Lue keskustelun säännöt.
Miten jollekin voi olla nykypäivänä ongelma ettei mies maksanut treffeillä?
01.11.2022 |
Jos mies käy useilla treffeillä niin se tekee aikamoisen loven rahapussiin.
Ja mistä sitä tietää että panostus kannattaa?
Ekoilla treffeillä kukin maksakoot omat safkansa.
Kommentit (1374)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä tämän ketjun naisvihaa ja miesvihaa.
Olen nainen.
On sukupuolten välistä epätasa- arvoa olettaa, että mies maksaa ensitreffeillä. Voitte vuorata tämän asian etiketiksi tai herrasmiehen käytöstavoiksi, mutta se ei poista sukupuolten välistä epätasa- arvoa tilanteesta.
Jokainen voi toki toimia elämässään miten haluaa ja vastia treffikumppanilta mitä vain. Se on sitten siitä kiinni, miten toinen osapuoli asiasta ajattelee.Sitähän tässä nimenomaan on jo useaan kertaan sanottu, että on tärkeää löytää se oma vastinparinsa; ihminen, joka ajattelee etiketistä, rooleista, ensitreffien etiketistä ja rooleista samalla tavalla. Minulle se oli mies, joka piti itsestään selvänä, että kun hän jonnekin kutsuu, niin hän myös tarjoaa. Eikä se estänyt millään tavalla häntä pitämästä tasa-arvoa parisuhteen perustana. Jos hänolisi ajatellut eri tavalla, hänen olisi kannattanut etsiä nainen, jolla on vastaava arvo- ja ajatusmaailma.
Ei yritetä väenväkisin muuttaa muiden ajatusmaailmaa vaan etsitään se ihminen, joka ajattelee asioista samoin kuin itse.
Miksi suhteen pitäisi edes olla tasa-arvoinen, ja mitä se tasa-arvo suhteessa tarkoittaa?
Senkin jokainen pari määrittelee itse. Miksi joku haluaisi olla epätasa-arvoisessa suhteessa? Meidän suhteessamme tasa-arvo tarkoittaa, että yhteiset menot (asuminen, ruoka, yhteinen auto) maksetaan puoliksi, kotityöt tehdään puoliksi. Se ei tarkoita, että imuroidaan vuorotellen vaan että molemmat panostavat yhtä paljon yhteiseen kotiin. Meillä puoliso hoitaa mieluummin esim. pyykit ja imuroinnit kuin pölyjen pyyhkimisen ja ruoanlaiton, joten tehtävät on jaettu mieltymysten mukaan siinä määrin kuin on pystytty. Molempien tarpeet ja toiveet ovat yhtä tärkeitä muissakin asioissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Christiiina kirjoitti:
Tuntuisiko teistä reilulta se, jos sinkku-juristinainen menee treffeille ruokaravintolaan laitoshuoltajana työskentelevän yh-isän kanssa ja se laitoshuoltajamies maksaisi juristinaisenkin ruuat ravintolassa ainoastaan siksi, koska mieheltä on kohteliasta maksaa naisen ravintolalasku?
Taas tämä?!?!? Olet mies, ja ap, älä esitä muuta,kuin olet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seurustelen miehen kanssa, joka ei tarjonnut ekoilla tai seuraavilla treffeillä tai muutenkaan koskaan mitään omasta pussista. Ymmärrän, jos kyseessä on illallinen, että maksetaan omat jutut, mutta vähän mua ehkä loukkasi ettei ekoilla treffeillä voinut tarjota sitä parin euron kahvia. Et enkö ole panostamisen arvoinen?
Mutta tämä on kai tätä nykypäivää ja miehessä muut asiat menevät tämän pikkujutun edelle. Mutta fakta on, että moni nainen, minä mukaanlukien haaveilee tulevansa hemmotelluksi ja kokevansa olonsa naiselliseksi.
N28
Mies kantaa kaiken painavan naisen puolesta, avaa ove ja asettaa takin päälle naiselle. Sen pitäisi riittää naisen tuntemaan itsensä naiselliseksi. Raha on eri asia ensitreffeillä. Ensin miehen pitää varmistua siitä, että naisen kanssa syntyy suhde. Vasta sitten voi panostaa rahaa naiseen.
Missä vaiheessa sinun ymmärryksesi mukaan syntyy suhde? Niiden ensitreffien jälkeen? Toisilla, kolmansilla... treffeillä? x kuukauden tapailun kohdalla? Kun yhdessä sovitaan, että tämä on seurustelua?
Onko suhde sitten staattinen tila? Kun ollaan suhteessa (oli sen alku sitten tapahtunut millä tahansa em tavoista) niin siinä sitten myös pysytään?
Christiiina kirjoitti:
Kerran Tinderissä ehdotin eräälle miehelle, että käytäisiinkö syömässä ravintolassa. Tähän hän vastasi, että hänellä on huo oja kokemuksia julkisella paikalla tapaamisesta, kun se on kuulemma niin kiusallista jos kemiat eivät natsaa, mutta hän kuitenkin pyysi minua kahville hänen kotiinsa.
Tätä minä en ihan ymmärtänyt, että eikö. Se sitten ole kiusallista, että kutsut kotiisi tuntemattoman ihmisen, jos sitten huonast, ettet ole kiinnostunut hänestä? Että tilanne olisi vähemmän kiusallinen omassa kodissa kuin ravintolassa?
Treffit ravintolassa olisivat tulleet liian kalliiksi. Siitä lienee kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä tämän ketjun naisvihaa ja miesvihaa.
Olen nainen.
On sukupuolten välistä epätasa- arvoa olettaa, että mies maksaa ensitreffeillä. Voitte vuorata tämän asian etiketiksi tai herrasmiehen käytöstavoiksi, mutta se ei poista sukupuolten välistä epätasa- arvoa tilanteesta.
Jokainen voi toki toimia elämässään miten haluaa ja vastia treffikumppanilta mitä vain. Se on sitten siitä kiinni, miten toinen osapuoli asiasta ajattelee.Sitähän tässä nimenomaan on jo useaan kertaan sanottu, että on tärkeää löytää se oma vastinparinsa; ihminen, joka ajattelee etiketistä, rooleista, ensitreffien etiketistä ja rooleista samalla tavalla. Minulle se oli mies, joka piti itsestään selvänä, että kun hän jonnekin kutsuu, niin hän myös tarjoaa. Eikä se estänyt millään tavalla häntä pitämästä tasa-arvoa parisuhteen perustana. Jos hänolisi ajatellut eri tavalla, hänen olisi kannattanut etsiä nainen, jolla on vastaava arvo- ja ajatusmaailma.
Ei yritetä väenväkisin muuttaa muiden ajatusmaailmaa vaan etsitään se ihminen, joka ajattelee asioista samoin kuin itse.
Miksi suhteen pitäisi edes olla tasa-arvoinen, ja mitä se tasa-arvo suhteessa tarkoittaa?
Senkin jokainen pari määrittelee itse. Miksi joku haluaisi olla epätasa-arvoisessa suhteessa? Meidän suhteessamme tasa-arvo tarkoittaa, että yhteiset menot (asuminen, ruoka, yhteinen auto) maksetaan puoliksi, kotityöt tehdään puoliksi. Se ei tarkoita, että imuroidaan vuorotellen vaan että molemmat panostavat yhtä paljon yhteiseen kotiin. Meillä puoliso hoitaa mieluummin esim. pyykit ja imuroinnit kuin pölyjen pyyhkimisen ja ruoanlaiton, joten tehtävät on jaettu mieltymysten mukaan siinä määrin kuin on pystytty. Molempien tarpeet ja toiveet ovat yhtä tärkeitä muissakin asioissa.
Miksi kummankin pitää maksaa ja tehdä yhtä paljon? Kuulostaa ihan kommunismilta. Missä mies-nainen-polariteetti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletan että mies tarjoaa, mutta kieltäydyn ja maksan itse kuitenkin. Kyseessä on käytöstavat ja kertoo myös luonteesta. Pihiä ja ahnetta miestä en huoli.
Sama. Joskus olin pihin kumppanin kanssa ja voi jestas kuinka tylsäksi elämä kävi. Mitään mihin meni rahaa ei voinut tehdä. Mies vaan säästi ja säästi pahan päivän varalle ja minun olisi pitänyt maksaa hänen osuus kaikesta. Onneksi nakkasin mäkeen tuon pihtarin. Nyt olen kumppanin kanssa, jonka kanssa ajatellaan rahasta samalla tavalla. Tienataan, säästetään ja kulutetaan yhdessä ja ollaan hyvä tiimi.
Jos mies on haluton maksamaan ensitreffeillä, se ei ole piheyttä vaan mies haluaa suojautua taloudelliselta hyväksikäytöltä. Se on aivan eri asia kuin ostaa omalle naiselle lahjoja myöhemmin.
Ok. Itse en olisi halunnut miestä, joka treffeillä pelkää taloudellista hyväksikäyttöä niin paljon, ettei tarjoa teekupillistani. Mutta kuten sanottu, jokaisen onkin tärkeä löytää oma vastinparinsa.
Oletko ajatellut kuinka paljon siitä laskua miehelle pitkällä aikavälillä? Nykyisin niin harvat ensitreffit johtavat sen pidemmälle. Silloin se alkaa tuntua taloudelliselta hyväksikäytöltä. Muutamat hutitreffit vielä kestää.
En. Ensinnäkin se teekupillinen maksaa 2-3 euroa nykyhinnoilla. Jos sellainen hinta tuntuu jossain, meillä on aivan liian erilainen suhtautuminen rahaan. (Älä, please, kysy että "no miksi et itse sitten tarjoa", kun en jaksaisi pyöräyttää levyä enää yhtään useampaan kertaan uusiksi - minun kohdallani kyse on etiketistä.)
Toiseksi, jos hän todellakin juoksee niin paljon ensitreffeillä, että niistä teekupillisista kertyy tuhansien eurojen summa, niin silloin on jotain muutakin vikaa.
Ensinnäkin, kyse ei ole etiketistä. Suomessa ei ole tänä päivänä etikettiä jonka mukaan mies maksaa.
Ja kukaan ei ole kyennyt vastaamaan näihin kysymyksiin:
Miksi mies joka maksaa vain omansa on pihi, kun taas nainen joka ei maksa edes omaansa ei ole pihi?
Jos se parin euron kuppi ei saa olla iso asia miehelle, miksi se on niin iso asia naiselle että miehen pitää se tarjota?
Miksi naiset haluavat säilyttää tavan joka perustui patriakaaliseen tapaan että mies maksoi koska miehellä oli rahat?
Onko sinun tosiaan mahdotonta ymmärtää saamiasi vastauksia? Laitan suuraakkosin, mutta jätän tavuviivat pois. Kerro, jos pitää vielä kerran postata niiden kera:
SE MAKSAA, JOKA KUTSUU. IHAN RIIPPUMATTA SUKUPUOLISTA. VAIN MOUKKA PYYTÄÄ JONKUN SEURAKSEEN MAKSULLISEEN RIENTOON JA OLETTAA, ETTÄ TÄMÄ TULEE OMAKUSTANTEISESTI VIIHDYTTÄMÄÄN HÄNTÄ.
JOS MENOSTA ON SOVITTU YHDESSÄ, KUMPIKIN MAKSAA OMANSA.
ONKO VAIKEAA? ONKO? VIELÄKÖ JÄI EPÄSELVÄKSI?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletan että mies tarjoaa, mutta kieltäydyn ja maksan itse kuitenkin. Kyseessä on käytöstavat ja kertoo myös luonteesta. Pihiä ja ahnetta miestä en huoli.
Sama. Joskus olin pihin kumppanin kanssa ja voi jestas kuinka tylsäksi elämä kävi. Mitään mihin meni rahaa ei voinut tehdä. Mies vaan säästi ja säästi pahan päivän varalle ja minun olisi pitänyt maksaa hänen osuus kaikesta. Onneksi nakkasin mäkeen tuon pihtarin. Nyt olen kumppanin kanssa, jonka kanssa ajatellaan rahasta samalla tavalla. Tienataan, säästetään ja kulutetaan yhdessä ja ollaan hyvä tiimi.
Jos mies on haluton maksamaan ensitreffeillä, se ei ole piheyttä vaan mies haluaa suojautua taloudelliselta hyväksikäytöltä. Se on aivan eri asia kuin ostaa omalle naiselle lahjoja myöhemmin.
Ok. Itse en olisi halunnut miestä, joka treffeillä pelkää taloudellista hyväksikäyttöä niin paljon, ettei tarjoa teekupillistani. Mutta kuten sanottu, jokaisen onkin tärkeä löytää oma vastinparinsa.
Oletko ajatellut kuinka paljon siitä laskua miehelle pitkällä aikavälillä? Nykyisin niin harvat ensitreffit johtavat sen pidemmälle. Silloin se alkaa tuntua taloudelliselta hyväksikäytöltä. Muutamat hutitreffit vielä kestää.
En. Ensinnäkin se teekupillinen maksaa 2-3 euroa nykyhinnoilla. Jos sellainen hinta tuntuu jossain, meillä on aivan liian erilainen suhtautuminen rahaan. (Älä, please, kysy että "no miksi et itse sitten tarjoa", kun en jaksaisi pyöräyttää levyä enää yhtään useampaan kertaan uusiksi - minun kohdallani kyse on etiketistä.)
Toiseksi, jos hän todellakin juoksee niin paljon ensitreffeillä, että niistä teekupillisista kertyy tuhansien eurojen summa, niin silloin on jotain muutakin vikaa.
Kuinka moni nainen tyytyy yhteen teekuppiin? Aika moni nainen tilaa samalla kalleimman leivoksen, koska mies maksaa.
Ja piti vielä kysyä:
Kuinka usein sinulle näin käy? Kuinka usein käyt treffeillä? Kuinka usein nainen on tilannut kalleimman leivoksen? Onko hän ensin kysynyt, tarjoatko sinä, vai miten te olette tilauksen hoitaneet?
En käy ollenkaan tuollaisilla treffeillä ellei nainen ole todella kaunis, muutenkin sopiva ja vaikuttaa innokaalta. Silloin teen poikkeuksen. Muussa tapauksessa tutustun ensin naiseen ja sovin treffit jomman kumman kotona tai sitten kävelytreffit jossain yleisellä paikalla. Sillä tavalla suojaudun taloudelliselta hyväksikäytöltä.
Kuinka monta kertaa suomalainen nainen on tullut ensitreffeille sinun kotiisi tai kutsunut sinut luokseen?
Jos nainen ei suostu tulemaan miehen kotiin, silloin tietää naisen olevan vain rahan perään. Joskus kuitenkin pitää tulla toisen kotiin jos aikoo seurustella.
Eli ei kertaakaan, MOT.
Nuorempana muutaman kerran. En ole 15 vuoteen edes yrittänyt treffailla suomalaisen naisen kanssa. Ulkomaalaisten naisten kanssa käyttämäni menetelmä ainakin toimii.
Nyt on kyllä ihan pettämätöntä logiikkaa tuon miehen puheissa. Suomalainen nainen, joka toivoo miehen maksavan 2-3 euron teekupillisen, on lokki, mutta ulkomaalainen nainen, joka majoittuu ilmaiseksi miehen kotiin, koska ei halua maksaa satoja euroja hotellista, ei ole.
Jos nainen suostuu tulemaan miehen kotiin, silloin jo tietää naisen pitävän miehestä. Tutustumisvaihe on hoidettu somessa. Kahvilaan lähdetään tapaamaan neutraalista asetelmista (aika usein myös jää siihen). Digitaalisaatiota kannattaa hyödyntää myös treffimaailmassa. Somessa tutustuminen säästää rahaa ja aikaa.
Somessa voi teeskennellä olevan joku muu kuin oikeasti on. En minä ainakaan halua mennä kenenkään kotiin ennen kuin olen tavannut hänet muualla. Mieti nyt vaikka jotain kättelyä. Ilman oikeaa kättelyä ei voi tietää, kätteleekö toinen puristamalla luut kasaan vai ohentamalla velton käden. Tai halausta, tunkeeko toinen liian liki vai jäykistyykö patsaaksi.
Aika vaikeaa on teeskennellä videokeskustelussa. Kahvilatapaaminen voi mennä pieleen jännityksen vuoksi.
Ahaa, eli naisen pitäisi tulla ensitapaamisella kotiin, koska kahvilatapaaminen jännittää. Miksi se kotitapaaminen ei jännitä?
Koska tutustuminen on tapahtunut jo videopuhelujen välillä. Sitten kun tapaa livenä, on olo sellainen kuin olisi tuntenut toisen jo pitkään.
Miksei se sama tunne sitten tule kahvilassa?
Aluksi siinä kirjoitellaan ja siitä siirrytään videokeskusteluihin. Siinä oppii tuntemaan toisen. Kahvilaan mennään ei ilman mitään tietoa toisesta. Yhdellä tapaamisella kahvilassa ei välttämättä tule oikeaa kuvaa toisesta. Sarjadeittailijalla on etua tässä, koska he ovat hioneet käytöstä yritysten ja erehdysten kautta. Mutta se on kuitenkin enemmän näyttelemistä kuin oman itsenä olemista.
Siis mitä ihmettä! Miten se kahvilaan meno poissulkee ne videokeskustelut?
Kun oppii tuntemaan toisen somessa, jää yksi turha vaihe välistä eli kahvilla käynti = säästää aikaa ja rahaa. Ellei sitten naiselle ole se kahvilla käynti päätarkoitus.
:-DDDDDDDDDDDDDDDDDD
Siis etkö sinä jatkossakaan kävisi naisen kanssa kahvilla? Ulkona syömässä? Harrastamassa? Matkustelisi? Mitä ihmettä?! Kerro nyt jo, miten nuo kotitreffisi ovat sujuneet ja onko niistä kehittynyt parisuhdetta. Jos on, niin miten siinä olette viettäneet aikaa yhdessä, mitä tehneet?
Syödään yhdessä, käydään kaupungilla vierailemassa kiinnostavissa paikoissa, käydään kaupassa ostamassa elintarvikkeita ym. Venäläiset naiset pitävät suomalaisista elintarvikkeista. Venäjällä on tapana myös kokoontua jonkun kotiin ja laitetaan pöytä täyteen erilaisia ruokia. Itsekin pidän tällaisesta enemmän kuin kahvilassa istumisesta. Tietysti ollaan myös intiimisti. Yleensä nainen tulee viikonlopuksi. Joskus ollaan oltu hieman pidempään.
"Tietysti ollaan intiimisti". Sinä tapailet maksullisia naisia.
Nainen joka odottaa, että mies tarjoaa ekoilla treffeillä hänelle illallisen, on maksullinen nainen.
Mies, joka tarjoaa naiselle ilmaisen majoittumisen koko viikonlopuksi ruokineen, on mies, joka vaatii maksua maksulliselta naiselta. Nainen ei ole maksullinen, jos hän kieltäytyy intiimistä tekemisestä. Mutta kuka maksaa ruuat ja tekee ne? Jos mies, niin nainenhan on maksullinen, jos syö.
Naisen majoittuminen miehen luokse viikonlopuksi ei maksa miehelle mitään ylimääräistä ja ruoan tekeminen kahdelle hengelle yhden sijaan ei kovin paljon enempää maksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletan että mies tarjoaa, mutta kieltäydyn ja maksan itse kuitenkin. Kyseessä on käytöstavat ja kertoo myös luonteesta. Pihiä ja ahnetta miestä en huoli.
Sama. Joskus olin pihin kumppanin kanssa ja voi jestas kuinka tylsäksi elämä kävi. Mitään mihin meni rahaa ei voinut tehdä. Mies vaan säästi ja säästi pahan päivän varalle ja minun olisi pitänyt maksaa hänen osuus kaikesta. Onneksi nakkasin mäkeen tuon pihtarin. Nyt olen kumppanin kanssa, jonka kanssa ajatellaan rahasta samalla tavalla. Tienataan, säästetään ja kulutetaan yhdessä ja ollaan hyvä tiimi.
Jos mies on haluton maksamaan ensitreffeillä, se ei ole piheyttä vaan mies haluaa suojautua taloudelliselta hyväksikäytöltä. Se on aivan eri asia kuin ostaa omalle naiselle lahjoja myöhemmin.
Ok. Itse en olisi halunnut miestä, joka treffeillä pelkää taloudellista hyväksikäyttöä niin paljon, ettei tarjoa teekupillistani. Mutta kuten sanottu, jokaisen onkin tärkeä löytää oma vastinparinsa.
Oletko ajatellut kuinka paljon siitä laskua miehelle pitkällä aikavälillä? Nykyisin niin harvat ensitreffit johtavat sen pidemmälle. Silloin se alkaa tuntua taloudelliselta hyväksikäytöltä. Muutamat hutitreffit vielä kestää.
En. Ensinnäkin se teekupillinen maksaa 2-3 euroa nykyhinnoilla. Jos sellainen hinta tuntuu jossain, meillä on aivan liian erilainen suhtautuminen rahaan. (Älä, please, kysy että "no miksi et itse sitten tarjoa", kun en jaksaisi pyöräyttää levyä enää yhtään useampaan kertaan uusiksi - minun kohdallani kyse on etiketistä.)
Toiseksi, jos hän todellakin juoksee niin paljon ensitreffeillä, että niistä teekupillisista kertyy tuhansien eurojen summa, niin silloin on jotain muutakin vikaa.
Ensinnäkin, kyse ei ole etiketistä. Suomessa ei ole tänä päivänä etikettiä jonka mukaan mies maksaa.
Ja kukaan ei ole kyennyt vastaamaan näihin kysymyksiin:
Miksi mies joka maksaa vain omansa on pihi, kun taas nainen joka ei maksa edes omaansa ei ole pihi?
Jos se parin euron kuppi ei saa olla iso asia miehelle, miksi se on niin iso asia naiselle että miehen pitää se tarjota?
Miksi naiset haluavat säilyttää tavan joka perustui patriakaaliseen tapaan että mies maksoi koska miehellä oli rahat?
Onko sinun tosiaan mahdotonta ymmärtää saamiasi vastauksia? Laitan suuraakkosin, mutta jätän tavuviivat pois. Kerro, jos pitää vielä kerran postata niiden kera:
SE MAKSAA, JOKA KUTSUU. IHAN RIIPPUMATTA SUKUPUOLISTA. VAIN MOUKKA PYYTÄÄ JONKUN SEURAKSEEN MAKSULLISEEN RIENTOON JA OLETTAA, ETTÄ TÄMÄ TULEE OMAKUSTANTEISESTI VIIHDYTTÄMÄÄN HÄNTÄ.
JOS MENOSTA ON SOVITTU YHDESSÄ, KUMPIKIN MAKSAA OMANSA.
ONKO VAIKEAA? ONKO? VIELÄKÖ JÄI EPÄSELVÄKSI?
Harva tuolla tavoin ajattelee. Jokaisella oma näkemys miten treffit pitäisi järjestää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Kerran Tinderissä ehdotin eräälle miehelle, että käytäisiinkö syömässä ravintolassa. Tähän hän vastasi, että hänellä on huo oja kokemuksia julkisella paikalla tapaamisesta, kun se on kuulemma niin kiusallista jos kemiat eivät natsaa, mutta hän kuitenkin pyysi minua kahville hänen kotiinsa.
Tätä minä en ihan ymmärtänyt, että eikö. Se sitten ole kiusallista, että kutsut kotiisi tuntemattoman ihmisen, jos sitten huonast, ettet ole kiinnostunut hänestä? Että tilanne olisi vähemmän kiusallinen omassa kodissa kuin ravintolassa?
Nainenhan näkee siinä samalla miehen asunnon kunnon ja siisteyden. Ajattele, jos käyt ensin useasti ravintolassa treffeillä ja sitten kun menet miehen asuntoon ensimmäisen kerran, se onkin hirveä läävä. Siinä menee naisella aikaa hukkaan.
Et varmaan muutenkaan uskalla elää. Pelkäätkö myös pimeää, susia ja hämähäkkejä?
Älkää nyt herranjestas sopiko ekoja treffejä kenenkään kotiin! Tämä on turvallisuusriski. Aina julkiselle paikalle ja mielellään joku kaveri edes puhelimen päähän turvaksi. Itsellä on sellainen systeemi, että jos kaveri ei saa minua kiinni tietyn ajan sisällä, niin hälyttää apua. Jaetaan sijaintia whatsappissa, joten tietää missä olen, jos mut viedään vasten tahtoani. Just katsoin yleltä dokkarin tinderr*aiskaajista, joita ei edes bannata palvelusta rikosten jälkeen. Siellä saavat vapaasti saalistaa edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kävely ja noutokahvit. Ei tule kalliiksi, tarjosi kumpi tahansa. Mun mielestä nuo kalliimmat ravintolasyömiset tulee kuvaan vasta kun seurustellaan.
Parempi ottaa kotoa vesi- tai limsapullo mukaan kävelylle. Tulee vieläkin halvemmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävely ja noutokahvit. Ei tule kalliiksi, tarjosi kumpi tahansa. Mun mielestä nuo kalliimmat ravintolasyömiset tulee kuvaan vasta kun seurustellaan.
Parempi ottaa kotoa vesi- tai limsapullo mukaan kävelylle. Tulee vieläkin halvemmaksi.
Mies, joka haluaa naisen halvalla ei ansaitse minkäänlaista naista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä pyysin miehen kanssani ensitreffeille ravintolaan ja maksoin laskun. Toki mies tarjosi seuraavalla kerralla, koska on tasa-arvoa kannattava herrasmies. Sen jälkeenkin ollaan makseltu vuorotellen.
Missä todellisuudessa mies muka aina maksaa? Siellä Ulilandian jenkki-inkkukuplassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävely ja noutokahvit. Ei tule kalliiksi, tarjosi kumpi tahansa. Mun mielestä nuo kalliimmat ravintolasyömiset tulee kuvaan vasta kun seurustellaan.
Parempi ottaa kotoa vesi- tai limsapullo mukaan kävelylle. Tulee vieläkin halvemmaksi.
Mies, joka haluaa naisen halvalla ei ansaitse minkäänlaista naista.
Pitää varoa ghoustaajia ja sarjadeittailijanaisia. Puolet naisista on sellaisia. Etukäteen ei tiedä onko nainen treffeillä tosissaan vai ei? Siksi ensitreffit mahdollisimman halvalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletan että mies tarjoaa, mutta kieltäydyn ja maksan itse kuitenkin. Kyseessä on käytöstavat ja kertoo myös luonteesta. Pihiä ja ahnetta miestä en huoli.
Sama. Joskus olin pihin kumppanin kanssa ja voi jestas kuinka tylsäksi elämä kävi. Mitään mihin meni rahaa ei voinut tehdä. Mies vaan säästi ja säästi pahan päivän varalle ja minun olisi pitänyt maksaa hänen osuus kaikesta. Onneksi nakkasin mäkeen tuon pihtarin. Nyt olen kumppanin kanssa, jonka kanssa ajatellaan rahasta samalla tavalla. Tienataan, säästetään ja kulutetaan yhdessä ja ollaan hyvä tiimi.
Jos mies on haluton maksamaan ensitreffeillä, se ei ole piheyttä vaan mies haluaa suojautua taloudelliselta hyväksikäytöltä. Se on aivan eri asia kuin ostaa omalle naiselle lahjoja myöhemmin.
Ok. Itse en olisi halunnut miestä, joka treffeillä pelkää taloudellista hyväksikäyttöä niin paljon, ettei tarjoa teekupillistani. Mutta kuten sanottu, jokaisen onkin tärkeä löytää oma vastinparinsa.
Oletko ajatellut kuinka paljon siitä laskua miehelle pitkällä aikavälillä? Nykyisin niin harvat ensitreffit johtavat sen pidemmälle. Silloin se alkaa tuntua taloudelliselta hyväksikäytöltä. Muutamat hutitreffit vielä kestää.
En. Ensinnäkin se teekupillinen maksaa 2-3 euroa nykyhinnoilla. Jos sellainen hinta tuntuu jossain, meillä on aivan liian erilainen suhtautuminen rahaan. (Älä, please, kysy että "no miksi et itse sitten tarjoa", kun en jaksaisi pyöräyttää levyä enää yhtään useampaan kertaan uusiksi - minun kohdallani kyse on etiketistä.)
Toiseksi, jos hän todellakin juoksee niin paljon ensitreffeillä, että niistä teekupillisista kertyy tuhansien eurojen summa, niin silloin on jotain muutakin vikaa.
Ensinnäkin, kyse ei ole etiketistä. Suomessa ei ole tänä päivänä etikettiä jonka mukaan mies maksaa.
Ja kukaan ei ole kyennyt vastaamaan näihin kysymyksiin:
Miksi mies joka maksaa vain omansa on pihi, kun taas nainen joka ei maksa edes omaansa ei ole pihi?
Jos se parin euron kuppi ei saa olla iso asia miehelle, miksi se on niin iso asia naiselle että miehen pitää se tarjota?
Miksi naiset haluavat säilyttää tavan joka perustui patriakaaliseen tapaan että mies maksoi koska miehellä oli rahat?
Onko sinun tosiaan mahdotonta ymmärtää saamiasi vastauksia? Laitan suuraakkosin, mutta jätän tavuviivat pois. Kerro, jos pitää vielä kerran postata niiden kera:
SE MAKSAA, JOKA KUTSUU. IHAN RIIPPUMATTA SUKUPUOLISTA. VAIN MOUKKA PYYTÄÄ JONKUN SEURAKSEEN MAKSULLISEEN RIENTOON JA OLETTAA, ETTÄ TÄMÄ TULEE OMAKUSTANTEISESTI VIIHDYTTÄMÄÄN HÄNTÄ.
JOS MENOSTA ON SOVITTU YHDESSÄ, KUMPIKIN MAKSAA OMANSA.
ONKO VAIKEAA? ONKO? VIELÄKÖ JÄI EPÄSELVÄKSI?
No älä nyt kuitenkaan hermostu. Huudatko tuolla tavalla parisuhteessakin?
Christiiina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Tuntuisiko teistä reilulta se, jos sinkku-juristinainen menee treffeille ruokaravintolaan laitoshuoltajana työskentelevän yh-isän kanssa ja se laitoshuoltajamies maksaisi juristinaisenkin ruuat ravintolassa ainoastaan siksi, koska mieheltä on kohteliasta maksaa naisen ravintolalasku?
Miksi se laitoshuoltaja pyytää ruokaravintolaan? Miksi hän antaa ylipäänsä ymmärtää käyvänsä ulkona syömässä, jos ei sitä harrasta?
On olemassa kohtuuhintaisiakin ruokaravintoloita, kuten Pancho villa ja Rosso, niissä on pienituloisillakin joskus varaa käydä. Esim. Jossain Pancho villassa saa burgerin ja limun alle 20€.
Rosso ja Pancho Villa ovat ns. normaaleja ravintoloita, ei mitään fiiniä mutta eivät myöskään halvimmasta päästä. Oikeasti pienituloiselle voi tehdä tiukkaa laittaa 20e yhteen ruoka-annokseen, saati että vielä kustantaisi deitinkin ruoan ja se laitoshuoltajana työskentelevä yh-isä on todennäköisesti melko tiukoilla palkkansa kanssa. Pienituloisen kannattaa enemmän mennä vaan johonkin reilun kympin buffettiin tai halvempaan burgeripaikkaan.
Oma näkemykseni koko tähän ruokakysymykseen on, että ensimmäisillä treffeillä ei mennä syömään. Käydään vaikka kävelemässä tai muuten ilmaisessa aktiviteetissa ja korkeintaan juodaan kahvit jossain. Myöhemmin jos suhde syntyy voidaan sitten panostaa enemmän, kaikille ventovieraille potentiaalisille kumppaniehdokkaille tarjoaminen laihduttaa kukkaron eikä sillä voi edes taata saavansa seuraavaa tapaamista saati suhdetta sen jälkeen. Rahan jakaminen ei tee herrasmiestä.
Kahvilaan tai ravintolaan kutsuja maksaa.
-m
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävely ja noutokahvit. Ei tule kalliiksi, tarjosi kumpi tahansa. Mun mielestä nuo kalliimmat ravintolasyömiset tulee kuvaan vasta kun seurustellaan.
Parempi ottaa kotoa vesi- tai limsapullo mukaan kävelylle. Tulee vieläkin halvemmaksi.
Mies, joka haluaa naisen halvalla ei ansaitse minkäänlaista naista.
Miehen on pakko joko valikoida naiset treffeille todella tarkkaan ja maksaa treffeillä tai sitten jatkaa treffaamista matalalla kynnyksellä, mutta kieltäytyä maksamasta mitään treffeillä. Muuten naiset vie miehen rahat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletan että mies tarjoaa, mutta kieltäydyn ja maksan itse kuitenkin. Kyseessä on käytöstavat ja kertoo myös luonteesta. Pihiä ja ahnetta miestä en huoli.
Sama. Joskus olin pihin kumppanin kanssa ja voi jestas kuinka tylsäksi elämä kävi. Mitään mihin meni rahaa ei voinut tehdä. Mies vaan säästi ja säästi pahan päivän varalle ja minun olisi pitänyt maksaa hänen osuus kaikesta. Onneksi nakkasin mäkeen tuon pihtarin. Nyt olen kumppanin kanssa, jonka kanssa ajatellaan rahasta samalla tavalla. Tienataan, säästetään ja kulutetaan yhdessä ja ollaan hyvä tiimi.
Jos mies on haluton maksamaan ensitreffeillä, se ei ole piheyttä vaan mies haluaa suojautua taloudelliselta hyväksikäytöltä. Se on aivan eri asia kuin ostaa omalle naiselle lahjoja myöhemmin.
Ok. Itse en olisi halunnut miestä, joka treffeillä pelkää taloudellista hyväksikäyttöä niin paljon, ettei tarjoa teekupillistani. Mutta kuten sanottu, jokaisen onkin tärkeä löytää oma vastinparinsa.
Oletko ajatellut kuinka paljon siitä laskua miehelle pitkällä aikavälillä? Nykyisin niin harvat ensitreffit johtavat sen pidemmälle. Silloin se alkaa tuntua taloudelliselta hyväksikäytöltä. Muutamat hutitreffit vielä kestää.
En. Ensinnäkin se teekupillinen maksaa 2-3 euroa nykyhinnoilla. Jos sellainen hinta tuntuu jossain, meillä on aivan liian erilainen suhtautuminen rahaan. (Älä, please, kysy että "no miksi et itse sitten tarjoa", kun en jaksaisi pyöräyttää levyä enää yhtään useampaan kertaan uusiksi - minun kohdallani kyse on etiketistä.)
Toiseksi, jos hän todellakin juoksee niin paljon ensitreffeillä, että niistä teekupillisista kertyy tuhansien eurojen summa, niin silloin on jotain muutakin vikaa.
Ensinnäkin, kyse ei ole etiketistä. Suomessa ei ole tänä päivänä etikettiä jonka mukaan mies maksaa.
Ja kukaan ei ole kyennyt vastaamaan näihin kysymyksiin:
Miksi mies joka maksaa vain omansa on pihi, kun taas nainen joka ei maksa edes omaansa ei ole pihi?
Jos se parin euron kuppi ei saa olla iso asia miehelle, miksi se on niin iso asia naiselle että miehen pitää se tarjota?
Miksi naiset haluavat säilyttää tavan joka perustui patriakaaliseen tapaan että mies maksoi koska miehellä oli rahat?
Onko sinun tosiaan mahdotonta ymmärtää saamiasi vastauksia? Laitan suuraakkosin, mutta jätän tavuviivat pois. Kerro, jos pitää vielä kerran postata niiden kera:
SE MAKSAA, JOKA KUTSUU. IHAN RIIPPUMATTA SUKUPUOLISTA. VAIN MOUKKA PYYTÄÄ JONKUN SEURAKSEEN MAKSULLISEEN RIENTOON JA OLETTAA, ETTÄ TÄMÄ TULEE OMAKUSTANTEISESTI VIIHDYTTÄMÄÄN HÄNTÄ.
JOS MENOSTA ON SOVITTU YHDESSÄ, KUMPIKIN MAKSAA OMANSA.
ONKO VAIKEAA? ONKO? VIELÄKÖ JÄI EPÄSELVÄKSI?
No älä nyt kuitenkaan hermostu. Huudatko tuolla tavalla parisuhteessakin?
Eli et ymmärtänyt lukemaasi. Sano vain suoraan, jos tarvitset ne tavuviivatkin. Kyllähän se on tiedossa, että lukutaidon taso on nykyään ihan kuralla, etenkään pojat eivät pärjää tekstien kanssa, jos mittaa on enemmän kuin 160 merkkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävely ja noutokahvit. Ei tule kalliiksi, tarjosi kumpi tahansa. Mun mielestä nuo kalliimmat ravintolasyömiset tulee kuvaan vasta kun seurustellaan.
Parempi ottaa kotoa vesi- tai limsapullo mukaan kävelylle. Tulee vieläkin halvemmaksi.
Mies, joka haluaa naisen halvalla ei ansaitse minkäänlaista naista.
Miehen on pakko joko valikoida naiset treffeille todella tarkkaan ja maksaa treffeillä tai sitten jatkaa treffaamista matalalla kynnyksellä, mutta kieltäytyä maksamasta mitään treffeillä. Muuten naiset vie miehen rahat.
Sellainenkin vaihtoehto on olemassa, että ei kutsu naisia treffeille. Se ei ole mikään kansalaisvelvollisuus.
Mies kantaa kaiken painavan naisen puolesta, avaa ove ja asettaa takin päälle naiselle. Sen pitäisi riittää naisen tuntemaan itsensä naiselliseksi. Raha on eri asia ensitreffeillä. Ensin miehen pitää varmistua siitä, että naisen kanssa syntyy suhde. Vasta sitten voi panostaa rahaa naiseen.