Mitä nirsolle lapselle joulupöytään?

Jouluna voi tehdä poikkeuksen ja antaa myös lasten esittää ruokatoiveitaan, elleivät ne ole kovin monimutkaisia toteuttaa. Muuten en ymmärrä nirsoutta.

Ei ole tullut mieleenikään kysyä mitä kukakin haluaa. Joulunaikaan pöydänympärillä saattaa olla kaksikymmentäkin ruokailijaa, lapsia ja aikuisia. Ei siinä kysellä mitä kukakin haluaa. Olen laittanut mieleni mukaan ja vuosi toisensa jälkeen syöjät ovat palanneet. Lapset syöneet yksivuotiaista asti samaa ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

harjoitellaan että pikku maistis lanttu- peruna ja porkkalaatikkoa, jauhelihapullat maittaa, perunamuussi, salaatti, rosolli , kinkku/kalkkuna

Ja tämä sama tehdään vegaanin kanssa, koska myös siinä on kyse nirsoudesta, kinkku tai kalkkuna ovat ihmisravinnoksi sopivia, joten niitä maistetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi joko syö jouluruokaa, tai sitten itkee ja syö.

Ajattelit sitten järjestää lapsellesi syömishäiriön.

Erikkoruokien laittelu jokaiselle nirppikselle vain pahentaa tuota nirsoilua.

Nirsoilu on opittu tapa. Ja vanhemmat opettajina.

Eri asia on sitten, jos on terveysperusteisia erityisruokavalioita tai allergioita.

Näitäkin voi huomioida kokatessa niitä kaikille tarjolla olevia safkoja.

Tästä syystä en ymmärrä, miksi koulussa on mahdollista saada kasvisruokaa tai vegaanista ruokaa, koska meillä on todella vähän lihalle allergisia.

Vierailija kirjoitti:

Eikö juhlaan kuuluu, että syödään hyvää ja mieleistä ruokaa.

Kuinka moni oikeesti tykkää esim. näistä perinteisistä pula-ajan laatikoista?

Meillä tykätään hurjasti etenkin lanttulaatikosta, mutta meillä se ei olekaan mitään pula-ajan ruokaa, vaan se tehdään kermaa ja voita säästelemättä ja turhia ryynijatkeita käyttämättä. Aivan järjettömän hyvää kauan hauduttaen.

Jut eilen sanoin, että pitäisikin jo tehdä ekat lanttulaatikot, ei siihen kyllästy.

Nopeasti keittää vaikka nakit lapselle perunan viereen. Ei iso vaiva.

Vierailija kirjoitti:

Aika harva 4-vuotias vielä syö jouluruokia erityisemmin. Meillä on aina katsottu, että pöydässä on jotain jokaiselle, oli kyseessä sitten ennakkoluuloinen taikka allerginen taikka muusta vaivasta kärsivä. Ruuasta ei kannata tehdä draamaa. Lähtisin liikkeelle siitä, mistä lapsi tykkää. Esim. minun nuorimmaiseni on pienestä pitäen rakastanut savulohta, joten hänelle laitettiin sitä, vaikka savulohi ei muuten olisi ollut meillä osa joulupöytää (graavilohta meillä kyllä aina on, ja muitakin kaloja). Perunaa, lihapullia, herneitä, kinkkua. Nyt vähän isompana maistuu jo muukin.

Onki hän aikuisena juhlapöydän lohirohmu? Hahhah...

Itsekin pidän lohesta, ei sillä.

BMW kirjoitti:

Syö samoja ruokia, tai on sitten syömättä

Koskaan en ole erikseen kysellyt ja lapset ovat oppineet syömään samoja ruokia

Tämä! Ei ihme että on niin paljon nirsoja lapsia, jos lapsilta kysellään mikä kelpaa, ja sen mukaan tarjotaan ruokaa. Kun ilman mitään kummempaa draamaa vaan tarjoaa samaa kuin muillekin alusta asti, ei syömisestä tule mitään ongelmaa. Aluksi lapsi maistelee, sitten kun tottuu alkaa pitämään eri mauista ja koostumuksista. Jostain tulee ihan lempparia, jokin ehkä vähemmän mieleistä, mutta ylivoimaisesti suurin osa ruoista kyllä kelpaa. Tietenkin jokaisella, aikuisellakin, voi olla jokin inhokki mitä ei vaan pysty pakottamaankaan itseään syömään. Yleensä ihminen kyllä tottuu erilaisiin ruokiin, kunhan vaan saa riittävän monta kertaa maistaa ensin. Lapsia ei pidä pakottaa syömään, eikä tehdä numeroa jos tarjottu ruoka ei kelpaa. Mutta muutakaan ei pidä tarjota tilalle. Jos tähän sortuu, tulee sitten itse kasvattaneeksi siitä lapsesta nirson.

Meillä on molemmilla lapsilla aistiyliherkkyyksiä ja joulunaika on raskasta kaikkine valoineen ja voimakkaine tuoksuineen. En lähde joulupöytää rakentamaan kuitenkaan heidän halujensa mukaan, koska siinä on muutenkin tarpeeksi huomioitavaa, kun vieraita tulee paljon. Ajattelen, niin että yhden päivän vuodessa selviytyvät kyllä vaikka konvehdeilla, jos muu ei maistu. Ja jännitys ja hälinä voi kuitenkin tehdä sen , ettei ruokahalua ole, vaikka lemppareita olisi tarjolla.

Vierailija kirjoitti:

BMW kirjoitti:

Syö samoja ruokia, tai on sitten syömättä

Koskaan en ole erikseen kysellyt ja lapset ovat oppineet syömään samoja ruokia

Tämä! Ei ihme että on niin paljon nirsoja lapsia, jos lapsilta kysellään mikä kelpaa, ja sen mukaan tarjotaan ruokaa. Kun ilman mitään kummempaa draamaa vaan tarjoaa samaa kuin muillekin alusta asti, ei syömisestä tule mitään ongelmaa. Aluksi lapsi maistelee, sitten kun tottuu alkaa pitämään eri mauista ja koostumuksista. Jostain tulee ihan lempparia, jokin ehkä vähemmän mieleistä, mutta ylivoimaisesti suurin osa ruoista kyllä kelpaa. Tietenkin jokaisella, aikuisellakin, voi olla jokin inhokki mitä ei vaan pysty pakottamaankaan itseään syömään. Yleensä ihminen kyllä tottuu erilaisiin ruokiin, kunhan vaan saa riittävän monta kertaa maistaa ensin. Lapsia ei pidä pakottaa syömään, eikä tehdä numeroa jos tarjottu ruoka ei kelpaa. Mutta muutakaan ei pidä tarjota tilalle. Jos tähän sortuu, tulee sitten itse kasvattaneeksi siitä lapsesta nirson.

Niinhän sitä luulisi, mutta ken elää, hän näkee.

Vierailija kirjoitti:

BMW kirjoitti:

Syö samoja ruokia, tai on sitten syömättä

Koskaan en ole erikseen kysellyt ja lapset ovat oppineet syömään samoja ruokia

Tämä! Ei ihme että on niin paljon nirsoja lapsia, jos lapsilta kysellään mikä kelpaa, ja sen mukaan tarjotaan ruokaa. Kun ilman mitään kummempaa draamaa vaan tarjoaa samaa kuin muillekin alusta asti, ei syömisestä tule mitään ongelmaa. Aluksi lapsi maistelee, sitten kun tottuu alkaa pitämään eri mauista ja koostumuksista. Jostain tulee ihan lempparia, jokin ehkä vähemmän mieleistä, mutta ylivoimaisesti suurin osa ruoista kyllä kelpaa. Tietenkin jokaisella, aikuisellakin, voi olla jokin inhokki mitä ei vaan pysty pakottamaankaan itseään syömään. Yleensä ihminen kyllä tottuu erilaisiin ruokiin, kunhan vaan saa riittävän monta kertaa maistaa ensin. Lapsia ei pidä pakottaa syömään, eikä tehdä numeroa jos tarjottu ruoka ei kelpaa. Mutta muutakaan ei pidä tarjota tilalle. Jos tähän sortuu, tulee sitten itse kasvattaneeksi siitä lapsesta nirson.

Kun sulla noita neuvoja riittää, niin kerropa mitä silloin kuuluu tehdä, kun lapsi on alipainoinen? Usein valikoivat nimittäin ovat? Saako silloin tarjota muuta, vai annetaanko painon laskea?

Vierailija kirjoitti:

Ihan samaa kuin muillekin. Jos ei runsaasta joulupöydästä löydy yhtään mitään mikä lapselle maustuu,, olkoon syömättä. Ei tarvite graavilohta tai lanttulaatikkoa syödä, onhan pöydässä paljon muutakin. Vaikka pelkkää perunaa.

Loputon suo ja oma vika jos aina teet eri ruokia, siitä se nirsoilu vain kasvaa.

Niin ja runsaanhan siitä saa kun tekee mieliruokia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi joko syö jouluruokaa, tai sitten itkee ja syö.

Ajattelit sitten järjestää lapsellesi syömishäiriön.

Erikkoruokien laittelu jokaiselle nirppikselle vain pahentaa tuota nirsoilua.

Nirsoilu on opittu tapa. Ja vanhemmat opettajina.

Eri asia on sitten, jos on terveysperusteisia erityisruokavalioita tai allergioita.

Näitäkin voi huomioida kokatessa niitä kaikille tarjolla olevia safkoja.

Ei se ihan noinkaan ole. Nirsous on itse asiassa lapsilla ihan luonnollinen esiintyvä ilmiö. Se on suojannut sitä ettei mukulat pistä suuhunsa aina ihan mitä sattuu ja aiheuta itsellensä myrkytyskuolemaa. Siitä kasvaessa sitten pitäisi pikkuhiljaa oppia pois. Nalkuttaminen nirsoilusta ei ole sekään toimiva keino.

Ei minullekaan ole tullut mieleen kysellä, mitä kukakin haluaisi syödä. Meillä syödään jouluna jouluruokaa. Jokainen voi valita siitä mieluistaan. Kukaan ei vielä ole nälkään kuollut. Nirsommat lapset sitten elää vaikka leivällä, pikkutomaateilla, kurkkutikuilla, lihapullilla. Oma lapsi on aina karsastanut makeita ruokia (esim uunijuurekset, keitetyt porkkanat ja paistettu sipuli ja paprika eivät maistu vaikka muuten kelpaavat hyvin), siis joululaatikot ei sovi makuhermoon. Mutta tuossa 2-3 v sinappi oli ykkösjuttu, simaattia piti saada milloin minkäkin ruuan kanssa. Joten hän sitten söi peruna-, porkkana- ja lanttulaatikot tukevasti sinapilla kuorrutettuna. Lohi kaikissa muodoissa, katkarapusalaatti, kinkku maistuvat, sillit maustekastikkeissa saavat jäädä hänen puolestaan syömättä. On nyt 10 v.

Ei se nirso lapsi ikinä mitään opi syömään, jos aina tarjotaan vain sitä mitä hän toivoo. Eikä nelivuotias todellakaan ole siinä iässä että itse syömisistään päättäisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

BMW kirjoitti:

Syö samoja ruokia, tai on sitten syömättä

Koskaan en ole erikseen kysellyt ja lapset ovat oppineet syömään samoja ruokia

Tämä! Ei ihme että on niin paljon nirsoja lapsia, jos lapsilta kysellään mikä kelpaa, ja sen mukaan tarjotaan ruokaa. Kun ilman mitään kummempaa draamaa vaan tarjoaa samaa kuin muillekin alusta asti, ei syömisestä tule mitään ongelmaa. Aluksi lapsi maistelee, sitten kun tottuu alkaa pitämään eri mauista ja koostumuksista. Jostain tulee ihan lempparia, jokin ehkä vähemmän mieleistä, mutta ylivoimaisesti suurin osa ruoista kyllä kelpaa. Tietenkin jokaisella, aikuisellakin, voi olla jokin inhokki mitä ei vaan pysty pakottamaankaan itseään syömään. Yleensä ihminen kyllä tottuu erilaisiin ruokiin, kunhan vaan saa riittävän monta kertaa maistaa ensin. Lapsia ei pidä pakottaa syömään, eikä tehdä numeroa jos tarjottu ruoka ei kelpaa. Mutta muutakaan ei pidä tarjota tilalle. Jos tähän sortuu, tulee sitten itse kasvattaneeksi siitä lapsesta nirson.

Kun sulla noita neuvoja riittää, niin kerropa mitä silloin kuuluu tehdä, kun lapsi on alipainoinen? Usein valikoivat nimittäin ovat? Saako silloin tarjota muuta, vai annetaanko painon laskea?

Annetaan painon laskea. Kyllä se lapsi syö, kun on tarpeeksi nälkä. Olen läheltä seurannut 5-vuotiasta, joka yhtäkkiä päätti aloittaa nirsoilun. Oikein mikään ei kelvannut, lähinnä raakoja vihanneksia halusi syödä. Äitinsä teki vaikka mitä sirkustemppuja, jotta söisi enemmän ja kun ei hyvällä niin sitten kiristämällä ja uhkailemalla (esim että rakas baletti loppuu jollei ruoka ala maistua). Aikansa otti, tyttö ei antanut uhkailuille periksi, mutta jossain vaiheessa, joidenkin kuukausien päästä alkoi hiljalleen syödä enemmän. Tietysti valikoivat ovat usein alipainoisia, miten ne ylipainoisilla olisivat, jos ovat valikoivia? Ja jos hän on huolestuttavan alipainoinen, niin varmaan olet saanut neuvolasta ohjeita, miten ruokailun suhteen kannattaisi toimia.

Sitä, mitä tuovat mukanaan.

Vierailija kirjoitti:

BMW kirjoitti:

Syö samoja ruokia, tai on sitten syömättä

Koskaan en ole erikseen kysellyt ja lapset ovat oppineet syömään samoja ruokia

Tämä! Ei ihme että on niin paljon nirsoja lapsia, jos lapsilta kysellään mikä kelpaa, ja sen mukaan tarjotaan ruokaa. Kun ilman mitään kummempaa draamaa vaan tarjoaa samaa kuin muillekin alusta asti, ei syömisestä tule mitään ongelmaa. Aluksi lapsi maistelee, sitten kun tottuu alkaa pitämään eri mauista ja koostumuksista. Jostain tulee ihan lempparia, jokin ehkä vähemmän mieleistä, mutta ylivoimaisesti suurin osa ruoista kyllä kelpaa. Tietenkin jokaisella, aikuisellakin, voi olla jokin inhokki mitä ei vaan pysty pakottamaankaan itseään syömään. Yleensä ihminen kyllä tottuu erilaisiin ruokiin, kunhan vaan saa riittävän monta kertaa maistaa ensin. Lapsia ei pidä pakottaa syömään, eikä tehdä numeroa jos tarjottu ruoka ei kelpaa. Mutta muutakaan ei pidä tarjota tilalle. Jos tähän sortuu, tulee sitten itse kasvattaneeksi siitä lapsesta nirson.

Ja tämä pakkomaistattaminen on pakko tehdä juuri joulunakin? Lapsella ei koskaan saa olla mitään mielukkia edes juhlapäivänä? Minusta tyranniavanhemmuutta.

ranskanperunoita ja kananugetteja

Varhaiskasvatuksessa on jouluateria... Ei se ole ollut lapsille mikään ongelma. Kysellään mitä haluaa enemmän ja muuta laitetaan alle teelusikallinen erilleen muista ruuista. Lapset maistelevat mitä haluavat ja jättävät loput. Uudella kierroksella voi sitten ottaa vain niitä suosikkeja.

Jälkkäriksi pipareita ja ruoan kanssa leipää.

Ihmeellisiä peikkoja jouluruuasta joissain perheissä. Ei lapset kaikesta ruuasta pidä...sitten ne syö enemmän vaikka leipää tai välipalaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tullut mieleenikään kysyä mitä kukakin haluaa. Joulunaikaan pöydänympärillä saattaa olla kaksikymmentäkin ruokailijaa, lapsia ja aikuisia. Ei siinä kysellä mitä kukakin haluaa. Olen laittanut mieleni mukaan ja vuosi toisensa jälkeen syöjät ovat palanneet. Lapset syöneet yksivuotiaista asti samaa ruokaa.

Minun mielestäni taas todella outoa ettei kysellä keneltäkään muilta olisiko jotain toiveita, vaan yksi päättää kaiken.