Olen töissä alalla, jossa en juurikaan samaistu työkavereihini
jotenkin hävettää heidän puolestaan, kun vietämme joskus työpaikan illanviettoa ja kuuntelen heitä enemmänkin. Kukaan ei esimerkiksi puhu sijoittamisesta, kukaan ei ole saanut isoja perintöjä, kukaan ei ole viettänyt lapsuudessaan ns. keskivertoa parempaa elämää, kukaan ei halua keskustella syvällisiä :)
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkätyyppistä syvällisyyttä ap kaipailis? Nuo rahahommat kun ovat paitsi banaaleja, myös järkyttävän epä-älyllisiä.
Psykologiaa, tykkään miettiä asioita psykologisilta kannoilta, noin esimerkiksi. Tai mieluummin keskustelen esim. juttujen, asioiden tai tilanteiden herättämistä tuntemuksista kuin jotain pinnallisempaa kenellä on minkäkin verran peuranpaistia pakastimessa tai ylipäätään, kun mielestäni keskustelut eivät vain ikinä syvene ja läpi käy ihmismielen syövereitä :)
Ap
Syvälliset keskustelut käydään ystävien kanssa. Työyhteisö on paikka, jossa hyvin erilaisten ihmisten pitää tulla toimeen keskenään. Siellä ihmiset eivät ole yhdessä, koska he ovat hengenheimolaisia. Siksi ihmiset eivät useinkaan keskustele työkavereiden kanssa kauhean syvällisesti. Se on tietynlaista kasvojen säilyttämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät halua puhua sijoituksistaan ja perinnöistään. En minä ainakaan. Ihan hissukseen olen raha-asioistani.
*Eivät halua* en tajua miksi ei? Jos rahaa on kunnolla, sijoittamiset ja omaisuus on kiinnostava aihe ihmisistä yleensä. Jos kk-sijoittaa 200€ indeksiin, siitä ei olekaan juuri mitään puhuttavaa.
Ja siis toki sijoitukset ja isot perinnön voivat olla vain yksi aiheista, joita sivuta illan aikana. Että miten ne järjestelee yms.
ApOlen erittäin varakkaan suvun lapsi ja meillä ei ole koskaan puhuttu rahasta tai sijoittamisesta. Meille opetettiin että rahasta puhuminen on moukkamaista. Vaikutat nousukkaalta.
Sama täällä ! Raha-asioista ei puhuta, opetettiin meitäkin kotona.
Tuo on moukkamaista. Todella rikkaat puhuvat rahasta mielellään, varsinkin jos sijoittaminen kiinnostaa aiheena. Toki sijoittaminen (varsinkaan pörssissä) varsinaisesti ei minuakaan kamalasti kiinnosta, vaan ennemmin allokointi eri omaisuuserien kesken ja niiden erojen pohtiminen.
ApEhkä voisit löytää hengenheimolaisuutta jostain pörssimeklarista joka kolapäissään vaahtoaa isoista tuotoista ja riskisijoituksista, ketään muuta höpinäsi tuskin kiinnostaa.
No en niinkään. Sanoisin, että luovilla aloilla olisivat ne minun hengenheimolaiseni. Ja siis tykkään myös omavaraisuus- ja luomukeskuseluista, ja nyt myös huoltovarmuusaiheesta! Toki jälkimmäinen on vähän raskas illan viettoon.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkätyyppistä syvällisyyttä ap kaipailis? Nuo rahahommat kun ovat paitsi banaaleja, myös järkyttävän epä-älyllisiä.
Psykologiaa, tykkään miettiä asioita psykologisilta kannoilta, noin esimerkiksi. Tai mieluummin keskustelen esim. juttujen, asioiden tai tilanteiden herättämistä tuntemuksista kuin jotain pinnallisempaa kenellä on minkäkin verran peuranpaistia pakastimessa tai ylipäätään, kun mielestäni keskustelut eivät vain ikinä syvene ja läpi käy ihmismielen syövereitä :)
ApSyvälliset keskustelut käydään ystävien kanssa. Työyhteisö on paikka, jossa hyvin erilaisten ihmisten pitää tulla toimeen keskenään. Siellä ihmiset eivät ole yhdessä, koska he ovat hengenheimolaisia. Siksi ihmiset eivät useinkaan keskustele työkavereiden kanssa kauhean syvällisesti. Se on tietynlaista kasvojen säilyttämistä.
No totta joo. Silti luovilla aloilla en voi kuvitella meidän keskustelujemme yleis-fiilistä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkätyyppistä syvällisyyttä ap kaipailis? Nuo rahahommat kun ovat paitsi banaaleja, myös järkyttävän epä-älyllisiä.
Psykologiaa, tykkään miettiä asioita psykologisilta kannoilta, noin esimerkiksi. Tai mieluummin keskustelen esim. juttujen, asioiden tai tilanteiden herättämistä tuntemuksista kuin jotain pinnallisempaa kenellä on minkäkin verran peuranpaistia pakastimessa tai ylipäätään, kun mielestäni keskustelut eivät vain ikinä syvene ja läpi käy ihmismielen syövereitä :)
Ap
Ootko miettinyt sellaista, että psykologiasta juttelevia löytyy jostain muualta?
Plus kuulostaa melko homolta. Kaikella
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkätyyppistä syvällisyyttä ap kaipailis? Nuo rahahommat kun ovat paitsi banaaleja, myös järkyttävän epä-älyllisiä.
Psykologiaa, tykkään miettiä asioita psykologisilta kannoilta, noin esimerkiksi. Tai mieluummin keskustelen esim. juttujen, asioiden tai tilanteiden herättämistä tuntemuksista kuin jotain pinnallisempaa kenellä on minkäkin verran peuranpaistia pakastimessa tai ylipäätään, kun mielestäni keskustelut eivät vain ikinä syvene ja läpi käy ihmismielen syövereitä :)
ApSyvälliset keskustelut käydään ystävien kanssa. Työyhteisö on paikka, jossa hyvin erilaisten ihmisten pitää tulla toimeen keskenään. Siellä ihmiset eivät ole yhdessä, koska he ovat hengenheimolaisia. Siksi ihmiset eivät useinkaan keskustele työkavereiden kanssa kauhean syvällisesti. Se on tietynlaista kasvojen säilyttämistä.
No totta joo. Silti luovilla aloilla en voi kuvitella meidän keskustelujemme yleis-fiilistä.
Ap
Oletko ollut töissä luovalla alalla?
Ap haluaa puhua perintörahoistaan työkavereille ja heitä ei kiinnosta yhtään.
Ei raha-asiat ole mitään "syvällistä juttelua " .
Kuka haluaisi jankata sun rahoja edestakaisin päivät pitkät?
Ei kukaan normaali.
Mitenkäs sinä, eliittiruusu, olet joutunut töihin tällaisen rupusakin kanssa? Eikö rahkeet riittäneet parempiin hommiin?
Miksi ihmeessä haluaisin työkavereiden kanssa keskustella rahasta? Tai perehtyä poliittisiin näkemyksiin?
Kyllä, työkaverit ovat juuri niitä joiden kanssa keskustelut ovat hyvinkin pinnallisia.
Heidän kanssa pitää kuitenkin tulla toimeen päivästä toiseen.
Miksi et ap mene sitten kaltaistesi seuraan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkätyyppistä syvällisyyttä ap kaipailis? Nuo rahahommat kun ovat paitsi banaaleja, myös järkyttävän epä-älyllisiä.
Psykologiaa, tykkään miettiä asioita psykologisilta kannoilta, noin esimerkiksi. Tai mieluummin keskustelen esim. juttujen, asioiden tai tilanteiden herättämistä tuntemuksista kuin jotain pinnallisempaa kenellä on minkäkin verran peuranpaistia pakastimessa tai ylipäätään, kun mielestäni keskustelut eivät vain ikinä syvene ja läpi käy ihmismielen syövereitä :)
ApSyvälliset keskustelut käydään ystävien kanssa. Työyhteisö on paikka, jossa hyvin erilaisten ihmisten pitää tulla toimeen keskenään. Siellä ihmiset eivät ole yhdessä, koska he ovat hengenheimolaisia. Siksi ihmiset eivät useinkaan keskustele työkavereiden kanssa kauhean syvällisesti. Se on tietynlaista kasvojen säilyttämistä.
No totta joo. Silti luovilla aloilla en voi kuvitella meidän keskustelujemme yleis-fiilistä.
ApOletko ollut töissä luovalla alalla?
Olen, mutta en ole enää. Opiskelin, ja olin töissä 3v.
Ap
Miksi niihin nyt pitää samaistua?
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ap mene sitten kaltaistesi seuraan?
No olin nuorena masentunut, kun piti pyrkiä ja en enää halua tietenkään aloittaa mistään alhaalta.
Ap
Ei yllätä, ettei ap:lla ole ystäviä, ei työkavereiden kanssa puhuta syvällisiä. Rahalla (todellisella tai kuvitellulla) leuhkiminen on pelkästään myötähäpeää aiheuttavaa.
Eikö ap ollut joku kanslisti, oikeasti varakkaat ei tee huonosti palkattuja töitä. Niillä tapaa olla myös kunnon tutkinnot, ei ne mitään kanslia-apulaista seuraansa kelpuuta.
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs sinä, eliittiruusu, olet joutunut töihin tällaisen rupusakin kanssa? Eikö rahkeet riittäneet parempiin hommiin?
Masennuksen takia.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät halua puhua sijoituksistaan ja perinnöistään. En minä ainakaan. Ihan hissukseen olen raha-asioistani.
*Eivät halua* en tajua miksi ei? Jos rahaa on kunnolla, sijoittamiset ja omaisuus on kiinnostava aihe ihmisistä yleensä. Jos kk-sijoittaa 200€ indeksiin, siitä ei olekaan juuri mitään puhuttavaa.
Ja siis toki sijoitukset ja isot perinnön voivat olla vain yksi aiheista, joita sivuta illan aikana. Että miten ne järjestelee yms.
ApOlen erittäin varakkaan suvun lapsi ja meillä ei ole koskaan puhuttu rahasta tai sijoittamisesta. Meille opetettiin että rahasta puhuminen on moukkamaista. Vaikutat nousukkaalta.
Koska varallisuus ei ole itsestäänselvyys kaikille, oman varallisuuden korostaminen on moukkamaista. Se oli sitten yksilöstä kiinni, halusiko rahaa käyttää parhaaksi katsomansa yhteisön tukemiseen - toiset käyttää ja kaikki ei.
Toki oma näkökulmani ei ole ns. varakkaiden sukujen kautta vaan isovanhempien tyhjästä luomaa, joten näkökulmamme rahasta puhumiseen voi olla edellisen kommentoijan kanssa erilainen. Silti tunnistan tuon moukkamaisuuden rahasta puhumisesta, ja aliarvioiden heitä, keillä rahaa ei ole. Se on sivistymätöntä ja yhdistän myös nousukkaisiin, joille varallisuus on tullut nopeasti ja helposti.
Näkökulmat ja erilaiset keskustelut eri taustoista olevien henkilöiden kanssa on rikkaus. Itsekkyys ja oman erityisyyden korostaminen on lyhytnäköistä, koska yhteiskunta ja sitä tukeva politiikka muuttuu vuosikymmenien aikana. Raha seuraa mm. megatrendejä (mm. ihmisten tarpeet) ja niistä johtuvia poliittisia päätöksiä. Se, mikä tuo leivän tänään niin ei ole sama muutaman vuoden päästäja itse saattaa pudota yllättävän helposti esim. vakavan sairauden myötä, ellei todella ole varakkaasta suvusta.
Valitettavasti en koe alkukommentin perusteella, että sinulla ap olisi riittävästi näkökulmia keskustella syvällisesti. Kannattaa kuunnella oman sivistyksen vuoksi myös heitä, keitä kiinnostaa erilaiset asiat niin ymmärrät paremmin yhteiskunnan tarpeita, ja voit käydä niitä todella syvällisiä keskusteluja.
Työkaverit tulevat annettuina, joten olen iloinen jos työasiat sujuvat mutkattomasti. Jos tähän päälle vielä edes jotain yhteistä puheen aihetta löytyy niin odotukseni ovat ylitetty.
Ystävät ja perhe ovat sitten niitä kenen kanssa keskustellaan tärkeistä ja sydäntä lähellä olevista asioista.
Miksi ihmeessä olet sille alalle hakeutunut? Ja outoa arvostella ihmisiä lapsuuden tai lähtökohtansa perusteella. Sille ei kukaan voi itse mitään, minne syntyy
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkätyyppistä syvällisyyttä ap kaipailis? Nuo rahahommat kun ovat paitsi banaaleja, myös järkyttävän epä-älyllisiä.
Psykologiaa, tykkään miettiä asioita psykologisilta kannoilta, noin esimerkiksi. Tai mieluummin keskustelen esim. juttujen, asioiden tai tilanteiden herättämistä tuntemuksista kuin jotain pinnallisempaa kenellä on minkäkin verran peuranpaistia pakastimessa tai ylipäätään, kun mielestäni keskustelut eivät vain ikinä syvene ja läpi käy ihmismielen syövereitä :)
ApOotko miettinyt sellaista, että psykologiasta juttelevia löytyy jostain muualta?
Plus kuulostaa melko homolta. Kaikella
Ei, vaan mä en tajua, miten kaikki eivät ole sieluiltaan luovia, taiteellisia ja vapaita. Moni miettii ihan liikaa normeja ja haluaa olla muiden luoman raamin mukainen. Tai vaikka nyt olisivatkin vapaita, niin että heitä voi kiinnostaa käyttää äänihuuliaan niin turhiin juttuihin!
Sitä ihmettelen. Ihan plaa plaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät halua puhua sijoituksistaan ja perinnöistään. En minä ainakaan. Ihan hissukseen olen raha-asioistani.
*Eivät halua* en tajua miksi ei? Jos rahaa on kunnolla, sijoittamiset ja omaisuus on kiinnostava aihe ihmisistä yleensä. Jos kk-sijoittaa 200€ indeksiin, siitä ei olekaan juuri mitään puhuttavaa.
Ja siis toki sijoitukset ja isot perinnön voivat olla vain yksi aiheista, joita sivuta illan aikana. Että miten ne järjestelee yms.
ApOlen erittäin varakkaan suvun lapsi ja meillä ei ole koskaan puhuttu rahasta tai sijoittamisesta. Meille opetettiin että rahasta puhuminen on moukkamaista. Vaikutat nousukkaalta.
Koska varallisuus ei ole itsestäänselvyys kaikille, oman varallisuuden korostaminen on moukkamaista. Se oli sitten yksilöstä kiinni, halusiko rahaa käyttää parhaaksi katsomansa yhteisön tukemiseen - toiset käyttää ja kaikki ei.
Toki oma näkökulmani ei ole ns. varakkaiden sukujen kautta vaan isovanhempien tyhjästä luomaa, joten näkökulmamme rahasta puhumiseen voi olla edellisen kommentoijan kanssa erilainen. Silti tunnistan tuon moukkamaisuuden rahasta puhumisesta, ja aliarvioiden heitä, keillä rahaa ei ole. Se on sivistymätöntä ja yhdistän myös nousukkaisiin, joille varallisuus on tullut nopeasti ja helposti.
Näkökulmat ja erilaiset keskustelut eri taustoista olevien henkilöiden kanssa on rikkaus. Itsekkyys ja oman erityisyyden korostaminen on lyhytnäköistä, koska yhteiskunta ja sitä tukeva politiikka muuttuu vuosikymmenien aikana. Raha seuraa mm. megatrendejä (mm. ihmisten tarpeet) ja niistä johtuvia poliittisia päätöksiä. Se, mikä tuo leivän tänään niin ei ole sama muutaman vuoden päästäja itse saattaa pudota yllättävän helposti esim. vakavan sairauden myötä, ellei todella ole varakkaasta suvusta.
Valitettavasti en koe alkukommentin perusteella, että sinulla ap olisi riittävästi näkökulmia keskustella syvällisesti. Kannattaa kuunnella oman sivistyksen vuoksi myös heitä, keitä kiinnostaa erilaiset asiat niin ymmärrät paremmin yhteiskunnan tarpeita, ja voit käydä niitä todella syvällisiä keskusteluja.
Ihmisten tarve ei ole megatrendi.
Suomalaiseen kulttuuriin ei ylipäätään kuulu puhua rahasta kovin suoraan. Käsittääkseni esim. Yhdysvalloissa voi ihan kysyä toisen vuosipalkkaa, mutta Suomessa kyllä ei. En usko, että kovinkaan monen työpaikan illanvietoissa puhutaan siis rahasta ihan suoraan.
Muutenkaan monet eivät halua kauhean syvällisiä suhteita työkavereihin. Heidän kanssaanhan ei olla siksi, että halutaan, vaan siksi, että työ on tuonut työyhteisön jäsenet yhteen. Tämä ei tietenkään poista sitä, etteikö työkaverista voisi tulla vaikka sydänystävä. Kyllä mä puhun työkavereiden kanssa kaikenlaisia asioita ja viihdyn, mutta en avaa sydäntäni.