Lue keskustelun säännöt.
Puolison juominen
30.10.2022 |
Olen seurustellut miesystäväni kanssa muutaman vuoden. Alussa en ongelmaa havainnut, mutta nyt olen huomannut tämä vaikuttaa omaan hyvinvointiini liikaa. Kyse siis joka viikkoisesta humalahakuisesta juomisesta. Arkena kaikki rullaa hyvin ja mieheni on mitä parhain puoliso, mutta viikonlopun koittaessa oma ahdistukseni lisääntyy koska tiedän mieheni aikoo juoda. Tuntuu, että aina löytyy syy juoda joko iloon tai suruun, hänellä ei tunnu mitään muita rentoutumis keinoja olevan :( Alan olla todella loppu tähän, tuntuu etten saisi tuntea näin kun kyseessä muuten hyvä mies. Mitä voin tehdä vai onko ero ainoa ratkaisu?
Kommentit (199)
Kyllä ne normaalit ruokajuoma kuuluu tavallisesti normaalin ihmisen aterialle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies tuntuu jotenkin ihannoivan elämää missä alkoa käytetään, kuulostaa kuin se olisi hänen mielestään ihannoitavaa. Muuten vaikuttaa fiksulta, mutta juomishommissa aina kuulostaa kuin olisimme jotain 20-vuotiaita juuri alkon makuun päässeitä. Töihin hän aina selviytyy kyllä eikä menomme peruunnu, mutta huomaan alkaa hermostua kellon lähentyessä 21 kun juomaa on saatava. Usein myös hakee juotavaa muutaman ja tiedän jo kauppaan mennään kohta uudestaan hakemaan se muutama, en tiiä huijaako itseään vai minua.
Vierailija kirjoitti:
Mun biologinen isä oli juoppo.
Koska tapasimme harvoin, näin sen kehityskaaren.
Ensin huomasin ja tiedostin murrosiässä, että ollessaan juovuksissa hän sammalsi puhuessaan. Kului jokunen vuosi ja hänen puheensa oli sammaltavaa myös selvin päin - mikäli oli täysin selvänä enää koskaan.
Näin äitipuoleni tilanteen. En olisi itse sellaista elämää sietänyt. Juomareissuillaan tuo rakastava mies ei ollut myöskään uskollinen. Tämän isukki kertoi itse minulle. Vaimo oli elämän nainen, kuten hän sanoi, mutta silti hän oli uskoton.
Itse en jäisi seuraamaan miehen "kehitystä" - joko korkki kiinni tai eri tiet.
Törmäsin alkoholiin menevään nuoruuden eksään. Hän "jorisi" puhuessaan. Tuntui, että hänestä oli tullut jonkun lähiöräkälän kanta-asiakkaan äänellä ja tyylillä puhuva ihminen keski-ikäistyessään. Ja sitä kännisen ihmisen puhetyyliä, että ollaan olevinaan joviaaleja ja fiksuja eikä oikeasti olla kumpaakaan.
Hän myös käy tanssipaikoissa ilman vaimoaan.
Ei ole ikävä.
Alkoholi on liuote ja aivot ovat rasvaa. Alkoholi kirjaimellisesti liuottaa aivot ja ne kutistuvat. Niistä häviää soluja lopullisesti, myös hermosoluja.
Huomaan, että yritän elää niinkun tämä ei häiritsisi. Kerään pullot kaappiin piiloon jne..
Vierailija kirjoitti:
Mies tuntuu jotenkin ihannoivan elämää missä alkoa käytetään, kuulostaa kuin se olisi hänen mielestään ihannoitavaa. Muuten vaikuttaa fiksulta, mutta juomishommissa aina kuulostaa kuin olisimme jotain 20-vuotiaita juuri alkon makuun päässeitä. Töihin hän aina selviytyy kyllä eikä menomme peruunnu, mutta huomaan alkaa hermostua kellon lähentyessä 21 kun juomaa on saatava. Usein myös hakee juotavaa muutaman ja tiedän jo kauppaan mennään kohta uudestaan hakemaan se muutama, en tiiä huijaako itseään vai minua.
Normisettiä alkkiksille. Ovat ihastuneet alkoon jo ekasta kokeilusta tai odottaneet sitä. En muista nyt muuta linkkiä, mutta tässä Jippu kertoo asiasta oman kokemuksensa tuosta ihannoinnista. Sama toistuu monen muunkin raitistuneen tiedostavassa puheessa. Alkoholi on ollut jotain hienoa ja se örvellys myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huomaan, että yritän elää niinkun tämä ei häiritsisi. Kerään pullot kaappiin piiloon jne..
Kokeile kaksi viikkoa toisin ja katso mitä tunteita sinussa herää. Älä peittele vaan jätä sotkut puolisolle.
En enää odota juhlapyhiä tai lomia innolla, koska tiedän niihin kuuluu alkoholi isona osana. En jaksa sitä juopuneen ihmisen sössötystä enkä kestä alkoholin hajua. En tajua mistä tuleekin se turvaton olo kun puoliso on humalassa vaikka mitään ei tapahtuisi. Voin vaan kuvitella kuinka pelottavaa lapselle tuollainen on..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni suostuu siis myös alkottomiin tekemisiin, mutta tunnen sen kiristyneen tunnelman läsnä kun ei ole alkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos nyt hetken miettisit jotain muuta, ja kun mies juo, tee jotain mistä pidät, lähde kotoa. Vahvistut ja huomaat paremmin, mikä sinulle on hyväksi.
Nyt vain pyörittelet ahdistavia ajatuksia päässäsi ja ahdistut lisää. Ahdistuneena ei tehdä viisaita valintoja.
Välillä en vkl halua lähteä näkemään ystäviä tms, koska tiedän silloin mies alkaa välittömästi juoda. Tajuan tämä täysin järjenvastaista ja ei palvele ketään. Alussa tykkäsin juhlia miehen kanssa niin tuntuu olisin osasyyllinen, että olen huijannut hänet suhteeseen erilaisen naisen kanssa kuin mitä todellisuudessa olen.
Nyt lopetat tuon hölmöilyn ja alat elää elämääsi. Ihan on vain ja ainoastaan sinusta itsestäsi kiinni. Et ole huijannut ketään, ihmiset saavat muuttua.
Ryhdyt suunnittelemaan jo nyt ensi viikonloppua. Sanot miehelle, että on tervetullut mukaan jos tahtoo, mutta sinä joka tapauksessa menet menojasi oli mies mukana tai ei.
Jos yöksi kotiin meneminen humalaisen miehen luokse ahdistaa, niin mene ystävillesi/vanhemmillesi tai vaikka kylpylään.
Sinun on aika ottaa vastuu omasta elämästäsi.
Olen välillä ollut menossa ystäville, mutta tajunnut aivan järjetöntä joutua omasta kodistaan lähteä pakoon...Tulee osittain myös syyllinen olo, jos sanon meneväni vaikka kahville niin mies on, että kai se on kaljaa sitten otettava. Omat ystäväni huomauttivat minulle lisääntyneestä alkon käytöstäni alkuun, olin tämän toki havainnut itsekin jo, mutta kun se vielä minulle sanottiin niin silmäni avautuivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En enää odota juhlapyhiä tai lomia innolla, koska tiedän niihin kuuluu alkoholi isona osana. En jaksa sitä juopuneen ihmisen sössötystä enkä kestä alkoholin hajua. En tajua mistä tuleekin se turvaton olo kun puoliso on humalassa vaikka mitään ei tapahtuisi. Voin vaan kuvitella kuinka pelottavaa lapselle tuollainen on..
Joulun läheneminen ahdistaa suunnattomasti. Viime joulusta muistan ainostaan ahdistavan krapulan, vaikka normaalisti vietän päihteettömän joulun. Uusivuosikin meni järjettömässä tuiskeessa :o
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos nyt hetken miettisit jotain muuta, ja kun mies juo, tee jotain mistä pidät, lähde kotoa. Vahvistut ja huomaat paremmin, mikä sinulle on hyväksi.
Nyt vain pyörittelet ahdistavia ajatuksia päässäsi ja ahdistut lisää. Ahdistuneena ei tehdä viisaita valintoja.
Välillä en vkl halua lähteä näkemään ystäviä tms, koska tiedän silloin mies alkaa välittömästi juoda. Tajuan tämä täysin järjenvastaista ja ei palvele ketään. Alussa tykkäsin juhlia miehen kanssa niin tuntuu olisin osasyyllinen, että olen huijannut hänet suhteeseen erilaisen naisen kanssa kuin mitä todellisuudessa olen.
Myös minä jätin alkoholistin rinnalla omat menoni menemättä, ettei mies vain alkaisi yksin ollessaan ryyppäämään. En myöskään enää itse juonut alkoholia lainkaan, koska myös silloin mies olisi saanut siitä kimmokkeen juoda. Näin alkoholisti perheessä vaikuttaa hyvin rajoittavasti läheisten käytökseen. Kaikki pyörii vain alkoholistin ympärillä ja ehdoilla. Sairasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se tule muuttumaan. Itsellä jäi taakse pitkä suhde viikonloppujuopon kanssa. Oli kyllä arjessa kiinni, mutta joka perjantai ja lauantai-ilta meni kaljaa kitatessa. Oli jaksoja, jolloin sai itsensä kuriin, mutta sittemmin vetäytyi illoiksi juomaan takkahuoneeseen. Oli ahdistavaa ja hyvin ärsyttävää, vaikka häiriökäyttäytymistä ei ollutkaan. Kestin liian pitkään koko tilannetta, ja syytän vain itseäni siitä. Olisi pitänyt jo alussa tajuta, että se ei muuksi muutu. Kaikkiin lomiin, juhlapyhiin ja vapaapäiviin kuului kuningas alkoholi. Hyi. Pidä itsestäsi huolta, äläkä hyväksy sellaista, mikä tuntuu pahalta.
Minulla oli alkuun aavistuksia mies käyttää alkoa liikaa, mutta ummistin silmät. Varoitusmerkkejä oli ilmassa, joskus mies jopa kehitti riidan, että pääsi lähtemään kaljan hakuun. Tämän tajusin vasta jälkikäteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos nyt hetken miettisit jotain muuta, ja kun mies juo, tee jotain mistä pidät, lähde kotoa. Vahvistut ja huomaat paremmin, mikä sinulle on hyväksi.
Nyt vain pyörittelet ahdistavia ajatuksia päässäsi ja ahdistut lisää. Ahdistuneena ei tehdä viisaita valintoja.
Välillä en vkl halua lähteä näkemään ystäviä tms, koska tiedän silloin mies alkaa välittömästi juoda. Tajuan tämä täysin järjenvastaista ja ei palvele ketään. Alussa tykkäsin juhlia miehen kanssa niin tuntuu olisin osasyyllinen, että olen huijannut hänet suhteeseen erilaisen naisen kanssa kuin mitä todellisuudessa olen.
Myös minä jätin alkoholistin rinnalla omat menoni menemättä, ettei mies vain alkaisi yksin ollessaan ryyppäämään. En myöskään enää itse juonut alkoholia lainkaan, koska myös silloin mies olisi saanut siitä kimmokkeen juoda. Näin alkoholisti perheessä vaikuttaa hyvin rajoittavasti läheisten käytökseen. Kaikki pyörii vain alkoholistin ympärillä ja ehdoilla. Sairasta.
Minäkin ajattelen en voi juoda itse koska silloin myös mies alkaisi juoda ja kokisin tästä huonoa omaatuntoa. Mitä enemmän mies juo sen enemmän itse haluan olla ilman alkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan joskus kun puhuimme uudenvuoden vietosta ja mieheni mainitsi ettei kukaan niitä selvinpäin viettäisi, tämä oli outo heitto kun itse useinkin viettänyt. Hänen mielestä myös kaikki tuttavani ketkä ei juo ovat tylsiä. Ymmärtäisin tosiaan tuollaisen teini-ikäiseltä, en aikuiselta mieheltä.
Vierailija kirjoitti:
Muistan joskus kun puhuimme uudenvuoden vietosta ja mieheni mainitsi ettei kukaan niitä selvinpäin viettäisi, tämä oli outo heitto kun itse useinkin viettänyt. Hänen mielestä myös kaikki tuttavani ketkä ei juo ovat tylsiä. Ymmärtäisin tosiaan tuollaisen teini-ikäiseltä, en aikuiselta mieheltä.
Heidän tunne-elämänsä on jäänyt teini-ikäisen tasolle. He eivät edes halua normaalia hyvää ja tasapainoista elämää, kun se on liian tylsää ja tavallista. Heille edelleen se teinien viikonloppubiletys on siisteintä ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Muistan joskus kun puhuimme uudenvuoden vietosta ja mieheni mainitsi ettei kukaan niitä selvinpäin viettäisi, tämä oli outo heitto kun itse useinkin viettänyt. Hänen mielestä myös kaikki tuttavani ketkä ei juo ovat tylsiä. Ymmärtäisin tosiaan tuollaisen teini-ikäiseltä, en aikuiselta mieheltä.
Onko muita, ketkä alkuun juhlineet miehen mukana ennenkuin tajunnut mistä kyse? Olen pettynyt itseeni, että lähdin mukaan tällaiseen. Olen pettynyt siihen kuinka monta kaljaa itsekin kumonnut ja lisäkiloja kerryttänyt. En koskaan ollut juopotellut kotona, tässä aloin pitämään sitä jo normaalina itsekin. Mietin, että homma hallussa ja voin halutessani lopettaa eli täysin alkkiksen ajatuksia. Jatkuva paha olo vain lisääntyi lisääntymistään, alkoi tuntua elän täysin jonkun toisen elämää. Oksettaa päivät, jotka kuluvat sängyssä krapulassa maaten ja tässä suhteessa pelkään ajaudun heikolla hetkellä mukaan taas tuohon kuvioon.
Vierailija kirjoitti:
Mitä haittaa miehesi juomisesta siis on? Ilkeä ja väkivaltainen ei ilmeisesti ole. Meneekö rahat? Kolhiiko itseään tai hajottaako tavaroita vahingossa kännissä? Peruuntuuko teidän yhteisiä menoja/suunnitelmia juomisen takia?
Olen eri kuin jolle vastasit. Mitäkö haittaa hänen miehen juomisesta on? No, se, ettei ole hyvä olla siinä suhteessa. Se riittää syyksi erota. Nyt heidän on vain puhuttava asioista, kun mies on selvänä, ja sopia keskenään asioista, erosta ym.
Vierailija kirjoitti:
Onko muita, ketkä alkuun juhlineet miehen mukana ennenkuin tajunnut mistä kyse? Olen pettynyt itseeni, että lähdin mukaan tällaiseen. Olen pettynyt siihen kuinka monta kaljaa itsekin kumonnut ja lisäkiloja kerryttänyt. En koskaan ollut juopotellut kotona, tässä aloin pitämään sitä jo normaalina itsekin. Mietin, että homma hallussa ja voin halutessani lopettaa eli täysin alkkiksen ajatuksia. Jatkuva paha olo vain lisääntyi lisääntymistään, alkoi tuntua elän täysin jonkun toisen elämää. Oksettaa päivät, jotka kuluvat sängyssä krapulassa maaten ja tässä suhteessa pelkään ajaudun heikolla hetkellä mukaan taas tuohon kuvioon.
En suostunut siihen kotona. Mutta lähdin enemmän ulos juhlimaan kuin olisin muuten tehnyt ja jos oli jotain viikonloppuhotellilomia, mies keskitti ne aina siihen, että illalla mennään yökerhoon.
Eron jälkeen olen ollut absolutisti viisitoista vuotta.
Hei, otetaas sille!