Lue keskustelun säännöt.
Imetys tuntuu mahdottomalta
29.10.2022 |
Olen nyt viikon ajan tuskaillut imetyksen kanssa ja vaikka mitä yritän ei homma lähde toimimaan. Kaikki vinkit ja niksit tervetulleita!
- Maito ei noussut sairaalassa ollenkaan, vaikka vauva oli paljon rinnalla ja iholla. Yritin käsin lypsää ja käyttää sairaalaan rintapumppuja. Eli luovutettua maitoa sai sairaalassa ensin ruiskulla ja sitten tuttipullolla.
- Kotona maitoa sain pieniä tilkkoja pumpattua kolmantena päivänä. Pumppaamista olen jatkanut noin kuudesti päivässä ja kerran yöllä. Määrät ei mitenkään riittää vauvan ruokintaan, mutta saa edes hiukan rintamaitoa
- Imetystä ollaan yritetty joka päivä monta kertaa, mutta ei joko löydetä asentoa tai joku muu hiertää. Vauva ei rauhoitu rinnalle, eikä halua rintaa suuhun. Tai vain pitää nänniä suussa, ei ime.
- Rinnat ovat isot, löllöt ja pehmeät. Pakko pitää rinnasta kiinni, että ei vauvan molemmat sieraimet peity.
- Alan olemaan jo näin viikon jälkeen henkisesti ja fyysisesti loppu koko homman, kun vauva tyytyväisenä syö tuttipullosta vain. Myöskin synnytyksestä palautuminen on kesken ja alapään tikit kiristävät useissa asennoissa ja liikkuessa.
- Perheeseen kuuluu taaperoikäiset kaksoset myös (imetys ei onnistunut tuolloinkaan, mutta syytin siitä pitkää tehohoitojaksoa, kun syntyivät pikkukeskosina). Päivään riittää siis touhua ilmankin tätä imetysahdistusta.
- Minulla ei ole äitiystäviä joiden puoleen kääntyä ja neuvolan ohje oli että jatkat vaan yrittämistä.
Millä lisätä maidontuotantoa?
Mikä asento paras?
Millä totuttaa rinnalle pullon jälkeen?
Arvostan suuresti jokaista vinkkiä mitä löytyy tähän tilanteeseen.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule, unohda koko imetys jos se oli stressaavan hankalaa. Minulla on kaksi pullolasta ja kaksi imetettyä lasta. Ihan hyvin ovat kaikki kasvaneet. Ei korvikkeessa ole mitään pahaa. En koe siitä huonoa omaatuntoa tai syyllisyyttä.
Kai sitä voi kuitenkin kokeilla kaikki konstit ensin?
Jos ne konstit stressaa vaan enemmän niin ne kannattaa unohtaa. Pulloruokinnassa ei ole mitään pahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äläpä välitä ap. En imettänyt 70-luvulla kumpaakaan lastani. Terveitä fiksuja lapsia ovat nyt aikuisena. Kummallakaan ei ollut korvatulehduksia kuin aniharvoin, eikä mitään allergioita.
Iloitse vain terveestä lapsestasi.
Kokeile juoda alkoholitonta olutta. Sen sanotaan auttavan maidonnousuun. Ainakin siitä saa kehon tarvitsemia nesteitä. Myös mantelit voivat auttaa.
Itsellä kylkimakuulla oli helpointa imettää.
Ensinnäkin se, ettei heru pumpulle ei kerro mitään siitä, saako vauva maitoa. Ihokintakti on tärkeintä. Älä syötä ensin vauvaa maha täyteen pullosta vaan ensin aina rintaa. Tuo kielijänne voi olla myös mahdollinen onegalma. Olen täysinettänyt kolme vauvaa. Ekan kohdalla oli epävarmuutta maidon riittävyydestä mutga oikeasti se olisi varmaan riittänyt alusta asti mutta ei ollut kokemusta. Maito on noussut vasta kolmantena päivänä jokaisen lapsen kodalla. Imetysotteen löytyminen on ollut myös oma juttunsa, koska rinnat ja nännit ovat isot. En koskaan oppinu myöskään oikein imettämään istuen, toisaalta makuulleen oli itsekin helpointa rentoutua, kun sai samalla levätä. Komppaan myös aiempia siinä, että kannattaa pyytää imetyksen tuesta joku paikan päälle neuvomaan. Toinen hyvä neuvooli tuo, että toinen tiputtaa vauvalle.maitoa samalla suupieleen, kun laitat nänniä suuhun. Pulloa ja tuttia ja rintaa imetään eri otteella, joten en antaisi näin alkuun vauvalle tuttia ollenkaan ennenkuin oikea imuote on löytynyt. Tsemppiä!
Mitään pahaa ei ole myöskään siinä, että haluaa imettää.
Viikko on ihmisen elämässä ja imetystaipaleessakin tosi lyhyt aika. Itse koin imetyksen aivan järjettömän paljon helpommaksi kuin pulloruokinta (imetyksen onnistuessa ruokaa on aina heti valmiina tarjolla sopiva määrä).
Kaikkien ei tarvi imettää, mutta kyllä ne, jotka haluaa imettää, saa sen kanssa tuskastella ja pyytää apuja. Vaikka olisivat jo viikon stressanneet. Mutta siitä ajatuksesta saa myös luopua ja siirtyä pulloruokintaan.
Sen vielä sanon imetyksestä, että siinä on kaikenlaisia vaiheita ja siihen kuuluu monenlaista tuskastelua myös silloin, kun se onnistuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai niin, rintakumista voi olla apua, että vauva oppii imemään ja nänni muotoutuu suuhun sopivaksi.
Ei sen imetyksen takia tarvitse tapella, jos ei onnistu niin ei onnistu. Itsellä on kaksoset, toinen osasi toinen ei joten toinen oli pullolla. Ensimmäiselle ei riittänyt maitoa ja oppi nopeasti pulloille, siitä tuli nopeammin ja imetys jäi. Toisella onnistui imetys, nämä kaksoset on nuorimmaiset. Eli on ihan lapsikohtaista koko imetys, joten turha stressata itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se kuinka paljon tulee pumpulla ei kerro vielä kuinka paljon vauva saa imettyä maitoa rinnasta. Olen kaksi lasta imettänyt, mutta pumpulla en saanut kuin parikymmentä millilitraa vaikka kuinka pumppasin. Kuitenkin vauvat kasvoivat hyvin, eli maitoa kyllä oli rinnoissa. Vauva imu on parempi siis kuin pumpun keinotekoinen, ainakin omakohtaisrn kokemuksen mukaan.
Onko synnytyssairaalassa tai neuvolan mahdollista tavata imetysohjaajaa? Myös imetyksen tuen kautta voisi löytyä imetystukea. Imetysasennot asennot ovat mielestäni yksilöllisiä ja vauva saattaa haluta vain tietyssä asennossa syödä tms. Mulla ei eka suostunut syömään ollenkaan jos makuultaan imetin...en tiedä miksi. Kokeilemalla oppi, mikä oli vauvan mielestä paras.
Kuinka paljon olet imettänyt ja kuinka paljon vauva on syönyt pullosta? Jos on tottunut pulloon niin hae ohjeita vauvan tahtiseen pulloruokintaa, jossa imetyksen kaltaisesti vauva joutuu tyhjää tutinsuuta imemään n. 30 sekuntia jne. Lisäksi tahdin pitäisi olla rauhallinen, ettei tule vatsavaivoja ja ylensyö liian nopeasta tahdista. Jos vauva on oppinut, että pullosta saa heti niin ei välttämättä jaksa tehdä töitä sen herumisajan, mitä rinnalla kestää, jotta maitoa alkaa tulla. Vauv.taht. pulloruokinnassa voisi myös auttaa rinnalle oppimista.
Tsemppiä! Miten tahansa kävisikään niin tärkeintä on, että vauva saa ruokaa😊 Ei se mistä se tulee.
Tsemppiä! Mä en saanut ikinä lypsettyä paria tippaa enempää (kokeilin sekä käsin että erilaisilla pumpulilla) eivätkä rinnat olleet missään kohdin pinkeät tms. Ihmeissäni kuuntelin kun kaverit kertoivat hetkessä lypsävänsä pullollisen maitoa... Alkuun epäilin että tuleekohan niistä ylipäänsä mitään, mutta hyvin vauva alkoi kasvamaan pelkällä rintamaidolla. Eli se, ettei lypsämällä heru maitoa ei aina kerro siitä etteikö siellä kuitenkin jotain tapahtuisi. Kittasin oluen ystävänä myös paljon alkoholitonta olutta ja kotikaljaa, ehkäpä niistä oli jotain hyötyä.
Ja tosiaan, jos ei lähde sujumaan niin sitten ei lähde ja sillä sitten mennään. Korvikkeet ovat ihan ok vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei sen imetyksen takia tarvitse tapella, jos ei onnistu niin ei onnistu. Itsellä on kaksoset, toinen osasi toinen ei joten toinen oli pullolla. Ensimmäiselle ei riittänyt maitoa ja oppi nopeasti pulloille, siitä tuli nopeammin ja imetys jäi. Toisella onnistui imetys, nämä kaksoset on nuorimmaiset. Eli on ihan lapsikohtaista koko imetys, joten turha stressata itseään.
Itse asiassa voi hyvinkin onnistua, vaikka heti ei onnistu.
Mulla maito alkoi nousemaan synnärillä, eikä ne päästäneet sieltä pois ennen kuin se jotenkin sujui. Noh, kun rinnat olivat niin järkyttävän pinkeät, eihän se vauva saanut kunnollista otetta. Rinnanpäät saakelin kipeenä väärästä otteesta, joskus meni oikeinkin ja silloin kun se sujui, niin se oli helppoa ja ihana tunne äidillekun. Molempien lasten kohdalla jaksoin reilun kuukauden jotenkin imettää, sitten siirryttiin kokonaan pulloon. Yritä järjestää imetyshetki rauhalliseksi ja rentoudu. Ja jos se ei yrityksistä huolimatta onnistu, niin älä soimaa itseäsi pulloon siirtymisestä. Mutta jos sun rinnat on löllöt, niin onkohan niissä maitoa? En ole expertti, mutta itselläni molemmissa raskauksissa maito alkoi nousemaan ja se oli se "koripallo" vaihe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitään pahaa ei ole myöskään siinä, että haluaa imettää.
Viikko on ihmisen elämässä ja imetystaipaleessakin tosi lyhyt aika. Itse koin imetyksen aivan järjettömän paljon helpommaksi kuin pulloruokinta (imetyksen onnistuessa ruokaa on aina heti valmiina tarjolla sopiva määrä).
Kaikkien ei tarvi imettää, mutta kyllä ne, jotka haluaa imettää, saa sen kanssa tuskastella ja pyytää apuja. Vaikka olisivat jo viikon stressanneet. Mutta siitä ajatuksesta saa myös luopua ja siirtyä pulloruokintaan.
Sen vielä sanon imetyksestä, että siinä on kaikenlaisia vaiheita ja siihen kuuluu monenlaista tuskastelua myös silloin, kun se onnistuu.
Ei tietenkään ole mitään pahaa siinä, että haluaa imettää! Voin kuitenkin taata, että kaikki pulloruokintaa suosittelevat haluavat vain sanoa, että jos imetys ei onnistu, niin ei se tarkoita, että olisi aivan paska äiti joka pilaa lapsensa korvikkeilla! Varmasti me kaikki lapsemme korvikkeella ruokkineet olemme tehneet kaikkemme, että imetys onnistuisi, vaikka sitäkin AINA kovasti yritetään kyseenalaistaa. Jos ei imetys onnistu niin sitten ei onnistu, hyvä siitä lapsesta korvikkeellakin tulee!!
Mulla kesti 4 kk ennen kuin imetys sujui normaalisti. Pumppasin omasta tissistä ja juotin pullosta. Korviketta oli vähän lisänä jossain kohtaa, mutta ei alussa kun kuitenkin maitoa tuli reilusti. Lopulta onnistui omasta tissistä imeminen kun lapsen imuote muuttui hieman (tämä oli se ongelma). 2 vuotta tuli imetettyä yhteensä. Lopussa sitä mietti että miten tän imetyksen saa loppumaan :) Sekin sitten lopulta onnistui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään pumpulle herunut koskaan. Imetystaival oli alkuun ihan toivotonta, oma kroppa oli myrkytyksestä ,sektiosta ja levonpuutteesta ihan loppu ja vauvan kielijänne haittasi imuotetta. Maito ei noussut sairaalassa ja kotona kesti.
Annoin alkuun hieman pullosta ja sitten tissiä suuhun. Mulla oli hyvä imetystyyny ja mukava lepotuoli, annoin vauvan rauhassa hengailla tissillä ja myös kylkimakuulla pystyin olemaan ja toimimaan tuttina. Kunnolla syötävää ja nesteitä itselleni sekä kotikaljaa. Vähitellen alkoi sujua ja pääsin lisämaidosta. Kätilö myös katsoi vielä imuotteen kotikäynnillään ja kuunteli sekä opasti(siis se mun neuvolatäti on myös kätilö ja kokenut vastasyntyneiden kanssa).
Kysy ap apua imetystuesta. Muttaettä itse koin tärkeäksi sen pesimisen ja vauva tississä elämisen jotta maito nousi.
Ja mikä tärkeintä: sun hyvä äitiys ei ole kiinni imetyksestä eikä se ole arvomittari. Hyvä äiti antaa ruokaa lapselle tavalla tahi toisella.
Itsellä nousi maito vasta neljäntenä päivänä ja vauvan paino oli laskenut 10 prosenttia syntymäpainosta, joten ensimmäinen kuukausi hän oli imetyksen lisäksi lisämaidolla. Jotta imetyksen alku ja opettelu ei olisi kärsinyt lisämaidosta (korvike pullosta), minulle ohjeistettiin synnärillä tahdistaa pulloruokinta, eli annetaan vauvan imeä tyhjää tuttia ja joka kolmannen kulauksen jälkeen pitää pienen tauon.
Maidontuotantoa voi lisätä riittävällä ravinnolla ja nesteellä, eli syö ja juo mahdollisimman paljon. Itse join myös imetysteetä, joka mielestäni auttoi omaa maidontuotantoa, toki jotkut sanovat, ettei imetysteellä ole mitään vaikutusta. Tsemppiä imetystaipaleelle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään pahaa ei ole myöskään siinä, että haluaa imettää.
Viikko on ihmisen elämässä ja imetystaipaleessakin tosi lyhyt aika. Itse koin imetyksen aivan järjettömän paljon helpommaksi kuin pulloruokinta (imetyksen onnistuessa ruokaa on aina heti valmiina tarjolla sopiva määrä).
Kaikkien ei tarvi imettää, mutta kyllä ne, jotka haluaa imettää, saa sen kanssa tuskastella ja pyytää apuja. Vaikka olisivat jo viikon stressanneet. Mutta siitä ajatuksesta saa myös luopua ja siirtyä pulloruokintaan.
Sen vielä sanon imetyksestä, että siinä on kaikenlaisia vaiheita ja siihen kuuluu monenlaista tuskastelua myös silloin, kun se onnistuu.
Ei tietenkään ole mitään pahaa siinä, että haluaa imettää! Voin kuitenkin taata, että kaikki pulloruokintaa suosittelevat haluavat vain sanoa, että jos imetys ei onnistu, niin ei se tarkoita, että olisi aivan paska äiti joka pilaa lapsensa korvikkeilla! Varmasti me kaikki lapsemme korvikkeella ruokkineet olemme tehneet kaikkemme, että imetys onnistuisi, vaikka sitäkin AINA kovasti yritetään kyseenalaistaa. Jos ei imetys onnistu niin sitten ei onnistu, hyvä siitä lapsesta korvikkeellakin tulee!!
Mä olen kirjoittanut tähän ketjuun kaksi viestiä imetyksestä ja molemmissa sanonut, että imetys ei ole pakko.
Yhdenkään pulloruokintaan promonneen en muista sanoneen imetyksestä muuta, kuin että jos ei onnistu, niin ei onnistu.
Ja niinhän se on, että kaikki ei syystä tai toisesta imetä, ja se on ihan ok. Mut ei ole kovin rakentavaa sanoa ihmiselle, joka pyytää apua imetystilanteessaan, että lopeta imetys (mikä oli se viesti, mihin jatkumona kirjoitin tuon viestin).
Pulloruokinnasta sanon tässä yhteydessä sen, että mun arvostus pulloruokkjoita kohtaan kasvoi suuresti, kun jouduin pidättäytymään imetyksestä pari päivää magneettikuvauksen varjoaineen takia. Oli meinaan vaikeaa ja äärimmäisen epäkätevää arpoa, onko lapsella nälkä vai lämmitänkö pullon turhaan paljonko maitoa pitäisi lämmittää jne. jne. Ja se pullotiskin määrä. 😵 Kun sit lopulta sain jatkaa imetystä ja otin vauvan syliin rinnalle, sekin oli niin turhautunut, että käytännössä repi vaatteet mun päältä. Mutta siis, sitkeitä sissejä ovat pulloruokkijatkin.
Rintakumit avuksi, kylkiasento ja joskus saa paremmin herumaan pumpulle kun imettää toisella tissillä samaan aikaan : D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään pahaa ei ole myöskään siinä, että haluaa imettää.
Viikko on ihmisen elämässä ja imetystaipaleessakin tosi lyhyt aika. Itse koin imetyksen aivan järjettömän paljon helpommaksi kuin pulloruokinta (imetyksen onnistuessa ruokaa on aina heti valmiina tarjolla sopiva määrä).
Kaikkien ei tarvi imettää, mutta kyllä ne, jotka haluaa imettää, saa sen kanssa tuskastella ja pyytää apuja. Vaikka olisivat jo viikon stressanneet. Mutta siitä ajatuksesta saa myös luopua ja siirtyä pulloruokintaan.
Sen vielä sanon imetyksestä, että siinä on kaikenlaisia vaiheita ja siihen kuuluu monenlaista tuskastelua myös silloin, kun se onnistuu.
Ei tietenkään ole mitään pahaa siinä, että haluaa imettää! Voin kuitenkin taata, että kaikki pulloruokintaa suosittelevat haluavat vain sanoa, että jos imetys ei onnistu, niin ei se tarkoita, että olisi aivan paska äiti joka pilaa lapsensa korvikkeilla! Varmasti me kaikki lapsemme korvikkeella ruokkineet olemme tehneet kaikkemme, että imetys onnistuisi, vaikka sitäkin AINA kovasti yritetään kyseenalaistaa. Jos ei imetys onnistu niin sitten ei onnistu, hyvä siitä lapsesta korvikkeellakin tulee!!
Mä olen kirjoittanut tähän ketjuun kaksi viestiä imetyksestä ja molemmissa sanonut, että imetys ei ole pakko.
Yhdenkään pulloruokintaan promonneen en muista sanoneen imetyksestä muuta, kuin että jos ei onnistu, niin ei onnistu.
Ja niinhän se on, että kaikki ei syystä tai toisesta imetä, ja se on ihan ok. Mut ei ole kovin rakentavaa sanoa ihmiselle, joka pyytää apua imetystilanteessaan, että lopeta imetys (mikä oli se viesti, mihin jatkumona kirjoitin tuon viestin).
Pulloruokinnasta sanon tässä yhteydessä sen, että mun arvostus pulloruokkjoita kohtaan kasvoi suuresti, kun jouduin pidättäytymään imetyksestä pari päivää magneettikuvauksen varjoaineen takia. Oli meinaan vaikeaa ja äärimmäisen epäkätevää arpoa, onko lapsella nälkä vai lämmitänkö pullon turhaan paljonko maitoa pitäisi lämmittää jne. jne. Ja se pullotiskin määrä. 😵 Kun sit lopulta sain jatkaa imetystä ja otin vauvan syliin rinnalle, sekin oli niin turhautunut, että käytännössä repi vaatteet mun päältä. Mutta siis, sitkeitä sissejä ovat pulloruokkijatkin.
Koska mitäpä muuta siihen voisi sanoa? Jos on jo KAIKKENSA tehnyt, ja imetys ei onnistu, niin sitten ei onnistu. Ja kyllä vain yleinen vallalla oleva ajatus on, että jos ei kykene imettämään itse, on laiska ja paska äiti, joka tyhmyyttään lapsen jättää imettämättä. Tietenkin jos itse on pystynyt imettämään, ei voi ymmärtää sitä syyllisyyttä ja syyllistämistä, mitä imettämään kykenemätön on saanut kokea. Ja olen siis itse täysin rintaruokinnan kannalla, ja olisin itse halunnut imettää, mutta kun ei onnistunut niin ei onnistunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään pahaa ei ole myöskään siinä, että haluaa imettää.
Viikko on ihmisen elämässä ja imetystaipaleessakin tosi lyhyt aika. Itse koin imetyksen aivan järjettömän paljon helpommaksi kuin pulloruokinta (imetyksen onnistuessa ruokaa on aina heti valmiina tarjolla sopiva määrä).
Kaikkien ei tarvi imettää, mutta kyllä ne, jotka haluaa imettää, saa sen kanssa tuskastella ja pyytää apuja. Vaikka olisivat jo viikon stressanneet. Mutta siitä ajatuksesta saa myös luopua ja siirtyä pulloruokintaan.
Sen vielä sanon imetyksestä, että siinä on kaikenlaisia vaiheita ja siihen kuuluu monenlaista tuskastelua myös silloin, kun se onnistuu.
Ei tietenkään ole mitään pahaa siinä, että haluaa imettää! Voin kuitenkin taata, että kaikki pulloruokintaa suosittelevat haluavat vain sanoa, että jos imetys ei onnistu, niin ei se tarkoita, että olisi aivan paska äiti joka pilaa lapsensa korvikkeilla! Varmasti me kaikki lapsemme korvikkeella ruokkineet olemme tehneet kaikkemme, että imetys onnistuisi, vaikka sitäkin AINA kovasti yritetään kyseenalaistaa. Jos ei imetys onnistu niin sitten ei onnistu, hyvä siitä lapsesta korvikkeellakin tulee!!
Mä olen kirjoittanut tähän ketjuun kaksi viestiä imetyksestä ja molemmissa sanonut, että imetys ei ole pakko.
Yhdenkään pulloruokintaan promonneen en muista sanoneen imetyksestä muuta, kuin että jos ei onnistu, niin ei onnistu.
Ja niinhän se on, että kaikki ei syystä tai toisesta imetä, ja se on ihan ok. Mut ei ole kovin rakentavaa sanoa ihmiselle, joka pyytää apua imetystilanteessaan, että lopeta imetys (mikä oli se viesti, mihin jatkumona kirjoitin tuon viestin).
Pulloruokinnasta sanon tässä yhteydessä sen, että mun arvostus pulloruokkjoita kohtaan kasvoi suuresti, kun jouduin pidättäytymään imetyksestä pari päivää magneettikuvauksen varjoaineen takia. Oli meinaan vaikeaa ja äärimmäisen epäkätevää arpoa, onko lapsella nälkä vai lämmitänkö pullon turhaan paljonko maitoa pitäisi lämmittää jne. jne. Ja se pullotiskin määrä. 😵 Kun sit lopulta sain jatkaa imetystä ja otin vauvan syliin rinnalle, sekin oli niin turhautunut, että käytännössä repi vaatteet mun päältä. Mutta siis, sitkeitä sissejä ovat pulloruokkijatkin.
Koska mitäpä muuta siihen voisi sanoa? Jos on jo KAIKKENSA tehnyt, ja imetys ei onnistu, niin sitten ei onnistu. Ja kyllä vain yleinen vallalla oleva ajatus on, että jos ei kykene imettämään itse, on laiska ja paska äiti, joka tyhmyyttään lapsen jättää imettämättä. Tietenkin jos itse on pystynyt imettämään, ei voi ymmärtää sitä syyllisyyttä ja syyllistämistä, mitä imettämään kykenemätön on saanut kokea. Ja olen siis itse täysin rintaruokinnan kannalla, ja olisin itse halunnut imettää, mutta kun ei onnistunut niin ei onnistunut.
Okei, eli jos jonkun uuden äidin imetys tuntuu mahdottomalta ja hän kysyy apua kuinka onnistuisi imetyksessä, niin vinkkien ja kokemusten (joita tässäkin ketjussa on monta hyvää) sijaan kannattaa vaan sanoa, että ei kannata edes yrittää. Tämä selvä.
Yst. terv. Imetyksen tämän ketjun vinkeillä käyntiin saanut.
Ja tämä täysin mitenkään arvottamatta imetystä ja pulloruokintaa. Kukin tehköön niin kuin itse haluaa.
Ihan kuulosti siltä, että yritetty on.