Kuuluuko vanhempien uudet kumppanit joulunviettoon?

On se kumma jos joulunakin kyräillään. Jos uudet kumppanit kuuluu lasten elämään niin totta mooses.

Aikuisten pitää osata olla aikuisia ja näyttää lapsille hyvää esimerkkiä.

Olisi kyllä todella outoa jos ei kuuluisi. Mieheni on vuoroviikkoisä, ja joka toinen joulu lapset ovat meillä, joka toinen äidillään, jolla myös on uusi kumppani.

Onko joku aidosti sitä mieltä, että tämän ex-avioparin kuuluisi viettää joulua keskenään lastensa kanssa, näin vielä vuosien päästä erosta? Minä ja lasten äidin uusi kumppani vietettäisiin sitä yksin - tai ehkä me voisimme viettää sitä yhdessä? Olisiko se ok? :D

Aika hämärä kuvio olisi kyllä tuollainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kommenteista huomaa että joko katkeria mammoja palsta täys, joiden exän uusi kamala nainen tunkeutunut lonkeroineen jopa joulunviettoon ja pikku kullannuppujen naamat vääntyneet itkuun ja joulu on pilalla (ainakin lasten äidin mielestä) tai sitten puhdasta trollaamista moni kommentti. 

Tottakai uudet kumppanit kuuluu joulunviettoon jos itse haluavat tulla ja tilanne ok muutenkin kaikille. En minäkään ollut ensimmäisten kahden miehen vuoron aikana jouluna mukana, kun koin itse tilanteen jotenkin kiusalliseksi koska mies lapsineen muutenkin lähti isovanhempiensa luo, minulle täysin tuntemattomien ihmisten tykö jonnekkin maalle. Ekaan jouluun kaupungissa osallistuin; ainoa ketä tämä häiritsi oli miehen exä joka nitisi liitoksistaan ja haukkui moneen kertaan meidän järjestelyn.

Pahimpia ovat nämä exät jotka myrkyttävät lasten mielet omalla katkeruudella. Siinä menee mon

Onko tämä eteenpäin mennyt ihminen se,  joka meni eteenpäin jo olleessaan vielä parisuhteessa lastensa äidin kanssa? Hän ei siis itse myrkyttänyt mitään, vaan oli rehti, avoin ja rakastava .. tosin empatia ei oikein toiminut missään vaiheessa. 

-ohis

Vierailija kirjoitti:

On se kumma jos joulunakin kyräillään. Jos uudet kumppanit kuuluu lasten elämään niin totta mooses.

Aikuisten pitää osata olla aikuisia ja näyttää lapsille hyvää esimerkkiä.

Ihan samaa mieltä kyllä, mutta välillä vähän tökkii tuo että joulu olisi vain lasten juhla ja aina mentäisiin pelkästään lasten ehdoilla. Kyllä se on aikuistenkin juhla. Minä jouluihmisenä  suuresti arvostan joulua läheisteni seurassa, ja olen ilonen ja ylpeä pitkäaikaisesta miesystävästäni joka kutsui minut heille jouluaterialle jo seurustelumme alkuvuosina, vaikken mitenkään erityisesti lastensa elämään kuulunutkaan. En usko että lapsille siitä jäi mitään pahaa mieltä, saivat enemmän lahjojakin. Pikkuhiljaa olen toki kuulunut aina vain enemmän ja nykyään on ihan itsestäänselvää että vietän joulut heillä.

Miehen vanhemmat ovat eronneet. Heidän uudet kumppanit ovat mukavia, aina tervetulleita meille.

Harmi että miehen vanhemmat eivät tule ollenkaan toimeen keskenään. Se estää, ettei lapset voi nähdä molempia isovanhempia samaan aikaan

Riippuu täysin 

1. Millainen ero oli, esim. jos liitto päättyi pettämiseen, joka aiheuttaa vuosikymmenten traumat, niin on itsestään selvää, että pettäjäpartnereita ei lasten luo tuoda 

2. Millaisia ihmiset on, jos puoliso on linnakundilöytö tatuointeineen tai joku rasvainen / kiukutteleva tyyppi niin ei kiitos

Jokainen tavallaan. Olen aina kammoksunut tiukkoja joulunviettotapoja joista ei jousteta tippaakaan. Elämä muuttuu, lapset kasvaa, ihmiset muuttuu, eroaa, tulee uusia kumppaneita, jne. Tottakai myös juhlaperinteet siinä sivussa elää ja muuttuu. 

Eli vaimoni pitäisi mennä jouluksi vanhemmilleen ja minun pitäisi jäädä lasten kanssa kotiin, koska joulua on pakko viettää oman perheen kanssa siihen omaan perheeseen ei kuulu ylimääräistä jengiä ollenkaan? Jos nyt oikein tämän ymmärsin?

Vanhemmat erosivat ollessani teini. Molemmat löysivät melko pian uuden kumppanin. Äitini on nyt elämäänsä tämän saman miehen kanssa viimeiset 36 vuotta. Isähahmoksi hän oli liian nuori, mutta hyviä kavereita olemme olleet alusta alkaen. Toisesta joulusta alkaen hän on ollut tärkeä osa meidän joulua ja muutakin elämää. Tiistaina menemme taas heidän luokseen joulun viettoon ja saunomaan.

Isällä naiset vaihtuivat alkuun tiheästi, kaikkia en varmasti edes tavannut. Joskus saimme joululahjat joltain naiselta, jota emme siskon kanssa tavanneet koskaan. Joulupöytään pääsi vasta monta vuotta myöhemmin 2. vaimo. Olimme aina Joulupäivät isän luona, vaikka tuo uusi vaimo teki kaikkensa, ettemme viihtyneet. Silloin kuvioissa oli jo nykyinen mieheni, silloin vasta poikakaverina. Tuo vaimo 2 oli myös se henkilö, jonka vuoksi mm. siskon lakkiaiset piti järjestää kahdessa osassa. Minun ja mieheni häissä hän vain mökötti nurkassa. Onneksi isä kyllästyi jatkuvaan kiukutteluun ja vaihtoi vielä vanhoilla päivillä kumppania. Ihanan ihmisen kanssa hän sai viettää viimeiset vuotensa. Hänet saattoi kutsua juhliin äitini suvun kanssa ilman pelkoa raivokohtauksista, mitä vaimo 2 harrasti.

Eli tilanteen mukaan. Eihän sitä ketään voi kotoaan häätää, mutta onneksi nuorena saattoi jo päättää, miten kauan sitä joulua kenenkin kanssa viettää. 2 vaimon aikana vierailut isän luona jäivät lyhyiksi. 

Tällaisia asioita mietitään kristillisten arvojen rapautumisen vuoksi

Lapset ovat joulussa tärkeintä, muu heidän ehdoillaan

Vierailija kirjoitti:

Olisi kyllä todella outoa jos ei kuuluisi. Mieheni on vuoroviikkoisä, ja joka toinen joulu lapset ovat meillä, joka toinen äidillään, jolla myös on uusi kumppani.

Onko joku aidosti sitä mieltä, että tämän ex-avioparin kuuluisi viettää joulua keskenään lastensa kanssa, näin vielä vuosien päästä erosta? Minä ja lasten äidin uusi kumppani vietettäisiin sitä yksin - tai ehkä me voisimme viettää sitä yhdessä? Olisiko se ok? :D

Aika hämärä kuvio olisi kyllä tuollainen.

Kyllä minä ymmärrän hyvin jos haluaa viettää jokaisen joulun oman lapsensa kanssa. Se lapsi on tärkeämpi kuin sinä. Ei ole mielestäni hämärää. Eikö sinulla ole mitään muuta paikkaa viettää joulua?

Lapseton miesystäväni tuli luokseni vasta sitten, kun lapset lähtivät isälleen. Enää ei ole väliä, lapset jo aikuisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kyllä todella outoa jos ei kuuluisi. Mieheni on vuoroviikkoisä, ja joka toinen joulu lapset ovat meillä, joka toinen äidillään, jolla myös on uusi kumppani.

Onko joku aidosti sitä mieltä, että tämän ex-avioparin kuuluisi viettää joulua keskenään lastensa kanssa, näin vielä vuosien päästä erosta? Minä ja lasten äidin uusi kumppani vietettäisiin sitä yksin - tai ehkä me voisimme viettää sitä yhdessä? Olisiko se ok? :D

Aika hämärä kuvio olisi kyllä tuollainen.

Kyllä minä ymmärrän hyvin jos haluaa viettää jokaisen joulun oman lapsensa kanssa. Se lapsi on tärkeämpi kuin sinä. Ei ole mielestäni hämärää. Eikö sinulla ole mitään muuta paikkaa viettää joulua?

Ei oikeastaan, ja vaikka olisikin niin en minä lähde kotoani jouluksi mihinkään. Sitä vastaan minulla ei ole mitään, jos lapset tulevat joka joulu meille ja vaikka eksäkin. Minulle sopii hyvin viettää joulua kaikkien kanssa. Lapsi on totta kai tärkeämpi kuin kukaan, mutta se ei ole peruste että minun pitäisi poistua kotoani jouluksi :D

Vierailija kirjoitti:

Lapset ovat joulussa tärkeintä, muu heidän ehdoillaan

Sinulle voivat olla tärkeintä, monelle muulle ei. 

Olisi kiva joskus tietää, mistä tuo on alkanut että lapset olisivat joulun tärkein asia ja joulu olisi vain lasten juhla. Mikään joulun mytologiassa ja perinteessä kun ei viittaa tähän. Itse näkisin että tämä on seurausta joulun kaupallistumisesta - sen myötä siitä on tullut "lasten juhla" koska lapset tykkäävät lahjoista.

Muuten joulu on kristittyjen juhla (toki muillakin perinteillä on tapana juhlistaa samaan vuodenaikaan samoja asioita). Eivät lapset siinä ole mitenkään erityisesti keskiössä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta kai kuuluu. Joulu on läheisten juhla, ja jos oma kumppani ei ole läheinen niin mitä ihmettä?

 

Ei KUULU. Jokainen saa viettää joulun ihan niin kuin itse haluaa. Ei ole mitään sääntöä, että joulu on pakko viettää kumppanin kanssa. 

Ei ole myöskään sääntöä, että on pakko syödä lanttulaatikkoa, mutta silti voidaan sanoa että lanttulaatikko kuuluu jouluun. Ihan kuin läheiset ihmisetkin. Silti on valinnanvapaus, ja voi muodostaa oman joulunsa ihan miten itse haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut jo 3v. yhdessä uuden puolison kanssa, omat kodit. Lapset haluaisivat että vietämme joulupyhät vaan oman perheen kesken. Uuden kumppanin mielestä joulu tulisi ilman muuta olla yhdessä.

Eivät tunne olevansa kotonaan rauhassa kun uusi puolisosi on siellä. Heille se on vaan vieras mies.

Vierailija kirjoitti:

Määrittele mikä on uusi > kuukauden vanha suhde vai 30 v jatkunut, vai mikä?

Tarkoittaa varmaan yksinkertaisesti kumppania joka ei ole lasten toinen vanhempi. Eli se erotusta puolisosta seuraava "uusi" puoliso.

Vierailija kirjoitti:

Entä, kun lapset kasvaa? Kun aikuistuvat? Tai jos vanhemmat on eronneet jo lasten ollessa ihan pieniä, ettei heillä ole edes muistikuvaa ydinperheestä? Haluavatko lapset viettää aikaa ydinperheenä, jos eronneet vanhemmat tuskin puhuvat toisilleen? 

Lapset saattaa haluta viettää joulua vain sen lähivanhemman kanssa ilman ihmistä kenet kokevat vieraaksi. Ei välttämättä sitä että molempien eronneiden vanhempien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Onko nyt niin, että eronnut vanhempi ei saisi alkaa uuteen suhteeseen, tai ainakaan sitä uutta kumppania ei koskaan voi hyväksyä perheenjäseneksi?

No ei kai kukaan poliisi tule estämään, saat tehdä mitä haluat. Se nyt vaan on niin että monet lapset kärsivät uusioperhetilanteista ja siitä voi myös avoimesti puhua ja mielipiteitä esittää.