Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

IL: Sanna Ukkolan kolumni: Kerta kiellon päälle yliopistosta ja wokesta yliopiston ei kuulu olla turvallinen tila!

Vierailija
03.11.2022 |

Sisältövaroitus: Arvoisa yliopistoväki! Tämä kolumni sisältää kritiikkiä woke-aatetta, höyrähtämistä ja sananvapauden rajoituksia vastaan, kirjoittaa Iltalehden kolumnisti Sanna Ukkola.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2bc955c0-f8d1-4ad4-ab7b-b63abbba13c8

Kommentit (89)

Vierailija
81/89 |
03.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ukkola ei tiedä yhtään, mistä puhuu. Ja persut kiittää.

Heti jos arvostelee näennäissuvaitsevaisia, leimataan persuksi, hohhoijaa.

Vierailija
82/89 |
03.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jotenkin jo mennyt surulliseksi tämä touhu. Eikö suomessa puututa, jos ihmisellä on selvästi asiat mielen osalta huonosti? Tämäkin täti on näitä levottomiajuttuja kirjoitellut jo kauan. Ja kauas huomaa, ettei ole hyvä olla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/89 |
03.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten oikeuksia käsitellyt gradu hylättiin dosentin mukaan taustalla ideologinen vääntö.

Tanja Rönkön graduaihe hyväksyttiin Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimuksen oppiaineessa syksyllä 2018. Opintojen edetessä Rönkkö laajensi työn käsittelemään naisten oikeuksia Japanin lisäksi myös länsimaissa. Lisäksi hän päätti tutkia aihetta intersektionaalisen feminismin osalta kriittisesti. Tästä alkoivat ongelmat.

Rönkkö lähetti työnsä ohjaajalleen kommentoitavaksi loppuvuodesta 2021. Rönkön mukaan ohjaaja vastasi, että työtä pitää muuttaa. Muutoin se hylätään.

Syiksi ohjaaja mainitsi, että työ ei ole objektiivinen ja siinä on käytetty liikaa yliopiston ulkopuolisia julkaisuja. Ohjaaja halusi Rönkön poistavan kokonaisuuden, jossa käsiteltiin länsimaisten naisten oikeuksia liittyen intersektionaaliseen feminismiin.

Rönkkö ei poistanut osuutta, eikä ohjaaja antanut hänelle muita vaihtoehtoja kuin osuuden poistamisen. Seurauksena oli gradun hylkäyspäätös.

Rönkkö oli jo aiemmin ollut gradustaan yhteydessä Helsingin yliopiston dosentti Ari Heloon. Tämä hämmentyi päätöksestä.

Helon mukaan kiista muuttui ideologiseksi väännöksi siitä, saako intersektionaalista tutkimuslähtökohtaa ylipäänsä arvioida niin kriittisesti kuin opiskelija teki.

Lukematta gradu oli varmasti aivan roskaa, sen perusteella mitä siitä on julkisesti kirjoitettu. Ei yllätä ettei se ollut arvion mukaan objektiivinen.

Harva gradu on virheetön eikä graduilta vaaditakaan väitöskirjan tasoa. Minusta jo se, että gradussa kyetään kritisoimaan vallitsevaa tutkimusnäkökulmaa, kertoo kyvystä kyseenalaistaa annettuja asioita, ja jo se on plussaa.

Vierailija
84/89 |
03.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni tällaisena aika "turvallinen tila" on paikka, jossa käytetään maskeja ja vältetään turhia lähikontakteja, EIKÄ paikka, jossa puhutaan asioista vältellen "kiellettyjä ilmauksia" ja jossa muutenkin vältellään aiheita, joista joku voisi pahastua.

Ihmettelen, mikseivät yliopistot ota kantaa edes kulttuurisen omimisen (harha)käsitteeseen: ihmiskunta on kautta aikain lainannut asioita toisista kulttuureista. Miksi se ykskaks on muuttunut tuomittavaksi? Sekin on outoa, että kukaan ei kiinnitä huomiota, että kaikki woketuksen käsitteet ovat tulleet englannin kielen ja ennen muuta amerikkalaistumisen mukana. Eikö yliopistojen pitäisi olla oikeasti kansainvälisiä ja katsoa maailmaa myös muusta kuin anglosaksisesta näkövinkkelistä? Mitä jäljiteltävää USAssa tai Britanniassakaan enää on? Ensin mainittu ainakin on täysin epäonnistunut yhteiskunta: maailman rikkain kehitysmaa, mutta kehitysmaa silti. Ja toinen vanhanaikainen luokkayhteiskunta.

Tämä minuakin ihmetyttää. Kulttuurintutkimuksen kurssilla meille opetettiin tosiasiana kaksinaismoralistista näkemystä kulttuurisesta omimisesta. Eli että on väärin pukeutua naamiaisiin esim. intiaaniksi, tai kiinalaiseksi, mutta stereotyyppiseksi ranskalaiseksi ranskanleipä kainalossa taas on ihan ok ja eri asia. Ja naureskeltiin millekään muulle näkemykselle asiasta.

Eli tämä ideologia, joka on selvitettävissä tähän intersektionaaliseen postmodernistiseen lähteeseensä, jota wokeksikin nimitetään ihan oikeasti on ujuttautunut jo opetukseen asti. Muitakin juttuja on tapahtunut, jossa opettaja omien virheellisin tulkintojensa takia on painostanut oppilaita taipumaan tahtoonsa opetukseen liittymättömissä asioissa.

Vierailija
85/89 |
03.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopiston tehtävä ei ole uskotella, että kaikki mielipiteet ovat yhtä arvokkaita. Yliopisto on tiedeyhteisö, jossa todellisuutta opitaan jäsentämään tieteellisen, tutkitun tiedon eikä jokaisen henkilökohtaisten luulojen avulla.

On tuo nyt yleistetty, oppiaineet ovat spesifisiä, ei siellä koko maailman todellisuutta koeteta jäsentää. 

Oppiaineet ovat toki spesifisiä, mutta tuo lainaamasi teksti pätee silti ihan yhtä lailla tasan joka ikiseen yliopiston oppiaineeseen. Ei kukaan ole väittänytkään, että koko maailman todellisuus pitäisi jäsentää.

Vierailija
86/89 |
03.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni tällaisena aika "turvallinen tila" on paikka, jossa käytetään maskeja ja vältetään turhia lähikontakteja, EIKÄ paikka, jossa puhutaan asioista vältellen "kiellettyjä ilmauksia" ja jossa muutenkin vältellään aiheita, joista joku voisi pahastua.

Ihmettelen, mikseivät yliopistot ota kantaa edes kulttuurisen omimisen (harha)käsitteeseen: ihmiskunta on kautta aikain lainannut asioita toisista kulttuureista. Miksi se ykskaks on muuttunut tuomittavaksi? Sekin on outoa, että kukaan ei kiinnitä huomiota, että kaikki woketuksen käsitteet ovat tulleet englannin kielen ja ennen muuta amerikkalaistumisen mukana. Eikö yliopistojen pitäisi olla oikeasti kansainvälisiä ja katsoa maailmaa myös muusta kuin anglosaksisesta näkövinkkelistä? Mitä jäljiteltävää USAssa tai Britanniassakaan enää on? Ensin mainittu ainakin on täysin epäonnistunut yhteiskunta: maailman rikkain kehitysmaa, mutta kehitysmaa silti. Ja toinen vanhanaikainen luokkayhteiskunta.

Tämä minuakin ihmetyttää. Kulttuurintutkimuksen kurssilla meille opetettiin tosiasiana kaksinaismoralistista näkemystä kulttuurisesta omimisesta. Eli että on väärin pukeutua naamiaisiin esim. intiaaniksi, tai kiinalaiseksi, mutta stereotyyppiseksi ranskalaiseksi ranskanleipä kainalossa taas on ihan ok ja eri asia. Ja naureskeltiin millekään muulle näkemykselle asiasta.

Eli tämä ideologia, joka on selvitettävissä tähän intersektionaaliseen postmodernistiseen lähteeseensä, jota wokeksikin nimitetään ihan oikeasti on ujuttautunut jo opetukseen asti. Muitakin juttuja on tapahtunut, jossa opettaja omien virheellisin tulkintojensa takia on painostanut oppilaita taipumaan tahtoonsa opetukseen liittymättömissä asioissa.

Minusta on säälittävää, jos valkoihoinen ei voisi naamiaisiin naamioitua erirotuiseksi, ainakaan jos tarkoitus ei ole pilkata kyseistä rotua tai ihmisryhmää. Mutta tiedän, että se koetaan nykyisin ongelmaksi USAssa, ja muistan lukeneeni, että siellä on jopa annettu potkuja ihmisille, jotka ovat mustanneet naamansa naamiaisiin. USAssa myös kritisoidaan, jos valkoihoinen näyttelee muunrotuista. USAn nykyarvojen mukaan valkoihoinen ei saa sanoa n-sanaa, mutta tumma saa. Kysymys kuuluukin, onko ihmisten ihonväriin tuijottaminen miten järkevää ja halutaanko tuollaista oikeasti myös Suomeen ja miksi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/89 |
03.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä yliopiston, niin kuin yhteiskunnan yleensäkin, pitää olla aina jossain määrin turvallinen tila. Jos ei ole niin siellä ovat äänessä vain enää ne äänekkäimmät ja härskeimmät (kuten Ukkola) ja muut alkavat olla hiljaa koska eivät enää halua puhua.

Näillä Ukkolan tapaisilla kovapintaisilla ja ulospäinsuuntautuvilla ihmisillä on aina se harha että kaikki ovat kuten he ja sanoavat aina ajatuksensa julki missä ja milloin vain (myös silloin kun pitäisi olla hiljaa). Aika moni ihminen on kuitenkin aika ujo ja varovainen avaamaan suunsa julkisesti ja silloin pitää olla myös heille mahdollisuus tuoda ajatuksensa julki.

Väärin tulkittu. Ihan tavalliset peruskäytöstavat estävät sen, että öykkärit valtaavat keskustelun. Öykkärin ei pidä antaa vallata tai hallita keskustelua oli hän mitä mieltä tahansa. Yliopiston ilmapiirin pitää olla sellainen, että mistä tahansa aiheesta voidaan keskustella riitelemättä ja syyttelemättä. Keskustelun aikana toisten mielipidettä kunnioitetaan. Se on eri asia kuin turvallinen tila, joka minun ymmärtääkseni tarkoittaa sitä, että vaikeista aiheista ei voida keskustella, koska pitää välttää sitä, että joku keskustelijoita pahoittaa mielensä.

Hyvässä keskustelussa jokainen voi esittää mielipiteensä ja perustella sen. Parhaiten perusteltu mielipide on se, jota kannatetaan. Tuo ei tarkoita sitä, että joku keskustelija voi kerta toisensa jälkeen esittää saman jo kertaalleen huonosti perustelluksi osoitetun väitteen ja rajoittaa sillä keskustelua. Tarvitaan uutta tietoa ja uusia parempia perusteluita, jotta sama asia käsiteltäisiin samalla joukolla uudelleen.

Ongelma ovat kussakin asiassa mielipidejakauman ääripäiden äänekkäät mielipidejohtajat, jotka eivät hyväksy oman mielipiteensä kyseenalaistamista. He pakottavat keskustelut ääripäiden väliseksi riitelyksi, kun pientäkin myönnytystä vastapuolelle pidetään likimain petturuutena. Näin itse keskustelun, jossa kahvipöydässä likimain kaikki olivat sitä mieltä, että tarvitaan avioliittolaki, jossa puolisoiden sukupuolelle ei aseteta mitään ehtoja. Siihen aikaan yleinen mielipide oli vielä jakautunut melko tasaisesti ja näytti mahdolliselta, että lakia ei uudisteta. Kahvipöydässä yksi hiljaisempi tyyppi ehdotti, että laki voisi olla helpompi saada läpi, jos siitä edes jokin lain vastustajia hiertävä yksityiskohta. En muista tarkasti, mutta ehdottikohan jotain sellaista, että käytetään samaa sukupuolta olevien liitosta jotain muuta sanaa kuin avioliitto, mutta muuten sekä avioliitto että tämä uusi liitto antaisivat samat oikeudet, eikä erotella lomakkeissa ja rekistereissä sitä, kumpi vaihtoehto on kyseessä.

Ehdotus oli siinä tilanteessa aika hyvä, koska se olisi voinut olla se ratkaiseva tekijä, jolla laki olisi saatu eduskunnassa läpi tilanteessa, jossa se olisi muuten kaatunut. Mutta mikä oli kahvipöydän reaktio? Joukkohyökkäys ehdotuksen sanojaa vastaan, vaikka hän oli samaa mieltä itse asiasta. Hän sattui vain miettimään, miten tavoite (lain uudistus) saataisiin läpi parhaiten. 2-3 pahinta öykkäriä sanoi ääneen, että ehdotuksen tekijä on vanhoillinen ääliö, jonka pitäisi olla hiljaa. Tämä siitä huolimatta, että hän kannatti lakiuudistusta, eikä ollut eri mieltä tavoitteesta. Tuollainen tukahduttaa aika tehokkaasti keskustelun. 

Minusta on myös aika erikoista, että kaikkein äänekkäimmin rasismin vastustajina esiintyvät ihmiset, jotka hyvin suorasukaisesti jaottelevat ihmisiä "rotuihin", vaikka heidän rotujakonsa onkin jopa perinteistä rasistista luokittelua karkeampi. Ihmiset ovat joko valkoisia tai rodullistettuja. Tuossa aatteessa ihmisen on täysin mahdotonta olla jotain muuta kuin "rotunsa edustaja", vaikka hyvässä yhteiskunnassa ihmisen ulkonäöllä ei ole mitään merkitystä, jollei asia ole sellainen, jossa ulkonäöllä on merkitystä.

Hyvä esimerkki on vaikkapa ryhmä, jossa henkilö A kertoo jostakin ihmisryhmästä henkilölle B, joka ei tunne ryhmän ihmisiä. Oletetaan vaikka, että kyse vaikka jostain kisajoukkueesta, jota joukkueen tunteva henkilö esittelee tuttavalleen. Olisi todella vaikea kertoa, kuka on kuka, jos ei voi kuvailla ihmisen ulkonäköä. On suorastaan järkevää kertoa, että Matti on se ryhmän (ainoa) punatukkainen. Maija on se, jonka iho on tumma ja Pekka taas on lyhyempi mustatukkainen jne.

Vierailija
88/89 |
03.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Itse olen opiskellut yhteiskuntatieteitä ja siellä tietenkin käytiin paljon debattia. Toki tieteen rajoissa. Tavallisilla luennoilla ei juuri keskusteltu, mutta seminaareissa keskusteltiin paljon. Erityisesti on jäänyt mieleen yksi proffa, joka kannusti kaikkia osallistumaan keskusteluun.

Nuo Ukkolan kirjoitukset ovat aivan keksittyjä ja kertovat enempi jostain lukemistaan erityistapausista Jenkeissä, jossa on siis yksityiset ja kalliit yliopistot. Ukkola itse ei ole opiskellut Suomessa. 

Kyllä suomalaisessakin tiedemaailmassa oikeaoppisesta linjasta poikkeavia kohdellaan aika julmasti. Ei ole välttämättä kyse itse tieteestä, vaan ihmisistä. Esimerkiksi se Afrikan tähti -kohu, joka osoittautui loukkaantuneen henkilön väärinymmärrykseksi. Tai Valtaojan kohtelu, vaikka siinä tapauksessa törkeyksiä suoltava ihminen ei ollutkaan tiedemaailmasta, vaan edusti enemmänkin viihdepuolta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/89 |
03.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Wokeismi myös jakaa ihmisiä yhteiskunnassa hyvin eri lokeroihin. Yksi lokero on nämä yliopistoihmiset omissa kuplissaan. Miettimässä mitä saa puhua, ja mitä ei.

Toinen ääripää, mihin itse törmään matka-asentajana suomalaisilla äijä-äijä työpaikoilla. Konepajoilla ja tehtailla. Sosiaalitilan ilmoitustaululla saattaa olla pilakuvia N-sana ihmisistä. Netistä tulostettuja jostain MV-lehdestä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kahdeksan kolme