Minkä ikäisenä tajustit että sunday on suomeksi aurinkopäivä?
Minulla siihen meni 49 vuotta ja viisi kuukautta.
Kommentit (40)
Niin ja Suomessakaan ei ole mitään muita merkityksiä sanoilla kuin se yksi.
Esim. kuusi palaa
Kerran sen tajuaa ja taas unohtaa. Alitajuisesti voi tulla mieleen.
Aiemmin. Tykkään leikitellä sanoilla. Ilahdun kyllä joka kerta kun palstalla joku keksii hyvän. Näitä kannattaa jakaa :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaan aikaan kun tajusin että butterfly on voilento.
Mä olen aina luullut sitä voikärpäseksi.
Sehän se juuri onkin eikä mikään lento (=flight)
Onhan Mondaykin alkuaan Moonday (=kuupäivä), Saturday tulee Saturnuksesta jne. Meillä nämä käytiin läpi ala-asteella enkun tunnilla.
Vierailija kirjoitti:
Niin ja Suomessakaan ei ole mitään muita merkityksiä sanoilla kuin se yksi.
Esim. kuusi palaa
Six peaces.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaan aikaan kun tajusin että butterfly on voilento.
Mä olen ajatellut tätä voikärpäsenä. Ja dragonfly on lohikäärmekärpänen. Ja lohikäärme englanniksi on salmonsnake
Alunperin se oli louhikärmes suomessa.
Täällä Lounais-Suomessa kuulee edelleem vanhojen ihmisten murteessa käärme = kärmes
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaan aikaan kun tajusin että butterfly on voilento.
Mä olen aina luullut sitä voikärpäseksi.
Sehän se juuri onkin eikä mikään lento (=flight)
Fly on lentää.
Minun mielikuvani butterflystä on kilon voipaketti, joka lentää.
-eri
Maanantain (engl. Monday, ruots. måndag) nimi pohjautuu useissa kielissä edelleen Kuuta tarkoittavaan sanaan (engl. Moon, ruots. Mån). Roomalaisilla tiistai oli omistettu Marsille, mutta suomen kielen tiistai (samoin kuin ruotsin tisdag) pohjautuu germaaniseen Tiw-nimiseen sodan jumalaan, joka mytologian mukaan oli yhtä sympaattinen kuin roomalainen esikuvansa. Nimi keskiviikko on tullut suomeen käännöksenä germaanisista kielistä. Saksaksi keskiviikko on Mittwoch, joka tarkoittaa samaa kuin sen suomalainen vastine. Nimi perustuu siihen, että kun aikoinaan viikko alkoi sunnuntaista, oli keskiviikko viikon keskimmäinen päivä.
Torstai oli roomalaisilla Jupiterin päivä, mutta meillä torstai-sana viittaa germaaniseen Tor-jumalaan (ruots. torsdag). Perjantai oli roomalaisilla Venuksen päivä, mutta meillä perjantai viittaa germaaniseen Freya-jumalattareen (ruots. fredag). Lauantai oli roomalaisilla Saturnuksen päivä (engl. Saturday). Tätä päivää kutsutaan monissa itäisen Euroopan kielissä sapatiksi (hepr. šabbat), mutta suomen lauantai on tullut ruotsin kielen kylpemiseen viittaavasta lögardagen-sanasta. Sunnuntai on meillä taas säilyttänyt Auringosta tulleen nimensä (ruots. söndag
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaan aikaan kun tajusin että butterfly on voilento.
Mä olen aina luullut sitä voikärpäseksi.
Sehän se juuri onkin eikä mikään lento (=flight)
Fly on lentää.
Minun mielikuvani butterflystä on kilon voipaketti, joka lentää.
-eri
A fly = kärpänen
Tai laajemmin:
1. (zoology) Any insect of the order Diptera; characterized by having two wings, also called true flies.
Alun perin sunnuntai on die solis, mikä tarkoittaa auringon päivää. Latinan perusteet käyty. En tiedä, mihin kieleen se on käännetty, ehkä saksaksi ja sieltä muinaisruotsiin, josta hyvin monet sanat omaksuttiin suomen kieleen.
Vierailija kirjoitti:
Parasta ovat suomenkieleen tulleet sinnepäin-versiot germaanisista kielistä, latinasta tms. -tai -pääte on tuo day, mutta aika harppaus on kyllä maanan-, tiis-, tors-, perjan-, lauan- ja sunnun- noista alkuperäisistä :DD
Mikä hel...vetin suomenkieli?????😂 OPETELKAA V:N IDI00TIT SUOMEN KIELEN ALKEET!!!!! SAA.... TANA, ETTÄ MENEE HERMO IDI00TTEIHIN!!! Tekisi mieli vetää turpaan tuollaisia.
Vierailija kirjoitti:
Alun perin sunnuntai on die solis, mikä tarkoittaa auringon päivää. Latinan perusteet käyty. En tiedä, mihin kieleen se on käännetty, ehkä saksaksi ja sieltä muinaisruotsiin, josta hyvin monet sanat omaksuttiin suomen kieleen.
Siis dies solis, autocorrect korjasi taas vähän sanaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaan aikaan kun tajusin että butterfly on voilento.
Mä olen aina luullut sitä voikärpäseksi.
Sehän se juuri onkin eikä mikään lento (=flight)
Fly on lentää.
Minun mielikuvani butterflystä on kilon voipaketti, joka lentää.
-eri
A fly = kärpänen
Tai laajemmin:1. (zoology) Any insect of the order Diptera; characterized by having two wings, also called true flies.
Se ei ole butter a fly, vaan butterfly.
Fly on lentää.
https://fi.wiktionary.org/wiki/lent%C3%A4%C3%A4
Sinä voit tunkea perseeseesi tuon kärpäsesi. Kaikilla ihmisillä on oikeus omiin mielikuviinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parasta ovat suomenkieleen tulleet sinnepäin-versiot germaanisista kielistä, latinasta tms. -tai -pääte on tuo day, mutta aika harppaus on kyllä maanan-, tiis-, tors-, perjan-, lauan- ja sunnun- noista alkuperäisistä :DD
Mikä hel...vetin suomenkieli?????😂 OPETELKAA V:N IDI00TIT SUOMEN KIELEN ALKEET!!!!! SAA.... TANA, ETTÄ MENEE HERMO IDI00TTEIHIN!!! Tekisi mieli vetää turpaan tuollaisia.
Sama tuli mieleeni tuosta sinun tekstistäsi. Suomen kielessä ei voi laittaa kolmea pistettä keskelle sanaa. Kolme pistettä viittaa siihen, että ajatus jatkuu, lausetta ei haluta lukita. Suomen kielessä käytetään tehosteena yhtä huutomerkkiä käskymuodossa. Lopeta! Mene! Mitä taas tulee sanojen kirjoittamiseen suuraakkosilla, en jaksa edes selittää, miksi se aiheuttaa vastenmielisyyttä. Ymmärrän kyllä, että haluat käyttää sitä tehokeinona kaikkien kielioppisääntöjen vastaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parasta ovat suomenkieleen tulleet sinnepäin-versiot germaanisista kielistä, latinasta tms. -tai -pääte on tuo day, mutta aika harppaus on kyllä maanan-, tiis-, tors-, perjan-, lauan- ja sunnun- noista alkuperäisistä :DD
Mikä hel...vetin suomenkieli?????😂 OPETELKAA V:N IDI00TIT SUOMEN KIELEN ALKEET!!!!! SAA.... TANA, ETTÄ MENEE HERMO IDI00TTEIHIN!!! Tekisi mieli vetää turpaan tuollaisia.
Parempi ettet mene ketään huitomaan siimoillasi tai saatat saada syytteen ruoskimisesta.
Vierailija kirjoitti:
Parasta ovat suomenkieleen tulleet sinnepäin-versiot germaanisista kielistä, latinasta tms. -tai -pääte on tuo day, mutta aika harppaus on kyllä maanan-, tiis-, tors-, perjan-, lauan- ja sunnun- noista alkuperäisistä :DD
Nyt oli niin vittumainen, ja täysin tietämätön. vastaus, että ap:n puolesta vittuilen takaisin.
Kerropa nyt, ihan koska oot niin fiksu, että miks se sunnuntai on aurinkopäivä?
Kerro, kerro ihmee'ssä. Minä oikeasti haluan kuulla, koska tiedän toden vastaukasen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parasta ovat suomenkieleen tulleet sinnepäin-versiot germaanisista kielistä, latinasta tms. -tai -pääte on tuo day, mutta aika harppaus on kyllä maanan-, tiis-, tors-, perjan-, lauan- ja sunnun- noista alkuperäisistä :DD
Mikä hel...vetin suomenkieli?????😂 OPETELKAA V:N IDI00TIT SUOMEN KIELEN ALKEET!!!!! SAA.... TANA, ETTÄ MENEE HERMO IDI00TTEIHIN!!! Tekisi mieli vetää turpaan tuollaisia.
Sama tuli mieleeni tuosta sinun tekstistäsi. Suomen kielessä ei voi laittaa kolmea pistettä keskelle sanaa. Kolme pistettä viittaa siihen, että ajatus jatkuu, lausetta ei haluta lukita. Suomen kielessä käytetään tehosteena yhtä huutomerkkiä käskymuodossa. Lopeta! Mene! Mitä taas tulee sanojen kirjoittamiseen suuraakkosilla, en jaksa edes selittää, miksi se aiheuttaa vastenmielisyyttä. Ymmärrän kyllä, että haluat käyttää sitä tehokeinona kaikkien kielioppisääntöjen vastaisesti.
Kiitos!
- eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta miksi perjantai on saksaksi Freitag, vaikka se ei ole vapaapäivä?
Nimi tulee jumalatar Friggasta, Odinin vaimosta.
Ja torstai on Thorin päivä
Alunperin se oli louhikärmes suomessa.