Puoliso ei suo minulle omaa aikaa ollenkaan
Minä kyllä joka päivä mahdollistan hänelle vaikka salilla käymisen yksin tai vaikka saunassa niin että olen lasten kanssa, kauppaankin hän voi aina mennä yksin ja minä olen sillä aikaa lasten kanssa. Mutta hän ei tee koskaan vastaavaa minulle, että saisin omaa aikaa vaan minun pitää aina ottaa vähintään toinen lapsista mukaani tai seuraani. Eli en saa omaa aikaa koskaan. Eipä hän lastenhoitajaakaan suostu palkkaamaan, jotta joskus saisin olla yksin. Pitääkö tässä ottaa avioero päästäkseen yksin lenkille?
Kommentit (152)
Vierailija kirjoitti:
Avioero, anoppi hoitamaan lapsia (näkisipä, millaisen kultakimpaleen on saanut aikaiseksi), sellainen madonlukukeskustelu, että menee jakeluun?
Tuollaisessa sluibaamisessa on lähes aina sellainen seuraus, että rakkaus kuolee ja liitto loppuu, ennemmin tai myöhemmin.
Anoppi hoitamaan lapsia? Että jonkun naisen homma se sinusta on kuitenkin? Ja syytät myös vain anoppia kasvatuksesta, koska mielestäsi lasten kasvattaminen on naisen homma? Ei ihme, että miehetkin noin ajattelee sitten!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies käyttää sinua mahdollistaakseen oman vaurastumisensa. Olisikohan tämäkin jokin taloudellisen väkivallan muoto? Henkistä väkivaltaa tuo nyt ainakin on, kun tahallaan vaikeutetaan toisen menemisiä.
Miten se mies niitä vaikeuttaa? Lapsethan niitä vaikeuttaa. Kun ryhdyt vanhemmaksi, luulis tajuavan ettei voi elää kuin lapseton. Syytätkö lapsia henkisestä väkivallasta?
Mies valitsee ylitöiden ja lastenhoidon välillä. Ylityöt eivät ole pakollisia, mutta lapsia on pakko hoitaa. Mies vyöryttää lastenhoidon AP:n niskaan, eikä hanki esim. lastenhoitajaa jatkuvien ylitöidensä ajaksi, jotta AP saisi edes joskus omaa aikaa. Ei lasten olemassa olo ole väkivaltaa.
Ei puoliso ole mikään ajan mahdollistaja. Miksi hankkia lastenhoitaja omille lapsille?
Ei puoliso ole mikään kotiorja. Miksi uuvuttaa oma puoliso kaatamalla kohtuuton määrä kotitöitä tämän niskaan, niin että puoliso ottaa lopulta eron?
Miksi ap tekee kotitöitä niin paljon, jos ei halua? Itse hän itsensä uuvuttaa, jos uuvuttaa. Hankkikoon maidin, jos haluaa. Puhutte kuin ap olisi joku nössö, joka ei osaa elää elämäänsä ilman että mies joko tekee puolesta tai sit vähintään mahdollistaa elämisen.
Miten sinä olet voinut ymmärtää tämän ketjun viestit noin täydellisesti väärin? AP tässä on se, joka tekee miehen puolesta kotihommat ja mahdollistaa miehen elämisen kuin hänellä ei lapsia olisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siri31 kirjoitti:
Ota se oma aikasi kettu soitkoon!
Miksi pitää odottaa, että sitä tullaan jotenkin avokätisesti ja hyvää hyvyyttään miehen puolelta erikseen tarjoamaan!Anteeksi, mutta ihan ihme kynnysmattomeininkiä!
Miten kahden pienen lapsen äiti vain ottaa sitä omaa aikaa? Ei noita voi jättää yksin ilman aikuista kotiin.
ApLapsilla on kertomasi mukaan myös isä. Vaadi isää osallistumaan lastenne hoitoon.
Luuletko etten ole vaatinut?
Ap
Miten mies vastasi?
Minä tein tuon tempun, että lähdin ovesta ulos heti kun mies tuli. Se johti siihen, että mies vähensi omia menojaan, muttei edelleenkään hyväksynyt minun menoja, vaan sain kuunnella syyllistämistä siitä, kuinka en halua olla perheeni kanssa jne. Ja miehellä itsellään oli siis edelleen omia menoja minua enemmän. Ei tuollaisen kanssa voi olla parisuhteessa.
Ja mun tilanne oli sama kuin ap:n. Lapset suunniteltuja, ennen lapsia puheet oli toiset. Ensimmäisen kohdalla tuli jo riitoja, mutta hetken meni paremmin ja mies lupasi muuttaa tapojaan ja tehtiin toinen. Ihan sama meno alkoi taas. Sen lisäksi, ettei mahdollistanut mun menoja, hän lannisti mua lisäksi kaikin tavoin (esim. vähätteli mun työhön ja uraan liittyviä asioita). Ennen lapsia oli ihan erilaista, kannusti kaikkeen ja kummankaan menoista ei tullut sanomista. Vasta lasten jälkeen menoja sai olla vain miehellä.
Eron jälkeen mulla vihdoin on omaa aikaa joka toinen viikonlopun (moni ydinperheäitikin on tästä kateellinen). Tienaan exääni enemmän ja lapsetkin on jo kasvaneet siten, että arki heidän kanssaan alkaa olla mukavaa, eikä vain kuormittavaa.
En koskaan voisi arvostaa ja rakastaa miestä, joka ei hoitanut puolta lapsiarjesta silloin, kun lapset oli pieniä ja arki oikeasti kuormittavaa. Ero oli siis ainoa oikea ratkaisu.
Mihinkään temppuihin ei tarvitse lähteä, eikä sietää tuollaista miestä. Ihaninta eron jälkeen oli kodin ilmapiirin parantuminen, kun ei ollut enää ärtymystä, pettymystä, riitoja, eikä sitä negatiivista ihmistä, joka ei oikeasti halua olla perheensä kanssa (siis sitä miestä).
Eniten ihmetyttää, miksi tollaisen kanssa on pitänyt mennä tekemään lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Eniten ihmetyttää, miksi tollaisen kanssa on pitänyt mennä tekemään lapsia.
Ainakin meillä ennen eroa molemmilla sai olla ja paljon olikin omia menoja, miehen kaverit oli hyvin osallistuvia isiä (pitivät pitkiä perhevapaita, hoitivat illat lapsia, kun äiti työn ohessa opiskeli jne.). Mies oli vastuullisessa työssä, oli luottamustoimia jne. Mies halusi lapsia ja tottakai oli kovat puheet, miten tulisi lapsen kanssa olemaan. Oltiin neljä vuotta yhdessä ennen esikoista.
Kaikin puolin vaikutti kunnolliselta mieheltä. Jotakin naksahti vissiin päässään lasten tultua kuvioon ja alkoi käyttäytyä kuin ap:n mies. Meillä kuvioon tuli lisäksi muutakin henkistä väkivaltaa (vähättelyä, lannistamista, haukkumista), vaikka ennen lapsia ei ollut mitään tällaista, että taisi olla vähän narsistisia piirteitä, vaikka tuota sanaa ei saisikaan sanoa, kun pidetään vain muoti-ilmiönä. Ajatteli, että olen nalkissa, mutta enpäs ollutkaan. Siis erosin.
Siri31 kirjoitti:
En henkilökohtaisesti ymmärrä lainkaan ihmisiä ja pareja, jotka ovat perustaneet perheen sopimatta etukäteen tämänkaltaisista käytännön asioista.
Ympäripyöreät puheet, että hoidetaan kyllä yhdessä, ja pahimmillaan oletukset, että toinen osallistuisi yhtäläisesti eivät merkitse mitään, kun perhearjen rankkuus iskee päälle ja jos toisella on pakopaikka ja sauma jo olemassa (yleensä tämä on se, joka ei ole jäänyt kotiin lapsia hoitamaan).
Minä en taas ymmärrä että miksi yleensä tehdä lasta sellaisen miehen kanssa jonka kanssa täytyy erikseen puhua ja sopia itsestäänselvyyksistä.
Se on kumma että vielä 2022 ei voi mieheltä odottaa ilman erillistä sopimusta sitoutumista oman perheensä arkeen.
Ap, sinuna sanoisin miehelle että tästä eteenpäin kotihommat ja lapset hoidetaan vuoroviikoin. Joka toinen viikko toinen hoitaa kodin ja lapset ja toinen saa tehdä ylitöitä tai harrastaa yms. Jos mies ei tähän suostu, sanoisin että selvä, sinua ei selkeästi perhe-elämä kiinnosta joten alan miettiä ja järjestellä elämääni sen mukaan. Jos mies kysyy että mitä tarkoitat niin vastaa että juurihan sanoin, mietin asioita.
Sitten alat tehdä eroa mielessäsi ja toteutat sen sitten kun olet tarpeeksi valmis
Vierailija kirjoitti:
Siri31 kirjoitti:
En henkilökohtaisesti ymmärrä lainkaan ihmisiä ja pareja, jotka ovat perustaneet perheen sopimatta etukäteen tämänkaltaisista käytännön asioista.
Ympäripyöreät puheet, että hoidetaan kyllä yhdessä, ja pahimmillaan oletukset, että toinen osallistuisi yhtäläisesti eivät merkitse mitään, kun perhearjen rankkuus iskee päälle ja jos toisella on pakopaikka ja sauma jo olemassa (yleensä tämä on se, joka ei ole jäänyt kotiin lapsia hoitamaan).
Minä en taas ymmärrä että miksi yleensä tehdä lasta sellaisen miehen kanssa jonka kanssa täytyy erikseen puhua ja sopia itsestäänselvyyksistä.
Se on kumma että vielä 2022 ei voi mieheltä odottaa ilman erillistä sopimusta sitoutumista oman perheensä arkeen.
No niinpä. Eikä tällaisissa tapauksissa auta mitkään etukäteissopimukset. Ei se mies itsekään osaisi sitä etukäteen sanoa, että ei sitten tule osallistumaan. Varmasti uskoo itsekin, että tulee toimimaan toisin ja olemaan aktiivinen isä. Sitten kun ne lapset on, mies onkin itsekäs ja ahdistuu lasten sitovuudesta. Ottaa etäisyyttä perheeseen ja huitelee omilla menoillaan. Ehkä asia tulee miehelle itselleenkin yllätyksenä.
Lasten äidin ei kuitenkaan tarvitse tuollaista kipuilua katsella. Yleensähän kaikessa vastuuttomuudessa on aina joku mahdollistaja (esim. äiti, tyttöystävä, vaimo, kaveri, työkaveri jne. hoitaa kaiken toisen puolesta). Lapsiasiassa vaimo on se mahdollistaja, mutta vaikka mitä uhotaan, niin totuus on, ettei se äiti voi niitä lapsia yksinkään jättää, jos isä ei tule paikalle. On tavallaan pakko mahdollistaa parisuhteessa ollessa.
Eron jälkeen mies yllättäen pärjääkin ihan hyvin kokonaisen viikonlopun lasten kanssa, kun sluibaamisen mahdollistajaa ei enää ole.
Vierailija kirjoitti:
Tämä voi olla tapa kontrolloida puolisoa. Ei koskaan saa vapautta, on ikään kuin sidottu kotiin ja pallo jalassa. Suurta henkistä väkivaltaa. Kannattaa lukea henkisestä väkivallasta ja miettiä ilmeneekö muuten.
Tämä kummasti herätti. Mies sanoi aikoinaan kun tulin raskaaksi että nyt olen jänestä riippuvainen. Ihmettelin ja ohitin. Mä hoidan lapset käutännössä aina, hän tulee niin myöhään että itse ja lapset jo menossa nukkumaan. Jopa lääkärissä käyn lasten kanssa eli nyt kun mietin niin tämä todella on kontrollointia.
Minun ex-mieheni kosti minun lisäkseni myös lapsille, jos lähdin esim. viettämään kaverien kanssa iltaa. Koki sen oikeudekseen, kun en siitä minulle raivoamisesta ja mököttämisestä huolimatta suostunut kaikista menoistani luopumaan. Itse viipotti missä tahtoi ja harrasti sivusuhteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä voi olla tapa kontrolloida puolisoa. Ei koskaan saa vapautta, on ikään kuin sidottu kotiin ja pallo jalassa. Suurta henkistä väkivaltaa. Kannattaa lukea henkisestä väkivallasta ja miettiä ilmeneekö muuten.
Tämä kummasti herätti. Mies sanoi aikoinaan kun tulin raskaaksi että nyt olen jänestä riippuvainen. Ihmettelin ja ohitin. Mä hoidan lapset käutännössä aina, hän tulee niin myöhään että itse ja lapset jo menossa nukkumaan. Jopa lääkärissä käyn lasten kanssa eli nyt kun mietin niin tämä todella on kontrollointia.
Toivottavasti sulla ei sit ole SE edessä, jos eroat... Et sit viedään lapset, vaikkei ole kiinnostanutkaan aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä voi olla tapa kontrolloida puolisoa. Ei koskaan saa vapautta, on ikään kuin sidottu kotiin ja pallo jalassa. Suurta henkistä väkivaltaa. Kannattaa lukea henkisestä väkivallasta ja miettiä ilmeneekö muuten.
Tämä kummasti herätti. Mies sanoi aikoinaan kun tulin raskaaksi että nyt olen jänestä riippuvainen. Ihmettelin ja ohitin. Mä hoidan lapset käutännössä aina, hän tulee niin myöhään että itse ja lapset jo menossa nukkumaan. Jopa lääkärissä käyn lasten kanssa eli nyt kun mietin niin tämä todella on kontrollointia.
Toivottavasti sulla ei sit ole SE edessä, jos eroat... Et sit viedään lapset, vaikkei ole kiinnostanutkaan aiemmin.
Noi on vaan noita tarinoita, joilla alistettuja naisia pelotellaan. Ei se koskaan mene niin, että tuollainen mies saisi lasten lähihuoltajuuden tai yli 50% luonapidon. Alat vaan kirjata ylös teidän arkea, eli kuka milloinkin on lasten kanssa ja hoitaa minkäkin lasten asian. Teet tämän tietysti isältä piilossa, koska siitä tulisi riita. Voit sitä lokia sitten käyttää, jos isä heittäytyy hankalaksi erossa.
Useinhan hankalaksi heittäytyvä isä ensin uhkaa, että haluaa lapset itselleen, mutta sitten kun ne on siellä isän luona viikon olleet siten, että isä on itse joutunut hoitamaan kaikki viennit ja haut, vaatteet, ruuat, kakkapyllyt jne., niin äkkiä tulee toisiin ajatuksiin se isä :D
Mun kaveri vastaavassa tilanteessa otti eron. Ja todellakin 50/50 hoitosuhteella.
Ihan sen takia, että lapset ansaitsevat isän ja kun lapset ovat joka toinen viikko isänsä kanssa, on hänen asiansa huolehtia niistä.
Hän otti tavallaan eron lasten isäsuhteesta huolehtiakseen, kun puhe ei ollut auttanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä voi olla tapa kontrolloida puolisoa. Ei koskaan saa vapautta, on ikään kuin sidottu kotiin ja pallo jalassa. Suurta henkistä väkivaltaa. Kannattaa lukea henkisestä väkivallasta ja miettiä ilmeneekö muuten.
Tämä kummasti herätti. Mies sanoi aikoinaan kun tulin raskaaksi että nyt olen jänestä riippuvainen. Ihmettelin ja ohitin. Mä hoidan lapset käutännössä aina, hän tulee niin myöhään että itse ja lapset jo menossa nukkumaan. Jopa lääkärissä käyn lasten kanssa eli nyt kun mietin niin tämä todella on kontrollointia.
Kaiken lisäksi näissä on yleensä se, että lähipiiri olettaa, että perheessä on kaksi vanhempaa, eivätkä esim. auta lastenhoidossa. Ja ymmärrän hyvin, ettei jotain ystävääni kiinnosta tulla hoitamaan lapsiani, jos olen edelleen lasten isän kanssa yhdessä ja se vastuu kuuluisi sille isälle. Kun en enää ole miehen puolella (eli hänen kanssaan parisuhteessa), niin apuja tarjotaan kyllä.
Mutta tosiaan se on sairasta, jos toinen elää täysin erillistä elämää kodin ulkopuolella, mutta toinen on täysin vankilassa, eikä pääse edes lääkäriin yksin.
Normaalissa parisuhteessa vapaa-aika jaetaan tasapuolisesti siten, että molemmat saa omaa aikaa, on riittävästi myös perheen yhteistä aikaa ja jaettujen vapaailtojen lisäksi molemmat joustaa toisen tärkeiden menojen eteen (kuten lääkärikäyntien, työhön liittyvän illallisen jne.).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä voi olla tapa kontrolloida puolisoa. Ei koskaan saa vapautta, on ikään kuin sidottu kotiin ja pallo jalassa. Suurta henkistä väkivaltaa. Kannattaa lukea henkisestä väkivallasta ja miettiä ilmeneekö muuten.
Tämä kummasti herätti. Mies sanoi aikoinaan kun tulin raskaaksi että nyt olen jänestä riippuvainen. Ihmettelin ja ohitin. Mä hoidan lapset käutännössä aina, hän tulee niin myöhään että itse ja lapset jo menossa nukkumaan. Jopa lääkärissä käyn lasten kanssa eli nyt kun mietin niin tämä todella on kontrollointia.
Toivottavasti sulla ei sit ole SE edessä, jos eroat... Et sit viedään lapset, vaikkei ole kiinnostanutkaan aiemmin.
Noi on vaan noita tarinoita, joilla alistettuja naisia pelotellaan. Ei se koskaan mene niin, että tuollainen mies saisi lasten lähihuoltajuuden tai yli 50% luonapidon. Alat vaan kirjata ylös teidän arkea, eli kuka milloinkin on lasten kanssa ja hoitaa minkäkin lasten asian. Teet tämän tietysti isältä piilossa, koska siitä tulisi riita. Voit sitä lokia sitten käyttää, jos isä heittäytyy hankalaksi erossa.
Useinhan hankalaksi heittäytyvä isä ensin uhkaa, että haluaa lapset itselleen, mutta sitten kun ne on siellä isän luona viikon olleet siten, että isä on itse joutunut hoitamaan kaikki viennit ja haut, vaatteet, ruuat, kakkapyllyt jne., niin äkkiä tulee toisiin ajatuksiin se isä :D
Tai sit se isä todellakin on oikein hyvä isä kun äiti ei ole koko ajan naputtamassa siitä miten isä on paska 🤷
Miksi ap:n mies on edes halunnut lapsia, jos ei halua viettää keskenään aikaa niiden kanssa ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä voi olla tapa kontrolloida puolisoa. Ei koskaan saa vapautta, on ikään kuin sidottu kotiin ja pallo jalassa. Suurta henkistä väkivaltaa. Kannattaa lukea henkisestä väkivallasta ja miettiä ilmeneekö muuten.
Tämä kummasti herätti. Mies sanoi aikoinaan kun tulin raskaaksi että nyt olen jänestä riippuvainen. Ihmettelin ja ohitin. Mä hoidan lapset käutännössä aina, hän tulee niin myöhään että itse ja lapset jo menossa nukkumaan. Jopa lääkärissä käyn lasten kanssa eli nyt kun mietin niin tämä todella on kontrollointia.
Toivottavasti sulla ei sit ole SE edessä, jos eroat... Et sit viedään lapset, vaikkei ole kiinnostanutkaan aiemmin.
Mihinkään osallistumaton mies ei todellakaan saa lasten huoltajuutta. Näistä jää kyllä kiinni, kun ei tunne lapsiaan lainkaan, ei vaatekokoja, ei lempiruokia, ei parhaita kavereita, ei lempiohjelmia, unilelun nimeä, inhokkioppiainetta ja -opettajaa, mitä harrastuksissa on meneillään jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä voi olla tapa kontrolloida puolisoa. Ei koskaan saa vapautta, on ikään kuin sidottu kotiin ja pallo jalassa. Suurta henkistä väkivaltaa. Kannattaa lukea henkisestä väkivallasta ja miettiä ilmeneekö muuten.
Tämä kummasti herätti. Mies sanoi aikoinaan kun tulin raskaaksi että nyt olen jänestä riippuvainen. Ihmettelin ja ohitin. Mä hoidan lapset käutännössä aina, hän tulee niin myöhään että itse ja lapset jo menossa nukkumaan. Jopa lääkärissä käyn lasten kanssa eli nyt kun mietin niin tämä todella on kontrollointia.
Toivottavasti sulla ei sit ole SE edessä, jos eroat... Et sit viedään lapset, vaikkei ole kiinnostanutkaan aiemmin.
Noi on vaan noita tarinoita, joilla alistettuja naisia pelotellaan. Ei se koskaan mene niin, että tuollainen mies saisi lasten lähihuoltajuuden tai yli 50% luonapidon. Alat vaan kirjata ylös teidän arkea, eli kuka milloinkin on lasten kanssa ja hoitaa minkäkin lasten asian. Teet tämän tietysti isältä piilossa, koska siitä tulisi riita. Voit sitä lokia sitten käyttää, jos isä heittäytyy hankalaksi erossa.
Useinhan hankalaksi heittäytyvä isä ensin uhkaa, että haluaa lapset itselleen, mutta sitten kun ne on siellä isän luona viikon olleet siten, että isä on itse joutunut hoitamaan kaikki viennit ja haut, vaatteet, ruuat, kakkapyllyt jne., niin äkkiä tulee toisiin ajatuksiin se isä :D
No voit uskoa tarinoiksi vaan. Mun tilanteessa ainoa vaihtoehto on, ettei ex ole biologinen isä. Toisaalta osaa ne nekin olla...
Kuulostaa epäreilulta. Mulla on pelkkää omaa aikaa, mikä ei kivaa sekään ole...