Kuoleman jälkeen - mitä uskotte että silloin tapahtuu?

Myös ihmisten "kuolemanjälkeiset kokemukset" on aikas mielenkiintoisia, ne kun on monilla aika samansuuntaisia. Esimerkiks ollaan irrallisena kehosta, nähdään ilman silmiä ja tunnetaan muunmuassa rauhaa ja ykseyttä

Vierailija kirjoitti:

On edessä helvetti tai taivas. Helvettiin "päästäkseen" ei tarvitse tehdä mitään, taivaaseen päästäkseen pitää uskoa Jeesukseen. Toisaalta, ei kukaan tietenkään itse itseään voi pelastaa, usko on lahja... Jeesus on tie, totuus ja elämä.

Uskon että jos Hänestä ei ole kuullut tässä elämässä, kuulee kuoleman jälkeen, tietenkään ei joudu helvettiin siksi ettei ole kuullut evankeliumia.

On varmaan mukava elää edelleen lapsena?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On edessä helvetti tai taivas. Helvettiin "päästäkseen" ei tarvitse tehdä mitään, taivaaseen päästäkseen pitää uskoa Jeesukseen. Toisaalta, ei kukaan tietenkään itse itseään voi pelastaa, usko on lahja... Jeesus on tie, totuus ja elämä.

Uskon että jos Hänestä ei ole kuullut tässä elämässä, kuulee kuoleman jälkeen, tietenkään ei joudu helvettiin siksi ettei ole kuullut evankeliumia.

On varmaan mukava elää edelleen lapsena?

Jotta pääsisi taivasten valtakuntaan on oltava lapsen kaltainen.

Vierailija kirjoitti:

Myös ihmisten "kuolemanjälkeiset kokemukset" on aikas mielenkiintoisia, ne kun on monilla aika samansuuntaisia. Esimerkiks ollaan irrallisena kehosta, nähdään ilman silmiä ja tunnetaan muunmuassa rauhaa ja ykseyttä

Nää on ihan mielettömiä maailmalta kun on kuullut, Joku on saattanut "elää" jossain muualla tyyliin 10 vuotta, toisen perheen kanssa ja ihan toisenlaisen elämän kanssa.. Sitte herää jostai teho-osastolta ja aikaa on mennyt oikeasti vaikka viikko. 

Mikään muu ei oo varmaan kun se,  että me ei tiedetä mistään mitään. 

Ihminen on niin hiton itsekeskeinen, että kuvittelee sielunsa olevan niin speciaali ja jatkavan, eikä hän kuole oikeasti koskaan. Entäpä eläimet, hyönteiset sun muut? Eipä taida niiden sielu jatkaa minnekään ja ne vaan kuolee ja sammuu siihen.

Vierailija kirjoitti:

Ihminen on niin hiton itsekeskeinen, että kuvittelee sielunsa olevan niin speciaali ja jatkavan, eikä hän kuole oikeasti koskaan. Entäpä eläimet, hyönteiset sun muut? Eipä taida niiden sielu jatkaa minnekään ja ne vaan kuolee ja sammuu siihen.

Ihmiset aattelee sitä omaa sielua ja hyönteiset vois vaikka ajatella omaansa. Mikä oletus että ihmisen tarvis tehdä niin?

Vierailija kirjoitti:

Ihminen on niin hiton itsekeskeinen, että kuvittelee sielunsa olevan niin speciaali ja jatkavan, eikä hän kuole oikeasti koskaan. Entäpä eläimet, hyönteiset sun muut? Eipä taida niiden sielu jatkaa minnekään ja ne vaan kuolee ja sammuu siihen.

Mistä sä tiedät mihin ne jatkaa? oletko jutellut jonkun koiran kanssa asiasta?

Vierailija kirjoitti:

Uskon (ja toivon), että kuoleman jälkeen elämä päättyy. Tuntuu hirveältä ajatus, että elämä - tai ylipäänsä mikään - jatkuisi ikuisesti. Kuka hullu nyt sellaista haluaisi oikeasti?

Lohdutuksena läheisten kuoleman äärellä lohduttaudun ajatusleikkiin, että he ovat mystisesti sieluineen minua lähellä ja tapaamme vielä, vaikka oikeasti tiedän, että se on leikkiä, mutten anna sen vaivata. Syödäänhän sitä lumelääkkeitäkin.

Ja uskotaan joulupukkiin!

Lisää pohdintaa

Vierailija kirjoitti:

Ruumis palaa takaisin luonnon kiertokulkuun niin, että siinä olevat aineet siirtyvät taas osaksi luontoa kun ihminen haudataan tai tuhkat lasketaan uurnassa maahan. Sielu taas siirtyy johonkin kunnes viimeisenä päivänä eli ns. tuomiopäivänä Jeesus tulee hakemaan kaikki maailman ihmiset luokseen Taivaaseen. Kaikki maailman ihmiset jotka ovat koskaan eläneet pääsevät sinne paitsi he, jotka eivät sitä halua. Ihmiset saavat myös uuden, terveen kehon jossa ei ole mitään vikaa tai vajavaisuutta. Sitten Taivaassa jokainen saa oman kultaisen talon kultaisesta kaupungista ja siellä on paljon kaikkea kaunista, kuten kukkia, lintuja, perhosia ja muuta sellaista. Eikä kukaan itse, sure, ole vihainen, kipeä, kärsivä tai muutenkaan mitään vailla. Siellä ei koskaan tule yö eikä talvi ja siellä eletään onnellisena ilman mitään puutetta. Kaikki ylistävät Jumalaa ja Jeesusta lakkaamatta kiittäen Jeesusta kuinka hän kuoli ihmisten syntien tähden ristillä Golgatalla.

Missä sielu siis oleilee vartoessaan sitä viimeistä päivää joka ehkä miljoonien vuosien kuluttua tulee?

Eiköhän ne valot vaan lopulta sammu. Kaikki jutut valoista tunneleiden päässä yms. on vain kuolevien aivojen oikkuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskon vakaasti siihen, että kuolema on ovi toiseen paikkaan, jossa jokainen saa ansionsa mukaan. Miten muuten elämässä olisi järkeä? Rikolliset saisivat mellastaa mielinmäärin, ilman rangaistusta, täällä maan päällä. Kuolisivat pois, ilman mitään tuomiota. Uskon, että kuoleman jälkeen jokainen tuomitaan ylimmän tuomarin mukaan. Eikä siitä tuomiosta voi valittaa.

Itse uskon näin. Parempi elää kunnolla täällä maan päällä, ettei tarvitse sitten kuoleman jälkeen joutua ylimmän tuomarin eteen.

Vierailija kirjoitti:

suomeen

suoleen

Uskon, että kuoleman jälkeen on samanlaista kuin ennen syntymää. Aika lohdullista minusta. Lakkaan vain olemasta ja tietoisuuteni ja elimistöni sammuu.

Vierailija kirjoitti:

Pahoin pelkään että sitten ei vaan ole mitään. Tyhjää, pimeää. Haluaisin uskoa toisin.

Ei se huono vaihtoehto ole jos kärsii kovasti. Saa levätä rauhassa ilman kipua eikä tarvitse aloittaa koko ruljanssia alusta.

Paljon puhutaan kuoleman jälkeisestä elämästä mutta voisi puhua myös elämästä ennen syntymää. Kyse on samasta paikasta. Suunnittelimme elämämme henkimaailmassa ennen kuin synnyimme.

Tietoisuus on universumin ominaisuus ja aivomme sen vastaanottimia. Kun aivot kuolevat, niin minuus häviää, mutta tietoisuus jatkaa olemistaan kuin ennenkin. Aivojesi sinä häviää.

Ruumismadot sun muut ötökät palauttavat ruhomme jalostetussa muodossa taisin luonnon kiertokulkuun. Uskovaisetkin ovat kanssani samaa mieltä, koska heidän pappinsakin sanoo hautaustilaisuudessa: Maasta sinä olet tullut, ja maaksi sinä olet jälleen tuleva!