Mitä nirsolle lapselle joulupöytään?

Lapsi syö joulunakin ihan sitä, mitä haluaa. Ruokailun ei ole tarkoitus olla kamala asia, se on ilo. Siksi minusta on se ja sama, syökö lapsi pelkkää suklaamousessea vai sittenkin kesäkeittoa.

Vierailija kirjoitti:

Aika harva 4-vuotias vielä syö jouluruokia erityisemmin. Meillä on aina katsottu, että pöydässä on jotain jokaiselle, oli kyseessä sitten ennakkoluuloinen taikka allerginen taikka muusta vaivasta kärsivä. Ruuasta ei kannata tehdä draamaa. Lähtisin liikkeelle siitä, mistä lapsi tykkää. Esim. minun nuorimmaiseni on pienestä pitäen rakastanut savulohta, joten hänelle laitettiin sitä, vaikka savulohi ei muuten olisi ollut meillä osa joulupöytää (graavilohta meillä kyllä aina on, ja muitakin kaloja). Perunaa, lihapullia, herneitä, kinkkua. Nyt vähän isompana maistuu jo muukin.

Ja varmaan rakastaa kaikkea muutakin johon vanhemmat reagoi vaitonaisesti.

Meillä on aina suvun jouluaterialla omat ruoat lapsille. Nakkeja, lihapullia makaronia ja muuta mistä lapset pitävät. Yläkoululaiset saavat ottaa jo aikuisten pöydästäkin.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on aina suvun jouluaterialla omat ruoat lapsille. Nakkeja, lihapullia makaronia ja muuta mistä lapset pitävät. Yläkoululaiset saavat ottaa jo aikuisten pöydästäkin.

Saavat ottaa? Eikö pikkulapset saa edes halutessaan ottaa jouluruokia?

Meillä on nakit sellainen, että ne ainakin maistuu lapsille. Nakit on perinne meidän suvussa, jo mun isomummolla oli nakkeja ja ryynimakkaroita joulupöydässä tarjolla, eli ne ei nyt varsinaisesti oo lastentakia pöydässä. Lihapullia ei mun tai puolison suvussa oo joulupöydässä ollut. Lihatonta makaronilaatikkoa on ollut, eli makaronia&munamaitoa uunissa paistettuna, se on karjalanpaistin kanssa tarkoitettu, mutta ite lapsena tykkäsin siitä ihan sellaisenaan ja omatkin lapset on sitä pienenä mielellään syöneet. Myös karjalanpiirakat on sellainen, että nekin on lapsille aina maistuneet.

Meillä saa kaikki toivoa yhden jutun ruokapöytään, niin että on varmasti mieleistä kaikille. Meidän lapset on olleet yllättävän konservatiivisia, kinkku, karjalanpiirakat ja nakit on yleensä ne mitä ne tahtoo. Viime vuonna halusivat punaviinikastiketta&kanaa, kun sitä oli jossain juhlissa tarjolla ja lapsista se oli hyvää :D

Eikö juhlaan kuuluu, että syödään hyvää ja mieleistä ruokaa.

Kuinka moni oikeesti tykkää esim. näistä perinteisistä pula-ajan laatikoista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi joko syö jouluruokaa, tai sitten itkee ja syö.

Ajattelit sitten järjestää lapsellesi syömishäiriön.

Erikkoruokien laittelu jokaiselle nirppikselle vain pahentaa tuota nirsoilua.

Nirsoilu on opittu tapa. Ja vanhemmat opettajina.

Eri asia on sitten, jos on terveysperusteisia erityisruokavalioita tai allergioita.

Näitäkin voi huomioida kokatessa niitä kaikille tarjolla olevia safkoja.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on aina suvun jouluaterialla omat ruoat lapsille. Nakkeja, lihapullia makaronia ja muuta mistä lapset pitävät. Yläkoululaiset saavat ottaa jo aikuisten pöydästäkin.

No tuollainen on taas täysin älytöntä. 

Täällä mennään näköjään ääripäästä toiseen. Pakkoruokinnasta erikkotarjoiluihin.

Mätiä ja graavilohta tietenkin. Mutta syö myös muita ruokia.

Vierailija kirjoitti:

Eikö juhlaan kuuluu, että syödään hyvää ja mieleistä ruokaa.

Kuinka moni oikeesti tykkää esim. näistä perinteisistä pula-ajan laatikoista?

Koko meidän perhe miniöitä ja vävyjä myöten (eivätkä he edes ole suomalaisia)! Lanttu-, porkkana ja imelletty perunalaatikko menevät kuin kuumille kiville.

Aloittaja puhuu jostain lanttulaatikosta mutta ne oikeasti nirsto ei syö kinkkua eikä kalkkunaa eikä muutakaan mitä jouluna tapoihin kuuluu.

Karjalanpiirakoita, ne ovat ainoa pakollinen ruoka joulupöydässä lasten mielestä, niitä ilman ei ole joulua. Joulupöydässä ne ovat vastapaistettuja, usein kyllä vaan raaka-pakasteesta.

Laittaisin sitä mitä lapsi haluaa. On juhla, ehkä siitä tulee kivaa lapsellekin, jos saa herkkuruokaa. Rajan vetäisin siihen, että kotiruokaa sen toiveen pitää olla (en jotenkin osaa nähdä hampurilaisia tai ranskalaisia joulupöydässä) koska kotiruokaa ne muutkin joulupöydästä syö ja se on terveellisempää kuin pikaruoka.

On se toive sitten makaronilaatikko, lasagne, lihapullat, muusi, joku mikä maistuu, laittaisin sitä sitten yhdeksi ruokalajiksi. Mozzarella-palloja kulhoon. 

Itse tykkäsin jouluruoista lapsena, tosi paljonkin. Hyvä ruoka tekee juhlan tunnun. Jos pöydässä on jollekin pelkkiä inhokkeja tai epäillyttäviä ruokia (joita ei muulloin vuodesta edes syödä) niin onko se nyt sitten kivaa yhdessäoloa.

Jos laittelette "hyi, en syö"- lapsille aina erikseen niitä nauravia nakkeja, niin saatte aikaan nirsoja aikuisia, jotka syövät vain nauravia nakkeja. 

Osa lasten nirsoilusta on pelkästään huomiohakuisuutta. Pakolla ei kannata ketään syöttää, mutta maistamaan pitäisi kyllä kannustaa. Mitenkäs se maku muuten kehittyy?

Kannattaa tosiaan lähteä siitä mikä lapselle maistuu. Meillä tehtiin lapsille makaronilaatikko. Ei ne pakottamalla nirsoilua lopeta, päinvastoin pahenee vaan. Ja ehkä joulupöytä on kaikella tapaa väärä paikka minkäänlaisille valtataisteluille.

Ome perusetti on tarjolla, jokainen syö siitä sitä, mitä itse halua. Itsekkään en syö rosollia, mutta on se silti pöydässä. Jos lapsi ei syö leipää, kinkkua ja keittoperunaa, niin aika vaikea tilanne teillä kyllä sitten on. ainoa myönnytys meillä on lapsilla joulupöydässä ollut kurkku ja paprikatikut, niitä ei ollut mun eikä miehen lapsuuden joulupöydässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi joko syö jouluruokaa, tai sitten itkee ja syö.

Ajattelit sitten järjestää lapsellesi syömishäiriön.

Erikkoruokien laittelu jokaiselle nirppikselle vain pahentaa tuota nirsoilua.

Nirsoilu on opittu tapa. Ja vanhemmat opettajina.

Eri asia on sitten, jos on terveysperusteisia erityisruokavalioita tai allergioita.

Näitäkin voi huomioida kokatessa niitä kaikille tarjolla olevia safkoja.

Nirsoilu ei ole opittua, vaan lapselle luontaista olla epäileväinen. Mieti itse, miksi kaikkea karvaan tai kitkerän makuista ei ole kivikaudella kannattanut hotkia.

Tai miksi äidinmaito on paljon makeampaa, kuin lehmän- tai vuohenmaito. 

Ihminen, tai lapsi, luontaisesti välttää moniakin makuja. 

Aina on ollut nirsoja lapsia, mutta ennen piti istua pöydässä kunnes oli lautanen tyhjä, nirso tai ei. Jotkut oppi syömään, toiset ei sittenkään. 

Ruoan käyttäminen vallan välineenä on vähän arvelluttavaa. 

Kuten sekin, että aina pitäisi syödä lautanen tyhjäksi, vaikka ei olisi nälkä. Sillä tavoin opetetaan syömään yli tarpeen, eli lihotaan sitten lopulta. 

Vierailija kirjoitti:

Jos laittelette "hyi, en syö"- lapsille aina erikseen niitä nauravia nakkeja, niin saatte aikaan nirsoja aikuisia, jotka syövät vain nauravia nakkeja. 

Osa lasten nirsoilusta on pelkästään huomiohakuisuutta. Pakolla ei kannata ketään syöttää, mutta maistamaan pitäisi kyllä kannustaa. Mitenkäs se maku muuten kehittyy?

Ei pidä paikkaansa. Jonkinasteinen nirsoilu on lapsilla ihan biologiaan koodattua. Ja jouluruuat on makumaailmaltaan sellaisia, ettei niistä kaikki välitä vaikka maisteltu olisi kymmeniä vuosia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on aina suvun jouluaterialla omat ruoat lapsille. Nakkeja, lihapullia makaronia ja muuta mistä lapset pitävät. Yläkoululaiset saavat ottaa jo aikuisten pöydästäkin.

Saavat ottaa? Eikö pikkulapset saa edes halutessaan ottaa jouluruokia?

Kuulostaa kyllä omituiselta käytännöltä, että jouluruokien syömiseen olisi ikäraja.

Nakkeja, lihapullia ja makaronia syödään noilla varmasti ympäri vuoden. Miten lasten maku kehittyy tuolla tyylillä?

Vierailija kirjoitti:

Eikö juhlaan kuuluu, että syödään hyvää ja mieleistä ruokaa.

Kuinka moni oikeesti tykkää esim. näistä perinteisistä pula-ajan laatikoista?

No mä tykkään niistä oikeesti :D siis porkkana- ja lanttulaatikosta. Maksalaatikkoa en syö, kun oon vegaani ja imelletty perunalaatikko on länsisuomalaisten juttuja, niin sitä en oo tottunut syömään.