Lapseni 1v synttärit olivat lokakuussa ja kukaan isovanhemmat tai kummit eivät muistaneet häntä
Isovanhemmat eivät muistaneet. Isoisä, isäni ei soita, ei tekstaa, ei tule kahville. Häntä on muistettu toimestamme joka syntymäpäivä ja isänpäivänä sekä jouluna. Hän on 70. Hän ei ole muistanut koskaan kahta lastamme mitenkään.
Lapsen kummi ei saapunut 1v kahville, kun oli jotkut harrastustreenit samaan aikaan.
Onko muilla vastaavaa? Miltä tämä teistä tuntui?
Kommentit (43)
Esikoisen 1v synttäreille ei tullut ketään, eikä kukaan niitä muistanut. Tämä oli vain siinä mielessä outoa, kun sisarusten lasten syntymäpäivinä isovanhemmat ja me sisarukset olemme tulleet paikalle ja tuoneet syntymäpäiväsankarille lahjan ilman erillistä kutsua. Puhelinsoittokin olisi riittänyt ja ilahduttanut. Juhlimme sitten keskenämme.
Mutta en minä tästä nyt mitenkään katkera ole. Olisi pitänyt kutsua ja käskeä, mutta oletin, että porukka tulee paikalle kutsumattakin, niin kuin yleensä. Tämän jälkeen olemme kutsuneet sukulaiset paikalle, emmekä itsekään mene enää kylään läheisillekään ilman erillistä kutsua.
Häntä on muistettu toimestamme... Olemme muistaneet häntä... På finska.
Nii eli et muistuttanut ja koet että teidän lapsen syntymä on niin tärkeä asia kaikille että sen pitäisi olla arkipyhä?
Kuka noita muistaa? Itse olen viimeksi saanut synttärionnittelut baarin tiskillä 3v sitten kun jouduin näyttämään paperit.
Vierailija kirjoitti:
Esikoisen 1v synttäreille ei tullut ketään, eikä kukaan niitä muistanut. Tämä oli vain siinä mielessä outoa, kun sisarusten lasten syntymäpäivinä isovanhemmat ja me sisarukset olemme tulleet paikalle ja tuoneet syntymäpäiväsankarille lahjan ilman erillistä kutsua. Puhelinsoittokin olisi riittänyt ja ilahduttanut. Juhlimme sitten keskenämme.
Mutta en minä tästä nyt mitenkään katkera ole. Olisi pitänyt kutsua ja käskeä, mutta oletin, että porukka tulee paikalle kutsumattakin, niin kuin yleensä. Tämän jälkeen olemme kutsuneet sukulaiset paikalle, emmekä itsekään mene enää kylään läheisillekään ilman erillistä kutsua.
Voi sitä mielensäpahoittamisen määrää mitä täältä palstalta saisi lukea, jos joku olisikin päättänyt ilmestyä ennalta ilmoittamatta ovelle lahja kädessä että nyt tultiin lapsen synttäreille! Jos oikeasti haluatte jonkun kylään niin olisi ihan hyvä aloittaa siitä että kutsuu heidät. Miten voi taas olla niin vaikeaa.
Kummityttöni täyttää huomenna 2v. Menenkö heti aamusta ovelle vai vasta illalla?
No on kyllä kamalaa käytöstä sukulaisiltanne. Tottahan nyt isovanhempien kuuluu muistaa lapsenlasta syntymäpäivänä. Ihan ilman juhlakutsujakin, ei meillä ainakaan mitään isoja juhlia ollut 1-vuotiaalle, ei ollut jaksamista rankan vauva-ajan keskellä. Enkä nyt puhu edes lahjoista vaan että huomioi lapsen merkkipäivän. Vaikka soittaa vanhemmille puhelun tai menee käymään ja juttelee kuulumisista rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Esikoisen 1v synttäreille ei tullut ketään, eikä kukaan niitä muistanut. Tämä oli vain siinä mielessä outoa, kun sisarusten lasten syntymäpäivinä isovanhemmat ja me sisarukset olemme tulleet paikalle ja tuoneet syntymäpäiväsankarille lahjan ilman erillistä kutsua. Puhelinsoittokin olisi riittänyt ja ilahduttanut. Juhlimme sitten keskenämme.
Mutta en minä tästä nyt mitenkään katkera ole. Olisi pitänyt kutsua ja käskeä, mutta oletin, että porukka tulee paikalle kutsumattakin, niin kuin yleensä. Tämän jälkeen olemme kutsuneet sukulaiset paikalle, emmekä itsekään mene enää kylään läheisillekään ilman erillistä kutsua.
Olisit onnellinen jos sisaruksesi eivät käyttäydy yhtä moukkamaisesti kuin sinä. Hyvä että sentään otit opiksesi etkä enää tunge kenenkään luokse kutsumatta.
On kyllä tosiaan vähän erikoista, jos muuten olette läheisiä ja pidätte tiiviisti yhteyttä.
Mutta mehän emme tiedä tästä mitään muuta kuin ap.n kirjoittamat muutamat rivit.
Monilla saattaa olla oman pärjäämisensä kanssa nyt aika paljon huolia.
Meillä aina sukulaiset ja lasten kummit muistavat oli sitten synttärit tai joulu. Tulevat käymään, ostavat lapselle lahjan, haluavat ottaa yökylään ilman että edes itse kysyn voivatko ottaa. Olen myös sanonut että ei lahjat ole ykkös asia vaan kivaa jos porukka pääsee vaan paikalle ja voidaan viettää aikaa yhdessä.
Paljon onnea pienelle 1-vuotiaallesi
Ehkä sinun kulttuurissasi asiat ovat toisin kuin täällä Suomessa (oletan, että et ole suomalainen). Muistaminen ei tarkoita sitä, että tunkeutuu lapsensa tai kummilapsensa kotiin vaatien kahvia ja kakkua. Muistaa voi muutenkin vaikka hiljaa mielessään.
Minulla toinen isovanhempi suosi yhtä lastenlastaan , minua ei muistettu ikinä ja kerran oli minun nimipäivä kun käytiin heillä ja ei onnitellu mutta mainitsi toisen tulevista synttäreistä . Vielä aikuisenakin vaivaa miksi en kelvannut . Onneksi toiset isovanhemmat olivat ihania kaikkia kohtaan .
Vierailija kirjoitti:
Minulla toinen isovanhempi suosi yhtä lastenlastaan , minua ei muistettu ikinä ja kerran oli minun nimipäivä kun käytiin heillä ja ei onnitellu mutta mainitsi toisen tulevista synttäreistä . Vielä aikuisenakin vaivaa miksi en kelvannut . Onneksi toiset isovanhemmat olivat ihania kaikkia kohtaan .
Vierailija kirjoitti:
Minulla toinen isovanhempi suosi yhtä lastenlastaan , minua ei muistettu ikinä ja kerran oli minun nimipäivä kun käytiin heillä ja ei onnitellu mutta mainitsi toisen tulevista synttäreistä . Vielä aikuisenakin vaivaa miksi en kelvannut . Onneksi toiset isovanhemmat olivat ihania kaikkia kohtaan .
En minä ainakaan muista yhdenkään ihmisen nimipäiviä, hyvä jos edes omaani. Olisin voinut ihan vahingossa tehdä tuon ihan saman vaikka ei olisi ollut mitenkään tarkoituksellista kohdella ketään eriarvoisesti. Ei tuollaisesta nyt kannata mököttää vuositolkulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla toinen isovanhempi suosi yhtä lastenlastaan , minua ei muistettu ikinä ja kerran oli minun nimipäivä kun käytiin heillä ja ei onnitellu mutta mainitsi toisen tulevista synttäreistä . Vielä aikuisenakin vaivaa miksi en kelvannut . Onneksi toiset isovanhemmat olivat ihania kaikkia kohtaan .
En minä ainakaan muista yhdenkään ihmisen nimipäiviä, hyvä jos edes omaani. Olisin voinut ihan vahingossa tehdä tuon ihan saman vaikka ei olisi ollut mitenkään tarkoituksellista kohdella ketään eriarvoisesti. Ei tuollaisesta nyt kannata mököttää vuositolkulla.
Muiden muistettiin ja tämä oli yksi esimerkki . Joka asiassa minut nollattiin , ei tultu ylioppilasjuhliin , ei synttäreille ei mitään vaikka asuttiin lähekkäin , aina oltiin kipeitä ja pitkä matka jne , toisen luokse päästiin keleistä ja matkan pituudesta huolimatta . Vaari salaa antoi minulle joskus pienen rahan . Kyllä siinä lapsena ja nuorena asia vaivasi ja vieläkin vaivaa miksi en kelvannut .
Naapurin mummi puhui että on taas ollut lastenlasten synttäreitä.  Eivät kutsu, ei hän viitsi itseään tyrkyttää eikä paketteja laitella kun kuitenkin on väärä ja turha lahja.  Eikä kiitoksia koskaan kuulu, jos on kortin laittanut.
Kerran vuoteen toisenkin lapsen porukka käy ohimennen kiireisenä jonnekin lomareissulle mennessään.
Kyllä kuulkaas jos lapsi lukutaudoton saa kortin tai vanhempi onnittelutekstarin lapselle, siitä pitää kiittää edes hymiöllä. Ja isommat lapset opetettava itse kiittämään.
Suutut siitä että et kutsu vieraita eikä siksi tule vieraita.
Ei muista?
Laita tenavalle nimilappu rintaan.
Oliko myös isovanhemmat kutsuttu synttärikahveille? Mitä he sanoivat syyksi että eivät päässeet paikalle? Entä ehdotitko kummille jotain vaihtoehtoista aikaa jos juuri sinun ensimmäinen vaihtoehtosi ei hänelle sopinut?