Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hesarissa taas tyypillinen juhlapävän kolumni: isänpäiväkorttien teko on lopetettava päiväkodeissa ja kouluissa
13.11.2022 |
Kannatan monimuotoisuutta mutta ottaa aivoon se, että pitäisi toimia vähemmistön diktatuurin mukaan joka asiassa! Jos luokalla kahdella ei ole isää tai neljällä on isäpuoli, on kaikkien muiden luovuttava kortin teosta. Ei ole oikein. Kortin voi tehdä ukille, papalle, isäpuolelle, jos aikuinen veli ja isä, niin hänelle jne.
Kommentit (817)
Vein pesukoneen
vein lastenrattaat
kähmin lapset, koiran, auton
sekä television
ja aina kerron
aikaan Pikku Kakkosen
kun iltapalan kattaan
kerron kuinka paha olet
kuinka hyvä isi on
On sun varmasti paha olla
mutta turha on yrittää
ilman meitä hunningolla
yrittää
Sillä vain isät lapsiaan rakastaa
äidit kaiken vain lakastaa
ei ne muista kukkia kastella
tarpeeksi rakastella
heti ovat oluella
kun kääntää pään
Sinusta silti öisin unta nään
Lapsiani haluaisit tavata sä aina
vastahan ne lainasit viime sunnuntaina
Näitte kirahvin ja apinan ja vielä valutit
kyyneleitä lapseni kun kotiin talutit
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kateelliset ja kaunaiset eivät soisi ns. kunnon isille askarreltua korttia ja lapselle askartelun iloa.
Miettikääpä sitä!
Tai sitten sitä iloa toivotaan kaikille lapsille perhemuodoista välittämättä.
Papalle ollaan isänpäivä kortit tehty. Kun pappa kuoli, tytär tekee ne kortit mulle. Ei mitään ongelmaa. Saan isän ja äitienpäivä kortit🤗💗
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomesta näköjään moni on valmis luopumaan vuodenkiertoisista juhlapäivien huomioimisesta. Luoko se parempaa ja turvallisempaa yhteiskuntaa, kun ei ole enää mitään yhteisiä hetkiä?! Ei luo. Perinteet luovat monille turvaa. Joillekin päiväkoti ja koulu tarjoaa ainoat selvät aikuiset ja juhlat ylipäätään. Korttimuistaminen on pieni osa ja sen voi tehdä monella tavalla. On aikuisen tehtävä sensitiivisesti huomioida tilanne ja niin oikeasti tehdäänkin. Mimosavanhemmat aliarvioivat päiväkotien ja koulujen ammattitaitoa näissä asioissa!
Mitä ihmettä nyt taas? Olet täysin vapaa juhlimaan isänpäivää perhepiirissäsi haluamallasi tavalla. Se että korttia ei tehdä koulussa ei estä yhteisiä hetkiä mitenkään. Voi luoja taas mitä mussutusta.
MIKÄ SIINÄ ON NIIN KAMALAA, ETTEI SITÄ KORTTIA VOI KOULUSSA TEHDÄ? Voihan kortin tehdä vaikka vaarille.
Voihan sen niiiin tärkeän kortin askarrella myös kotona eikö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi niitä kortteja pitää tehdä koulussa? Kotonakin voi askarrella. Ihan hyvä jos tuo tapa jää pois. Kiusallista niille joilla on osunut elämän arvonnassa pas ka isäkortti (pun intended).
Kotona voi askarrella, mutta kaikissa kodeissa ei valitettavasti askarrella. Ei edes silloin, kun lapsi sitä haluaisi. Kyse on mahdollisuuksien tasa-arvosta.
Ja itselleni ei ollut kiusallista. Ikävää jos sinulle oli.
No se on perheen sisäinen ongelma jos isä ei saa korttia. Ei pitäisi liittyä kouluun mitenkään.
Ei ollut minulle kiusallista, mulla oli ja on edelleen mahtava isä. Osaan kuitenkin ajatella muitakin kuin itseäni.
No etpä näköjään osaa, jos kuvittelet, että vähemmistöllä on vain yksi kokemus.
Ongelma liittyy kouluun sillä tavalla, että kaikki maksavat hyvinvointivaltiossa veroja yhteisten palvelujen kustantamiseksi. Myös se isä.
Sosiaalidemokratia tarkoittaa muun muassa pyrkimystä sosiaaliseen tasa-arvoon, eli siihen, että sen tukiverkottoman yh-isänkin lapselle kustannetaan verovaroista mahdollisuus samaan kuin lapselle, jolla on vaikkapa äiti tai sisarus, joka voi auttaa isänpäiväkortin askartelussa.
Sanoinko jossain että vähemmistöllä on vain yksi kokemus?
Oikeastiko joku hikinen koulussa tehty kortti on nyt palkinto isälle verojen maksamisesta? Isä voi halutessaan askarrella sen kortin kotona vaikka yhdessä lapsensa kanssa jos ilman korttia ei saa eletyksi.
Sanoit "Kotonakin voi askarrella. Ihan hyvä jos tuo tapa jää pois. Kiusallista niille joilla on osunut elämän arvonnassa pas ka isäkortti".
Minullekin on osunut elämän arvonnassa pas ka isäkortti, mutten samaistu kuvailemaasi kokemukseen. Kortin askartelu ei ole ollut minulle koskaan kiusallista, eikä ole ollut monelle muullekaan isättömälle/äidittömälle. Kokemuksia on enemmän kuin yksi.
Edelleenkään lapsi ei välttämättä halua askarrella isänpäiväkorttia isänsä kanssa. Silti hänelle pitää suoda oikeus askarrella isänpäiväkortti. Kannattaa myös pohtia askartelun merkitystä lapsen kasvulle ja kehitykselle. Esim. motorisille taidoille.
Niin, sinun kokemuksesi ei ole kaikkien kokemus. Osalle lapsista isänpäiväkortin askartelu tuottaa tuskaa vaikka sinulle ei tuottanutkaan.
Ja se yksi askarreltu kortti ei tee eroa lapsen motorisiin taitoihin. :D Muutakin voi askarrella kuin kortteja.
Ja miksi lapselle pitää suoda oikeus askarrella kortti? Missä tällainen oikeus on päätetty ja saneltu?
Ei tietenkään ole, enkä ole sellaista väittänytkään. Sinä yleistit, minä en.
Lapselle pitää suoda oikeus askarrella kortti, jos hän haluaa askarrella kortin. Se on lapsen oikeus, jota ei pidä kieltää sen vuoksi, että joillain muilla on mahdollisuus askarrella kortti kotona.
En viitsi edes vastata tuohon yhteen askarreltuun korttiin. Ymmärrät tahallasi väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hesari kyseessä niin tuskin tässä taka-ajatuksena on isänsä menettäneet, vaan enemmänkin Sannuliinin kaltaiset tapaukset missä 2 äitiä
Voisikos sen isänpäiväkortin askarrella sille vanhemmalle, joka ei ole synnyttäjä. :D Äiti nyt kumminkin järjellä ajateltuna on vain se synnyttäjä.
Vierailija kirjoitti:
Yh-äidin tytär kirjoitti:
Tuntuu, että kaikki on nykyään hirveän vaikeaa ja dramaattista. Tai jos ei ole, niin sitten siitä tehdään.
Itse tein aina peruskoulun ala-asteella ollessani isänpäiväkortin, jossa luki neutraalisti "Hyvää isänpäivää" ja annoin sen äidilleni. Meitä nauratti aina tämä jokavuotinen rituaali, mutta eipä siinä mitään sen kummempaa ollut.
Yläasteella ei enää tarvinnut isänpäiväkortteja väsätä. Kävin peruskoulun 1980-luvulla.Miltä sinusta olisi tuntunut, jos sinun ei olisi tarvinnut tehdä tätä korttia? Olisiko ehkä tuntunut, että en ole niin erilainen kuin muut, on aivan ok olla isätön tai mikä tilanteesi ikinä olikaan? Olisiko se ollut huonompi vai parempi vaihtoehto vaikka tässä ei nyt olekaan kyse elämän ja kuoleman kysymyksestä? Eikö kuitenkin se ollut hetki, jolloin sinua muistutettiin, että et sovi kuvioon?
1. Ei yhtään sen kummemmalta kuin se, että tein joka vuosi sen kortin.
2. Osoittaisitko ystävällisesti tekstissäni kohdan, jossa väitin, että olisin tuntenut itseni erilaisemmaksi kuin muut? Itse en huomaa maininneeni mitään sellaista. Miksi olisin mielestäsi tuntenut itseni "erilaisemmaksi kuin muut"? Mikä sai sinut ajattelemaan noin?
3. Ei. Outo kysymys.
4. OUTO bonuskysymys, johon vastasin sinulle kattavasti kohdassa kaksi. Sen verran lisään, että ei ollut, koska sellaista muistutusta ei koskaan tullut. Miten niin?
5. Omat kysymykseni sinulle: miksi leimaat niin innokkaasti yh-perheiden lapset tieten tahtoen erilaisiksi, kuvioon sopimattomiksi yksilöiksi ja jopa surkimuksiksi? Mitä se kertoo sinun omista asenteistasi? Oletko koskaan pohtinut asiaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomesta näköjään moni on valmis luopumaan vuodenkiertoisista juhlapäivien huomioimisesta. Luoko se parempaa ja turvallisempaa yhteiskuntaa, kun ei ole enää mitään yhteisiä hetkiä?! Ei luo. Perinteet luovat monille turvaa. Joillekin päiväkoti ja koulu tarjoaa ainoat selvät aikuiset ja juhlat ylipäätään. Korttimuistaminen on pieni osa ja sen voi tehdä monella tavalla. On aikuisen tehtävä sensitiivisesti huomioida tilanne ja niin oikeasti tehdäänkin. Mimosavanhemmat aliarvioivat päiväkotien ja koulujen ammattitaitoa näissä asioissa!
Mitä ihmettä nyt taas? Olet täysin vapaa juhlimaan isänpäivää perhepiirissäsi haluamallasi tavalla. Se että korttia ei tehdä koulussa ei estä yhteisiä hetkiä mitenkään. Voi luoja taas mitä mussutusta.
MIKÄ SIINÄ ON NIIN KAMALAA, ETTEI SITÄ KORTTIA VOI KOULUSSA TEHDÄ? Voihan kortin tehdä vaikka vaarille.
Miksi se kortti täytyy tehdä koulussa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi kuin ihmetellä, miten osa teistä kuvittelee lastenne selviävän elämästä, jos kaksikymmentä vuottaon ensin pedattu kuvitelmaa siitä että kaikki on samanlaisia ja siivottu silmistä joka ikinen asia, josta voi tulla lievästi paha mieli? Miten tasapainoton pitää olla, jos toisen kortin askartelu tai sanat "isä" ja "äiti" järkyttää?
Aiempi vankkumaton avarakatseisuuteni alkaa olla todella kortilla. Kas kun itse olen naiivisti kuvitellut, että kun annan muiden elää haluamallaan tavalla, niin hekin jättävät minut omilleni. Ehei. Olen saamassa pukuhuoneeseeni miehiä ja juhlapyhieni juhlintaan vähemmistöohjeita.
Pointti ei ole sulkea ketään pois, siis ei myöskään isää ja äitiä, vaan tuoda mukaan muita vaihtoehtoja ja tietoa lapselle, että arvokasta elämää eletään monenlaisilla perhemuodoilla. Sinun ehdotuksesi tarjoaa käsitystä, että on tietynlaisia perheitä, joiden jäseniä juhlitaan ja sinä onneton lapsi et näihin juhliin kuulu.
On olemassa sekä isänpäivä että äitienpäivä. Eiköhän lapsella ole jompaankumpaan vähintään jonkinlainen side. Ja joo, jokainen onneton lapsi kokee hetkiä joihin juuri hän ei kuulu. Jonkun synttäreille ei tule kutsua, joku kaveri saa hienomman matkan, jollakin on serkkujaja itsellä ei. Terve ihminen sietää pettymyksiä.
Luuletko että yksinhuoltajaperheen lapset ei koe ulkopuolisuuden hetkiä? Ei olla silti kieltämässä avioliittoja. Ehkä pitäisi nekin samalla! Muistuttavat omasta erosta ja lapsia myös, eihän sellainen käy!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ehdotus. Lopetetaan sitten myös äitienpäivä-hössötys.
Äläs nyt, lepsot nousis barrikadeille.
En ole isä mutta meillä vietetään miehenpäivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei voida kotona askarrella juuri omaan kotiin sopivaa korttia?
Ymmärrän, että isästä on kiva saada kiva kortti, mukavilla sanoilla. Niin miksi sitä ei voi askarrella kotona?
Lapsi ei välttämättä halua, että isä on mukana askartelemassa omaa korttiaan.
Isää ei voi pyytää lähtemään asioille siksi aikaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi niitä kortteja pitää tehdä koulussa? Kotonakin voi askarrella. Ihan hyvä jos tuo tapa jää pois. Kiusallista niille joilla on osunut elämän arvonnassa pas ka isäkortti (pun intended).
Kotona voi askarrella, mutta kaikissa kodeissa ei valitettavasti askarrella. Ei edes silloin, kun lapsi sitä haluaisi. Kyse on mahdollisuuksien tasa-arvosta.
Ja itselleni ei ollut kiusallista. Ikävää jos sinulle oli.
No se on perheen sisäinen ongelma jos isä ei saa korttia. Ei pitäisi liittyä kouluun mitenkään.
Ei ollut minulle kiusallista, mulla oli ja on edelleen mahtava isä. Osaan kuitenkin ajatella muitakin kuin itseäni.
No etpä näköjään osaa, jos kuvittelet, että vähemmistöllä on vain yksi kokemus.
Ongelma liittyy kouluun sillä tavalla, että kaikki maksavat hyvinvointivaltiossa veroja yhteisten palvelujen kustantamiseksi. Myös se isä.
Sosiaalidemokratia tarkoittaa muun muassa pyrkimystä sosiaaliseen tasa-arvoon, eli siihen, että sen tukiverkottoman yh-isänkin lapselle kustannetaan verovaroista mahdollisuus samaan kuin lapselle, jolla on vaikkapa äiti tai sisarus, joka voi auttaa isänpäiväkortin askartelussa.
Sanoinko jossain että vähemmistöllä on vain yksi kokemus?
Oikeastiko joku hikinen koulussa tehty kortti on nyt palkinto isälle verojen maksamisesta? Isä voi halutessaan askarrella sen kortin kotona vaikka yhdessä lapsensa kanssa jos ilman korttia ei saa eletyksi.
Sanoit "Kotonakin voi askarrella. Ihan hyvä jos tuo tapa jää pois. Kiusallista niille joilla on osunut elämän arvonnassa pas ka isäkortti".
Minullekin on osunut elämän arvonnassa pas ka isäkortti, mutten samaistu kuvailemaasi kokemukseen. Kortin askartelu ei ole ollut minulle koskaan kiusallista, eikä ole ollut monelle muullekaan isättömälle/äidittömälle. Kokemuksia on enemmän kuin yksi.
Edelleenkään lapsi ei välttämättä halua askarrella isänpäiväkorttia isänsä kanssa. Silti hänelle pitää suoda oikeus askarrella isänpäiväkortti. Kannattaa myös pohtia askartelun merkitystä lapsen kasvulle ja kehitykselle. Esim. motorisille taidoille.
Niin, sinun kokemuksesi ei ole kaikkien kokemus. Osalle lapsista isänpäiväkortin askartelu tuottaa tuskaa vaikka sinulle ei tuottanutkaan.
Ja se yksi askarreltu kortti ei tee eroa lapsen motorisiin taitoihin. :D Muutakin voi askarrella kuin kortteja.
Ja miksi lapselle pitää suoda oikeus askarrella kortti? Missä tällainen oikeus on päätetty ja saneltu?
Ei tietenkään ole, enkä ole sellaista väittänytkään. Sinä yleistit, minä en.
Lapselle pitää suoda oikeus askarrella kortti, jos hän haluaa askarrella kortin. Se on lapsen oikeus, jota ei pidä kieltää sen vuoksi, että joillain muilla on mahdollisuus askarrella kortti kotona.
En viitsi edes vastata tuohon yhteen askarreltuun korttiin. Ymmärrät tahallasi väärin.
Missä tällainen oikeus on määritelty?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisi oikeasti tehdä tutkimus mikä jakauma on. Paljonko lapsia on ydinperheissä ja paljonko yh perheissä. Eikä vain arvuutella asialla.
"Ei ole oikein. Kortin voi tehdä ukille, papalle, isäpuolelle, jos aikuinen veli ja isä, niin hänelle jne."
Tai mummulle, mummille, mummalle, mömmälle, tädille, äidille, naapurin Kertulle. Annetaan tehdä siis kortti kenelle tahansa, varmasti kotoa ohjataan lapsen ajatuksia isäänpäin kääntyväksi ja lapsi haluaa sen kortin tehdä isälle, jos hänellä sellainen on.
Toisaalta jos asiaa miettii siltä kannalta, niin onko julmaakin jopa pakottaa lapsi tekemään isänpäiväkortteja, koska kaikki isät eivät valitettavasti suinkaan ole kauhean mukavia ihmisiä, joille edes oma lapsi haluaisi mitään korttia tehdä. Pitäisikö lapsella olla ihan vapaus valita, että tekeekö kortin? Ja ilman mitään painostusta.
Tottakai sama homma koskee äitienpäivääkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomesta näköjään moni on valmis luopumaan vuodenkiertoisista juhlapäivien huomioimisesta. Luoko se parempaa ja turvallisempaa yhteiskuntaa, kun ei ole enää mitään yhteisiä hetkiä?! Ei luo. Perinteet luovat monille turvaa. Joillekin päiväkoti ja koulu tarjoaa ainoat selvät aikuiset ja juhlat ylipäätään. Korttimuistaminen on pieni osa ja sen voi tehdä monella tavalla. On aikuisen tehtävä sensitiivisesti huomioida tilanne ja niin oikeasti tehdäänkin. Mimosavanhemmat aliarvioivat päiväkotien ja koulujen ammattitaitoa näissä asioissa!
Mitä ihmettä nyt taas? Olet täysin vapaa juhlimaan isänpäivää perhepiirissäsi haluamallasi tavalla. Se että korttia ei tehdä koulussa ei estä yhteisiä hetkiä mitenkään. Voi luoja taas mitä mussutusta.
MIKÄ SIINÄ ON NIIN KAMALAA, ETTEI SITÄ KORTTIA VOI KOULUSSA TEHDÄ? Voihan kortin tehdä vaikka vaarille.
Miksi se kortti täytyy tehdä koulussa?
Siksi että sateekaarilapset näkevät että joissakin perheissä on myös isä.
Kyllähän siinä pikku Manu itkee, että miksi hänellä on vain yksi äiti, kun toinen askartelee äitienpäivänä kaksi korttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei voida kotona askarrella juuri omaan kotiin sopivaa korttia?
Ymmärrän, että isästä on kiva saada kiva kortti, mukavilla sanoilla. Niin miksi sitä ei voi askarrella kotona?
Lapsi ei välttämättä halua, että isä on mukana askartelemassa omaa korttiaan.
Isää ei voi pyytää lähtemään asioille siksi aikaa?
Tässä puhutaan nyt yh-vanhemmista, tukiverkostojen puutteesta ja siitä, miksi korttiperinnettä on perusteltua jatkaa verovaroin kustannetuissa palveluissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomesta näköjään moni on valmis luopumaan vuodenkiertoisista juhlapäivien huomioimisesta. Luoko se parempaa ja turvallisempaa yhteiskuntaa, kun ei ole enää mitään yhteisiä hetkiä?! Ei luo. Perinteet luovat monille turvaa. Joillekin päiväkoti ja koulu tarjoaa ainoat selvät aikuiset ja juhlat ylipäätään. Korttimuistaminen on pieni osa ja sen voi tehdä monella tavalla. On aikuisen tehtävä sensitiivisesti huomioida tilanne ja niin oikeasti tehdäänkin. Mimosavanhemmat aliarvioivat päiväkotien ja koulujen ammattitaitoa näissä asioissa!
Mitä ihmettä nyt taas? Olet täysin vapaa juhlimaan isänpäivää perhepiirissäsi haluamallasi tavalla. Se että korttia ei tehdä koulussa ei estä yhteisiä hetkiä mitenkään. Voi luoja taas mitä mussutusta.
MIKÄ SIINÄ ON NIIN KAMALAA, ETTEI SITÄ KORTTIA VOI KOULUSSA TEHDÄ? Voihan kortin tehdä vaikka vaarille.
Voihan sen niiiin tärkeän kortin askarrella myös kotona eikö?
Sä ihan tosissasi ajattelet, että monessa perheessä ihan askarellaan kotona? Hankitaan kaikki tarvittava materiaali askartelua varten? Mieti nyt uudestaan tätäkin asiaa! Itse en ole mikään käsillä tekijä joten kotona ei juuri askarreltu. Sen sijaan ulkoiltiin, retkeiltiin ja pelattiin pelejä. Oli mukava, että lapseni saivat askarrella päiväkodissa.
Alue: Aihe vapaa
Nämä vähemmistöpropagandistit eivät tajua tekevänsä vaan hallaa! He pelaavat tyhmyyttään äärikonservatiivien pussiin ja meitä maltillisia on kuitenkin suurin joukko mutta sitäkin alkaa pikkuhiljaa jo pänniä tämä touhu Mediassa on väkisin ja pakolla oltava seksuaalivähemmistöjä ja se on itsetarkoituksellista elokuvissa, tv-sarjoissa , eri ehdokkaina jne. jne. Näin julistetaan muka suvaitsevaisuutta ja hyveellisyyttä. Se on yhtä ärsyttävää kuin firmojen viherpesu.