Jos lastasi kiusataan: mitkä on sinun keinot?

Pari puhelinsoittoa oikeille henkilöille ja kiusaajasta tuleekin itsestään saalis.

Se on sitä perus jargonia, maalaillaan mielikuvia ja sankaritarinoita, että "kuolisi lapsen puolesta", mutta sitten tositilanteessa levitellään käsiä. Ja kun olen ottanut tämän tekopyhyyden aiemmin esille niin ainoa mikä heidän mieleen tulee on väkivalta "ja ei sellaista voi". No ei tietenkään voi, mutta minä en sitä väkivaltaa peräänkuuluttanutkaan. Mutta joo, antakaa vain lastanne pahoinpideltävän henkisesti ja/tai fyysisesti (tai kuten minun tapauksessani, myös seksuaalisesti). Paljon kivempaa on kato vain kuvitella tilanteita että kun meteoriitti uhkaa lastanne, niin SILLOIN tulette apuun. Ei noi koske tosielämää.

Pistäisin 3 karaatin kivet sormeen, ajaisin 100ke autolla pihaan, soittaisin ovikelloa ja kysyisin, voinko tulla hieman juttelemaan lapseni ja hänen lapsensa asioista.

Toteaisin, että tässä on nyt hieman pulmaa siinä, että lapsenne on ollut ilkeä omalleni. On ollut välikohtauksia a, b ja c. Ja että opettajan ja reksin kanssa on keskusteltu, muttei asiat ole muuttuneet. Että nyt on aika heidän itse pistää lapsensa kuriin, miten sitten ikinä sen tekevätkään.

Ja jos tämä asia ei onnistu, niin seuraavaksi perheemme asianajaja tulee ottamaan yhteyttä. Kertoisin myös, että toivottavasti tähän ei edetä, koska mieheni on oikeustoimihullu ja käyttänyt asianajajiin viime vuonna 50ke.

Lopuksi toteaisin, että lapseni kolme kaksimetristä isoveljeä asuvat koulun lähistöllä ja ovat erittäin innokkaita suojelemaan pienempiä sisaruksiaan kaikilta koopäiltä. Että koittakaa hoitaa hommat niin, ettei asiat tule heidän tietoon.

Ai että lopettaisin työni ja menisin kouluun lapsen kanssa istumaan?

Näin pitkälle en ole mennyt, mutta kerran olen tähän tilanteeseen joutunut ja vaadin välittömästi tapaamisen, jossa tämän kiusaavan lapsen vanhemmat olivat myös paikalla. Hetki asiasta väännettiin mutta päästiin yhteisymmärrykseen ja homma on ollut sillä selvä. Oletan siis, että sen toisenkin lapsen vanhemmat ottivat kasvatusvastuuta kun tilanne riittävän selvästi heidän eteensä tuotiin. Koulun henkilökunnalla ei tässä juurikaan roolia ollut, heidän kätensä ovat melko sidotut joten keskenämme saimme asian hoitaa. 

Vierailija kirjoitti:

Pistäisin 3 karaatin kivet sormeen, ajaisin 100ke autolla pihaan, soittaisin ovikelloa ja kysyisin, voinko tulla hieman juttelemaan lapseni ja hänen lapsensa asioista.

Toteaisin, että tässä on nyt hieman pulmaa siinä, että lapsenne on ollut ilkeä omalleni. On ollut välikohtauksia a, b ja c. Ja että opettajan ja reksin kanssa on keskusteltu, muttei asiat ole muuttuneet. Että nyt on aika heidän itse pistää lapsensa kuriin, miten sitten ikinä sen tekevätkään.

Ja jos tämä asia ei onnistu, niin seuraavaksi perheemme asianajaja tulee ottamaan yhteyttä. Kertoisin myös, että toivottavasti tähän ei edetä, koska mieheni on oikeustoimihullu ja käyttänyt asianajajiin viime vuonna 50ke.

Lopuksi toteaisin, että lapseni kolme kaksimetristä isoveljeä asuvat koulun lähistöllä ja ovat erittäin innokkaita suojelemaan pienempiä sisaruksiaan kaikilta koopäiltä. Että koittakaa hoitaa hommat niin, ettei asiat tule heidän tietoon.

Unohdin tästä vielä sen, että meidän asianajaja tulee tarvittaessa ajamaan mm. sitä, että heidän lapsensa on se, joka vaihtaa koulua.

Opetin pojalleni nyrkkeilyä 2 vuotta ja kävimme myös salilla yhdessä. Poikani hakkasi kiusaajan kunnolla.

Ei siinä hirveästi muita keinoja ollut kun uhkailemalla saada koulu toimimaan. Vanhempien yhteystietoja ei annettu, mitään yhteispalaveria ei järjestetty vaikka pyysin. Yhteistä ryhmää wa ei ollut. Kotiin jättö ja rikosilmoitus olivat seuraavana listassa.

Ensin ilmoitus vbastuuhenkilille koulussa. Ellei mitään tapahdu lasua ja rikosilmoitusta kehiin.

Ei kai siinä muuta voi tehdä, ellei itse halua ryhtyä luolamieheksi? Ei kaikista edes ole fyysisiltä ominaisuuksiltaan siihen. Pitäisi olla kokoa ja/tai muskelia tai sitten aseistusta...

Keskustelu kenties toimisi jos kiusaajan vanhemmat osaisivat edes mitään järkevää kieltä. Ja koululla olisi halua puuttua. Näin vain ei yleensä mene koska koulun maine monikulttuurisena paratiisina on vaarassa. Kokemuksen perusteella kirjoitan.

Kyllä Suomessa on osattu kiusata ihan omastakin takaa.

Voi tietenkin olla, että rikastuksen myötä tämä ongelma sitten pahenee entisestään. Sitä en kiistä.

Kyse on joka kerta rikoslain alaisesta toiminnasta. Ei iän puolesta toki mutta itse tekojen puolesta kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pistäisin 3 karaatin kivet sormeen, ajaisin 100ke autolla pihaan, soittaisin ovikelloa ja kysyisin, voinko tulla hieman juttelemaan lapseni ja hänen lapsensa asioista.

Toteaisin, että tässä on nyt hieman pulmaa siinä, että lapsenne on ollut ilkeä omalleni. On ollut välikohtauksia a, b ja c. Ja että opettajan ja reksin kanssa on keskusteltu, muttei asiat ole muuttuneet. Että nyt on aika heidän itse pistää lapsensa kuriin, miten sitten ikinä sen tekevätkään.

Ja jos tämä asia ei onnistu, niin seuraavaksi perheemme asianajaja tulee ottamaan yhteyttä. Kertoisin myös, että toivottavasti tähän ei edetä, koska mieheni on oikeustoimihullu ja käyttänyt asianajajiin viime vuonna 50ke.

Lopuksi toteaisin, että lapseni kolme kaksimetristä isoveljeä asuvat koulun lähistöllä ja ovat erittäin innokkaita suojelemaan pienempiä sisaruksiaan kaikilta koopäiltä. Että koittakaa hoitaa hommat niin, ettei asiat tule heidän tietoon.

Unohdin tästä vielä sen, että meidän asianajaja tulee tarvittaessa ajamaan mm. sitä, että heidän lapsensa on se, joka vaihtaa koulua.

Niin eikö tavallista rikoslakia voisi käyttää jos todisteet on ja on kiusaaminen on todella pahaa.   Juttuja tulisi tietysti ensialkuun paljon, kunnes vastuullinen taho määrätään tuntuviin  korvauksiin. Jospa ne vähenisi sitten ja vapaus kiusata jäisi unohduksiin.  Jos lapsi oppii lukemaan niin yhtä mahdollista on oppia olemaan kiusaamatta. 

Joo, no 100% työaikaa tekevälle ihmiselle joku kotikoulu ei ole oikeasti edes vaihtoehto. Ja etäkoulua ei enää ole. Ja sama koskee tuota koulussa kaikki päivät norkumista lapsen selän takana valvomassa. Jos ei keskustelu koulun henkilökunnalle auta, sitten otetaan yhteys heidän esimiehiinsä  jne jne. Loppujen lopuksi sitten poliisiin ja lastensuojeluun. Poliisiin toki samantien jos kiusaaminen on fyysistä, sitten en edes soittele koululle erikseen. Mä en henkkoht koululta paljon muuta odota kuin, että mun lapseni on siellä turvassa sekä fyyisesti että henkisesti.  Oma kokemus on kyllä osoittanut, että ihan sillä poliisilla uhkaaminen saa jo kiusaamisen loppumaan samantien. Yksikään rehtori ei halua virkavaltaa tontilleen.

Vierailija kirjoitti:

Ai että lopettaisin työni ja menisin kouluun lapsen kanssa istumaan?

Näin pitkälle en ole mennyt, mutta kerran olen tähän tilanteeseen joutunut ja vaadin välittömästi tapaamisen, jossa tämän kiusaavan lapsen vanhemmat olivat myös paikalla. Hetki asiasta väännettiin mutta päästiin yhteisymmärrykseen ja homma on ollut sillä selvä. Oletan siis, että sen toisenkin lapsen vanhemmat ottivat kasvatusvastuuta kun tilanne riittävän selvästi heidän eteensä tuotiin. Koulun henkilökunnalla ei tässä juurikaan roolia ollut, heidän kätensä ovat melko sidotut joten keskenämme saimme asian hoitaa. 

Meinaatko että siellä koulussa täytyy monta vuotta oikeasti olla mukana? Muutaman päivän saa työstä kuin työstä vapaata. Viikko vuosilomaa, sen voi käyttää lapsen hyväksi. 

Miksi ei? Tuossa heti näkee asenteen, "ai että lopettaisin työni lapsen vuoksi". 

Miksi hemmetissä ei voi töistä olla yhtään pois lapsen vuoksi?? 

Lapseni ei ole vielä kouluiässä enkä tiedä miten toimisin, mutta sen olen päättänyt, että mikäli kiusatuksi joutuu, niin tukea lapsi ainakin saa kotoa.  Elämä on täynnä vaikeuksia, mutta ne kohdataan ja selvitetään yhdessä.  

Tuo muuten voisi olla hyvä, että vanhemman pitäisi tulla koulutunnille seuraamaan aina, jos lapsi kiusaa.  Tai maksaa tuntuva sakko poissaolosta.

Vierailija kirjoitti:

Joo, no 100% työaikaa tekevälle ihmiselle joku kotikoulu ei ole oikeasti edes vaihtoehto. Ja etäkoulua ei enää ole. Ja sama koskee tuota koulussa kaikki päivät norkumista lapsen selän takana valvomassa. Jos ei keskustelu koulun henkilökunnalle auta, sitten otetaan yhteys heidän esimiehiinsä  jne jne. Loppujen lopuksi sitten poliisiin ja lastensuojeluun. Poliisiin toki samantien jos kiusaaminen on fyysistä, sitten en edes soittele koululle erikseen. Mä en henkkoht koululta paljon muuta odota kuin, että mun lapseni on siellä turvassa sekä fyyisesti että henkisesti.  Oma kokemus on kyllä osoittanut, että ihan sillä poliisilla uhkaaminen saa jo kiusaamisen loppumaan samantien. Yksikään rehtori ei halua virkavaltaa tontilleen.

Kyllä se voi olla vaihtoehto. Onko aivan mahdoton ajatus tehdä muutoksia siihen omaan työhön. Kumpi on tärkeämpi? Työt odottaa senkin jälkeen kun lapsi on jo kasvanut isoksi. Esim vuorotteluvapaata? Etätyö itselle? Kahden vanhemman perheessä voidaan vuorotella.

Ja itse asiassa.

Kotikoulussa ei ole mitenkään määritelty, miten monta tuntia pitää koulua käydä päivässä. Sen voi tehdä myös niin (jos lapsi on tarpeeksi vanha) että lapsi on työpäivän ajan kotona, tekee vaikka jotain annettua tehtävää tms, ja vanhemman työpäivän jälkeen on varsinainen koulunkäynti. 

Mikään ei ole mahdollista jos asenne on heti tuo, että ei tule onnistumaan. 

Turun Sanomissa oli juttu naisesta, jolla on oma yritys ja opettaa kotikoulua lapselleen yrityksen takahuoneessa. Muitakin on jotka kotikouluttavat, tähän on oma yhdistys ja järjestävät tapaamisia. 

Aika usein se on nepsylapsi, jolle tehdään tällainen ratkaisu, kun nykykoulussa ei pärjää. Miksi ei kiusatullekin. "No siksi kun ei ole mahdollista kokopäivätyötä tekevälle" ai jessus, jos lapsi itse näkisi tämän kommentin. Kiva olla tärkeysjärjestyksessä kakkonen kun vanhempi ei halua luopua urastaan. 

***

Jos kotikoulu tuntuu aivan ylitsepääsemättömältä ja ei itse jaksa tai osaa työpäivänsä jälkeen lasta opettaa, niin koulusta voi etäkoulua pyytää. Koulun tehtävä on huolehtia että jokainen oppii, se on velvollisuus koululla. Ja jos ei voi tulla kouluun esim väkivallan uhan vuoksi, koulu järjestää etäkoulun. 

Mitään ei saa jos ei vaadi, sehän on selvä. Ei näitä anneta ilmaiseksi ja tarjottimella. 

Välillä saa lukea kauhutarinoita kiusattujen kertomana, kun on kiusattu vaikka koko peruskouluaika, tai koko yläaste jne. 

Että miksi heidän vanhemmat ei ole viheltäneet peliä poikki. Ottaneet lasta pois koulusta ja opettaneet kotona.

Miksi? Opettajissa on varmasti sellaisiakin, jotka vain tekee työtä eikä jaksa välittää. Vanhempien pitäisi välittää. Kotikoulu on ihan oikeasti vaihtoehto, riittää pelkkä ilmoitus. Vain huoltajan ilmoitus. Ei tarvita lupia tai proseduureja.

Työpäivän jälkeen opiskelu vanhemman kanssa riittää normaaliälyiselle lapselle, kyllä siinä jo oppii ja edistyy ja pysyy tahdissa. Viikonloppuinakin voi tehdä jotain jos ei arkena jaksa. 

Miten on sydäntä lähettää lapsi joka aamu kouluun vaikka on pelko ihan todellisesta ja pahasta kiusaamisesta??

Arvot puntariin. 

Riiippuu kiusaamisen laadusta, onko se tyttöjen välistä porukasta pois jättämistä, vai poikien tyylisesti silkkaa väkivaltaa. Siihen tyttöporukkaan voi käyttää oveluutta, mutta väkivaltaan käytetään sitten rikosilmoitusta jne. Ja todellakin menisin vaikka sinne koululle tunneille ja välitunneille jos muu ei auttaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pistäisin 3 karaatin kivet sormeen, ajaisin 100ke autolla pihaan, soittaisin ovikelloa ja kysyisin, voinko tulla hieman juttelemaan lapseni ja hänen lapsensa asioista.

Toteaisin, että tässä on nyt hieman pulmaa siinä, että lapsenne on ollut ilkeä omalleni. On ollut välikohtauksia a, b ja c. Ja että opettajan ja reksin kanssa on keskusteltu, muttei asiat ole muuttuneet. Että nyt on aika heidän itse pistää lapsensa kuriin, miten sitten ikinä sen tekevätkään.

Ja jos tämä asia ei onnistu, niin seuraavaksi perheemme asianajaja tulee ottamaan yhteyttä. Kertoisin myös, että toivottavasti tähän ei edetä, koska mieheni on oikeustoimihullu ja käyttänyt asianajajiin viime vuonna 50ke.

Lopuksi toteaisin, että lapseni kolme kaksimetristä isoveljeä asuvat koulun lähistöllä ja ovat erittäin innokkaita suojelemaan pienempiä sisaruksiaan kaikilta koopäiltä. Että koittakaa hoitaa hommat niin, ettei asiat tule heidän tietoon.

Unohdin tästä vielä sen, että meidän asianajaja tulee tarvittaessa ajamaan mm. sitä, että heidän lapsensa on se, joka vaihtaa koulua.

Varmaan sun asianajaja ajaa käskettäessä sun autoakin. Mutta ehkä kannattaisi kuitenkin laittaa se asianajaja ajamaan asioita, jotka ratkaistaan oikeusteitse.