Psykologin mukaan minun pitäisi antaa masentuneen,syömishäiriöisesti oirehtivan teinin syödä mitä haluaa eikä tehdä asiasta sotaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaarallisia vastauksia ketju täynnä ja ap:n psykologi tuskin ymmärtää syömishäiriöstä tai sen hoidosta paljonkaan kommenttinsa perusteella!

Anoreksia on hengenvaarallinen sairaus, jota uusimman tiedon ja ymmärryksen valossa hoidetaan ensisijaisesti ruualla. Monipuolisella, riittävällä ruualla. Ja siis todellakin pakottamalla syömään, vaikka pakottaminen ahdistaisi. Jos (lapsi)syöpäpotilasta ahdistaa leikkaus tai sädehoito, niitä ei jätetä silti väliin...

Älkää antako neuvoja ilman parempaa tietoa

Tämä kommentti vasta on vaarallinen. Anoreksian syy pitää hoitaa ja siitä vasta alkaa paraneminen. Siellä on aina taustalla, jotakin mikä sen aiheuttaa. Pakkosyöttäminen on pahinta mitä voi tehdä ellei ole pakko, jotta ihminen pysyisi hengissä. Ilmeisesti tässä ei olla siinä tilanteessa. Pakottamalla saa anoreksian pahenemaan kun ei olla vielä sairaalakunnossa. Entisenä anorektikkona tiedän ihan tasan tarkkaan mistä puhun. Kommenttisi on vastuuton. Jos anorektikon vanhempi alkaa toimimaan ohjeesi mukaan niin kaikki menee vielä pahemmaksi ja lopulta ollaan sairaalassa letkuissa.

Ei ole pahaksi olla sairaalassa letkuissa, vaarallista on olla ilman ruokaa (tai pelkillä nuudeleilla). Letkuissa voimistutaan, saadaan keholle ja aivoille ravintoa, ja edetään kohti paranemista.

Anoreksian oireisiin kuuluu sairauden kieltäminen ja tehokkaan hoidon vastustaminen.

Ja minä en mitään ohjetta halua kellekään antaa, vaan totean, että anoreksian käypä hoito - suositus perustuu syömiseen ja, ravitsemustilan mahd. nopeaan korjaamiseen, jottei tilanne kroonistu.

Mitä tulee syihin, niin kaikelle voi etsiä syitä ja syyllisiä, biologisia ja ympäristöön (vaikka sitten siihen äitiin) liittyviä, mutta toipuminen syömishäiriöstä tapahtuu ensisijaisesti ruualla.

Tästä on paljon vanhentunutta ja väärää tietoa liikkeellä, ja se estää monien toipumisen tai aiheuttaa sen, että liian monien kohdalla annetaan sairauden kroonistua ja aiheuttaa elinikäistä tuhoa keholle. Tämä on hoidettavissa oleva sairaus, ja silti kuolleisuus on suurta.

Fetissi siihen, että pitää löytää syyllisiä, on inhimillinen, mutta silti harmillinen. Ennen luultiin, että autismi johtuu tunnekylmästä äidistä tai syöpä on jumalan rangaistus tms...

Tiede osoittaa uskomukset vääriksi, ja tarjolla on paljon tietoa anoreksian biologista ja geneettisistä syistä, sekä aivokuvantamisen tuottamaa faktaa, millaisia (aliravitsemuksesta) johtuvia muutoksia syömishäiriöpotilailla on aivoissa. Ne vauriot korjaantuvat ruualla/ravinnolla, huolimatta siitä onko potilaalla "paska äiti". Sitä äiti-traumaa voi sitten prosessoida vaikka koko elämän halutessaan, kunhan säilyy ensin hengissä ja aivomuutokset korjaantuvat niin, että selkeä ajattelu ylipäätään on mahdollista.

Eli ap:n teinillä ei vielä ole anoreksiaa mutta voimakasta oireilua siihen suuntaan, juo sokeritonta energiajuomaa ja syö kevyeksi kokemiaan nuudeleita (mausteseos on kyllä melkoinen kaloripommi).

Minusta tuntuu, että asiantuntijat ovat oikeassa.

Älä kontrolloi, älä tuputa, älä moiti.

Tässä sairaudessa ei ole kyse tiedon puutteesta.