Muilta vanhemmilta tuleva paine syöttää lapselle epäterveellistä ruokaa
Tajuan yhtäkkiä, miten paljon tuttavapiirissä käydään lasten kanssa esim mäkkärissä tai tilataan kotiin ns. roskaruokaa.
Usein kun ollaan porukalla liikkeellä jossain, muut haluavat pistäytyä äkkiä ruokkimassa lapset ranskalaisilla ja jätskillä jossain hesessä, ja mä olen se vaikea mamma, kun en haluaisi juuri 2-vuotta täyttäneelle vielä tätä kulttuuria opettaa. Lapseni ei ole syönyt jäätelöä, pizzaa, hampurilaisia tai ranskalaisia, koska on kovin pieni, eikä todellakaan sellaisia kaipaa. En ole mikään terveysintoilija, mutta en vain näe mitään syytä lapata noin pieneen vielä tuollaisia määriä kovaa rasvaa ja suolaa. En myöskään syötä hänelle sellaisia eineksiä, jotka ovat voimakassuolaisia. Ostan mielummin kanan lapselle ihan kanana enkä nugetteina.
Yllättävän usein tulee hankalia tilanteita, kun pitäisi yhtäkkiä aina mennä johonkin heseen tai kylässä tuputetaankin lapselle jotain eineshodaria käteen. En haluaisi loukata ketään, mutta miten siinä sitten kohteliaasti sanoo, että anteeksi nyt, mutta en halua, että mun lapsi syö noin epäterveellisesti.
Isompana sitten voi toki herkutellakin joskus, mutta miksi ihmeessä näin pienen pitäisi syödä tuolla tavalla?
Kommentit (114)
Jos tilanteet on helppo kiertää, niin miksipä ei kiertäisi? Suola tosin ei ole se suurin ongelma, vaan juuri ne kovat rasvat ja sellaiset lisäaineet, joita tuntuu olevan vähän joka toisessa ruuassa, kuten asesulfaami koot ja muut myrkyt. Meillä on teini-ikäinen jo ja ollaan aina oltu se hankalampi perhe, kun ei annettu pienelle kolaa eikä e621 sipsejä eikä light-mehuja tai -limsoja. Nyt tekee itse valintoja, eikä voida niihin vaikuttaa, joten ollaan parhaamme mukaan opetettu tasapainoa terveellisten valintojen kanssa. Ja nimenomaan terveellisyys edellä, ei kilpailua hyvän tai pahan ruuan välillä, herkut vastaan arkiruoka.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän aloittajaa. Meillä on 1,5 v lapsi kotona vanhemman kanssa ja ei ole ollut mitään kiirettä lisätä ruokavalioon joitakin ruokia. Lapsemme ei ole koskaan maistanut karkkia, jäätelöä, hampurilaista, pizzaa tms. Kerran sai maistaa pari pientä ranskanperunaa ja kahdesti on annettu peukalonkynnen kokoinen pala munkista, eikä lapsi siitä välittänyt kummallakaan kerralla. Suurinta herkkua tällä hetkellä on ruisleipä, satunnaisesti annettu pieni pala keittokinkkua ja rusinat jälkiruokana. En ymmärrä, miksi pientä lasta pitäisi vielä totuttaa joihinkin ruokiin. Lapsi ei osaa niitä itse kaivata, eikä pyytää. Toki joku toinen voi antaa lapselleen erilaisia ruokia, mutta en koe meillä siihen tarvetta. Herkkuja ehtii syömään sitten myöhemminkin. En tuputa tätä meidän ruokavaliota muille, mutta en myöskään halua, että meidän lapselle tuputetaan kovin suolaisia, rasvaisia ja sokerisia herkkuja.
Mun mielestä kyse ei ole siitä, että lasta pitäisi erityisesti opettaa syömään jotain. Ei kai kukaan muutenkaan erityisesti "opeteta" lastaan syömään ns. terveellisiä ruoka-aineita, vaan niitä annetaan osana monipuolista ruokavaliota silloin, kun niitä eteen tulee. Jos lapselle ei voi antaa kaikkia niitä ruokia, mitä vanhemmat syö, vanhemmilla on kenties peiliin katsomisen paikka muutenkin?
Viimeistään kouluikäisenä lapsi kyllä oppii syömään juuri samalla lailla kuin vanhempansa. Jos vanhempien ruokavalio ei ole kunnossa, ei lasta suojele yhtään se, että hän ei maistanut mitään epäterveellistä ikävuosina 2-5.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon huomannut saman. Tosin mulla on lähes aina omat eväät mukana joita syödään. Syön samaa kuin lapset ettei tule kateutta. Muut voivat syödä hamppareita ja limua, se ei kuulu meille mitä muut tekee.
Kylässä omat ruokaeväät?
Miten ihmeen paljon ja millä ajalla teette noita kyläreissuja, kun tarvitaan ruokaeväät?
Ja kuinka pitkään vierailu kestää? Tunnin vai viisi tuntia.Onko tämä joku uusi ilmiö?
Ennen ihmiset söivät kotonaan.
Voi kuule, tuo on tuttua. Kutsun kaverin leikkitreffeille, lapsella on välipala-aika tasan klo 14:22 ja äiti kaivaa eväät esille. Minä tarjoan omille kauraomenapaistosta, kaverin lapsille ei sellaista sokeripommia (ei lisättyä sokeria!) saa tarjota, joten siinä kaveri syö riisikakkua ja juo kahvia, lapsellaan on riisikakku hänelläkin ja juomaksi kauramaitoa.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti osa ymmärtää, että mitä enemmän kontrolloitte ja rajaatte lapsenne syömistä (en puhu taaperoista, mikä tässä ilmeisesti kyse) sitä enemmän se kostautuu myöhemmin. Jos vaikka viisvuotias ei saa koskaan syödä karkkia kuin muutkin niin voitte olla varmoja, että jossain vaiheessa kun te ette enää voi jatkuvasti vahtia sitä karkkia syödään kilottain
Enemmän on kyse siitä miten niitä rajoituksia toteutetaan. Isompi lapsi kyllä ymmärtää jo perusteita miksi karkkeja ei voi syödä kilokaupalla esim. kylässä. Tilanne on ihan eri kun jos vanhempi vain kieltää jotakin koska vanhempi niin määrää.
Miksi ihmeessä edes lähdetään ruoka-aikana kylään ja kärkytään muilta terveellistä ruokaa?
Ja siitä syntyy ongelma, kun ei tarjota riittävän terveellistä ja hyvää ruokaa. Olisiko se ihan rahasta kiinni tai ajasta, ettei ole ehditty kauppaan. Siinä vierailija säästää pitkän pennin, kun ei tarvitse itse ostaa ja valmistaa ruokaa, vaan odottaa sen muiden tekevän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän aloittajaa. Meillä on 1,5 v lapsi kotona vanhemman kanssa ja ei ole ollut mitään kiirettä lisätä ruokavalioon joitakin ruokia. Lapsemme ei ole koskaan maistanut karkkia, jäätelöä, hampurilaista, pizzaa tms. Kerran sai maistaa pari pientä ranskanperunaa ja kahdesti on annettu peukalonkynnen kokoinen pala munkista, eikä lapsi siitä välittänyt kummallakaan kerralla. Suurinta herkkua tällä hetkellä on ruisleipä, satunnaisesti annettu pieni pala keittokinkkua ja rusinat jälkiruokana. En ymmärrä, miksi pientä lasta pitäisi vielä totuttaa joihinkin ruokiin. Lapsi ei osaa niitä itse kaivata, eikä pyytää. Toki joku toinen voi antaa lapselleen erilaisia ruokia, mutta en koe meillä siihen tarvetta. Herkkuja ehtii syömään sitten myöhemminkin. En tuputa tätä meidän ruokavaliota muille, mutta en myöskään halua, että meidän lapselle tuputetaan kovin suolaisia, rasvaisia ja sokerisia herkkuja.
Mun mielestä kyse ei ole siitä, että lasta pitäisi erityisesti opettaa syömään jotain. Ei kai kukaan muutenkaan erityisesti "opeteta" lastaan syömään ns. terveellisiä ruoka-aineita, vaan niitä annetaan osana monipuolista ruokavaliota silloin, kun niitä eteen tulee. Jos lapselle ei voi antaa kaikkia niitä ruokia, mitä vanhemmat syö, vanhemmilla on kenties peiliin katsomisen paikka muutenkin?
Viimeistään kouluikäisenä lapsi kyllä oppii syömään juuri samalla lailla kuin vanhempansa. Jos vanhempien ruokavalio ei ole kunnossa, ei lasta suojele yhtään se, että hän ei maistanut mitään epäterveellistä ikävuosina 2-5.
Olen tuo, jolla on 1,5 v lapsi. Se, että lapsemme ei vielä saa joitakin ruokia ei tarkoita sitä, etteikö hän saisi niitä myöhemmin. Näin pieni lapsi ei vielä tarvitse eikä kaipaa isommille maistuvia herkkuja, niitä ehtii antaa sitten myöhemminkin. Tällä hetkellä keskitytään tutustumaan arkisiin ruokiin ja makuihin. Haluan kasvattaa lapselle terveen ruokasuhteen: kaikkea voi syödä, mutta kohtuudella. Mikään ruoka ei lapsen kasvaessa ole kiellettyä, mutta kyse on määristä: hampurilaisia ei syödä joka viikko ja makeaksi riittää kaksi karkkia aterian päätteeksi, ei tarvitse syödä karkkipussia kerralla. Näin on meillä aikuisillakin, yleensä syödään perusarkiruokaa ja herkut kuuluvat kohtuudella elämään, eivätkä ole mikään mörkö. Tällä hetkellä meidän aikuisten ruoka on sen verran mausteista, että syömme usein lapsen kanssa eri ruokaa tai lapsi saa ruokansa vähemmän maustettuna. Tulevaisuudessa lapsen kasvaessa kaikille käy sama ruoka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän aloittajaa. Meillä on 1,5 v lapsi kotona vanhemman kanssa ja ei ole ollut mitään kiirettä lisätä ruokavalioon joitakin ruokia. Lapsemme ei ole koskaan maistanut karkkia, jäätelöä, hampurilaista, pizzaa tms. Kerran sai maistaa pari pientä ranskanperunaa ja kahdesti on annettu peukalonkynnen kokoinen pala munkista, eikä lapsi siitä välittänyt kummallakaan kerralla. Suurinta herkkua tällä hetkellä on ruisleipä, satunnaisesti annettu pieni pala keittokinkkua ja rusinat jälkiruokana. En ymmärrä, miksi pientä lasta pitäisi vielä totuttaa joihinkin ruokiin. Lapsi ei osaa niitä itse kaivata, eikä pyytää. Toki joku toinen voi antaa lapselleen erilaisia ruokia, mutta en koe meillä siihen tarvetta. Herkkuja ehtii syömään sitten myöhemminkin. En tuputa tätä meidän ruokavaliota muille, mutta en myöskään halua, että meidän lapselle tuputetaan kovin suolaisia, rasvaisia ja sokerisia herkkuja.
Mun mielestä kyse ei ole siitä, että lasta pitäisi erityisesti opettaa syömään jotain. Ei kai kukaan muutenkaan erityisesti "opeteta" lastaan syömään ns. terveellisiä ruoka-aineita, vaan niitä annetaan osana monipuolista ruokavaliota silloin, kun niitä eteen tulee. Jos lapselle ei voi antaa kaikkia niitä ruokia, mitä vanhemmat syö, vanhemmilla on kenties peiliin katsomisen paikka muutenkin?
Viimeistään kouluikäisenä lapsi kyllä oppii syömään juuri samalla lailla kuin vanhempansa. Jos vanhempien ruokavalio ei ole kunnossa, ei lasta suojele yhtään se, että hän ei maistanut mitään epäterveellistä ikävuosina 2-5.
Tämä! Meillä syödään kokonaisuutena terveellisesti, joten en näe mitään pahaa siinä, että nuorin lapsemme syö samaa ruokaa kuin isommatkin lapsemme. Joka tapauksessa lapsi syö jatkossa samaa ruokaa kuin muukin perhe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi yhyy kun että oikein roskaruokaa kakarallesi yritetään tuputtaa samaan aikaan kuin joissain päin maailmaa lapset kuolevat aliravitsemukseen kun vanhemmilla ei ole antaa heille mitään ruokaa tai jos onkin, niin se on ehkä vain jotain riisiä tai maissipuuroa ilman mitään lisukkeita.
Miksi pitäisi syödä mitä sattuu, koska jossain muualla ei ole ruokaa ollenkaan? :D
Sinänsä en kyllä ymmärrä AP:n ongelmaa, kun useinhan kaveripiirissä on aika samat arvot ja asenteet mm. ravitsemuksen suhteen. Omassa kaveripiirissä terveellisen ruoan ympärille rakentuva elämä on vaan normi.
Ja sitten ekoilla kaverisynttäreillä lapsellesi selviää, että maailmassa on herkkuja ja niin hän asettuu niitä ahmimaan kunnes oksentaa. Tää on niin koettu!
Itse en ole koskaan edes tähän törmännyt. Lapset jotka on tullut kaverisynttäreille yksin ilman vanhempia on kyllä yleensä osanneet käytöstavat. Joskus on voinut joutua puuttumaan siihen että kannattaa eka maistaa tai ottaa lautaselle vain se määrä mitä aikoo syödä. Ylen syöntiä tai sitä että lapset olisi syöneet ahmimalla en kyllä ole koskaan huomannut. Eikä sitä sipsi pussiakaan useinkaan ole edes syöty loppuun ellei sitten ole ollut isosta kaveriporukasta kyse. Ruoka ei muutenkaan ole mun kokemuksen mukaan lapsille pääosassa kaverisynttäreillä vaikka toiset vanhemmat ehkä niin ajattelee.
Nimenomaan ruoka ei kiinnosta lapsia, mutta kyllä siellä nopeasti näkyy, kenen perheessä herkut on supersäännösteltyjä ja kenellä niistä ei ole ikinä tehty numeroa.
Voi toki olla että en vain ole törmännyt niihin lapsiin joilla ruoka olisi jotenkin supersäännösteltyä. Allergisiin lapsiin ole kyllä törmännyt ja oikeastaan ihaillut sitä miten mutkattomasti lapset siihenkin suhtautuu. Allerginen osaa kertoa miksi ei voi jotakin syödä tai kaivaa repusta itselleen sopivaa syömistä/juomista. Eikä kukaan kyseenalaista sitä miksi sinä et syö tätä samaa kuin minä.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti osa ymmärtää, että mitä enemmän kontrolloitte ja rajaatte lapsenne syömistä (en puhu taaperoista, mikä tässä ilmeisesti kyse) sitä enemmän se kostautuu myöhemmin. Jos vaikka viisvuotias ei saa koskaan syödä karkkia kuin muutkin niin voitte olla varmoja, että jossain vaiheessa kun te ette enää voi jatkuvasti vahtia sitä karkkia syödään kilottain
Ihan hyvä pointti mutta ei tosiaan liity aiheeseen. Aika pieni porukka varmaan totaalikieltoja harrastaa.
Ap, ei sun tarvi kokea stressiä muiden tekemisistä. Muut syöttää lapsilleen mitä syöttää, sun tapa on erilainen, teet omalla tavalla ja se siitä.
Totuus on että kyllähän nykypäivänä kaduilla näkee, että kovin monella on epäterveellinen ruokavalio. Sun ei tarvi sille linjalle lähteä varsinkaan muiden takia.
Ja kyllä, normaaliin ruokavalioon kuuluu myös satunnainen herkuttelu. Mutta mikään kiire ei ole pikkulasta tutustuttaa roskaruuan ja herkkujen makuun. Herkutella voi pikkulapsiaikana terveellisemminkin, ja sitten kun ikää tulee lisää, antaa muitakin herkkuja.
Kyllä olisi pieni kasvun paikka ja käytöstavat kunniaan.
Kylässä ei vieraanvaraisuutta ylen katsota, eikä arvostella, vaan tarjoilut otetaan kiitollisuudella vastaan, kun joku on nähnyt vaivaa ja vielä maksanut puolestasi.
Kukaan, ei edes lapsi johonkin nakkiin kuole tai omenapiirakkaan. Lääketiett. syyt erikseen.
Ja mikä pahinta, lapsi ottaa mallin ja esimerkin vanhemmiltaan ja käyttäytyy juuri samalla tavalla kuin vanhempansa. Mitähän päiväkodissa sanotaan, kun 2v lapset arvostelevat päivän lounasta ja kertovat mitä haluavat syödä ja mitä ei.
Tuo on niin tuttua. Samoin kylään tulijat kantavat aina karkkia lapsille. Tuntuu, että joka hemmetin paikassa mennää herkuttelu edellä. Koulussa ei voida katsoa edes yhtä palkintovideota, jos ei ole herkkuja mukana. Päiväkoti pyörii makean voimin.
Onneksi lapseni liikkuvat paljon. Kotona terveellinen ruoka ja välipaloina hedelmiä. Eivät he edes pidä roskaruuasta toistaiseksi ja karkit saavat vanheta kaappiin. Paras herkku on marjarahka ja kasvisdippi. Ja joo, kaverit ja vanhemmat katsovat kieroon, mutta katsokoot. Yksi ainoa tuttavaperhe löytyy, jolla samat kuviot. Heidän kanssaan on ihanan helppo olla!
Vierailija kirjoitti:
Syötät sille muksulle sen piltin sillä aikaa kun oottelette ruokaa ja sit kun ruoka tulee niin tarjoilet sille vaikka niitä porkkanatikkuja. Miten tästäkin saa tehtyä ongelman?
Se, kun esim mun muksu ei koskaan saanut valmisruokia. Sit kun sille yritti niitä tarjota niin ei kelvannut. Enkä pidä ihmeenä, koska maistuvathan ne ihan hirveeltä ja näyttää oksennukselta. Jäätelöä kyllä syötiin, mutta hampurilaispaikoissa ei käyty. Jos ulkona piti syödä niin sit se oli normiravintola, ei tosiaan mikään gourmetpaikka, vaan tuollainen lounaspaikkatyylinen. Mieluiten sellainen, jossa on salaattibuffa, siitä saa jo hyvin mieluisaa syötävää, kurkkujen ja porkkanoiden lisäksi sitä salaattia, useimmiten niissä on jotain hedelmiä, kananmunaa, ehkä tonnikalaa ja leipää sekä maitoa juotavaksi.
Ja ennen kun joku kysyy, niin oli hoidossa, perhepäivähoitajalla, joka laittoi kaiken ruuan itse, kiisseleiden marjat kävi metsästä poimimassa ym. Kylllä otti muutaman viikon koville kun meni eskariin ja vasta siinä iässä tutustui einesruokiin.
Sukulaiseni on maanviljelijä ja hän ei syö porkkanoita lainkaan. Vuokrasi kerran maata porkkanaviljelijälle, ja katseli kun niitä porkkanoita myrkytettiin koko kesä. Että nam, nam ohiksena täältä sivusta.
Vierailija kirjoitti:
Lasten synttäreistä on tullut hyvin kummallisia, kun kutsuun tulee vastaus, jossa on kerrottu lapsen ruokarajoitukset sekä kerrottu, millaista tekemistä perhe pitää tärkeänä tai minkä ehdottomasti kieltää. Sitten pitää tehdä excel, jonka mukaan Ellen ei saa syödä mitään, missä on lisättyä sokeria eikä etenkään lakritsia, Joel pitää temppuradoista ja nauttii saadessaan kiipeillä, mutta hänelle ei missään nimessä saa tarjota kuin soijapohjaista jäätelöä (tietty merkki) eikä etenkään kakkua, Freya toivoo, että lahjat avataan yhdessä ja lahjan antaja saa itse avata paketin ja kertoa, mitä antaa, mutta Freyalle ei saa tarjota mitään, missä on kananmunaa tai liivatetta.
Synttärit on asia erikseen. Se on juhlatilanne. Aloitus ei koske juhlia, vaan arkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän aloittajaa. Meillä on 1,5 v lapsi kotona vanhemman kanssa ja ei ole ollut mitään kiirettä lisätä ruokavalioon joitakin ruokia. Lapsemme ei ole koskaan maistanut karkkia, jäätelöä, hampurilaista, pizzaa tms. Kerran sai maistaa pari pientä ranskanperunaa ja kahdesti on annettu peukalonkynnen kokoinen pala munkista, eikä lapsi siitä välittänyt kummallakaan kerralla. Suurinta herkkua tällä hetkellä on ruisleipä, satunnaisesti annettu pieni pala keittokinkkua ja rusinat jälkiruokana. En ymmärrä, miksi pientä lasta pitäisi vielä totuttaa joihinkin ruokiin. Lapsi ei osaa niitä itse kaivata, eikä pyytää. Toki joku toinen voi antaa lapselleen erilaisia ruokia, mutta en koe meillä siihen tarvetta. Herkkuja ehtii syömään sitten myöhemminkin. En tuputa tätä meidän ruokavaliota muille, mutta en myöskään halua, että meidän lapselle tuputetaan kovin suolaisia, rasvaisia ja sokerisia herkkuja.
Mun mielestä kyse ei ole siitä, että lasta pitäisi erityisesti opettaa syömään jotain. Ei kai kukaan muutenkaan erityisesti "opeteta" lastaan syömään ns. terveellisiä ruoka-aineita, vaan niitä annetaan osana monipuolista ruokavaliota silloin, kun niitä eteen tulee. Jos lapselle ei voi antaa kaikkia niitä ruokia, mitä vanhemmat syö, vanhemmilla on kenties peiliin katsomisen paikka muutenkin?
Viimeistään kouluikäisenä lapsi kyllä oppii syömään juuri samalla lailla kuin vanhempansa. Jos vanhempien ruokavalio ei ole kunnossa, ei lasta suojele yhtään se, että hän ei maistanut mitään epäterveellistä ikävuosina 2-5.
Olen tuo, jolla on 1,5 v lapsi. Se, että lapsemme ei vielä saa joitakin ruokia ei tarkoita sitä, etteikö hän saisi niitä myöhemmin. Näin pieni lapsi ei vielä tarvitse eikä kaipaa isommille maistuvia herkkuja, niitä ehtii antaa sitten myöhemminkin. Tällä hetkellä keskitytään tutustumaan arkisiin ruokiin ja makuihin. Haluan kasvattaa lapselle terveen ruokasuhteen: kaikkea voi syödä, mutta kohtuudella. Mikään ruoka ei lapsen kasvaessa ole kiellettyä, mutta kyse on määristä: hampurilaisia ei syödä joka viikko ja makeaksi riittää kaksi karkkia aterian päätteeksi, ei tarvitse syödä karkkipussia kerralla. Näin on meillä aikuisillakin, yleensä syödään perusarkiruokaa ja herkut kuuluvat kohtuudella elämään, eivätkä ole mikään mörkö. Tällä hetkellä meidän aikuisten ruoka on sen verran mausteista, että syömme usein lapsen kanssa eri ruokaa tai lapsi saa ruokansa vähemmän maustettuna. Tulevaisuudessa lapsen kasvaessa kaikille käy sama ruoka.
Vinkki: lapsi oppii kyllä syömään mausteistakin ruokaa, kun tottuu siihen pienestä pitäen :) Terveisin kahden lapsen äiti, jonka 2-vuotiaan kuopuksen lempiruokia ovat eri chilit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi monet kuvittelevat, että Hesessä saa vain roskaruokaa? Toivottavasti lapsesi ei ole päivähoidossa, siellä syödään eineksiä.
Mikä siellä Hesessä on terveellistä?
naudanliha, leipä, tomaatti, salaatti, kana, peruna, maito, juusto esim.
No tiedät itsekin, ettet sieltä saa noita sellaisessa muodossa, joka on järkevä, terveellinen ja muodostaa oikean ateriakokonaisuuden. Menepä siihen tiskille ja tilaa paneroimaton kanaruisleipä tuoreilla vihanneksilla lapsillesi.
Vierailija kirjoitti:
Ainoa neuvoni on, että pysy kotona. Aloituksesta ei selviä, kuinka usein näitä tilanteita tulee eteen, mutta oletan, että ei viikoittain. Mitä ajattelet lapselle pitkällä tähtäimellä tapahtuvan, jos hän saa kerran-pari kuussa pikaruoka-aterian, jota voi kaiken lisäksi muokata aikuisten annosta terveellisemmäksi? (Ranskisten tilalle voi yleensä valita omenalohkot/porkkanat, pihvin pyytää ilman suolaa, hampparin voi saada ruiskuorella vehnäsämpylän sijaan ja täytteitäkin voi poistaa jos kokee vaikka juuston tai majoneesin liian rasvaiseksi.)
1-3 kertaa viikossa tapahtuu näin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti osa ymmärtää, että mitä enemmän kontrolloitte ja rajaatte lapsenne syömistä (en puhu taaperoista, mikä tässä ilmeisesti kyse) sitä enemmän se kostautuu myöhemmin. Jos vaikka viisvuotias ei saa koskaan syödä karkkia kuin muutkin niin voitte olla varmoja, että jossain vaiheessa kun te ette enää voi jatkuvasti vahtia sitä karkkia syödään kilottain
En ole noin tiukkis.
Toivottavasti osa ymmärtää, että mitä enemmän kontrolloitte ja rajaatte lapsenne syömistä (en puhu taaperoista, mikä tässä ilmeisesti kyse) sitä enemmän se kostautuu myöhemmin. Jos vaikka viisvuotias ei saa koskaan syödä karkkia kuin muutkin niin voitte olla varmoja, että jossain vaiheessa kun te ette enää voi jatkuvasti vahtia sitä karkkia syödään kilottain