En haluaisi vikistä koko aikaa, mutta tuntuu että elämäni on pian ohi, mikä saa oloni tuskaiseksi
Olin viikon ajan Lapissa, ja siellä mieli oli paljon tyynempi. Heti kun tulin kaupunkiin, niin masennus palasi voimakkaana sekä kuoleman halu. Olen hyvin väsynyt tähän kaikkeen. Myöskin someen ja yhteiskuntaan, vaikka ongelmat eivät pelkästään niistä johdu. Tunnen olevani riittämätön ja näkymätön yksilö täällä ihmismeressä. Tiedän että ne ovat useiden tunteita.
En ole kaunis, vaikka kauneus ei olekaan kaikki kaikessa. Olen hailakka ja kasvoissa on rumia katkenneita verisuonia ja punoitusta, vaikka olenkin nuori ja ne vain lisääntyvät koko ajan. Olen entinen koulukiusattu ja vieläkin joskus omat traumat nousevat pintaan. Siskoni ovat kauniita ja jään monesti heidän varjoon. Sitä eivät siskoni voi ymmärtää miltä tuntuu olla täysin näkymätön muille heidän seurassaan mikä tekee oloni enemmän mitättömäksi. Se ei kuitenkaan ole heidän vikansa, vaan itsetuntoni jota ei ole enää olemassakaan. Olen huomannut surukseni vähentäneeni ajan viettämistä heidän kanssaan juurikin tästä syystä. Ihminen on pinnallinen.
Ongelmat eivät valittamalla poistu, mutta tänne on niin paljon helpompi kirjoittaa kuin puhua muille kasvotusten. Välillä jopa häpeän näitä asioita. En haluaisi kuolla, haluaisin vain olla erilainen. Tai rakastaa itseäni näin.
Aloitan 28.11 lukion, mutta terapiaa tuskin saan kun terapeutit ovat vähissä. Minusta vain tuntuu kummalliselta. Ihan kuin olisin jo poissa eikä mikään auta tähän. Tiedän miten elämäni päätän, jos siihen joskus päädyn. Pahoittelen tätä, mutta nyt on taas epätoivoista.
Kommentit (2)
Osta kosmetiikkapuolelta vihreää voidetta, jolla saat peitettyä katkenneet verisuonet ja voit täydentää peittämistä esim. Lumenen peitevoiteella.
Kukaan ei ole täydellinen - eivät edes sisaresi ja jokaisella on ongelmia.
Ehdotan, että juttelet voinnistasi sekä vanhempiesi että siskojesi kanssa. Uskon, että heillä on parempia neuvoja sinulle, koska he tuntevat sinut.
Olet nuori, joten hyvin todennäköisesti aliarvioit ulkonäkösi.
Entä jos lukion käynnin ohella alkaisit suunnitella Lappiin muuttamista? Sieltä voi tulla sitten takaisinkin, mutta ehkä voisi olla voimauttavaa ottaa elämäänsä haltuun elämällä sitä ihan omalla tavallaan ja rauhassa ja katsoa mitä ajatuksillesi tapahtuu. Uusia tuttavuuksiakin voi löytyä.
Vaikka et edes muuttaisi jos tuntuu liian isolta projektilta nyt, niin voi tehdä hyvää haaveilla ja miettiä oikein läpikotaisin, millaista elämä olisi eri paikassa. Yhteiskunta ei nimittäin ole ihan terve kuten olet huomannutkin, niin millä tahansa keinoilla siitä voi välillä irrottautua ajatuksen tasolla, niin hyvä.
Nämä saattoi nyt olla ihan hölmöjä ajatuksia sinun kohdallesi, mutta laitoin kuitenkin jos vaikka jotain muita ajatuksia herää tästä. Toivon kaikkea hyvää sinulle