen ratkaisuunsa ja onnellisia, niin mikäs siinä. Olisi kuitenkin hyvä muistaa tämä toinenkin puoli.

Ihminen joka pidättäytyy esiaviollisesta seksistä ainoastaan Jumala suhteensa vuoksi, eikä esim jonkun yhteisön painostuksesta, ei koskaan ole ajatellut seksin olevan likaista ja väärää.

Raamattu ei opeta seksin olevan likaista ja väärää, haa nimenomaan se opettaa seksinnolevan iloinen ja ihana Jumalan lahja miehen ja naisen väliseen avioliittoon.

Jos siis kyseessä on elävässä ja terveessä Raamatun mukaisessa uskossa oleva henkilö, ei hänellä ole mitään negatiivisia ajatuksia tai traumoja seksin liittyen.

"Lisäksi omaa anatomia ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan millaisesta kosketuksesta tykkää..."

Voi herran pojat mikä kommentti. Siihenhän ei oikeasti kovin montaa sekunttia tarvita, kun sekä mies että nainen huomaavat onko kyseinen kosketus mieleistä vai ei. Avioliittoon seksiä odottanut pari on tietysti avoin ja innokas aiheen tiimoilta, joten asiaan perehtyminen on iloinen asia. Yhtä lailla seksia useiden kumppaneiden kanssa harrastaneet opettelevat toisen koskettamista uudestaan uuden kumppanin kanssa, koska kaikki ei tykkää kaikesta. Ei kannata väkisin yrittää nähdä ongelmaa siellä, missä sitä ei todellakaan ole.

Lisäksi esimerkkisi emätinkouristuksesta kärsivästä naisesta on aika marginali, eli tuolla perusteella kenenkään ei koskaan kannata saadesim ensimmäistäkään orgasmia, sitä kun ei etukäteen voi tietää laukaiseeko se joka kerta massiivisen migreenin, niin kuin joillakin laukasee.

Oman aviomieheni kanssa emme valitettavasti olleet neitsyitä avioliittoon mennessämme. Tulimme molemmt uskoon vasta uikuisiällä, ja eletty elämä jättää kehen tahansa jäljet. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut mielenkiintoista ja ihanaa aloittaa seksielämä vasta avioliitossa.

Raamatun mukaan seksi on avioliitossa yhteinen asia, niinkuin Raamattu sanoo että "miehen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaa naisen, ja naisen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaan miehen"

Olisi ollut kiva saada kokea se Jumalan tarkoittama seksielämä, missä sekä omani että mieheni seksuaalisuus olisi muodostunut ja kehittynyt ainoastaan mein yhteisistä haluista, ja siitä mikä on minulle hyvää ja mikä hänelle.

Kannustan kaikkia, mutta varsinkin uskovia, säästämään seksielämänsä vain avioliittoon. Kun seksi on erityistä ja vain yhden kumppanin kanssa toteutettavaa, se toimii sinä erityisenä parisuhteen liimana, miksi Jumala osiltaan on sen ihmisille luonut.

Tuossa on ongelmana se, että uskovaista yhteisöä ja sitä omaa uskoa on useimmiten hyvin vaikea erottaa toisistaan jos on syntynyt tuohon yhteisöön. Sinä tulit uskoon myöhemmin ja pystyt arvioimaan tilannetta aikuisen näkökulmasta ilman, että olisit kokenut uskovaisten seksuaalikasvatuksen ja siihen usein liittyvän pelottelun ja painostuksen, joka voi jäädä loppuiäksi kalvamaan ja vaikeuttamaan seksielämää. Uskovaiset oman kokemukseni mukaan haluavat kyllä hyvää lähimmilleen ja he ajattelevat omien lähtökohtiensa olevan oikeutettuja ja johtavan lopulta parhaaseen lopputulokseen, mutta samalla he voivat hyvinkin vahvasti kasvattaa lapsensa uskomaan, että muu kuin heidän totuutensa on täyttä syntiä ja siitä tulee tuntea pahaa oloa. Näin myös esiavioillisen seksin ja seksistä nauttimisen kanssa, lapsi tai nuorihan voisi muuten intoutua kaikenlaisiin kokeiluihin jollei ole syvälle iskostettu ettei sellaista kuulu tehdä. Ei tarvitse olla mikään kultti, että näin tapahtuu. Riittää että on vanhemmat, jotka yrittää kasvattaa lastaan uskoon ja jotka uskovat, että seksi on vain avioliittoon kuuluva asia.

Kosketusta pitää harjoitella aika pitkään, ennen kuin oikeasti tietää mistä nauttii ja erottaa sen siitä, mistä kuvittelee että kuuluu nauttia. Oma juttunsa on sitten ohjata se kumppani tekemään itselleen asioita sen mukaan, mikä tuntuu sillä hetkellä hyvältä. Vastaavasti kestää myös hetki opetella koskemaan omaan kumppaniin sopivalla tavalla, vaikka kumppani kertoisikin mistä pitää. Tuohon menee huomattavasti enemmän kuin pari sekuntia. Tämä lienee ollut sinullekin helpompaa, et kuitenkaan ollut täysin kokematon kun aloitit miehesi kanssa seksin harrastamisen.

Ymmärrän sen pointin, että elämä usko yhteisössä mikä on vinoutunut Raamatun opetuksesta, voi olla todella epätervettä ja traumatisoivaa. Senpä vuoksi korostankin, että uskovan auktoriteetti tulee olla Raamatussa, ei kenenkään saarnaajan tai yhteisöjen opeissa.

Uskovat todella haluavat pelkkää hyvä lähimmäisilleen, mutta heidän näkökulmastaan esiaviollinen seksi on synti ja vahingoittavaa, huolimatta siitä uskooko esim oma lapsi siihen vai ei. Miten he voisivat opettaa mitään muuta? Vastakkain ovat sitten ne opetukset, kun esim liberaali vanhempi opettaa että seksi on terveyttä edistävää ja hyvä juttu kunhan ehkäisy on kunnossa tms. Kaksi uskomukseen pohjautuvaa opetusta, mitä ovat vahingollisia jos kysytään vastapuolelta. Kaikki kasvattaa lapsensa joka tapauksessa omien uskomuksiensa ja arvojensa pohjalta.

Kosketuksesta, että tietenkin sitä pitää harjoitella, ja jokaisen kumppanin kanssa joka tapauksessa on jotain erilaista. Ei se, että hyvä seksi vaatii harjoittelu, ole syy harrastaa seksiä monien kanssa. Kyllä yhden kanssa harjoittelussa opitaan yhtä lailla sitä seksiä. Sitähän opetellaan juuri niin kauan että omasta mielestä tuntuu riittävän hyvältä. Mikä ongelma tässä on?

Tuo lihavoitu teksti on nimenomaan se syy, minkä vuoksi uskovaiset vanhemmat voivat tahattomasti aiheuttaa lapsilleen ongelmia avioelämässä, jos nämä sisäistävät vanhempien opetuksen esiaviollisen seksin pahuudesta ja yhdistävät seksin syntiin ennen avioliittoa. Toki ymmärrän mikä vanhempien ajatus tuossa taustalla on ja heidän näkökulmastaan tilanne ei ole niin vakava, mutta jos niitä ongelmia siellä aviovuoteessa sitten syntyy niin ei kai siitä voi muuta syyttää kuin kasvatusta jos siitä seksin paheellisuudesta ei pääse heittämällä avioseksin taivaallisuuteen. Tuohon ei käsittääkseni tarvita mitään vinoutunutta Raamatun tulkintaa, kunhan nyt vain opettaa lapselle ettei seksiä tule harrastaa ennen avioliittoa. Se miten lapsi tämän sitten kasvaessaan tulkitsee ja mielessään demonisoi on oma asiansa.

Kosketukseen liittyen ongelma oli lähinnä se, että aiemmin kommentoitiin kosketuksen olevan helppo juttu ja että suunnilleen sekunneissa tietää tykkääkö jostain vai ei. Ikään kuin kosketusta ei tarvitsisi opetella ja harjoitella läpi parisuhteen ja preferenssitkin voivat muuttua iän myötä. Lisäksi jotenkin tuli tunne, että kirjoittaja oletti jokaisen tietysti tuntevan oman anatomiansa vaikka ei olisi harrastanut itsetyydytystä tai seksiä aiemmin. Todellisuudessahan näin ei ole.

Joo onhan se mahdollista, että kuka tahansa vanhempi voi huonolla/väärällä/ajattelamttomalla kasvatuksella aiheuttaa lapselleen jotain traumoja.

Pointtini olikin se, että opettamalla lapselle sekasin olevan Jumalan lahja avioliittoon, ei todellakaan olla minkään trauman rakentamisen äärellä. Uskomalla Jumalaan niinkuin Raamattu sanoo, ei aiheuteta kenellekään traumoja. Olemalla inhimillinen ja erehtyväinen vanhempi, voidaan aiheuttaa traumoja mihin tahansa osa-alueelle.

Summa summarum, kasvatuksen tuloksena tuotteuihin traunoihin ei liity seksistä pidättäytymiseen opetus, vaan se, kuinka se tehdään. Ja sehän onkin kasvattajasta kiinni, eikä uskosta.

Kommentoin koskettamista alunperin siitä syytä, että joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?

Seksin ja kosketuksen oppii jokainen. Sitä ei tarvitse "etukäteen" osata. Se ei todella ole mitään rakettitiedettä, kuten jo aiemmin kirjoitin, muutaman sekunnin perusteella saa jo hyvää osviittaa mihin suuntaan edetään.

"joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?"

Koska siinä avioliitossa ollaan sitten jumissa loppuelämä, vaikka toista ei huvittaisi koskettaa sen ekan kerran jälkeen enää ikinä. Se on se ongelma.

Jos ihminen menee naimisiin tuon vakaumuksen mukaan, häntä huvittaa koskettaa. Persoonallisuushäiriöisiä huijareita on kaikkialla, mutta tässä ei nyt keskustella niistä poikkeuksista.

Voihan se huvittaa ennen sitä ensimmäistä kertaa. Sen jälkeen tajuaa ettei sovita siltä kantilta yhteen mutta hautaan asti ollaan yhdessä kuitenkin. Sehän tuossa vakaumuksessa ihmisiä mietityttääkin, että kannattaako ostaa sikaa säkissä.

Eikö naisista yli 70% ole sellaisia, etteivät muutenkaan nauti yhdynnästä, niin mitä väliä?

Onko lähdettä tuohon? Sen olen kuullut että 60% tai yli ei saa orgasmia pelkän yhdynnän avulla.

Olen lukenut sen täällä useasti. Naiset kertoneet.

Eli mistä revit tuon 70%? Jos joku on esittänyt lähteen johon uskot niin linkitätkö sen tähän?

Luku onkin isompi, eli 80%.

https://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksiartikkelit/a/9284295e-564a-44c6-…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on ollut kaveripiirissä näitä, jotka ovat harrastaneet seksiä vasta avioliitossa ja masturbointi on melkein kuolemansynti. Tekisi mieli sanoa, että "mitäs minä sanoin", mutta suurin osa näistä on vähän myöhemmin eronnut. Lisäksi on tapahtunut sitä, että kun sitä seksiä saa nyt ihan luvan kanssa harrastaa, niin ei se olekaan mennyt ihan kun Strömsössä... Etenkin naisilla on käynyt niin, että kun on siihen asti ajatellut seksin (soolo- ja kaiken muunkin seksin) olevan kamala synti, niin ei se heti muutukaan muuksi, vaikka ns. lupa siihen onkin. Eli se tuntuu edelleen "likaiselta" ja väärältä. Lisäksi omaa anatomiaa ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan, että esim. millaisesta kosketuksesta itse pitää, hellästä vai vähän rajummasta, yms. Joskus luin jutun, jossa samanlaisista olosuhteista lähtöisin oleva nainen kertoi oman tarinansa. Yhdyntä ei ollut onnistunut n. vuoteen, koska naisella ilmeni hankala vaginismus, eli emätinkouristus. Sisään ei mennyt yhtään mikään, ei edes pikkusormi. Tarvittiin pitkä terapia ja "käytännön harjoittelu ", ennen kuin yhdyntä onnistui. Pari pysyi yhdessä, mutta nainen oli sitä mieltä, että jos olisi tiennyt mitä tuleman pitää, niin olisi toiminut aivan toisin. Hän kritisoi suuresti "True love waits" - liikettä ja oli sitä mieltä, ettei se toimi. Mutta kukin tyylillään. Jos lehtijutun pari on tyytyväinen ratkaisuunsa ja onnellisia, niin mikäs siinä. Olisi kuitenkin hyvä muistaa tämä toinenkin puoli.

Ihminen joka pidättäytyy esiaviollisesta seksistä ainoastaan Jumala suhteensa vuoksi, eikä esim jonkun yhteisön painostuksesta, ei koskaan ole ajatellut seksin olevan likaista ja väärää.

Raamattu ei opeta seksin olevan likaista ja väärää, haa nimenomaan se opettaa seksinnolevan iloinen ja ihana Jumalan lahja miehen ja naisen väliseen avioliittoon.

Jos siis kyseessä on elävässä ja terveessä Raamatun mukaisessa uskossa oleva henkilö, ei hänellä ole mitään negatiivisia ajatuksia tai traumoja seksin liittyen.

"Lisäksi omaa anatomia ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan millaisesta kosketuksesta tykkää..."

Voi herran pojat mikä kommentti. Siihenhän ei oikeasti kovin montaa sekunttia tarvita, kun sekä mies että nainen huomaavat onko kyseinen kosketus mieleistä vai ei. Avioliittoon seksiä odottanut pari on tietysti avoin ja innokas aiheen tiimoilta, joten asiaan perehtyminen on iloinen asia. Yhtä lailla seksia useiden kumppaneiden kanssa harrastaneet opettelevat toisen koskettamista uudestaan uuden kumppanin kanssa, koska kaikki ei tykkää kaikesta. Ei kannata väkisin yrittää nähdä ongelmaa siellä, missä sitä ei todellakaan ole.

Lisäksi esimerkkisi emätinkouristuksesta kärsivästä naisesta on aika marginali, eli tuolla perusteella kenenkään ei koskaan kannata saadesim ensimmäistäkään orgasmia, sitä kun ei etukäteen voi tietää laukaiseeko se joka kerta massiivisen migreenin, niin kuin joillakin laukasee.

Oman aviomieheni kanssa emme valitettavasti olleet neitsyitä avioliittoon mennessämme. Tulimme molemmt uskoon vasta uikuisiällä, ja eletty elämä jättää kehen tahansa jäljet. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut mielenkiintoista ja ihanaa aloittaa seksielämä vasta avioliitossa.

Raamatun mukaan seksi on avioliitossa yhteinen asia, niinkuin Raamattu sanoo että "miehen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaa naisen, ja naisen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaan miehen"

Olisi ollut kiva saada kokea se Jumalan tarkoittama seksielämä, missä sekä omani että mieheni seksuaalisuus olisi muodostunut ja kehittynyt ainoastaan mein yhteisistä haluista, ja siitä mikä on minulle hyvää ja mikä hänelle.

Kannustan kaikkia, mutta varsinkin uskovia, säästämään seksielämänsä vain avioliittoon. Kun seksi on erityistä ja vain yhden kumppanin kanssa toteutettavaa, se toimii sinä erityisenä parisuhteen liimana, miksi Jumala osiltaan on sen ihmisille luonut.

Tuossa on ongelmana se, että uskovaista yhteisöä ja sitä omaa uskoa on useimmiten hyvin vaikea erottaa toisistaan jos on syntynyt tuohon yhteisöön. Sinä tulit uskoon myöhemmin ja pystyt arvioimaan tilannetta aikuisen näkökulmasta ilman, että olisit kokenut uskovaisten seksuaalikasvatuksen ja siihen usein liittyvän pelottelun ja painostuksen, joka voi jäädä loppuiäksi kalvamaan ja vaikeuttamaan seksielämää. Uskovaiset oman kokemukseni mukaan haluavat kyllä hyvää lähimmilleen ja he ajattelevat omien lähtökohtiensa olevan oikeutettuja ja johtavan lopulta parhaaseen lopputulokseen, mutta samalla he voivat hyvinkin vahvasti kasvattaa lapsensa uskomaan, että muu kuin heidän totuutensa on täyttä syntiä ja siitä tulee tuntea pahaa oloa. Näin myös esiavioillisen seksin ja seksistä nauttimisen kanssa, lapsi tai nuorihan voisi muuten intoutua kaikenlaisiin kokeiluihin jollei ole syvälle iskostettu ettei sellaista kuulu tehdä. Ei tarvitse olla mikään kultti, että näin tapahtuu. Riittää että on vanhemmat, jotka yrittää kasvattaa lastaan uskoon ja jotka uskovat, että seksi on vain avioliittoon kuuluva asia.

Kosketusta pitää harjoitella aika pitkään, ennen kuin oikeasti tietää mistä nauttii ja erottaa sen siitä, mistä kuvittelee että kuuluu nauttia. Oma juttunsa on sitten ohjata se kumppani tekemään itselleen asioita sen mukaan, mikä tuntuu sillä hetkellä hyvältä. Vastaavasti kestää myös hetki opetella koskemaan omaan kumppaniin sopivalla tavalla, vaikka kumppani kertoisikin mistä pitää. Tuohon menee huomattavasti enemmän kuin pari sekuntia. Tämä lienee ollut sinullekin helpompaa, et kuitenkaan ollut täysin kokematon kun aloitit miehesi kanssa seksin harrastamisen.

Ymmärrän sen pointin, että elämä usko yhteisössä mikä on vinoutunut Raamatun opetuksesta, voi olla todella epätervettä ja traumatisoivaa. Senpä vuoksi korostankin, että uskovan auktoriteetti tulee olla Raamatussa, ei kenenkään saarnaajan tai yhteisöjen opeissa.

Uskovat todella haluavat pelkkää hyvä lähimmäisilleen, mutta heidän näkökulmastaan esiaviollinen seksi on synti ja vahingoittavaa, huolimatta siitä uskooko esim oma lapsi siihen vai ei. Miten he voisivat opettaa mitään muuta? Vastakkain ovat sitten ne opetukset, kun esim liberaali vanhempi opettaa että seksi on terveyttä edistävää ja hyvä juttu kunhan ehkäisy on kunnossa tms. Kaksi uskomukseen pohjautuvaa opetusta, mitä ovat vahingollisia jos kysytään vastapuolelta. Kaikki kasvattaa lapsensa joka tapauksessa omien uskomuksiensa ja arvojensa pohjalta.

Kosketuksesta, että tietenkin sitä pitää harjoitella, ja jokaisen kumppanin kanssa joka tapauksessa on jotain erilaista. Ei se, että hyvä seksi vaatii harjoittelu, ole syy harrastaa seksiä monien kanssa. Kyllä yhden kanssa harjoittelussa opitaan yhtä lailla sitä seksiä. Sitähän opetellaan juuri niin kauan että omasta mielestä tuntuu riittävän hyvältä. Mikä ongelma tässä on?

Tuo lihavoitu teksti on nimenomaan se syy, minkä vuoksi uskovaiset vanhemmat voivat tahattomasti aiheuttaa lapsilleen ongelmia avioelämässä, jos nämä sisäistävät vanhempien opetuksen esiaviollisen seksin pahuudesta ja yhdistävät seksin syntiin ennen avioliittoa. Toki ymmärrän mikä vanhempien ajatus tuossa taustalla on ja heidän näkökulmastaan tilanne ei ole niin vakava, mutta jos niitä ongelmia siellä aviovuoteessa sitten syntyy niin ei kai siitä voi muuta syyttää kuin kasvatusta jos siitä seksin paheellisuudesta ei pääse heittämällä avioseksin taivaallisuuteen. Tuohon ei käsittääkseni tarvita mitään vinoutunutta Raamatun tulkintaa, kunhan nyt vain opettaa lapselle ettei seksiä tule harrastaa ennen avioliittoa. Se miten lapsi tämän sitten kasvaessaan tulkitsee ja mielessään demonisoi on oma asiansa.

Kosketukseen liittyen ongelma oli lähinnä se, että aiemmin kommentoitiin kosketuksen olevan helppo juttu ja että suunnilleen sekunneissa tietää tykkääkö jostain vai ei. Ikään kuin kosketusta ei tarvitsisi opetella ja harjoitella läpi parisuhteen ja preferenssitkin voivat muuttua iän myötä. Lisäksi jotenkin tuli tunne, että kirjoittaja oletti jokaisen tietysti tuntevan oman anatomiansa vaikka ei olisi harrastanut itsetyydytystä tai seksiä aiemmin. Todellisuudessahan näin ei ole.

Joo onhan se mahdollista, että kuka tahansa vanhempi voi huonolla/väärällä/ajattelamttomalla kasvatuksella aiheuttaa lapselleen jotain traumoja.

Pointtini olikin se, että opettamalla lapselle sekasin olevan Jumalan lahja avioliittoon, ei todellakaan olla minkään trauman rakentamisen äärellä. Uskomalla Jumalaan niinkuin Raamattu sanoo, ei aiheuteta kenellekään traumoja. Olemalla inhimillinen ja erehtyväinen vanhempi, voidaan aiheuttaa traumoja mihin tahansa osa-alueelle.

Summa summarum, kasvatuksen tuloksena tuotteuihin traunoihin ei liity seksistä pidättäytymiseen opetus, vaan se, kuinka se tehdään. Ja sehän onkin kasvattajasta kiinni, eikä uskosta.

Kommentoin koskettamista alunperin siitä syytä, että joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?

Seksin ja kosketuksen oppii jokainen. Sitä ei tarvitse "etukäteen" osata. Se ei todella ole mitään rakettitiedettä, kuten jo aiemmin kirjoitin, muutaman sekunnin perusteella saa jo hyvää osviittaa mihin suuntaan edetään.

"joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?"

Koska siinä avioliitossa ollaan sitten jumissa loppuelämä, vaikka toista ei huvittaisi koskettaa sen ekan kerran jälkeen enää ikinä. Se on se ongelma.

Jos ihminen menee naimisiin tuon vakaumuksen mukaan, häntä huvittaa koskettaa. Persoonallisuushäiriöisiä huijareita on kaikkialla, mutta tässä ei nyt keskustella niistä poikkeuksista.

Voihan se huvittaa ennen sitä ensimmäistä kertaa. Sen jälkeen tajuaa ettei sovita siltä kantilta yhteen mutta hautaan asti ollaan yhdessä kuitenkin. Sehän tuossa vakaumuksessa ihmisiä mietityttääkin, että kannattaako ostaa sikaa säkissä.

Eikö naisista yli 70% ole sellaisia, etteivät muutenkaan nauti yhdynnästä, niin mitä väliä?

Onko lähdettä tuohon? Sen olen kuullut että 60% tai yli ei saa orgasmia pelkän yhdynnän avulla.

Olen lukenut sen täällä useasti. Naiset kertoneet.

Eli mistä revit tuon 70%? Jos joku on esittänyt lähteen johon uskot niin linkitätkö sen tähän?

Luku onkin isompi, eli 80%.

https://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksiartikkelit/a/9284295e-564a-44c6-…

Tuliko väärä linkki? Tuossa sanotaan että ei saa orgasmia yhdynnässä, mikä ei tietenkään ole sama asia kuin ei nauti yhdynnästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on ollut kaveripiirissä näitä, jotka ovat harrastaneet seksiä vasta avioliitossa ja masturbointi on melkein kuolemansynti. Tekisi mieli sanoa, että "mitäs minä sanoin", mutta suurin osa näistä on vähän myöhemmin eronnut. Lisäksi on tapahtunut sitä, että kun sitä seksiä saa nyt ihan luvan kanssa harrastaa, niin ei se olekaan mennyt ihan kun Strömsössä... Etenkin naisilla on käynyt niin, että kun on siihen asti ajatellut seksin (soolo- ja kaiken muunkin seksin) olevan kamala synti, niin ei se heti muutukaan muuksi, vaikka ns. lupa siihen onkin. Eli se tuntuu edelleen "likaiselta" ja väärältä. Lisäksi omaa anatomiaa ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan, että esim. millaisesta kosketuksesta itse pitää, hellästä vai vähän rajummasta, yms. Joskus luin jutun, jossa samanlaisista olosuhteista lähtöisin oleva nainen kertoi oman tarinansa. Yhdyntä ei ollut onnistunut n. vuoteen, koska naisella ilmeni hankala vaginismus, eli emätinkouristus. Sisään ei mennyt yhtään mikään, ei edes pikkusormi. Tarvittiin pitkä terapia ja "käytännön harjoittelu ", ennen kuin yhdyntä onnistui. Pari pysyi yhdessä, mutta nainen oli sitä mieltä, että jos olisi tiennyt mitä tuleman pitää, niin olisi toiminut aivan toisin. Hän kritisoi suuresti "True love waits" - liikettä ja oli sitä mieltä, ettei se toimi. Mutta kukin tyylillään. Jos lehtijutun pari on tyytyväinen ratkaisuunsa ja onnellisia, niin mikäs siinä. Olisi kuitenkin hyvä muistaa tämä toinenkin puoli.

Ihminen joka pidättäytyy esiaviollisesta seksistä ainoastaan Jumala suhteensa vuoksi, eikä esim jonkun yhteisön painostuksesta, ei koskaan ole ajatellut seksin olevan likaista ja väärää.

Raamattu ei opeta seksin olevan likaista ja väärää, haa nimenomaan se opettaa seksinnolevan iloinen ja ihana Jumalan lahja miehen ja naisen väliseen avioliittoon.

Jos siis kyseessä on elävässä ja terveessä Raamatun mukaisessa uskossa oleva henkilö, ei hänellä ole mitään negatiivisia ajatuksia tai traumoja seksin liittyen.

"Lisäksi omaa anatomia ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan millaisesta kosketuksesta tykkää..."

Voi herran pojat mikä kommentti. Siihenhän ei oikeasti kovin montaa sekunttia tarvita, kun sekä mies että nainen huomaavat onko kyseinen kosketus mieleistä vai ei. Avioliittoon seksiä odottanut pari on tietysti avoin ja innokas aiheen tiimoilta, joten asiaan perehtyminen on iloinen asia. Yhtä lailla seksia useiden kumppaneiden kanssa harrastaneet opettelevat toisen koskettamista uudestaan uuden kumppanin kanssa, koska kaikki ei tykkää kaikesta. Ei kannata väkisin yrittää nähdä ongelmaa siellä, missä sitä ei todellakaan ole.

Lisäksi esimerkkisi emätinkouristuksesta kärsivästä naisesta on aika marginali, eli tuolla perusteella kenenkään ei koskaan kannata saadesim ensimmäistäkään orgasmia, sitä kun ei etukäteen voi tietää laukaiseeko se joka kerta massiivisen migreenin, niin kuin joillakin laukasee.

Oman aviomieheni kanssa emme valitettavasti olleet neitsyitä avioliittoon mennessämme. Tulimme molemmt uskoon vasta uikuisiällä, ja eletty elämä jättää kehen tahansa jäljet. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut mielenkiintoista ja ihanaa aloittaa seksielämä vasta avioliitossa.

Raamatun mukaan seksi on avioliitossa yhteinen asia, niinkuin Raamattu sanoo että "miehen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaa naisen, ja naisen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaan miehen"

Olisi ollut kiva saada kokea se Jumalan tarkoittama seksielämä, missä sekä omani että mieheni seksuaalisuus olisi muodostunut ja kehittynyt ainoastaan mein yhteisistä haluista, ja siitä mikä on minulle hyvää ja mikä hänelle.

Kannustan kaikkia, mutta varsinkin uskovia, säästämään seksielämänsä vain avioliittoon. Kun seksi on erityistä ja vain yhden kumppanin kanssa toteutettavaa, se toimii sinä erityisenä parisuhteen liimana, miksi Jumala osiltaan on sen ihmisille luonut.

Tuossa on ongelmana se, että uskovaista yhteisöä ja sitä omaa uskoa on useimmiten hyvin vaikea erottaa toisistaan jos on syntynyt tuohon yhteisöön. Sinä tulit uskoon myöhemmin ja pystyt arvioimaan tilannetta aikuisen näkökulmasta ilman, että olisit kokenut uskovaisten seksuaalikasvatuksen ja siihen usein liittyvän pelottelun ja painostuksen, joka voi jäädä loppuiäksi kalvamaan ja vaikeuttamaan seksielämää. Uskovaiset oman kokemukseni mukaan haluavat kyllä hyvää lähimmilleen ja he ajattelevat omien lähtökohtiensa olevan oikeutettuja ja johtavan lopulta parhaaseen lopputulokseen, mutta samalla he voivat hyvinkin vahvasti kasvattaa lapsensa uskomaan, että muu kuin heidän totuutensa on täyttä syntiä ja siitä tulee tuntea pahaa oloa. Näin myös esiavioillisen seksin ja seksistä nauttimisen kanssa, lapsi tai nuorihan voisi muuten intoutua kaikenlaisiin kokeiluihin jollei ole syvälle iskostettu ettei sellaista kuulu tehdä. Ei tarvitse olla mikään kultti, että näin tapahtuu. Riittää että on vanhemmat, jotka yrittää kasvattaa lastaan uskoon ja jotka uskovat, että seksi on vain avioliittoon kuuluva asia.

Kosketusta pitää harjoitella aika pitkään, ennen kuin oikeasti tietää mistä nauttii ja erottaa sen siitä, mistä kuvittelee että kuuluu nauttia. Oma juttunsa on sitten ohjata se kumppani tekemään itselleen asioita sen mukaan, mikä tuntuu sillä hetkellä hyvältä. Vastaavasti kestää myös hetki opetella koskemaan omaan kumppaniin sopivalla tavalla, vaikka kumppani kertoisikin mistä pitää. Tuohon menee huomattavasti enemmän kuin pari sekuntia. Tämä lienee ollut sinullekin helpompaa, et kuitenkaan ollut täysin kokematon kun aloitit miehesi kanssa seksin harrastamisen.

Ymmärrän sen pointin, että elämä usko yhteisössä mikä on vinoutunut Raamatun opetuksesta, voi olla todella epätervettä ja traumatisoivaa. Senpä vuoksi korostankin, että uskovan auktoriteetti tulee olla Raamatussa, ei kenenkään saarnaajan tai yhteisöjen opeissa.

Uskovat todella haluavat pelkkää hyvä lähimmäisilleen, mutta heidän näkökulmastaan esiaviollinen seksi on synti ja vahingoittavaa, huolimatta siitä uskooko esim oma lapsi siihen vai ei. Miten he voisivat opettaa mitään muuta? Vastakkain ovat sitten ne opetukset, kun esim liberaali vanhempi opettaa että seksi on terveyttä edistävää ja hyvä juttu kunhan ehkäisy on kunnossa tms. Kaksi uskomukseen pohjautuvaa opetusta, mitä ovat vahingollisia jos kysytään vastapuolelta. Kaikki kasvattaa lapsensa joka tapauksessa omien uskomuksiensa ja arvojensa pohjalta.

Kosketuksesta, että tietenkin sitä pitää harjoitella, ja jokaisen kumppanin kanssa joka tapauksessa on jotain erilaista. Ei se, että hyvä seksi vaatii harjoittelu, ole syy harrastaa seksiä monien kanssa. Kyllä yhden kanssa harjoittelussa opitaan yhtä lailla sitä seksiä. Sitähän opetellaan juuri niin kauan että omasta mielestä tuntuu riittävän hyvältä. Mikä ongelma tässä on?

Tuo lihavoitu teksti on nimenomaan se syy, minkä vuoksi uskovaiset vanhemmat voivat tahattomasti aiheuttaa lapsilleen ongelmia avioelämässä, jos nämä sisäistävät vanhempien opetuksen esiaviollisen seksin pahuudesta ja yhdistävät seksin syntiin ennen avioliittoa. Toki ymmärrän mikä vanhempien ajatus tuossa taustalla on ja heidän näkökulmastaan tilanne ei ole niin vakava, mutta jos niitä ongelmia siellä aviovuoteessa sitten syntyy niin ei kai siitä voi muuta syyttää kuin kasvatusta jos siitä seksin paheellisuudesta ei pääse heittämällä avioseksin taivaallisuuteen. Tuohon ei käsittääkseni tarvita mitään vinoutunutta Raamatun tulkintaa, kunhan nyt vain opettaa lapselle ettei seksiä tule harrastaa ennen avioliittoa. Se miten lapsi tämän sitten kasvaessaan tulkitsee ja mielessään demonisoi on oma asiansa.

Kosketukseen liittyen ongelma oli lähinnä se, että aiemmin kommentoitiin kosketuksen olevan helppo juttu ja että suunnilleen sekunneissa tietää tykkääkö jostain vai ei. Ikään kuin kosketusta ei tarvitsisi opetella ja harjoitella läpi parisuhteen ja preferenssitkin voivat muuttua iän myötä. Lisäksi jotenkin tuli tunne, että kirjoittaja oletti jokaisen tietysti tuntevan oman anatomiansa vaikka ei olisi harrastanut itsetyydytystä tai seksiä aiemmin. Todellisuudessahan näin ei ole.

Joo onhan se mahdollista, että kuka tahansa vanhempi voi huonolla/väärällä/ajattelamttomalla kasvatuksella aiheuttaa lapselleen jotain traumoja.

Pointtini olikin se, että opettamalla lapselle sekasin olevan Jumalan lahja avioliittoon, ei todellakaan olla minkään trauman rakentamisen äärellä. Uskomalla Jumalaan niinkuin Raamattu sanoo, ei aiheuteta kenellekään traumoja. Olemalla inhimillinen ja erehtyväinen vanhempi, voidaan aiheuttaa traumoja mihin tahansa osa-alueelle.

Summa summarum, kasvatuksen tuloksena tuotteuihin traunoihin ei liity seksistä pidättäytymiseen opetus, vaan se, kuinka se tehdään. Ja sehän onkin kasvattajasta kiinni, eikä uskosta.

Kommentoin koskettamista alunperin siitä syytä, että joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?

Seksin ja kosketuksen oppii jokainen. Sitä ei tarvitse "etukäteen" osata. Se ei todella ole mitään rakettitiedettä, kuten jo aiemmin kirjoitin, muutaman sekunnin perusteella saa jo hyvää osviittaa mihin suuntaan edetään.

"joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?"

Koska siinä avioliitossa ollaan sitten jumissa loppuelämä, vaikka toista ei huvittaisi koskettaa sen ekan kerran jälkeen enää ikinä. Se on se ongelma.

Jos ihminen menee naimisiin tuon vakaumuksen mukaan, häntä huvittaa koskettaa. Persoonallisuushäiriöisiä huijareita on kaikkialla, mutta tässä ei nyt keskustella niistä poikkeuksista.

Voihan se huvittaa ennen sitä ensimmäistä kertaa. Sen jälkeen tajuaa ettei sovita siltä kantilta yhteen mutta hautaan asti ollaan yhdessä kuitenkin. Sehän tuossa vakaumuksessa ihmisiä mietityttääkin, että kannattaako ostaa sikaa säkissä.

Eikö naisista yli 70% ole sellaisia, etteivät muutenkaan nauti yhdynnästä, niin mitä väliä?

Ihan kuin oltaisiin saatu tässä kommentissa kiteytymään joku perimmäinen ajatus keskustelun takana. Ihan sama vaikka ei osaisi koskettaa, tai kiinnostaisi koskettaa oikein, koska eihän seitsemän naista kymmenestä siitä nauti muutenkaan. Mitä ihmettä?!? Näinkö se avioelämä sitten toteutuu kaiken yhteensopivuuden ja koetun rakkauden jälkeen, että kun sitä seksiä viimein saa harrastaa ja todetaan että hitto en ikävä kyllä tykännyt tästä niin paljon kuin kuvittelin ja nyt olen lupautunut tähän elämäni loppuun asti, niin on ok jättää puoliso kaipaamaan sitä mitä itse ei voi antaa? Vai ollaanko sitten velvollisuudesta petipuuhissa vaikka oma nautinto on mitä on ja koko homma alkaa vähitellen inhottamaan tai turhauttamaan?

Jostain ihmeen syystä nuo 70% naisista kuitenkin harrastavat seksiä, mutta kertomansa mukaan sitten näytelevät orgasminsa.

Niin. Katsos kun seksi ja orgasmi eivät ole sama asia ja ensimmäisen ei ole pakko johtaa jälkimmäiseen. Ei ole niin, että jos ei saa orgasmia niin seksi on kamalaa. Olen vahvassa ymmärryksessä, että mieskin nauttii matkasta ennen päätepysäkkiä. Ei nainen tuosta eroa, mutta naisella voi olla paineet saada se orkku että mies tuntee tehneensä osansa hyvin eikä saa kompleksia omasta suorituskyvystään. Seksi voi myös kestää liian kauan, jolloin se hyvä fiilis ehtii mennä ja homma lakkaa tuntumasta juuri miltään. Joillekin on helpompi feikata, kuin sanoa että lopetetaanko jooko, en ole enää sopivassa tilassa tätä varten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on ollut kaveripiirissä näitä, jotka ovat harrastaneet seksiä vasta avioliitossa ja masturbointi on melkein kuolemansynti. Tekisi mieli sanoa, että "mitäs minä sanoin", mutta suurin osa näistä on vähän myöhemmin eronnut. Lisäksi on tapahtunut sitä, että kun sitä seksiä saa nyt ihan luvan kanssa harrastaa, niin ei se olekaan mennyt ihan kun Strömsössä... Etenkin naisilla on käynyt niin, että kun on siihen asti ajatellut seksin (soolo- ja kaiken muunkin seksin) olevan kamala synti, niin ei se heti muutukaan muuksi, vaikka ns. lupa siihen onkin. Eli se tuntuu edelleen "likaiselta" ja väärältä. Lisäksi omaa anatomiaa ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan, että esim. millaisesta kosketuksesta itse pitää, hellästä vai vähän rajummasta, yms. Joskus luin jutun, jossa samanlaisista olosuhteista lähtöisin oleva nainen kertoi oman tarinansa. Yhdyntä ei ollut onnistunut n. vuoteen, koska naisella ilmeni hankala vaginismus, eli emätinkouristus. Sisään ei mennyt yhtään mikään, ei edes pikkusormi. Tarvittiin pitkä terapia ja "käytännön harjoittelu ", ennen kuin yhdyntä onnistui. Pari pysyi yhdessä, mutta nainen oli sitä mieltä, että jos olisi tiennyt mitä tuleman pitää, niin olisi toiminut aivan toisin. Hän kritisoi suuresti "True love waits" - liikettä ja oli sitä mieltä, ettei se toimi. Mutta kukin tyylillään. Jos lehtijutun pari on tyytyväinen ratkaisuunsa ja onnellisia, niin mikäs siinä. Olisi kuitenkin hyvä muistaa tämä toinenkin puoli.

Ihminen joka pidättäytyy esiaviollisesta seksistä ainoastaan Jumala suhteensa vuoksi, eikä esim jonkun yhteisön painostuksesta, ei koskaan ole ajatellut seksin olevan likaista ja väärää.

Raamattu ei opeta seksin olevan likaista ja väärää, haa nimenomaan se opettaa seksinnolevan iloinen ja ihana Jumalan lahja miehen ja naisen väliseen avioliittoon.

Jos siis kyseessä on elävässä ja terveessä Raamatun mukaisessa uskossa oleva henkilö, ei hänellä ole mitään negatiivisia ajatuksia tai traumoja seksin liittyen.

"Lisäksi omaa anatomia ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan millaisesta kosketuksesta tykkää..."

Voi herran pojat mikä kommentti. Siihenhän ei oikeasti kovin montaa sekunttia tarvita, kun sekä mies että nainen huomaavat onko kyseinen kosketus mieleistä vai ei. Avioliittoon seksiä odottanut pari on tietysti avoin ja innokas aiheen tiimoilta, joten asiaan perehtyminen on iloinen asia. Yhtä lailla seksia useiden kumppaneiden kanssa harrastaneet opettelevat toisen koskettamista uudestaan uuden kumppanin kanssa, koska kaikki ei tykkää kaikesta. Ei kannata väkisin yrittää nähdä ongelmaa siellä, missä sitä ei todellakaan ole.

Lisäksi esimerkkisi emätinkouristuksesta kärsivästä naisesta on aika marginali, eli tuolla perusteella kenenkään ei koskaan kannata saadesim ensimmäistäkään orgasmia, sitä kun ei etukäteen voi tietää laukaiseeko se joka kerta massiivisen migreenin, niin kuin joillakin laukasee.

Oman aviomieheni kanssa emme valitettavasti olleet neitsyitä avioliittoon mennessämme. Tulimme molemmt uskoon vasta uikuisiällä, ja eletty elämä jättää kehen tahansa jäljet. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut mielenkiintoista ja ihanaa aloittaa seksielämä vasta avioliitossa.

Raamatun mukaan seksi on avioliitossa yhteinen asia, niinkuin Raamattu sanoo että "miehen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaa naisen, ja naisen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaan miehen"

Olisi ollut kiva saada kokea se Jumalan tarkoittama seksielämä, missä sekä omani että mieheni seksuaalisuus olisi muodostunut ja kehittynyt ainoastaan mein yhteisistä haluista, ja siitä mikä on minulle hyvää ja mikä hänelle.

Kannustan kaikkia, mutta varsinkin uskovia, säästämään seksielämänsä vain avioliittoon. Kun seksi on erityistä ja vain yhden kumppanin kanssa toteutettavaa, se toimii sinä erityisenä parisuhteen liimana, miksi Jumala osiltaan on sen ihmisille luonut.

Tuossa on ongelmana se, että uskovaista yhteisöä ja sitä omaa uskoa on useimmiten hyvin vaikea erottaa toisistaan jos on syntynyt tuohon yhteisöön. Sinä tulit uskoon myöhemmin ja pystyt arvioimaan tilannetta aikuisen näkökulmasta ilman, että olisit kokenut uskovaisten seksuaalikasvatuksen ja siihen usein liittyvän pelottelun ja painostuksen, joka voi jäädä loppuiäksi kalvamaan ja vaikeuttamaan seksielämää. Uskovaiset oman kokemukseni mukaan haluavat kyllä hyvää lähimmilleen ja he ajattelevat omien lähtökohtiensa olevan oikeutettuja ja johtavan lopulta parhaaseen lopputulokseen, mutta samalla he voivat hyvinkin vahvasti kasvattaa lapsensa uskomaan, että muu kuin heidän totuutensa on täyttä syntiä ja siitä tulee tuntea pahaa oloa. Näin myös esiavioillisen seksin ja seksistä nauttimisen kanssa, lapsi tai nuorihan voisi muuten intoutua kaikenlaisiin kokeiluihin jollei ole syvälle iskostettu ettei sellaista kuulu tehdä. Ei tarvitse olla mikään kultti, että näin tapahtuu. Riittää että on vanhemmat, jotka yrittää kasvattaa lastaan uskoon ja jotka uskovat, että seksi on vain avioliittoon kuuluva asia.

Kosketusta pitää harjoitella aika pitkään, ennen kuin oikeasti tietää mistä nauttii ja erottaa sen siitä, mistä kuvittelee että kuuluu nauttia. Oma juttunsa on sitten ohjata se kumppani tekemään itselleen asioita sen mukaan, mikä tuntuu sillä hetkellä hyvältä. Vastaavasti kestää myös hetki opetella koskemaan omaan kumppaniin sopivalla tavalla, vaikka kumppani kertoisikin mistä pitää. Tuohon menee huomattavasti enemmän kuin pari sekuntia. Tämä lienee ollut sinullekin helpompaa, et kuitenkaan ollut täysin kokematon kun aloitit miehesi kanssa seksin harrastamisen.

Ymmärrän sen pointin, että elämä usko yhteisössä mikä on vinoutunut Raamatun opetuksesta, voi olla todella epätervettä ja traumatisoivaa. Senpä vuoksi korostankin, että uskovan auktoriteetti tulee olla Raamatussa, ei kenenkään saarnaajan tai yhteisöjen opeissa.

Uskovat todella haluavat pelkkää hyvä lähimmäisilleen, mutta heidän näkökulmastaan esiaviollinen seksi on synti ja vahingoittavaa, huolimatta siitä uskooko esim oma lapsi siihen vai ei. Miten he voisivat opettaa mitään muuta? Vastakkain ovat sitten ne opetukset, kun esim liberaali vanhempi opettaa että seksi on terveyttä edistävää ja hyvä juttu kunhan ehkäisy on kunnossa tms. Kaksi uskomukseen pohjautuvaa opetusta, mitä ovat vahingollisia jos kysytään vastapuolelta. Kaikki kasvattaa lapsensa joka tapauksessa omien uskomuksiensa ja arvojensa pohjalta.

Kosketuksesta, että tietenkin sitä pitää harjoitella, ja jokaisen kumppanin kanssa joka tapauksessa on jotain erilaista. Ei se, että hyvä seksi vaatii harjoittelu, ole syy harrastaa seksiä monien kanssa. Kyllä yhden kanssa harjoittelussa opitaan yhtä lailla sitä seksiä. Sitähän opetellaan juuri niin kauan että omasta mielestä tuntuu riittävän hyvältä. Mikä ongelma tässä on?

Tuo lihavoitu teksti on nimenomaan se syy, minkä vuoksi uskovaiset vanhemmat voivat tahattomasti aiheuttaa lapsilleen ongelmia avioelämässä, jos nämä sisäistävät vanhempien opetuksen esiaviollisen seksin pahuudesta ja yhdistävät seksin syntiin ennen avioliittoa. Toki ymmärrän mikä vanhempien ajatus tuossa taustalla on ja heidän näkökulmastaan tilanne ei ole niin vakava, mutta jos niitä ongelmia siellä aviovuoteessa sitten syntyy niin ei kai siitä voi muuta syyttää kuin kasvatusta jos siitä seksin paheellisuudesta ei pääse heittämällä avioseksin taivaallisuuteen. Tuohon ei käsittääkseni tarvita mitään vinoutunutta Raamatun tulkintaa, kunhan nyt vain opettaa lapselle ettei seksiä tule harrastaa ennen avioliittoa. Se miten lapsi tämän sitten kasvaessaan tulkitsee ja mielessään demonisoi on oma asiansa.

Kosketukseen liittyen ongelma oli lähinnä se, että aiemmin kommentoitiin kosketuksen olevan helppo juttu ja että suunnilleen sekunneissa tietää tykkääkö jostain vai ei. Ikään kuin kosketusta ei tarvitsisi opetella ja harjoitella läpi parisuhteen ja preferenssitkin voivat muuttua iän myötä. Lisäksi jotenkin tuli tunne, että kirjoittaja oletti jokaisen tietysti tuntevan oman anatomiansa vaikka ei olisi harrastanut itsetyydytystä tai seksiä aiemmin. Todellisuudessahan näin ei ole.

Joo onhan se mahdollista, että kuka tahansa vanhempi voi huonolla/väärällä/ajattelamttomalla kasvatuksella aiheuttaa lapselleen jotain traumoja.

Pointtini olikin se, että opettamalla lapselle sekasin olevan Jumalan lahja avioliittoon, ei todellakaan olla minkään trauman rakentamisen äärellä. Uskomalla Jumalaan niinkuin Raamattu sanoo, ei aiheuteta kenellekään traumoja. Olemalla inhimillinen ja erehtyväinen vanhempi, voidaan aiheuttaa traumoja mihin tahansa osa-alueelle.

Summa summarum, kasvatuksen tuloksena tuotteuihin traunoihin ei liity seksistä pidättäytymiseen opetus, vaan se, kuinka se tehdään. Ja sehän onkin kasvattajasta kiinni, eikä uskosta.

Kommentoin koskettamista alunperin siitä syytä, että joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?

Seksin ja kosketuksen oppii jokainen. Sitä ei tarvitse "etukäteen" osata. Se ei todella ole mitään rakettitiedettä, kuten jo aiemmin kirjoitin, muutaman sekunnin perusteella saa jo hyvää osviittaa mihin suuntaan edetään.

"joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?"

Koska siinä avioliitossa ollaan sitten jumissa loppuelämä, vaikka toista ei huvittaisi koskettaa sen ekan kerran jälkeen enää ikinä. Se on se ongelma.

Jos ihminen menee naimisiin tuon vakaumuksen mukaan, häntä huvittaa koskettaa. Persoonallisuushäiriöisiä huijareita on kaikkialla, mutta tässä ei nyt keskustella niistä poikkeuksista.

Voihan se huvittaa ennen sitä ensimmäistä kertaa. Sen jälkeen tajuaa ettei sovita siltä kantilta yhteen mutta hautaan asti ollaan yhdessä kuitenkin. Sehän tuossa vakaumuksessa ihmisiä mietityttääkin, että kannattaako ostaa sikaa säkissä.

Eikö naisista yli 70% ole sellaisia, etteivät muutenkaan nauti yhdynnästä, niin mitä väliä?

Ihan kuin oltaisiin saatu tässä kommentissa kiteytymään joku perimmäinen ajatus keskustelun takana. Ihan sama vaikka ei osaisi koskettaa, tai kiinnostaisi koskettaa oikein, koska eihän seitsemän naista kymmenestä siitä nauti muutenkaan. Mitä ihmettä?!? Näinkö se avioelämä sitten toteutuu kaiken yhteensopivuuden ja koetun rakkauden jälkeen, että kun sitä seksiä viimein saa harrastaa ja todetaan että hitto en ikävä kyllä tykännyt tästä niin paljon kuin kuvittelin ja nyt olen lupautunut tähän elämäni loppuun asti, niin on ok jättää puoliso kaipaamaan sitä mitä itse ei voi antaa? Vai ollaanko sitten velvollisuudesta petipuuhissa vaikka oma nautinto on mitä on ja koko homma alkaa vähitellen inhottamaan tai turhauttamaan?

Jostain ihmeen syystä nuo 70% naisista kuitenkin harrastavat seksiä, mutta kertomansa mukaan sitten näytelevät orgasminsa.

Niin. Katsos kun seksi ja orgasmi eivät ole sama asia ja ensimmäisen ei ole pakko johtaa jälkimmäiseen. Ei ole niin, että jos ei saa orgasmia niin seksi on kamalaa. Olen vahvassa ymmärryksessä, että mieskin nauttii matkasta ennen päätepysäkkiä. Ei nainen tuosta eroa, mutta naisella voi olla paineet saada se orkku että mies tuntee tehneensä osansa hyvin eikä saa kompleksia omasta suorituskyvystään. Seksi voi myös kestää liian kauan, jolloin se hyvä fiilis ehtii mennä ja homma lakkaa tuntumasta juuri miltään. Joillekin on helpompi feikata, kuin sanoa että lopetetaanko jooko, en ole enää sopivassa tilassa tätä varten.

Kysypä sellaisilta naisilta, jotka eivät saa orkkua, että miten asia on? Kyllä sillä ilkutaan miehiä ja ikään kuin se olisi miehen vika, jos nainen ei laukea. Eli orgasmi on naisenkin nautinnolle huipennus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on ollut kaveripiirissä näitä, jotka ovat harrastaneet seksiä vasta avioliitossa ja masturbointi on melkein kuolemansynti. Tekisi mieli sanoa, että "mitäs minä sanoin", mutta suurin osa näistä on vähän myöhemmin eronnut. Lisäksi on tapahtunut sitä, että kun sitä seksiä saa nyt ihan luvan kanssa harrastaa, niin ei se olekaan mennyt ihan kun Strömsössä... Etenkin naisilla on käynyt niin, että kun on siihen asti ajatellut seksin (soolo- ja kaiken muunkin seksin) olevan kamala synti, niin ei se heti muutukaan muuksi, vaikka ns. lupa siihen onkin. Eli se tuntuu edelleen "likaiselta" ja väärältä. Lisäksi omaa anatomiaa ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan, että esim. millaisesta kosketuksesta itse pitää, hellästä vai vähän rajummasta, yms. Joskus luin jutun, jossa samanlaisista olosuhteista lähtöisin oleva nainen kertoi oman tarinansa. Yhdyntä ei ollut onnistunut n. vuoteen, koska naisella ilmeni hankala vaginismus, eli emätinkouristus. Sisään ei mennyt yhtään mikään, ei edes pikkusormi. Tarvittiin pitkä terapia ja "käytännön harjoittelu ", ennen kuin yhdyntä onnistui. Pari pysyi yhdessä, mutta nainen oli sitä mieltä, että jos olisi tiennyt mitä tuleman pitää, niin olisi toiminut aivan toisin. Hän kritisoi suuresti "True love waits" - liikettä ja oli sitä mieltä, ettei se toimi. Mutta kukin tyylillään. Jos lehtijutun pari on tyytyväinen ratkaisuunsa ja onnellisia, niin mikäs siinä. Olisi kuitenkin hyvä muistaa tämä toinenkin puoli.

Ihminen joka pidättäytyy esiaviollisesta seksistä ainoastaan Jumala suhteensa vuoksi, eikä esim jonkun yhteisön painostuksesta, ei koskaan ole ajatellut seksin olevan likaista ja väärää.

Raamattu ei opeta seksin olevan likaista ja väärää, haa nimenomaan se opettaa seksinnolevan iloinen ja ihana Jumalan lahja miehen ja naisen väliseen avioliittoon.

Jos siis kyseessä on elävässä ja terveessä Raamatun mukaisessa uskossa oleva henkilö, ei hänellä ole mitään negatiivisia ajatuksia tai traumoja seksin liittyen.

"Lisäksi omaa anatomia ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan millaisesta kosketuksesta tykkää..."

Voi herran pojat mikä kommentti. Siihenhän ei oikeasti kovin montaa sekunttia tarvita, kun sekä mies että nainen huomaavat onko kyseinen kosketus mieleistä vai ei. Avioliittoon seksiä odottanut pari on tietysti avoin ja innokas aiheen tiimoilta, joten asiaan perehtyminen on iloinen asia. Yhtä lailla seksia useiden kumppaneiden kanssa harrastaneet opettelevat toisen koskettamista uudestaan uuden kumppanin kanssa, koska kaikki ei tykkää kaikesta. Ei kannata väkisin yrittää nähdä ongelmaa siellä, missä sitä ei todellakaan ole.

Lisäksi esimerkkisi emätinkouristuksesta kärsivästä naisesta on aika marginali, eli tuolla perusteella kenenkään ei koskaan kannata saadesim ensimmäistäkään orgasmia, sitä kun ei etukäteen voi tietää laukaiseeko se joka kerta massiivisen migreenin, niin kuin joillakin laukasee.

Oman aviomieheni kanssa emme valitettavasti olleet neitsyitä avioliittoon mennessämme. Tulimme molemmt uskoon vasta uikuisiällä, ja eletty elämä jättää kehen tahansa jäljet. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut mielenkiintoista ja ihanaa aloittaa seksielämä vasta avioliitossa.

Raamatun mukaan seksi on avioliitossa yhteinen asia, niinkuin Raamattu sanoo että "miehen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaa naisen, ja naisen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaan miehen"

Olisi ollut kiva saada kokea se Jumalan tarkoittama seksielämä, missä sekä omani että mieheni seksuaalisuus olisi muodostunut ja kehittynyt ainoastaan mein yhteisistä haluista, ja siitä mikä on minulle hyvää ja mikä hänelle.

Kannustan kaikkia, mutta varsinkin uskovia, säästämään seksielämänsä vain avioliittoon. Kun seksi on erityistä ja vain yhden kumppanin kanssa toteutettavaa, se toimii sinä erityisenä parisuhteen liimana, miksi Jumala osiltaan on sen ihmisille luonut.

Tuossa on ongelmana se, että uskovaista yhteisöä ja sitä omaa uskoa on useimmiten hyvin vaikea erottaa toisistaan jos on syntynyt tuohon yhteisöön. Sinä tulit uskoon myöhemmin ja pystyt arvioimaan tilannetta aikuisen näkökulmasta ilman, että olisit kokenut uskovaisten seksuaalikasvatuksen ja siihen usein liittyvän pelottelun ja painostuksen, joka voi jäädä loppuiäksi kalvamaan ja vaikeuttamaan seksielämää. Uskovaiset oman kokemukseni mukaan haluavat kyllä hyvää lähimmilleen ja he ajattelevat omien lähtökohtiensa olevan oikeutettuja ja johtavan lopulta parhaaseen lopputulokseen, mutta samalla he voivat hyvinkin vahvasti kasvattaa lapsensa uskomaan, että muu kuin heidän totuutensa on täyttä syntiä ja siitä tulee tuntea pahaa oloa. Näin myös esiavioillisen seksin ja seksistä nauttimisen kanssa, lapsi tai nuorihan voisi muuten intoutua kaikenlaisiin kokeiluihin jollei ole syvälle iskostettu ettei sellaista kuulu tehdä. Ei tarvitse olla mikään kultti, että näin tapahtuu. Riittää että on vanhemmat, jotka yrittää kasvattaa lastaan uskoon ja jotka uskovat, että seksi on vain avioliittoon kuuluva asia.

Kosketusta pitää harjoitella aika pitkään, ennen kuin oikeasti tietää mistä nauttii ja erottaa sen siitä, mistä kuvittelee että kuuluu nauttia. Oma juttunsa on sitten ohjata se kumppani tekemään itselleen asioita sen mukaan, mikä tuntuu sillä hetkellä hyvältä. Vastaavasti kestää myös hetki opetella koskemaan omaan kumppaniin sopivalla tavalla, vaikka kumppani kertoisikin mistä pitää. Tuohon menee huomattavasti enemmän kuin pari sekuntia. Tämä lienee ollut sinullekin helpompaa, et kuitenkaan ollut täysin kokematon kun aloitit miehesi kanssa seksin harrastamisen.

Ymmärrän sen pointin, että elämä usko yhteisössä mikä on vinoutunut Raamatun opetuksesta, voi olla todella epätervettä ja traumatisoivaa. Senpä vuoksi korostankin, että uskovan auktoriteetti tulee olla Raamatussa, ei kenenkään saarnaajan tai yhteisöjen opeissa.

Uskovat todella haluavat pelkkää hyvä lähimmäisilleen, mutta heidän näkökulmastaan esiaviollinen seksi on synti ja vahingoittavaa, huolimatta siitä uskooko esim oma lapsi siihen vai ei. Miten he voisivat opettaa mitään muuta? Vastakkain ovat sitten ne opetukset, kun esim liberaali vanhempi opettaa että seksi on terveyttä edistävää ja hyvä juttu kunhan ehkäisy on kunnossa tms. Kaksi uskomukseen pohjautuvaa opetusta, mitä ovat vahingollisia jos kysytään vastapuolelta. Kaikki kasvattaa lapsensa joka tapauksessa omien uskomuksiensa ja arvojensa pohjalta.

Kosketuksesta, että tietenkin sitä pitää harjoitella, ja jokaisen kumppanin kanssa joka tapauksessa on jotain erilaista. Ei se, että hyvä seksi vaatii harjoittelu, ole syy harrastaa seksiä monien kanssa. Kyllä yhden kanssa harjoittelussa opitaan yhtä lailla sitä seksiä. Sitähän opetellaan juuri niin kauan että omasta mielestä tuntuu riittävän hyvältä. Mikä ongelma tässä on?

Tuo lihavoitu teksti on nimenomaan se syy, minkä vuoksi uskovaiset vanhemmat voivat tahattomasti aiheuttaa lapsilleen ongelmia avioelämässä, jos nämä sisäistävät vanhempien opetuksen esiaviollisen seksin pahuudesta ja yhdistävät seksin syntiin ennen avioliittoa. Toki ymmärrän mikä vanhempien ajatus tuossa taustalla on ja heidän näkökulmastaan tilanne ei ole niin vakava, mutta jos niitä ongelmia siellä aviovuoteessa sitten syntyy niin ei kai siitä voi muuta syyttää kuin kasvatusta jos siitä seksin paheellisuudesta ei pääse heittämällä avioseksin taivaallisuuteen. Tuohon ei käsittääkseni tarvita mitään vinoutunutta Raamatun tulkintaa, kunhan nyt vain opettaa lapselle ettei seksiä tule harrastaa ennen avioliittoa. Se miten lapsi tämän sitten kasvaessaan tulkitsee ja mielessään demonisoi on oma asiansa.

Kosketukseen liittyen ongelma oli lähinnä se, että aiemmin kommentoitiin kosketuksen olevan helppo juttu ja että suunnilleen sekunneissa tietää tykkääkö jostain vai ei. Ikään kuin kosketusta ei tarvitsisi opetella ja harjoitella läpi parisuhteen ja preferenssitkin voivat muuttua iän myötä. Lisäksi jotenkin tuli tunne, että kirjoittaja oletti jokaisen tietysti tuntevan oman anatomiansa vaikka ei olisi harrastanut itsetyydytystä tai seksiä aiemmin. Todellisuudessahan näin ei ole.

Joo onhan se mahdollista, että kuka tahansa vanhempi voi huonolla/väärällä/ajattelamttomalla kasvatuksella aiheuttaa lapselleen jotain traumoja.

Pointtini olikin se, että opettamalla lapselle sekasin olevan Jumalan lahja avioliittoon, ei todellakaan olla minkään trauman rakentamisen äärellä. Uskomalla Jumalaan niinkuin Raamattu sanoo, ei aiheuteta kenellekään traumoja. Olemalla inhimillinen ja erehtyväinen vanhempi, voidaan aiheuttaa traumoja mihin tahansa osa-alueelle.

Summa summarum, kasvatuksen tuloksena tuotteuihin traunoihin ei liity seksistä pidättäytymiseen opetus, vaan se, kuinka se tehdään. Ja sehän onkin kasvattajasta kiinni, eikä uskosta.

Kommentoin koskettamista alunperin siitä syytä, että joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?

Seksin ja kosketuksen oppii jokainen. Sitä ei tarvitse "etukäteen" osata. Se ei todella ole mitään rakettitiedettä, kuten jo aiemmin kirjoitin, muutaman sekunnin perusteella saa jo hyvää osviittaa mihin suuntaan edetään.

"joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?"

Koska siinä avioliitossa ollaan sitten jumissa loppuelämä, vaikka toista ei huvittaisi koskettaa sen ekan kerran jälkeen enää ikinä. Se on se ongelma.

Jos ihminen menee naimisiin tuon vakaumuksen mukaan, häntä huvittaa koskettaa. Persoonallisuushäiriöisiä huijareita on kaikkialla, mutta tässä ei nyt keskustella niistä poikkeuksista.

Voihan se huvittaa ennen sitä ensimmäistä kertaa. Sen jälkeen tajuaa ettei sovita siltä kantilta yhteen mutta hautaan asti ollaan yhdessä kuitenkin. Sehän tuossa vakaumuksessa ihmisiä mietityttääkin, että kannattaako ostaa sikaa säkissä.

Eikö naisista yli 70% ole sellaisia, etteivät muutenkaan nauti yhdynnästä, niin mitä väliä?

Ihan kuin oltaisiin saatu tässä kommentissa kiteytymään joku perimmäinen ajatus keskustelun takana. Ihan sama vaikka ei osaisi koskettaa, tai kiinnostaisi koskettaa oikein, koska eihän seitsemän naista kymmenestä siitä nauti muutenkaan. Mitä ihmettä?!? Näinkö se avioelämä sitten toteutuu kaiken yhteensopivuuden ja koetun rakkauden jälkeen, että kun sitä seksiä viimein saa harrastaa ja todetaan että hitto en ikävä kyllä tykännyt tästä niin paljon kuin kuvittelin ja nyt olen lupautunut tähän elämäni loppuun asti, niin on ok jättää puoliso kaipaamaan sitä mitä itse ei voi antaa? Vai ollaanko sitten velvollisuudesta petipuuhissa vaikka oma nautinto on mitä on ja koko homma alkaa vähitellen inhottamaan tai turhauttamaan?

Jostain ihmeen syystä nuo 70% naisista kuitenkin harrastavat seksiä, mutta kertomansa mukaan sitten näytelevät orgasminsa.

Niin. Katsos kun seksi ja orgasmi eivät ole sama asia ja ensimmäisen ei ole pakko johtaa jälkimmäiseen. Ei ole niin, että jos ei saa orgasmia niin seksi on kamalaa. Olen vahvassa ymmärryksessä, että mieskin nauttii matkasta ennen päätepysäkkiä. Ei nainen tuosta eroa, mutta naisella voi olla paineet saada se orkku että mies tuntee tehneensä osansa hyvin eikä saa kompleksia omasta suorituskyvystään. Seksi voi myös kestää liian kauan, jolloin se hyvä fiilis ehtii mennä ja homma lakkaa tuntumasta juuri miltään. Joillekin on helpompi feikata, kuin sanoa että lopetetaanko jooko, en ole enää sopivassa tilassa tätä varten.

Kysypä sellaisilta naisilta, jotka eivät saa orkkua, että miten asia on? Kyllä sillä ilkutaan miehiä ja ikään kuin se olisi miehen vika, jos nainen ei laukea. Eli orgasmi on naisenkin nautinnolle huipennus.

Täällä yksi. En saa orgasmia joka kerta jos olen vaikka väsynyt, enkä ikinä pelkästään yhdynnässä. Seksi mieheni kanssa on silti joka kerta mukavaa puuhaa. Orgasmin kanssa aina parempaa, mutta muutenkin kivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on ollut kaveripiirissä näitä, jotka ovat harrastaneet seksiä vasta avioliitossa ja masturbointi on melkein kuolemansynti. Tekisi mieli sanoa, että "mitäs minä sanoin", mutta suurin osa näistä on vähän myöhemmin eronnut. Lisäksi on tapahtunut sitä, että kun sitä seksiä saa nyt ihan luvan kanssa harrastaa, niin ei se olekaan mennyt ihan kun Strömsössä... Etenkin naisilla on käynyt niin, että kun on siihen asti ajatellut seksin (soolo- ja kaiken muunkin seksin) olevan kamala synti, niin ei se heti muutukaan muuksi, vaikka ns. lupa siihen onkin. Eli se tuntuu edelleen "likaiselta" ja väärältä. Lisäksi omaa anatomiaa ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan, että esim. millaisesta kosketuksesta itse pitää, hellästä vai vähän rajummasta, yms. Joskus luin jutun, jossa samanlaisista olosuhteista lähtöisin oleva nainen kertoi oman tarinansa. Yhdyntä ei ollut onnistunut n. vuoteen, koska naisella ilmeni hankala vaginismus, eli emätinkouristus. Sisään ei mennyt yhtään mikään, ei edes pikkusormi. Tarvittiin pitkä terapia ja "käytännön harjoittelu ", ennen kuin yhdyntä onnistui. Pari pysyi yhdessä, mutta nainen oli sitä mieltä, että jos olisi tiennyt mitä tuleman pitää, niin olisi toiminut aivan toisin. Hän kritisoi suuresti "True love waits" - liikettä ja oli sitä mieltä, ettei se toimi. Mutta kukin tyylillään. Jos lehtijutun pari on tyytyväinen ratkaisuunsa ja onnellisia, niin mikäs siinä. Olisi kuitenkin hyvä muistaa tämä toinenkin puoli.

Ihminen joka pidättäytyy esiaviollisesta seksistä ainoastaan Jumala suhteensa vuoksi, eikä esim jonkun yhteisön painostuksesta, ei koskaan ole ajatellut seksin olevan likaista ja väärää.

Raamattu ei opeta seksin olevan likaista ja väärää, haa nimenomaan se opettaa seksinnolevan iloinen ja ihana Jumalan lahja miehen ja naisen väliseen avioliittoon.

Jos siis kyseessä on elävässä ja terveessä Raamatun mukaisessa uskossa oleva henkilö, ei hänellä ole mitään negatiivisia ajatuksia tai traumoja seksin liittyen.

"Lisäksi omaa anatomia ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan millaisesta kosketuksesta tykkää..."

Voi herran pojat mikä kommentti. Siihenhän ei oikeasti kovin montaa sekunttia tarvita, kun sekä mies että nainen huomaavat onko kyseinen kosketus mieleistä vai ei. Avioliittoon seksiä odottanut pari on tietysti avoin ja innokas aiheen tiimoilta, joten asiaan perehtyminen on iloinen asia. Yhtä lailla seksia useiden kumppaneiden kanssa harrastaneet opettelevat toisen koskettamista uudestaan uuden kumppanin kanssa, koska kaikki ei tykkää kaikesta. Ei kannata väkisin yrittää nähdä ongelmaa siellä, missä sitä ei todellakaan ole.

Lisäksi esimerkkisi emätinkouristuksesta kärsivästä naisesta on aika marginali, eli tuolla perusteella kenenkään ei koskaan kannata saadesim ensimmäistäkään orgasmia, sitä kun ei etukäteen voi tietää laukaiseeko se joka kerta massiivisen migreenin, niin kuin joillakin laukasee.

Oman aviomieheni kanssa emme valitettavasti olleet neitsyitä avioliittoon mennessämme. Tulimme molemmt uskoon vasta uikuisiällä, ja eletty elämä jättää kehen tahansa jäljet. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut mielenkiintoista ja ihanaa aloittaa seksielämä vasta avioliitossa.

Raamatun mukaan seksi on avioliitossa yhteinen asia, niinkuin Raamattu sanoo että "miehen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaa naisen, ja naisen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaan miehen"

Olisi ollut kiva saada kokea se Jumalan tarkoittama seksielämä, missä sekä omani että mieheni seksuaalisuus olisi muodostunut ja kehittynyt ainoastaan mein yhteisistä haluista, ja siitä mikä on minulle hyvää ja mikä hänelle.

Kannustan kaikkia, mutta varsinkin uskovia, säästämään seksielämänsä vain avioliittoon. Kun seksi on erityistä ja vain yhden kumppanin kanssa toteutettavaa, se toimii sinä erityisenä parisuhteen liimana, miksi Jumala osiltaan on sen ihmisille luonut.

Tuossa on ongelmana se, että uskovaista yhteisöä ja sitä omaa uskoa on useimmiten hyvin vaikea erottaa toisistaan jos on syntynyt tuohon yhteisöön. Sinä tulit uskoon myöhemmin ja pystyt arvioimaan tilannetta aikuisen näkökulmasta ilman, että olisit kokenut uskovaisten seksuaalikasvatuksen ja siihen usein liittyvän pelottelun ja painostuksen, joka voi jäädä loppuiäksi kalvamaan ja vaikeuttamaan seksielämää. Uskovaiset oman kokemukseni mukaan haluavat kyllä hyvää lähimmilleen ja he ajattelevat omien lähtökohtiensa olevan oikeutettuja ja johtavan lopulta parhaaseen lopputulokseen, mutta samalla he voivat hyvinkin vahvasti kasvattaa lapsensa uskomaan, että muu kuin heidän totuutensa on täyttä syntiä ja siitä tulee tuntea pahaa oloa. Näin myös esiavioillisen seksin ja seksistä nauttimisen kanssa, lapsi tai nuorihan voisi muuten intoutua kaikenlaisiin kokeiluihin jollei ole syvälle iskostettu ettei sellaista kuulu tehdä. Ei tarvitse olla mikään kultti, että näin tapahtuu. Riittää että on vanhemmat, jotka yrittää kasvattaa lastaan uskoon ja jotka uskovat, että seksi on vain avioliittoon kuuluva asia.

Kosketusta pitää harjoitella aika pitkään, ennen kuin oikeasti tietää mistä nauttii ja erottaa sen siitä, mistä kuvittelee että kuuluu nauttia. Oma juttunsa on sitten ohjata se kumppani tekemään itselleen asioita sen mukaan, mikä tuntuu sillä hetkellä hyvältä. Vastaavasti kestää myös hetki opetella koskemaan omaan kumppaniin sopivalla tavalla, vaikka kumppani kertoisikin mistä pitää. Tuohon menee huomattavasti enemmän kuin pari sekuntia. Tämä lienee ollut sinullekin helpompaa, et kuitenkaan ollut täysin kokematon kun aloitit miehesi kanssa seksin harrastamisen.

Ymmärrän sen pointin, että elämä usko yhteisössä mikä on vinoutunut Raamatun opetuksesta, voi olla todella epätervettä ja traumatisoivaa. Senpä vuoksi korostankin, että uskovan auktoriteetti tulee olla Raamatussa, ei kenenkään saarnaajan tai yhteisöjen opeissa.

Uskovat todella haluavat pelkkää hyvä lähimmäisilleen, mutta heidän näkökulmastaan esiaviollinen seksi on synti ja vahingoittavaa, huolimatta siitä uskooko esim oma lapsi siihen vai ei. Miten he voisivat opettaa mitään muuta? Vastakkain ovat sitten ne opetukset, kun esim liberaali vanhempi opettaa että seksi on terveyttä edistävää ja hyvä juttu kunhan ehkäisy on kunnossa tms. Kaksi uskomukseen pohjautuvaa opetusta, mitä ovat vahingollisia jos kysytään vastapuolelta. Kaikki kasvattaa lapsensa joka tapauksessa omien uskomuksiensa ja arvojensa pohjalta.

Kosketuksesta, että tietenkin sitä pitää harjoitella, ja jokaisen kumppanin kanssa joka tapauksessa on jotain erilaista. Ei se, että hyvä seksi vaatii harjoittelu, ole syy harrastaa seksiä monien kanssa. Kyllä yhden kanssa harjoittelussa opitaan yhtä lailla sitä seksiä. Sitähän opetellaan juuri niin kauan että omasta mielestä tuntuu riittävän hyvältä. Mikä ongelma tässä on?

Tuo lihavoitu teksti on nimenomaan se syy, minkä vuoksi uskovaiset vanhemmat voivat tahattomasti aiheuttaa lapsilleen ongelmia avioelämässä, jos nämä sisäistävät vanhempien opetuksen esiaviollisen seksin pahuudesta ja yhdistävät seksin syntiin ennen avioliittoa. Toki ymmärrän mikä vanhempien ajatus tuossa taustalla on ja heidän näkökulmastaan tilanne ei ole niin vakava, mutta jos niitä ongelmia siellä aviovuoteessa sitten syntyy niin ei kai siitä voi muuta syyttää kuin kasvatusta jos siitä seksin paheellisuudesta ei pääse heittämällä avioseksin taivaallisuuteen. Tuohon ei käsittääkseni tarvita mitään vinoutunutta Raamatun tulkintaa, kunhan nyt vain opettaa lapselle ettei seksiä tule harrastaa ennen avioliittoa. Se miten lapsi tämän sitten kasvaessaan tulkitsee ja mielessään demonisoi on oma asiansa.

Kosketukseen liittyen ongelma oli lähinnä se, että aiemmin kommentoitiin kosketuksen olevan helppo juttu ja että suunnilleen sekunneissa tietää tykkääkö jostain vai ei. Ikään kuin kosketusta ei tarvitsisi opetella ja harjoitella läpi parisuhteen ja preferenssitkin voivat muuttua iän myötä. Lisäksi jotenkin tuli tunne, että kirjoittaja oletti jokaisen tietysti tuntevan oman anatomiansa vaikka ei olisi harrastanut itsetyydytystä tai seksiä aiemmin. Todellisuudessahan näin ei ole.

Joo onhan se mahdollista, että kuka tahansa vanhempi voi huonolla/väärällä/ajattelamttomalla kasvatuksella aiheuttaa lapselleen jotain traumoja.

Pointtini olikin se, että opettamalla lapselle sekasin olevan Jumalan lahja avioliittoon, ei todellakaan olla minkään trauman rakentamisen äärellä. Uskomalla Jumalaan niinkuin Raamattu sanoo, ei aiheuteta kenellekään traumoja. Olemalla inhimillinen ja erehtyväinen vanhempi, voidaan aiheuttaa traumoja mihin tahansa osa-alueelle.

Summa summarum, kasvatuksen tuloksena tuotteuihin traunoihin ei liity seksistä pidättäytymiseen opetus, vaan se, kuinka se tehdään. Ja sehän onkin kasvattajasta kiinni, eikä uskosta.

Kommentoin koskettamista alunperin siitä syytä, että joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?

Seksin ja kosketuksen oppii jokainen. Sitä ei tarvitse "etukäteen" osata. Se ei todella ole mitään rakettitiedettä, kuten jo aiemmin kirjoitin, muutaman sekunnin perusteella saa jo hyvää osviittaa mihin suuntaan edetään.

"joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?"

Koska siinä avioliitossa ollaan sitten jumissa loppuelämä, vaikka toista ei huvittaisi koskettaa sen ekan kerran jälkeen enää ikinä. Se on se ongelma.

Jos ihminen menee naimisiin tuon vakaumuksen mukaan, häntä huvittaa koskettaa. Persoonallisuushäiriöisiä huijareita on kaikkialla, mutta tässä ei nyt keskustella niistä poikkeuksista.

Voihan se huvittaa ennen sitä ensimmäistä kertaa. Sen jälkeen tajuaa ettei sovita siltä kantilta yhteen mutta hautaan asti ollaan yhdessä kuitenkin. Sehän tuossa vakaumuksessa ihmisiä mietityttääkin, että kannattaako ostaa sikaa säkissä.

Eikö naisista yli 70% ole sellaisia, etteivät muutenkaan nauti yhdynnästä, niin mitä väliä?

Ihan kuin oltaisiin saatu tässä kommentissa kiteytymään joku perimmäinen ajatus keskustelun takana. Ihan sama vaikka ei osaisi koskettaa, tai kiinnostaisi koskettaa oikein, koska eihän seitsemän naista kymmenestä siitä nauti muutenkaan. Mitä ihmettä?!? Näinkö se avioelämä sitten toteutuu kaiken yhteensopivuuden ja koetun rakkauden jälkeen, että kun sitä seksiä viimein saa harrastaa ja todetaan että hitto en ikävä kyllä tykännyt tästä niin paljon kuin kuvittelin ja nyt olen lupautunut tähän elämäni loppuun asti, niin on ok jättää puoliso kaipaamaan sitä mitä itse ei voi antaa? Vai ollaanko sitten velvollisuudesta petipuuhissa vaikka oma nautinto on mitä on ja koko homma alkaa vähitellen inhottamaan tai turhauttamaan?

Jostain ihmeen syystä nuo 70% naisista kuitenkin harrastavat seksiä, mutta kertomansa mukaan sitten näytelevät orgasminsa.

Niin. Katsos kun seksi ja orgasmi eivät ole sama asia ja ensimmäisen ei ole pakko johtaa jälkimmäiseen. Ei ole niin, että jos ei saa orgasmia niin seksi on kamalaa. Olen vahvassa ymmärryksessä, että mieskin nauttii matkasta ennen päätepysäkkiä. Ei nainen tuosta eroa, mutta naisella voi olla paineet saada se orkku että mies tuntee tehneensä osansa hyvin eikä saa kompleksia omasta suorituskyvystään. Seksi voi myös kestää liian kauan, jolloin se hyvä fiilis ehtii mennä ja homma lakkaa tuntumasta juuri miltään. Joillekin on helpompi feikata, kuin sanoa että lopetetaanko jooko, en ole enää sopivassa tilassa tätä varten.

Tuo pätee myös miehiin ja varsinkin liian pitkä esileikki, jonka mies yleensä joutuu suorittamaan täysin yksin, voi johtaa siihen, ettei nalli napsahda.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on ollut kaveripiirissä näitä, jotka ovat harrastaneet seksiä vasta avioliitossa ja masturbointi on melkein kuolemansynti. Tekisi mieli sanoa, että "mitäs minä sanoin", mutta suurin osa näistä on vähän myöhemmin eronnut. Lisäksi on tapahtunut sitä, että kun sitä seksiä saa nyt ihan luvan kanssa harrastaa, niin ei se olekaan mennyt ihan kun Strömsössä... Etenkin naisilla on käynyt niin, että kun on siihen asti ajatellut seksin (soolo- ja kaiken muunkin seksin) olevan kamala synti, niin ei se heti muutukaan muuksi, vaikka ns. lupa siihen onkin. Eli se tuntuu edelleen "likaiselta" ja väärältä. Lisäksi omaa anatomiaa ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan, että esim. millaisesta kosketuksesta itse pitää, hellästä vai vähän rajummasta, yms. Joskus luin jutun, jossa samanlaisista olosuhteista lähtöisin oleva nainen kertoi oman tarinansa. Yhdyntä ei ollut onnistunut n. vuoteen, koska naisella ilmeni hankala vaginismus, eli emätinkouristus. Sisään ei mennyt yhtään mikään, ei edes pikkusormi. Tarvittiin pitkä terapia ja "käytännön harjoittelu ", ennen kuin yhdyntä onnistui. Pari pysyi yhdessä, mutta nainen oli sitä mieltä, että jos olisi tiennyt mitä tuleman pitää, niin olisi toiminut aivan toisin. Hän kritisoi suuresti "True love waits" - liikettä ja oli sitä mieltä, ettei se toimi. Mutta kukin tyylillään. Jos lehtijutun pari on tyytyväinen ratkaisuunsa ja onnellisia, niin mikäs siinä. Olisi kuitenkin hyvä muistaa tämä toinenkin puoli.

Ihminen joka pidättäytyy esiaviollisesta seksistä ainoastaan Jumala suhteensa vuoksi, eikä esim jonkun yhteisön painostuksesta, ei koskaan ole ajatellut seksin olevan likaista ja väärää.

Raamattu ei opeta seksin olevan likaista ja väärää, haa nimenomaan se opettaa seksinnolevan iloinen ja ihana Jumalan lahja miehen ja naisen väliseen avioliittoon.

Jos siis kyseessä on elävässä ja terveessä Raamatun mukaisessa uskossa oleva henkilö, ei hänellä ole mitään negatiivisia ajatuksia tai traumoja seksin liittyen.

"Lisäksi omaa anatomia ei tunneta kunnolla, eikä ole hajuakaan millaisesta kosketuksesta tykkää..."

Voi herran pojat mikä kommentti. Siihenhän ei oikeasti kovin montaa sekunttia tarvita, kun sekä mies että nainen huomaavat onko kyseinen kosketus mieleistä vai ei. Avioliittoon seksiä odottanut pari on tietysti avoin ja innokas aiheen tiimoilta, joten asiaan perehtyminen on iloinen asia. Yhtä lailla seksia useiden kumppaneiden kanssa harrastaneet opettelevat toisen koskettamista uudestaan uuden kumppanin kanssa, koska kaikki ei tykkää kaikesta. Ei kannata väkisin yrittää nähdä ongelmaa siellä, missä sitä ei todellakaan ole.

Lisäksi esimerkkisi emätinkouristuksesta kärsivästä naisesta on aika marginali, eli tuolla perusteella kenenkään ei koskaan kannata saadesim ensimmäistäkään orgasmia, sitä kun ei etukäteen voi tietää laukaiseeko se joka kerta massiivisen migreenin, niin kuin joillakin laukasee.

Oman aviomieheni kanssa emme valitettavasti olleet neitsyitä avioliittoon mennessämme. Tulimme molemmt uskoon vasta uikuisiällä, ja eletty elämä jättää kehen tahansa jäljet. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut mielenkiintoista ja ihanaa aloittaa seksielämä vasta avioliitossa.

Raamatun mukaan seksi on avioliitossa yhteinen asia, niinkuin Raamattu sanoo että "miehen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaa naisen, ja naisen ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaan miehen"

Olisi ollut kiva saada kokea se Jumalan tarkoittama seksielämä, missä sekä omani että mieheni seksuaalisuus olisi muodostunut ja kehittynyt ainoastaan mein yhteisistä haluista, ja siitä mikä on minulle hyvää ja mikä hänelle.

Kannustan kaikkia, mutta varsinkin uskovia, säästämään seksielämänsä vain avioliittoon. Kun seksi on erityistä ja vain yhden kumppanin kanssa toteutettavaa, se toimii sinä erityisenä parisuhteen liimana, miksi Jumala osiltaan on sen ihmisille luonut.

Tuossa on ongelmana se, että uskovaista yhteisöä ja sitä omaa uskoa on useimmiten hyvin vaikea erottaa toisistaan jos on syntynyt tuohon yhteisöön. Sinä tulit uskoon myöhemmin ja pystyt arvioimaan tilannetta aikuisen näkökulmasta ilman, että olisit kokenut uskovaisten seksuaalikasvatuksen ja siihen usein liittyvän pelottelun ja painostuksen, joka voi jäädä loppuiäksi kalvamaan ja vaikeuttamaan seksielämää. Uskovaiset oman kokemukseni mukaan haluavat kyllä hyvää lähimmilleen ja he ajattelevat omien lähtökohtiensa olevan oikeutettuja ja johtavan lopulta parhaaseen lopputulokseen, mutta samalla he voivat hyvinkin vahvasti kasvattaa lapsensa uskomaan, että muu kuin heidän totuutensa on täyttä syntiä ja siitä tulee tuntea pahaa oloa. Näin myös esiavioillisen seksin ja seksistä nauttimisen kanssa, lapsi tai nuorihan voisi muuten intoutua kaikenlaisiin kokeiluihin jollei ole syvälle iskostettu ettei sellaista kuulu tehdä. Ei tarvitse olla mikään kultti, että näin tapahtuu. Riittää että on vanhemmat, jotka yrittää kasvattaa lastaan uskoon ja jotka uskovat, että seksi on vain avioliittoon kuuluva asia.

Kosketusta pitää harjoitella aika pitkään, ennen kuin oikeasti tietää mistä nauttii ja erottaa sen siitä, mistä kuvittelee että kuuluu nauttia. Oma juttunsa on sitten ohjata se kumppani tekemään itselleen asioita sen mukaan, mikä tuntuu sillä hetkellä hyvältä. Vastaavasti kestää myös hetki opetella koskemaan omaan kumppaniin sopivalla tavalla, vaikka kumppani kertoisikin mistä pitää. Tuohon menee huomattavasti enemmän kuin pari sekuntia. Tämä lienee ollut sinullekin helpompaa, et kuitenkaan ollut täysin kokematon kun aloitit miehesi kanssa seksin harrastamisen.

Ymmärrän sen pointin, että elämä usko yhteisössä mikä on vinoutunut Raamatun opetuksesta, voi olla todella epätervettä ja traumatisoivaa. Senpä vuoksi korostankin, että uskovan auktoriteetti tulee olla Raamatussa, ei kenenkään saarnaajan tai yhteisöjen opeissa.

Uskovat todella haluavat pelkkää hyvä lähimmäisilleen, mutta heidän näkökulmastaan esiaviollinen seksi on synti ja vahingoittavaa, huolimatta siitä uskooko esim oma lapsi siihen vai ei. Miten he voisivat opettaa mitään muuta? Vastakkain ovat sitten ne opetukset, kun esim liberaali vanhempi opettaa että seksi on terveyttä edistävää ja hyvä juttu kunhan ehkäisy on kunnossa tms. Kaksi uskomukseen pohjautuvaa opetusta, mitä ovat vahingollisia jos kysytään vastapuolelta. Kaikki kasvattaa lapsensa joka tapauksessa omien uskomuksiensa ja arvojensa pohjalta.

Kosketuksesta, että tietenkin sitä pitää harjoitella, ja jokaisen kumppanin kanssa joka tapauksessa on jotain erilaista. Ei se, että hyvä seksi vaatii harjoittelu, ole syy harrastaa seksiä monien kanssa. Kyllä yhden kanssa harjoittelussa opitaan yhtä lailla sitä seksiä. Sitähän opetellaan juuri niin kauan että omasta mielestä tuntuu riittävän hyvältä. Mikä ongelma tässä on?

Tuo lihavoitu teksti on nimenomaan se syy, minkä vuoksi uskovaiset vanhemmat voivat tahattomasti aiheuttaa lapsilleen ongelmia avioelämässä, jos nämä sisäistävät vanhempien opetuksen esiaviollisen seksin pahuudesta ja yhdistävät seksin syntiin ennen avioliittoa. Toki ymmärrän mikä vanhempien ajatus tuossa taustalla on ja heidän näkökulmastaan tilanne ei ole niin vakava, mutta jos niitä ongelmia siellä aviovuoteessa sitten syntyy niin ei kai siitä voi muuta syyttää kuin kasvatusta jos siitä seksin paheellisuudesta ei pääse heittämällä avioseksin taivaallisuuteen. Tuohon ei käsittääkseni tarvita mitään vinoutunutta Raamatun tulkintaa, kunhan nyt vain opettaa lapselle ettei seksiä tule harrastaa ennen avioliittoa. Se miten lapsi tämän sitten kasvaessaan tulkitsee ja mielessään demonisoi on oma asiansa.

Kosketukseen liittyen ongelma oli lähinnä se, että aiemmin kommentoitiin kosketuksen olevan helppo juttu ja että suunnilleen sekunneissa tietää tykkääkö jostain vai ei. Ikään kuin kosketusta ei tarvitsisi opetella ja harjoitella läpi parisuhteen ja preferenssitkin voivat muuttua iän myötä. Lisäksi jotenkin tuli tunne, että kirjoittaja oletti jokaisen tietysti tuntevan oman anatomiansa vaikka ei olisi harrastanut itsetyydytystä tai seksiä aiemmin. Todellisuudessahan näin ei ole.

Joo onhan se mahdollista, että kuka tahansa vanhempi voi huonolla/väärällä/ajattelamttomalla kasvatuksella aiheuttaa lapselleen jotain traumoja.

Pointtini olikin se, että opettamalla lapselle sekasin olevan Jumalan lahja avioliittoon, ei todellakaan olla minkään trauman rakentamisen äärellä. Uskomalla Jumalaan niinkuin Raamattu sanoo, ei aiheuteta kenellekään traumoja. Olemalla inhimillinen ja erehtyväinen vanhempi, voidaan aiheuttaa traumoja mihin tahansa osa-alueelle.

Summa summarum, kasvatuksen tuloksena tuotteuihin traunoihin ei liity seksistä pidättäytymiseen opetus, vaan se, kuinka se tehdään. Ja sehän onkin kasvattajasta kiinni, eikä uskosta.

Kommentoin koskettamista alunperin siitä syytä, että joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?

Seksin ja kosketuksen oppii jokainen. Sitä ei tarvitse "etukäteen" osata. Se ei todella ole mitään rakettitiedettä, kuten jo aiemmin kirjoitin, muutaman sekunnin perusteella saa jo hyvää osviittaa mihin suuntaan edetään.

"joku putki ongelmana mennä avioliittoon tietämättä kosketuksesta mitään. Miksi se olisi ongelma avioliitossa, jos se ei ole ongelma muutenkaan ensimmäisellä seksikerralla?"

Koska siinä avioliitossa ollaan sitten jumissa loppuelämä, vaikka toista ei huvittaisi koskettaa sen ekan kerran jälkeen enää ikinä. Se on se ongelma.

Jos ihminen menee naimisiin tuon vakaumuksen mukaan, häntä huvittaa koskettaa. Persoonallisuushäiriöisiä huijareita on kaikkialla, mutta tässä ei nyt keskustella niistä poikkeuksista.

Voihan se huvittaa ennen sitä ensimmäistä kertaa. Sen jälkeen tajuaa ettei sovita siltä kantilta yhteen mutta hautaan asti ollaan yhdessä kuitenkin. Sehän tuossa vakaumuksessa ihmisiä mietityttääkin, että kannattaako ostaa sikaa säkissä.

Eikö naisista yli 70% ole sellaisia, etteivät muutenkaan nauti yhdynnästä, niin mitä väliä?

Ihan kuin oltaisiin saatu tässä kommentissa kiteytymään joku perimmäinen ajatus keskustelun takana. Ihan sama vaikka ei osaisi koskettaa, tai kiinnostaisi koskettaa oikein, koska eihän seitsemän naista kymmenestä siitä nauti muutenkaan. Mitä ihmettä?!? Näinkö se avioelämä sitten toteutuu kaiken yhteensopivuuden ja koetun rakkauden jälkeen, että kun sitä seksiä viimein saa harrastaa ja todetaan että hitto en ikävä kyllä tykännyt tästä niin paljon kuin kuvittelin ja nyt olen lupautunut tähän elämäni loppuun asti, niin on ok jättää puoliso kaipaamaan sitä mitä itse ei voi antaa? Vai ollaanko sitten velvollisuudesta petipuuhissa vaikka oma nautinto on mitä on ja koko homma alkaa vähitellen inhottamaan tai turhauttamaan?

Jostain ihmeen syystä nuo 70% naisista kuitenkin harrastavat seksiä, mutta kertomansa mukaan sitten näytelevät orgasminsa.

Syitä on monia. Miellyttämisenhalu yksi, suhteen eteen tekeminen toinen, feikkaamiseen miehisen hauraan itsetunnon kannattelu.

Olin muutaman kk suhteessa, jossa halusin miestä ja seksiä hänen kanssaan älyttömästi, mutta seksi oli joka kerta iso pettymys. Silti lähdin siihen joka kerta innolla ja suurin toivein paitsi vikat kerrat, kun tajusin antaa periksi ja sitten lähdin.