Lue keskustelun säännöt.
Miten sosiaaliluokka näkyy ihmisessä?
Miten näkyy jos on korkea tai matala sosiaaliluokka tai sosioekonominen asema?
Kommentit (5592)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten luokittelu eri yhteiskuntaluokkiin on jo vanhanaikaista.
Se on loukkaavaa ja pinnallista. Ihmisen perusoikeuteen pitäisi kuulua se, ettei luokitella varallisuuden/aseman takia, koska eivät nuo edellämainitut tee välttämättä ihmistä paremmaksi.
Ihmisen arvo on syvällisemmin ajateltuna siinä, kuinka ihminen kohtelee muita ihmisiä. Koppava ja itsekäs on yleensä tyly ihminen muille ja siinä mielessä syvemmältä arvoltaan aika köyhä, vaikka muuten olisi mammonaa.
Jos emme tunnusta ja tunnista sosiaaliluokkia, emme kykene näkemään sitä miten ne vaikuttavat.
Yleisellä tasolla vaikkapa Sanna Mariniin kohdistettu kritiikki: suurin huuto on irronnut siitä kun hän on käyttäytynyt juuri niin kuin pienituloisuudesta noussut yliopistotaustainen mutta myös työväenluokkainen ihminen toimii.
Ennen kuin päätätte olla näkemättä luokkia, miettikää hetki sitä miten vähän liikkuvuutta Suomessakin on niiden välillä.
Voi hyvä ihminen, miten sinulla aika ja energia riittää tällaiseen? Ja Suomessa ei liikuta luokkien välillä? Kun nyt ensin määrittäisit ne luokat ja sen jälkeen alkaisit hieman pohtia tuota omaa kehikkoasi. Suurin osa suomalaisista "vaihtanut luokkaa", jos tuota vain katsellaan kolme sukupolvea taaksepäin. Naimisiin on menty sopivasti sekaisin, ennen naiset olivat kouluttamattomia, nykyään naiset ovat korkeammin koulutettuja - eli sekaliittoja on tullut ja tulee jatkossakin. Eivät kaikki korkeasti koulutettujen lapset halua lähteä korkeakouluun - eivätkö he ole niitä luokkalaskijoita jos päätyvät duunarihommiin? Jos taas olet vahvasti sitä mieltä, että kastilaitoksen tyyliin syntymäkodin "luokka" määrään lasten "luokan", kauanko tuo pysyy: onko Tarja Halosen tytär työväenluokkaa, entä Sanna Marinin? Ja ehkä se tärkein: mitä ihmettä haet näillä? MIkä oma taustasi on? Akateemisesti epäonnistunut, jonka ainoa ylpeilyn aihe on syntymäkodin sivistys? Työväenluokasta noussut akateeminen jolla kehno itsetunto jonka laitat syntymäkotisi "luokan" syyksi? Ehkä tulee uutisena, mutta kehnoja itsetuntoja on joka "luokassa", itsetuntoon taitaa vanhempian aseman ja koulutuksen sijaan vaikuttaa enemmän heidän luonteensa.
Mutta jos tästä sinulle hyvä mieli tulee, niin jatka kaltaistesi kanssa oman napanöyhdän kaivelua. Aikana, jolloin maailma on sekaisin ja oikea epäarvoisuus rävähtää silmille kun vasta Suomeen tulleita ja heidän lapsiaan katselee. Mutta jos se pikkurillin asento syödessä on tärkeintä, ja sen mukaan ihmisten luokittelu niin jatkakaa harjoitusta.
Ei kannattaisi pöyritstyä näin ketjussa, jonka käsittelemästä aiheesta ei ymmärrä hölkäsen pöläystä. Suosittelisin lukemaan edes pikkirillillisen sosiaologiaa ennen kuin jatkat.
No olen kyllä jonkin verran sosiologian historiaa lueskellut. Seitkytluvulla korostettiin noita luokkajakoja, mutta eikö tuo ollut eniten kehnoimmassa asemassa olevan työväenluokan kautta: yhteiskunnallinen huono-osaisuus kasautuu ja tuo aiheuttaa yhteiskuntaluokkien välille suuria eroja. Eikö tuon jälkeen ole jo sosiologitkin ole myöntäneet, ettei luokkajaot ole ainakaan Suomessa niin helppoja: keskiluokan ja työväenluokan välissä on erilaisia ristiriitaisesti määräytyneitä asemia, joiden paikka yhteiskunnassa elää koko ajan (esim. Wright)? Nuo vanhat luokat eivät suoraan taida enää ennustaa ihmisen taloudellista tilannetta, kuten täälläkin ovat köyhät akateemiset muistuttaneet?
Eikö sosiologian olisi nykyään noiden pölyisten luokkien sijaan tärkeämpää tutkia taloutta ja taloudellisten suhteitten tutkimusta, työnjaon muutoksia ja sen seurauksia jne? Ja noihin luokkajakoihin pitäisi tehdä päivityksiä, täällä käydyssä keskustelussa käsitellään lähinnä vain keskimäärin hyvinvoivia ihmisryhmiä, jotka kykenevät elämään palkallaan, oli koulutus amis tai yliopisto. Eikö sosiologiassa olisi huomattavasti tärkeämpää keskittyä syrjäytyviin luokkiin joissa huono-osaisuus periytyy, niin suomea puhuvien kuin erityisesti muualta tulleiden ongelmiin? Josko pohtisit näitä vaihtoehtoja ja vertaisit niitä omiin pohdintoihisi, ehkä ymmärrät sitten, miksi pidän tätä ketjua epämiellyttävän tunkkaisena oman navan kaiveluna.
Suomessa peruskoulun tulo sai paikallaan seisoneen veden virtaamaan. Se mahdollisti lukemattomien lahjakkaiden mutta köyhien kotien lasten opiskelun ja sen jälkeen lukion ja jatko-opinnot.
Tietenkin nykysosiologian pitää keskittyä uusköyhälistön ongelmien ratkaisuun. Poliitikothan odottavat sosiologeilta helppoja toimenpide-ehdotuksia. Suomi ei saa töpätä kuin Ruotsi, jossa eristettiin muualta tulleet keskenään omiin lähiöihinsä. Sossu antoi rahat lautasantenniin ja ruotsia ei kuullut peruskoulun ulkopuolella missään omassa kaupunginosassaan.
Siksi Ruotsissa uusruotsalaiset naiset ovat salaa äänestäneet SD:tä, että loppuisi se ukkojen arvojen ymmärrys ja naiset pääsisivät kielikurssille ja lapset tarhaan. Aiemmin uskottiin ukkojen puheet siitä, ettei kulttuuriin kuulu tytön tai naisen hoitaa asioitaan ilman miespuolista saattajaa. Tuo selitys ei olisi mennyt Östermalmilla läpi!
Mistä tiedät?
Ruotsalaiset ovat olleet m-muuton ongelmista keskustellessaan samalla tavalla härkäpäisen oikeaoppisia kuin suomalaiset aiemmassa ulkopolitiikassaan (suomettuminen). Populistipuolueet kutistuvat, kun ne otetaan hallitukseen ja muut puolueet ottavat tiukemman otteen populistien lempiteemoista ohjelmassaan. Näinhän Tanskassa kävi (en nyt satu muistamaan sen puolueen nimeä tai lyhennettä). Mutta ruotsalaiset puolueet ovat lihottaneet SD:tä oppositiossa vuosia eivätkä nytkään ottaneet sitä hallitukseen laihtumaan.
Heilläkin on keskustelupalstansa lehden ohessa https://www.familjeliv.se .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa aiheesta tänään.
Näin elävät Suomen superrikkaat https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009175622.html
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten luokittelu eri yhteiskuntaluokkiin on jo vanhanaikaista.
Se on loukkaavaa ja pinnallista. Ihmisen perusoikeuteen pitäisi kuulua se, ettei luokitella varallisuuden/aseman takia, koska eivät nuo edellämainitut tee välttämättä ihmistä paremmaksi.
Ihmisen arvo on syvällisemmin ajateltuna siinä, kuinka ihminen kohtelee muita ihmisiä. Koppava ja itsekäs on yleensä tyly ihminen muille ja siinä mielessä syvemmältä arvoltaan aika köyhä, vaikka muuten olisi mammonaa.
Jos emme tunnusta ja tunnista sosiaaliluokkia, emme kykene näkemään sitä miten ne vaikuttavat.
Yleisellä tasolla vaikkapa Sanna Mariniin kohdistettu kritiikki: suurin huuto on irronnut siitä kun hän on käyttäytynyt juuri niin kuin pienituloisuudesta noussut yliopistotaustainen mutta myös työväenluokkainen ihminen toimii.
Ennen kuin päätätte olla näkemättä luokkia, miettikää hetki sitä miten vähän liikkuvuutta Suomessakin on niiden välillä.
Voi hyvä ihminen, miten sinulla aika ja energia riittää tällaiseen? Ja Suomessa ei liikuta luokkien välillä? Kun nyt ensin määrittäisit ne luokat ja sen jälkeen alkaisit hieman pohtia tuota omaa kehikkoasi. Suurin osa suomalaisista "vaihtanut luokkaa", jos tuota vain katsellaan kolme sukupolvea taaksepäin. Naimisiin on menty sopivasti sekaisin, ennen naiset olivat kouluttamattomia, nykyään naiset ovat korkeammin koulutettuja - eli sekaliittoja on tullut ja tulee jatkossakin. Eivät kaikki korkeasti koulutettujen lapset halua lähteä korkeakouluun - eivätkö he ole niitä luokkalaskijoita jos päätyvät duunarihommiin? Jos taas olet vahvasti sitä mieltä, että kastilaitoksen tyyliin syntymäkodin "luokka" määrään lasten "luokan", kauanko tuo pysyy: onko Tarja Halosen tytär työväenluokkaa, entä Sanna Marinin? Ja ehkä se tärkein: mitä ihmettä haet näillä? MIkä oma taustasi on? Akateemisesti epäonnistunut, jonka ainoa ylpeilyn aihe on syntymäkodin sivistys? Työväenluokasta noussut akateeminen jolla kehno itsetunto jonka laitat syntymäkotisi "luokan" syyksi? Ehkä tulee uutisena, mutta kehnoja itsetuntoja on joka "luokassa", itsetuntoon taitaa vanhempian aseman ja koulutuksen sijaan vaikuttaa enemmän heidän luonteensa.
Mutta jos tästä sinulle hyvä mieli tulee, niin jatka kaltaistesi kanssa oman napanöyhdän kaivelua. Aikana, jolloin maailma on sekaisin ja oikea epäarvoisuus rävähtää silmille kun vasta Suomeen tulleita ja heidän lapsiaan katselee. Mutta jos se pikkurillin asento syödessä on tärkeintä, ja sen mukaan ihmisten luokittelu niin jatkakaa harjoitusta.
Ei kannattaisi pöyritstyä näin ketjussa, jonka käsittelemästä aiheesta ei ymmärrä hölkäsen pöläystä. Suosittelisin lukemaan edes pikkirillillisen sosiaologiaa ennen kuin jatkat.
No olen kyllä jonkin verran sosiologian historiaa lueskellut. Seitkytluvulla korostettiin noita luokkajakoja, mutta eikö tuo ollut eniten kehnoimmassa asemassa olevan työväenluokan kautta: yhteiskunnallinen huono-osaisuus kasautuu ja tuo aiheuttaa yhteiskuntaluokkien välille suuria eroja. Eikö tuon jälkeen ole jo sosiologitkin ole myöntäneet, ettei luokkajaot ole ainakaan Suomessa niin helppoja: keskiluokan ja työväenluokan välissä on erilaisia ristiriitaisesti määräytyneitä asemia, joiden paikka yhteiskunnassa elää koko ajan (esim. Wright)? Nuo vanhat luokat eivät suoraan taida enää ennustaa ihmisen taloudellista tilannetta, kuten täälläkin ovat köyhät akateemiset muistuttaneet?
Eikö sosiologian olisi nykyään noiden pölyisten luokkien sijaan tärkeämpää tutkia taloutta ja taloudellisten suhteitten tutkimusta, työnjaon muutoksia ja sen seurauksia jne? Ja noihin luokkajakoihin pitäisi tehdä päivityksiä, täällä käydyssä keskustelussa käsitellään lähinnä vain keskimäärin hyvinvoivia ihmisryhmiä, jotka kykenevät elämään palkallaan, oli koulutus amis tai yliopisto. Eikö sosiologiassa olisi huomattavasti tärkeämpää keskittyä syrjäytyviin luokkiin joissa huono-osaisuus periytyy, niin suomea puhuvien kuin erityisesti muualta tulleiden ongelmiin? Josko pohtisit näitä vaihtoehtoja ja vertaisit niitä omiin pohdintoihisi, ehkä ymmärrät sitten, miksi pidän tätä ketjua epämiellyttävän tunkkaisena oman navan kaiveluna.
Suomessa peruskoulun tulo sai paikallaan seisoneen veden virtaamaan. Se mahdollisti lukemattomien lahjakkaiden mutta köyhien kotien lasten opiskelun ja sen jälkeen lukion ja jatko-opinnot.
Tietenkin nykysosiologian pitää keskittyä uusköyhälistön ongelmien ratkaisuun. Poliitikothan odottavat sosiologeilta helppoja toimenpide-ehdotuksia. Suomi ei saa töpätä kuin Ruotsi, jossa eristettiin muualta tulleet keskenään omiin lähiöihinsä. Sossu antoi rahat lautasantenniin ja ruotsia ei kuullut peruskoulun ulkopuolella missään omassa kaupunginosassaan.
Siksi Ruotsissa uusruotsalaiset naiset ovat salaa äänestäneet SD:tä, että loppuisi se ukkojen arvojen ymmärrys ja naiset pääsisivät kielikurssille ja lapset tarhaan. Aiemmin uskottiin ukkojen puheet siitä, ettei kulttuuriin kuulu tytön tai naisen hoitaa asioitaan ilman miespuolista saattajaa. Tuo selitys ei olisi mennyt Östermalmilla läpi!
Mistä tiedät?
Ruotsalaiset ovat olleet m-muuton ongelmista keskustellessaan samalla tavalla härkäpäisen oikeaoppisia kuin suomalaiset aiemmassa ulkopolitiikassaan (suomettuminen). Populistipuolueet kutistuvat, kun ne otetaan hallitukseen ja muut puolueet ottavat tiukemman otteen populistien lempiteemoista ohjelmassaan. Näinhän Tanskassa kävi (en nyt satu muistamaan sen puolueen nimeä tai lyhennettä). Mutta ruotsalaiset puolueet ovat lihottaneet SD:tä oppositiossa vuosia eivätkä nytkään ottaneet sitä hallitukseen laihtumaan.
Ruotsalaiset ovat nyt sen edessä, että siellä on pakko saada ensinnäkin tulokkaat oppimaan maan kieli ja mielellään omaksumaan myös muut kulttuurinormit. On puhuttu paljon siitä, että tulijat pitää sijoittaa medelsvenssonien sekaan niin yhdenmukaistuminen on helpompaa.
Ei Poliisi, palokunnat tai ensiapukaan ihan mitä hyvänsä vuodesta toiseen kestä. On vaarallista jos jokainen poliisi suunnittelee ammatinvaihtoa!
Vierailija kirjoitti:
Villakoira kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muita kohtaan hillitty sekä hyvin käyttäytyminen ja tilan antaminen. Ei tatuointeja, hillityt aidot korut. Kaunis pukeutuminen sekä kengät. Tuoksuu hyvältä mutta ei hajuvedelle. Auto paljastaa aika paljonkin. Vastakohta: Rääväsuu, juoruilija, negatiivinen ihminen, kaikki korulippaan korut kerralla käytössä. Iso tatuointi. Vanha, huonoa merkkiä oleva auto. Sekarotuinen koira.
Sekarotuinen koira ei kyllä päde. Villakoirasekoitukset kuten goldendoodle, labradoodle, cavapoo ja mitä näitä nyt on ovat sitä aidoimpaa keskiluokkaa tällä hetkellä.
Itse sanoisin, että työvaënluokka ottaa todennäköisemmin koiran jolla saa jonkinasteisia kovispisteitä, kuten pittbull, rottweiler, staffit, bulldogit yms. Myös chihuahuat antavat vähän alemman luokan vibat.
Ei jollain työväenluokkaisella naisella ole yhtään syytä saada jotain kovispisteitä kun ei ole rikollismaailman kanssa itseään mitenkään identifioinut. Älytöntä yleistämistä. Naiselle voi olla tärkein asia, että oma koira on hänelle itselleen rakas.
Eläinsuojeluyhdistykselle tulee jatkuvasti perheettömiksi jääneitä koiria ja kissoja kun vanhukset ovat siirretty hoivakotiin. Siellä on vaikka minkä rotuista ja näköistä tarjolla. Ainoa ongelma on se, että ovat aikuisia. Toisaalta eläinsuojeluyhdistyksessä vapaaehtoistyötä tekevän eläinlääkärin rokotteet jne maksavat ja eläimen terveys on tarkastettu. Sieltä voi löytyä hyvinkin ihmisrakas koira tai kissa jos on valmis maksamaan eläimen terveyskuluja ja mikrosirun.
Mää oon rikas. Kuljen kulahtaneissa vaatteeissa ja kirpputorilta ostan jos jotain tarvitsee. En tiedä edes miksi pihistelen, vaikka rahaa olisi. Kai se on se ympäristöystävällisyys yksi syy ja toinen on se että en ole kovinkaan pinnallinen ihminen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun alueella, missä asuvat Suomen varakkaimmat ihmiset. Siellä yleisin koiratyyppi taitaa olla metsästyskoira, mutta myös sekarotuisia rescue-koiria löytyy. Taistelukoiria ei ole kenelläkään. Hyvien ulkoilumaastojen takia pikkukoiria on paljon vähemmän kuin kantakaupungissa.
Jos olet oikeasti hyvässä sosiaaliasemassa, ei sinua erota mikään.
Paitsi se, että käyttäydyt hyvin ja olet kaikkia kohtaan kohtelias ja ystävällinen.
Vain nousukas on töykeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
HSEn adonis kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se ulkomaailmalle näkyvä persoonallisuus ja kotipersoonallisuus ja näissä joillain on suuri ero, joillain ei taas niin paljon eroa. Mutta ajatus siitä, että ulospäin näkyvä on täysin feikki on outo, koska sehän vaan on minkälainen haluaa olla vieraille ihmisille. Enemmän normaalia tuollainen on kun tekisi kaikki ihan samalla tavalla jossain kodin ulkopuolella kun kotona.
Joku saattaa olla tarkka pöytätavoista ravintolassa, mutta ei kotona. Joku taas on myös kotona korrekti.
Saatan pyyhkiä nenän sormenpieleen kotona, mutta en muualla, jos vain paperia on saatavilla.Näin minäkin sen näen. Esim. vuosijuhlissa käyttäydytään eri tavalla kuin kotona sunnuntaina. Ihmiset käyttäytyvät eri tavalla eri tilanteissa. Kannattaa muutenkin vähemmän analysoida muita jos ei ole edes alan koulutusta tai asiantuntemusta.
Minusta sosiaaliluokka on edelleen sama kuin sosioekonominen status, ja se on yhtäkuin koulutus ja/tai ammatillinen asema. Ja ei sen olemassaolo tai puute välttämättä näy mistään, mutta voi myös näkyä.
Minusta tämä keskustelu antaa aika ylimielisen kuvan monesta kommentoijasta. Hieman kuin ylhäältä käsin antavat "tuomioita" muista.
Onhan se suuri ylpeys, jos on vähän hierarkiassa noussut.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet oikeasti hyvässä sosiaaliasemassa, ei sinua erota mikään.
Paitsi se, että käyttäydyt hyvin ja olet kaikkia kohtaan kohtelias ja ystävällinen.
Vain nousukas on töykeä.
Tämä pitää paikkaansa. Jos vaikka asiakaspalvelutilanteessa sattuu jokin tahaton moka, keskiluokkainen ihminen ei useimmissa tapauksissa ala rääkyä tilanteessa pää punaisena kirosanoja ja solvauksia, vaan ottaa ihan rauhallisesti ja odottaa että asia selvitetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin luokkaanne sijoitatte Marinin?
Nousukas. Tulojen perusteella ylempää keskiluokkaa, mutta käytöksen ja taustan perusteella duunari tai alempaa keskiluokkaa. Laaja-alainen sivistys puuttuu miltei kokonaan.
Olisi hupaisaa panna kaltaisesi "laaja-alaisesti sivistynyt" duunaripiireihin räpiköimään.
Jännää toi miten osan arvostama samankaltaisuus ja laimeus ovat "hyvää" makua, ja kaikki muu on silkkaa sivistymättömyyttä.
Olen joskus työn puolesta ja vapaa-ajallakin viettänyt aikaa duunariporukoissa ja tullut varsin hyvin toimeen kaikkien kanssa. Osassa asioista huomaan olevani vähän ulkopuolinen (minulla ei esimerkiksi ole hajuakaan, mitä reality-sarjoja telkkarista tulee, enkä ikinä käy muussa seurassa baareissa), mutta eipä tuo ole menoa haitannut. Mutta tuntemani duunarit ovatkin kivaa ja fiksua porukkaa eivätkä mitään pyrkyreitä.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet oikeasti hyvässä sosiaaliasemassa, ei sinua erota mikään.
Paitsi se, että käyttäydyt hyvin ja olet kaikkia kohtaan kohtelias ja ystävällinen.
Vain nousukas on töykeä.
Ei pidä paikkaansa. Käyttäytyminen ei riipu ns. luokasta. Hyvä asema ei ole mikään enkelihautomo, ei todellakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähäosaiset pieree kaikkien kuullen täysin estoitta, ja puhuvat paska/ pierujutuista kovaan ääneen. Vähäosaisten keskuudessa myös arvostetaan tunnettuja pierijöitä.
Hanttityöläisten keskuudessa piereminen on myös hyvin avointa mutta ainakin hieman pidetään huoli siitä, ettei ainakaan hississä tai kaupan kassajonossa päästellä kovaan ääneen.
Perus työväenluokassakin väännetään pieruja tuttujen kesken melko avoimesti, mutta ei sentään ventovieraiden kuullen, ainakaan sisätiloissa.
Alemmassa keskiluokassa pieretään avoimesti vain lähipiirin kesken.
Ylemmässä keskiluokassa ujostellaan pieremistä ihan kaikkien kuullen.
Eliitin keskuudessa käytetään paljon vaivaa siihen, että varmistetaan ettei kukaan vaan huomaa, jos pieru pääsee. Kaikkein rikkaimmilla on palvelijat jotka ottavat omaan piikkiinsä jos ylimykseltä sattuu oääsemään.
Paskanvatkaaja kirjoitti:
Vähäosaiset pieree kaikkien kuullen täysin estoitta, ja puhuvat paska/ pierujutuista kovaan ääneen. Vähäosaisten keskuudessa myös arvostetaan tunnettuja pierijöitä.
Hanttityöläisten keskuudessa piereminen on myös hyvin avointa mutta ainakin hieman pidetään huoli siitä, ettei ainakaan hississä tai kaupan kassajonossa päästellä kovaan ääneen.
Perus työväenluokassakin väännetään pieruja tuttujen kesken melko avoimesti, mutta ei sentään ventovieraiden kuullen, ainakaan sisätiloissa.
Alemmassa keskiluokassa pieretään avoimesti vain lähipiirin kesken.
Ylemmässä keskiluokassa ujostellaan pieremistä ihan kaikkien kuullen.
Eliitin keskuudessa käytetään paljon vaivaa siihen, että varmistetaan ettei kukaan vaan huomaa, jos pieru pääsee. Kaikkein rikkaimmilla on palvelijat jotka ottavat omaan piikkiinsä jos ylimykseltä sattuu oääsemään.
Aatelisilta ei edes tule pieruja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paskanvatkaaja kirjoitti:
Vähäosaiset pieree kaikkien kuullen täysin estoitta, ja puhuvat paska/ pierujutuista kovaan ääneen. Vähäosaisten keskuudessa myös arvostetaan tunnettuja pierijöitä.
Hanttityöläisten keskuudessa piereminen on myös hyvin avointa mutta ainakin hieman pidetään huoli siitä, ettei ainakaan hississä tai kaupan kassajonossa päästellä kovaan ääneen.
Perus työväenluokassakin väännetään pieruja tuttujen kesken melko avoimesti, mutta ei sentään ventovieraiden kuullen, ainakaan sisätiloissa.
Alemmassa keskiluokassa pieretään avoimesti vain lähipiirin kesken.
Ylemmässä keskiluokassa ujostellaan pieremistä ihan kaikkien kuullen.
Eliitin keskuudessa käytetään paljon vaivaa siihen, että varmistetaan ettei kukaan vaan huomaa, jos pieru pääsee. Kaikkein rikkaimmilla on palvelijat jotka ottavat omaan piikkiinsä jos ylimykseltä sattuu oääsemään.
Hauska lista. Esim. mummoni suuttui, kun peittelin pierua. :) Kuulemma läheisten kanssa pitää päästellä rehellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten luokittelu eri yhteiskuntaluokkiin on jo vanhanaikaista.
Se on loukkaavaa ja pinnallista. Ihmisen perusoikeuteen pitäisi kuulua se, ettei luokitella varallisuuden/aseman takia, koska eivät nuo edellämainitut tee välttämättä ihmistä paremmaksi.
Ihmisen arvo on syvällisemmin ajateltuna siinä, kuinka ihminen kohtelee muita ihmisiä. Koppava ja itsekäs on yleensä tyly ihminen muille ja siinä mielessä syvemmältä arvoltaan aika köyhä, vaikka muuten olisi mammonaa.
Jos emme tunnusta ja tunnista sosiaaliluokkia, emme kykene näkemään sitä miten ne vaikuttavat.
Yleisellä tasolla vaikkapa Sanna Mariniin kohdistettu kritiikki: suurin huuto on irronnut siitä kun hän on käyttäytynyt juuri niin kuin pienituloisuudesta noussut yliopistotaustainen mutta myös työväenluokkainen ihminen toimii.
Ennen kuin päätätte olla näkemättä luokkia, miettikää hetki sitä miten vähän liikkuvuutta Suomessakin on niiden välillä.
Voi hyvä ihminen, miten sinulla aika ja energia riittää tällaiseen? Ja Suomessa ei liikuta luokkien välillä? Kun nyt ensin määrittäisit ne luokat ja sen jälkeen alkaisit hieman pohtia tuota omaa kehikkoasi. Suurin osa suomalaisista "vaihtanut luokkaa", jos tuota vain katsellaan kolme sukupolvea taaksepäin. Naimisiin on menty sopivasti sekaisin, ennen naiset olivat kouluttamattomia, nykyään naiset ovat korkeammin koulutettuja - eli sekaliittoja on tullut ja tulee jatkossakin. Eivät kaikki korkeasti koulutettujen lapset halua lähteä korkeakouluun - eivätkö he ole niitä luokkalaskijoita jos päätyvät duunarihommiin? Jos taas olet vahvasti sitä mieltä, että kastilaitoksen tyyliin syntymäkodin "luokka" määrään lasten "luokan", kauanko tuo pysyy: onko Tarja Halosen tytär työväenluokkaa, entä Sanna Marinin? Ja ehkä se tärkein: mitä ihmettä haet näillä? MIkä oma taustasi on? Akateemisesti epäonnistunut, jonka ainoa ylpeilyn aihe on syntymäkodin sivistys? Työväenluokasta noussut akateeminen jolla kehno itsetunto jonka laitat syntymäkotisi "luokan" syyksi? Ehkä tulee uutisena, mutta kehnoja itsetuntoja on joka "luokassa", itsetuntoon taitaa vanhempian aseman ja koulutuksen sijaan vaikuttaa enemmän heidän luonteensa.
Mutta jos tästä sinulle hyvä mieli tulee, niin jatka kaltaistesi kanssa oman napanöyhdän kaivelua. Aikana, jolloin maailma on sekaisin ja oikea epäarvoisuus rävähtää silmille kun vasta Suomeen tulleita ja heidän lapsiaan katselee. Mutta jos se pikkurillin asento syödessä on tärkeintä, ja sen mukaan ihmisten luokittelu niin jatkakaa harjoitusta.
Ei kannattaisi pöyritstyä näin ketjussa, jonka käsittelemästä aiheesta ei ymmärrä hölkäsen pöläystä. Suosittelisin lukemaan edes pikkirillillisen sosiaologiaa ennen kuin jatkat.
No olen kyllä jonkin verran sosiologian historiaa lueskellut. Seitkytluvulla korostettiin noita luokkajakoja, mutta eikö tuo ollut eniten kehnoimmassa asemassa olevan työväenluokan kautta: yhteiskunnallinen huono-osaisuus kasautuu ja tuo aiheuttaa yhteiskuntaluokkien välille suuria eroja. Eikö tuon jälkeen ole jo sosiologitkin ole myöntäneet, ettei luokkajaot ole ainakaan Suomessa niin helppoja: keskiluokan ja työväenluokan välissä on erilaisia ristiriitaisesti määräytyneitä asemia, joiden paikka yhteiskunnassa elää koko ajan (esim. Wright)? Nuo vanhat luokat eivät suoraan taida enää ennustaa ihmisen taloudellista tilannetta, kuten täälläkin ovat köyhät akateemiset muistuttaneet?
Eikö sosiologian olisi nykyään noiden pölyisten luokkien sijaan tärkeämpää tutkia taloutta ja taloudellisten suhteitten tutkimusta, työnjaon muutoksia ja sen seurauksia jne? Ja noihin luokkajakoihin pitäisi tehdä päivityksiä, täällä käydyssä keskustelussa käsitellään lähinnä vain keskimäärin hyvinvoivia ihmisryhmiä, jotka kykenevät elämään palkallaan, oli koulutus amis tai yliopisto. Eikö sosiologiassa olisi huomattavasti tärkeämpää keskittyä syrjäytyviin luokkiin joissa huono-osaisuus periytyy, niin suomea puhuvien kuin erityisesti muualta tulleiden ongelmiin? Josko pohtisit näitä vaihtoehtoja ja vertaisit niitä omiin pohdintoihisi, ehkä ymmärrät sitten, miksi pidän tätä ketjua epämiellyttävän tunkkaisena oman navan kaiveluna.
Suomessa peruskoulun tulo sai paikallaan seisoneen veden virtaamaan. Se mahdollisti lukemattomien lahjakkaiden mutta köyhien kotien lasten opiskelun ja sen jälkeen lukion ja jatko-opinnot.
Tietenkin nykysosiologian pitää keskittyä uusköyhälistön ongelmien ratkaisuun. Poliitikothan odottavat sosiologeilta helppoja toimenpide-ehdotuksia. Suomi ei saa töpätä kuin Ruotsi, jossa eristettiin muualta tulleet keskenään omiin lähiöihinsä. Sossu antoi rahat lautasantenniin ja ruotsia ei kuullut peruskoulun ulkopuolella missään omassa kaupunginosassaan.
Siksi Ruotsissa uusruotsalaiset naiset ovat salaa äänestäneet SD:tä, että loppuisi se ukkojen arvojen ymmärrys ja naiset pääsisivät kielikurssille ja lapset tarhaan. Aiemmin uskottiin ukkojen puheet siitä, ettei kulttuuriin kuulu tytön tai naisen hoitaa asioitaan ilman miespuolista saattajaa. Tuo selitys ei olisi mennyt Östermalmilla läpi!
Mistä tiedät?
Ruotsalaiset ovat olleet m-muuton ongelmista keskustellessaan samalla tavalla härkäpäisen oikeaoppisia kuin suomalaiset aiemmassa ulkopolitiikassaan (suomettuminen). Populistipuolueet kutistuvat, kun ne otetaan hallitukseen ja muut puolueet ottavat tiukemman otteen populistien lempiteemoista ohjelmassaan. Näinhän Tanskassa kävi (en nyt satu muistamaan sen puolueen nimeä tai lyhennettä). Mutta ruotsalaiset puolueet ovat lihottaneet SD:tä oppositiossa vuosia eivätkä nytkään ottaneet sitä hallitukseen laihtumaan.
Käyn ruotsalaisten keskustelupalstoilla. Siellä on mm-naisten oma keskustelupalstakin, jossa ihan suoraan totesivat että sosiaalivirkailijat uskovat aina miehiä ja ovat kontallaan kun uhkaa r-sanalla jos ei ota huomioon ukkojen toiveita siitä, että saavat viettää suunnilleen aikuisen lapsen elämää eläkeläisenäkin. Aina on kotona vaimon tai siskon tekemä ruoka valmiina jne.
Yksi nainen oli herännyt siihen kun oma tytär oli kysynyt, että mikseivät he ole kuin muut ja Annan äiti saa lähteä aamulla yksin bussilla töihin? Nainen oli mennyt sanattomaksi vaikean kysymyksen edessä. Hän oli tajunnut, etteivät ruotsalaiset sosiaalityöntekijät voi heitä pelastaa.
Jos SD saa esimerkiksi hallituksen vaaankielenä läpi sen, että joka nainen lähtee kielikurssille ja lapsi aloittaa päiväkodin tietyssä iässä niin sehän on hallituksen käsky. Siinä ei auta ukkojen urputus mitään. Kyllä he oppivat ottamaan ruokaa jääkaapista ja käyttämään mikroa.
Lisään vielä, ettei tämä mene Suomessakaan sen paremmin kun täydellisesti suomea olevalle lapselle höynäytetään S2-kielivalinta ja sitten ylioppilasta tajuaa, ettei pääse suoraan yliopistoon millään. Opettajien pitäisi lakata sen S2-kielivalinnan painostaminen kieltä taitamattomille vanhemmille. Jokainen tajuaa, että lapsi oppii koulussa vielä paremmin opetuskieltä. Eihän ketään ulomailta Suomeen palaavien lastataan painosteta S2-valintaan.
On ikävää, että kotioloilla on väliä kun on kaksi oppilasta, joiden keskiarvo on vaikkapa 9,0. Toinen haluaa lääkikseen ja opinto-ohjaaja kannustaa häntä. Toinenkin haluaa lääkikseen, mutta hänelle tarjotaan lähihoitajan opintoja lapsuudenperheensä vuoksi. Tällaisen luutuneen ajatusmallin vuoksi menetämme niitä lahjakkaita opiskelijoita. Toki arpa heitetään peruskoulussa kun se S2-lappu allekirjoitutetaan vanhemmilla.
Tässä sitä oikeaa luokkaa. Ja lisäksi ne sukupolvittain kasautuvat ongelmalliset, joilla koulutus jää peruskouluun, toimeentulo tulee KELAsta, kehno elämänhallinta siirtyy lapsille. Nämä nitä oikeita suuria ongelmia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mutta kivempaa pohtia kuinka minut erottaa "rahvaasta" - tarve olla pikkuisen parempi kuin naapuri?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tatuoinnit on merkki alemmasta yhteiskuntaluokasta.
Kyllä. Kuvitelkaa joku pankinjohtaja, jolla kädet ja kaula tatuoitu. Ei. Mutta jonkun raksasiivoojan voin nähdä tatuoituna.
Täältä löytyisi sulle psykiatrian erikoislääkäri, jolla on molemmat käsivarret, toinen kylki ja reisi lähes kokonaan tatuointien peitossa. Tunnenpa erään tatuoidun pankinjohtajankin.
Täältä puolestaan kirjoittelee oikeustieteen professorin tytär, jonka äidin selkä ja oikea jalka on kokonaan tatuoitu. Ei tatuoinnit ole nykyään enää mikään iso juttu lähestulkoon missään yhteiskuntaluokassa.
Eli onko sun tatuoitu äitisi oik tieteen professori vai hänen kouluttamaton vaimonsa? Tästä jäi nyt pois oleellinen asia.
Nyt täytyy sen verran tulla väliin kommentoimaan, että välillä on aivan viisasta myöntää olleensa väärässä. Pelkistä tatoinneista _et_ pysty päättelemään ihmisen sosiaaliluokkia.
Ehkä se kertoo enemmän sinusta, että käsityksesi mukaan kaikilla, joilla on tatuointi, ovat väkisinkin niitä "professorien työttömiä vaimoja". Kun eihän nyt suuren rakennusyhtiön talouspomolla voi olla kauluspaidan alla tatuointeja, ei voi olla professoreilla, tai maisterikoulutetuilla, jotka suunnittelevat talot ja ympäristöt, joissa sinäkin asut? Näin kuitenkin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monesti tapaa alemman sosiaaliluokan ihmisillä karua käytöstä esim kiroilu, tupakointi, kaljoittelu, tatuoinnit yms semmoinen.
Erityisesti alemman sosiaaliluokan naiset tunnistaa mauttomista tatuoinneista joita on mauttoman runsaasti höystettynä vastenmielisen näköisillä lävistyksillä.
Ja ilkeän pöntön tunnistaa tuollaisista kommenteista.
Vierailija kirjoitti:
Tiedä sitten näkyykö. Olin tässä yhtenä aamuna harvinaisen paskaiset tallivaatteet päällä suuntaamassa noutamaan tilaamaani uutta estesatulaa. Hinta oli 3500 ja se oli käteisenä housun taskussa. Kaupan pihalla oli tytär ja äiti. Tytär kommentoi siinä mutsilleen, että tääl ei oo viel ketään paitsi me ja toi spurgu 😂 tarkoittaen mua. Siinä ne sitten niitä parinkympin riimuja katteli ja lopuks mua, kun roudasin satulaa autooni. Ei se fyffe aina näy päälle, eikä sitä aina ole edes järkeä näyttää.
"Hevosihmisillä" tuntuu paskaisuus olevan ylpeyden aihe.
Taloyhtiössämme asui hevostallin omistaja. Hän ei ikinä esimerkiksi puhdistanut kenkiään paskasta, autolta meni paskaisia jälkiä asunnon ovelle asti.
Miksi kellään on taskussa 3500 € käteistä? Etkö saa pankkikorttia tai eikö sinulle luoteta laskua?
Onneksi oikea maailma ei pyöri samoin kuin millaisen käsityksen siitä saa vauvapalstalla.
Ihan päinvastoin: luokkaerot on mitä suurimmassa määrin taas kasvamassa, kun taloudelliset a sivistykselliset erot kasvaa. Koronan myötä monet putosi kärryiltä koulussa ja suuri osa peruskoulun päättävistä ei osaa edes lukea kunnolla. Mene näillä eväillä sitten elämässä eteenpäin ja ehkä ylöspäinkin.
Köyhyys lisääntyy, ja lähtökohdat on siitäkin näkökulmasta heikot. Ei pysty harrastamaan, pukeutumaan, hankkimaan tavaroita, joita oikeaan porukkaan kuuluvalla pitää olla.
Taloudelliset ja sivistykselliset mahdollisuudet on vahvasti kytkyssä toisiinsa.
Aika usein se sosiaaliluokka valitettavasti paistaa muun muassa puhetavassa (veetä ja peetä ladotaan peräkkäin) ja siinä, miten huolehtii itsestään. Rasvaletti, huonosti hoidettu iho, kotivaatteet kaikkialla tilanteesta riippumatta, ei näitä pääsääntöisesti koulutetummissa ja paremmin toimeentulevissa porukoissa näe.