Lue keskustelun säännöt.
Miten sosiaaliluokka näkyy ihmisessä?
Miten näkyy jos on korkea tai matala sosiaaliluokka tai sosioekonominen asema?
Kommentit (5592)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuntuu olevan jotenkin harhainen käsitys yläluokan hyveellisyydestä ja jotenkin pyytettömyydestä. Ehkä ei ole ikinä tavannut yläluokkaa. Sanoisin päinvastoin ja tunnetutkin ns yläluokkaan kuuluvat hyväntekijät on monesti IRL aika korostuneen omanarvontuntoisia, kylmiä ja omaa etuaan ajava, mikä on vastoin julkisuuskuvaa.
Yhtälailla erikoiselta tuntuu väite, että vain nousukkaat, pyrkyrit pukeutuu merkkivaatteisiin ja suosii näkyviä varallisuuden symboleja.
Halutaan ehkä pitää olla mielikuvaa, että kaikki rikkkat olisi kuin Ingvar Kamprad. Ja kyllä hydäsydämisiä nukkavierujakin löytyy, mutta enemmän Cartier, Rolex tai Hublot kädessä kulkevia mittatilauspukumiehiä kauniine rouvineen. Sulavia seuramiehiäy, mutta aika kylmästi myös nenänvartta pitkin katsovia. Ja rouvien kauneus on harvemmin vain purkista, on Kaivopuiston Klinikkaa ym. He ei silti näytä tackylta, kuten joku työväen Miisu, joka käy ottamassa volyymiripset ja akryylikynnet ja tassuttelee menemään Guccin mustassa huppparissa, jonka osti joustoluotolla. Rouvat on monesti ihan koulutettuja ja sivistyneitäkin, mutta nenän vartta pitkin katsominen on vaan niin vastenmielistä.
Paljon rehellisempää on meno keskiluokassa, josta oikeasti löytää paljon enemmän hyväsydämisiä ihmisiä.
Niin, ajatellaan vaikkapa Herlinejä. Isä Herlin oli väkivaltainen niin vaimoaan kuin lapsiaan kohtaan. Käytti myös runsaasti alkoholia ja oli vieraita naisia. Siinä teille sitä parempaa porukkaa. Ja voin kertoa, etteivät ole ainoita tuollaisia perheitä, missä tapahtuu sitä sun tätä. En mitenkään pysty arvostamaan tuollaisia ihmisiä ja perheitä oli heillä sitten mitä tahansa taustalla.
Kyse on vain siitä, että tunnet julkisuuden kautta ihmisiä tai kuvittelet tuntevasi heidät ja näiden perusteella laajemman joukon myös. Etkä tunne oikeasti kumpiakaan, et Herlinejä etkä yläluokkaakaan, koska et kuulu yläluokkaan. Et tunne myöskään naapuriasi, joka on päihdeongelmainen, mutta näkökulma on kuitenkin tarkempi kuin sitä kohtaan, josta tiedät asioita vain siksi, että hän on julkisuuden henkilö.
Ei siinä mitään, noinhan ihmiset toimivat, tekevät yleistyksiä, mutta jossain kohtaa kannattaa miettiä omaakin loogisuutta.
Mistä sinä tiedät ketä minä tunnen? Et mistään.
Siitä miten kirjoitat ihmisistä huomaa paljon. Mutta jouduit vain sijaiskärsijäksi, koska tällä palstalla on niin paljon itsensä ylentämistä erilaisten ihmisryhmien kohdalla. Usein sellainen ilmenee julkkisten kommentoinnin kautta.
Mutta toisaalta sitä varten julkkikset ovat. He kanavoivat tuollaisia psyykkisiä tarpeita.
Höpö, höpö. Sinä yrität nyt vain päteä. En nyt varsinaisesti esim. Herlinejä perinteisinä julkkiksina pidä. En sitten mitenkään. Ja edelleenkään sinä et tosiaankaan tiedä ketä minä tunnen. Mutta ei se mitään, mistä sinä sitä voisikaan tietää.
Lähes jokainen suomalainen tietää ketä Herlinit ovat. Eikö se ole julkisuuden henkilön määritelmä? Jos miljoona ihmistä tunnistaan jonkun nimeltä ja kasvoiltaan niin onhan silloin ihan väistämättä julkkis.
Kiinnititkö huomiota sanaan perinteinen? Tavallaan ovat firmansa kautta julkisuudenhenkilöitä, mutta eivät siltikään ole. Eivät ole otsikoissa jne. Kuten eivät ole monen muunkaan firman johtohahmot sekä heidän perheensä.
Kidnapattu suvun jäsen teki kaikkensa, ettei tullut yhdistettyä Herlineihin ja siitä huolimatta hänet kidnapattiin. Hän ei ole ollut missään esillä eikä todellakaan mitään naistenlehtien juorupalstakamaa. Minulla kyllä kävi todella paljon sääliksi häntä jo ennen kun tiesin, että hänet on kidnapattu. Yhtä lailla rikas ja köyhä kärsivät kidnapattuina.
Köyhää ei tosin kukaan kidnappaa rikastuakseen. Siinä mielessä köyhyys on kuin suoja. Kyllä minun puolisoni sanoo kun lähdemme ulkomaan lomille, ettei siitten kannata ottaa kaikista arvokkaimpia koruja ja kelloja mukaan. Varkaat seuraavat turisteja ja osaavat erottaa aidot ja feikit toisistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sosiaaliluokka näkyy parhaiten ruoissa. Alempi sosiaaliluokka nirsoilee ja käyttää pikaruokaa. Ylempi sosiaaliluokka tilaa ravintolassa jotain muuta kuin hampparia tai pitsaa
Tunnen aatelissukuun kuuluvan, joka ei syö muuta kuin makkarapaahyoleipiä tai uunimakkaraa ja perunamuusia tai höyrytettyjä nakkeja ja perunasalaattia.
Vierailija kirjoitti:
Sosiaaliluokka näkyy parhaiten ruoissa. Alempi sosiaaliluokka nirsoilee ja käyttää pikaruokaa. Ylempi sosiaaliluokka tilaa ravintolassa jotain muuta kuin hampparia tai pitsaa
Nirsoilu näkyy eri tavalla lapsena opitun käytöksen perusteella. Joskus buffetissa saattaa olla ihmisiä, jotka vielä tällaisena korona-aikana kailottavat etteivät syö jotain ja yökkäilevät tehosteeksi.
Siistimpää käytöstä oppinut on joko hiljaa tai toteaa, ettei joku ruokalaji maita hänelle. Kerran yhdellä leirillä, jossa oli vanhempia ja lapsia joutui vanhempi opettamaan monta kertaa lapsille, ettette sitten yökkäile vaan sanotte, ettei jokin maita jos heiltä kysytään ottavatko he tarjottua ruokaa. Tunsin myötätuntoa kun hän väänsi lasten kanssa ilman, että lapset silloin tajusivat oppivansa sivistyneitä käytöstapoja, joita ei tarvi hävetä missään eikä ikinä. Lapset oppivat tuon viikossa ja myös rauhallisen käytöksen ruokasalissa.
Monesti lapsilla on niin, että kun on paljon lapsia niin tavallaan halutaan mennä sen huonoiten käyttäytyvän mukaan. Ilmankos aina sanotaan, että kannattaa hankkia itseään viisaampia kavereita,
Vierailija kirjoitti:
Näkyvät tatuoinnit etenkin kaulan ja kasvojen alueella, räikeät hiusvärit, överit ripsipidennykset, tekokynnet ja huulitäytteet on enemmän alempien sosiaaliluokkien juttu. Kyllä ylemmissäkin luokissa voidaan ottaa esimerkiksi ripsipidennykset tai geelikynnet, mutta ne ovat sellaisia hillitympiä, huolitellun näköisiä. Varsinkin ylempi keskiluokka on yleensä tosi konservatiivista ulkonäön suhteen.
Ehkä keskiluokka haluaa pitää kiinni mieluummin vanhoista asioista eikä kaipaa mitään uutta tai varsinkaan mitään muutosta, koska keskiluokalla menee hyvin ja se on tyytyväistä oloonsa ja asemaansa.
Sosiaaliluokka on paljon muutakin kuin varallisuus tai koulutustaso.
Keskiluokkaisilla ei ole mitään tarvetta todistella mitään. Siksi satsaukset ulkonäköön ovat hillittyjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen näkee tarhaikäisistä lapsista. Kenellä on kierrätetyt markettivaatteet, kenellä kierrätetyt merkkivaatteet, kuka puetaan uusiin markettivaatteisiin ja kuka uusiin merkkivaatteisiin.
Viimeisimmät ovat yleensä niitä hiuspidennys-kotkankynsi-tekoripsimammojen wannabe-statussymboleja, muista on vaikeampi sanoa. Hyvin toimeentulevat, olen huomannut, ostavat paljon uutta mutta myös arvostavat kierrätystä. Uutena ostetaan sitten lähinnä Reimaa, HH, Sorelia ja Tretornia, mutta myös Lindexiä, Name It, Bogi eli kaikki käy.
Ja nyt tulee se silmiinpistävin ero: Alemman sosioekonomisen aseman lapsille hankitaan liian suuria vaatteita, joissa on paljon kasvunvaraa. Vaatteet kulutetaan loppuun. Ylemmässä luokassa lapsille hankitaan juuri sopivia vaatteita ja jalkineita, vaikka ne olisivat parin kuukauden päästä liian pieniä. Joten vaatekanta uusiutuu tosi usein ja kierrätettäväksi päätyy hyvälaatuista kamaa. Näistä saa parikin seuraavaa lasta vielä hyvät vaatteet/jalkineet, ennen kuin ne heitetään lumpuiksi - vielä kuitenkin ehjinä tai lähes ehjinä.
Havahduin tähän, kun omieni vaatteet olivat niin moneen kertaan kierrätettyjä ja paikattuja, että kakrut olivat melkoisia ryysyläisiä paremminpukeutuvien tarhakaveriensa keskuudessa. Hävetti. Sosiaalinen paine työnsi ostamaan enemmän uutta, koska en ehdi/jaksa pyöriä kierrätyspalstoilla. Nyt lapseni pukeutuvat kuin vertaisensa - täällä johtajien, juristien ja lääkärien lähiössä.
Valitettavasti rahalla ei saa tyylitajua eikä hyvää sisustusmakua.
Meidän naapurustossa kyllä yksi työtön pukeutuu hienommin kuin päällikkönä oleva.
Näistä puhutaan kovin paheksuvaan sävyyn. Ei se ole keltään pois jos joku yrittää olla noin, olkoon syy mikä tahansa. Ekologisesti ajattelevaa luokkaa se ei tietysti kovin hyvin edusta.
No, jos käyttää niitä vaatteitaan sen vähintään 70 kertaa kuten Linda Mac Artturin säätiö on tutkinut niin niiden vaatteiden valmistuksen päästöt ovat sentään hyvitetty. Tyylillä ei ole päästöissä väliä vaan käyttökerroilla. On jokaisen oma makuasia, kuinka pukeutuu.
Ruotsalaiset ihailevat suomalaisten rohkeutta olla niin erilaisia eikä kuin yhdestä muotista puristettuna, kuten Ruotsissa tuntuu olevan hyväksytty tapa teinistä mummoon saakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näkyy tavassa juhlia häitä.
Ylempien sosiaaliluokkien ihmisten häissä tarjoilut ja käytös on tyylikästä.Tuli vaan mieleen.
Kyllä muutkin tajuaa tyylistä jos vaan rahaa löytyisi.
Ihmiset voivat käyttäytyä tyylikkäästi ja kauniisti ihan pennittöminäkin. Ei tyylikäs käyttäytyminen tarkoita jotain skumpan juomista naisen kengästä kuten elokuvissa. Voi aloittaa ihan perusasioista kuten tervehtimisestä ja sanoista ole hyvä ja kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuntuu olevan jotenkin harhainen käsitys yläluokan hyveellisyydestä ja jotenkin pyytettömyydestä. Ehkä ei ole ikinä tavannut yläluokkaa. Sanoisin päinvastoin ja tunnetutkin ns yläluokkaan kuuluvat hyväntekijät on monesti IRL aika korostuneen omanarvontuntoisia, kylmiä ja omaa etuaan ajava, mikä on vastoin julkisuuskuvaa.
Yhtälailla erikoiselta tuntuu väite, että vain nousukkaat, pyrkyrit pukeutuu merkkivaatteisiin ja suosii näkyviä varallisuuden symboleja.
Halutaan ehkä pitää olla mielikuvaa, että kaikki rikkkat olisi kuin Ingvar Kamprad. Ja kyllä hydäsydämisiä nukkavierujakin löytyy, mutta enemmän Cartier, Rolex tai Hublot kädessä kulkevia mittatilauspukumiehiä kauniine rouvineen. Sulavia seuramiehiäy, mutta aika kylmästi myös nenänvartta pitkin katsovia. Ja rouvien kauneus on harvemmin vain purkista, on Kaivopuiston Klinikkaa ym. He ei silti näytä tackylta, kuten joku työväen Miisu, joka käy ottamassa volyymiripset ja akryylikynnet ja tassuttelee menemään Guccin mustassa huppparissa, jonka osti joustoluotolla. Rouvat on monesti ihan koulutettuja ja sivistyneitäkin, mutta nenän vartta pitkin katsominen on vaan niin vastenmielistä.
Paljon rehellisempää on meno keskiluokassa, josta oikeasti löytää paljon enemmän hyväsydämisiä ihmisiä.
Olen jo monesti omissa kommenteissani sanonut, että yhteiskuntaluokka ei mitenkään määrittele ihmisen persoonallisuutta ja luonnetta. Se kuvastaa vain kulttuuria. Siitä näkökulmasta katsoen aivan yhtä hölmöä sanoa, että yläluokkaiset ovat hyveellisen sijasta kylmiä ja sydämettömiä.
Se että keskiluokasta voi oikeasti löytyä enemmän hyväsydämisiä kuin muista yhteiskuntaluokista johtuu (täällä Suomessa) siitä, että heitä on lukumääräisesti eniten. Ylempää ja alempaa keskiluokkaa siis.
Pääasiassa tämä keskustelu on ollut stereotypioiden heittelyä mikä kertoo kuvailijasta enemmän kuin kuvauksesta. Harva esimerkiksi tuntee montaakaan yläluokkaan kuuluvaa. Se ei vielä ole kenenkään tuntemista henkilökohtaisesti, jos on joskus nähnyt kaupassa, ja sama luonnollisesti koskee alaluokkaisia ihmisiä.
Parhaiten ihminen tuntee oman yhteiskuntaluokkansa, joten olisi objektiivisinta kuvata vain sitä. Mutta aloitus tietysti hakeekin noita stereotypioita. Erottautuminen on eri asia kuin ero, edeltävää käytetään omien heikkouksien ja sokeiden pisteiden piilotteluun. Erot taas näkyvät vasta isoissa ihmisjoukoissa, tilastoissa jne. eikä siinä yhdessä kummin kaimassa tai julkkiksessa jonka muka tuntee niin hyvin, että kykenee luonneanalyysin tekemään koko porukasta. Yhteiskuntaluokkien pohdinta siis liittyy yhteiskunnallisiin eroihin.
Jos ei tunne henkilökohtaisesti, voi aina lukea. Yläluokka on kirjoittanut valtavasti niin tiedettä kuin proosaa.
Asiasta on paljon tutkimustietoa olemassa, siis yhteiskuntaluokkien erosta. Valtaosa kirjoittajista ei kuulu yläluokkaan, vaan keskiluokkaan kuten muutkin suomalaiset. Joissain muissa maissa on toisin eli koulutus ei siellä ole ilmaista kuten Suomessa.
Höpsis. Kannattaa lukea vaikka Jörn Donneria tai Björn Wahlroosia. Eliitin arvoista ja näkemyksistä on tehty myös paljon tutkimuksia.
Mikä teki Donnerista eliittiä? Senkö takia, kun kirjoitteli pari kirjaa ja arvosteli ihmisiä. Oli myös harvinaisen kylmä ja kusipäinen ihminen. Tuoko tekee ihmisestä eliittiä?
Donnerin suku itsessään on yksi Suomen vaikutusvaltaisimpia kulttuuri- ja taloussukuja. Donner oli itse paitsi kirjailija, elokuvaohjaaja, elokuvatuottaja, poliitikko ja diplomaatti. Vittumainen varmasti luonteeltaan, mutta luonteenpiirteet eivät vaikuta yhteiskuntaluokkaan. Donner on kaikilla mittareilla suomalaisen yhteiskunnan eliittiä. Hänen taloudellinen, poliittinen kuin kulttuurinenkin pääomansa ja vaikutusvaltansa olivat eliitin tasoa.
Juuri näin. V-mäisyys ei myöskään vaikuta siihen miten hyvä on omassa ammatissaan olipa ala sitten talous tai kirjallisuus. V-tyyli ei kuitenkaan ole mikään yläluokan tunnusmerkki kuten yritettiin esittää. Sitä paitsi aateliset ja yläluokka ovat sentään pääasiassa luoneet sen mitä suomalaisuutena pidetään, pääosin. Vaikkeivat kaikki ihan suomalaisia olleetkaan niin kuin me sen nyt käsitämme. Suurin osa aatelisistahan tuli tänne periferiaan muualta, kun sai kuninkaalta etuoikeuksia ja verovapauden. Vaikutusvaltaisemmat ja rikkaimmat eivät tietysti täällä asuneet vakituisesti.
Olivatko Aleksis Kivi, Eino Leino tai vaikka Väinö Linna aatelisia/yläluokkaa? Taidamme pitää suomalaisuutena ihan eri asioita...
Nyt on kyllä historian tunnilta pinnattu ja pahasti. Ei noilla ole mitään tekemistä Suomen valtion synnyn kanssa.
En tiedä sinusta, mutta minä pidän suomalaisuutena enemmän ihan muita asioita kuin Suomen valtiota.
-eri
Eiköhän tuossa kommentissa tarkoitettu valtion syntyä. Sitä ennenhän oltiin venäläisiä tai ruotsalaisia.
Suomalaiset on aina olleet suomalaisia, riippumatta siitä, mihin suuntaan veroja on maksettu. Oikeastaan on oltu hämäläisiä, savolaisia jne. Se että olemme olleet Ruotsin vallan alla, ei ole tehnyt meistä ruotsalaisia. Eihän meillä olisi kieltäkään enää.
No mutta tämä menee ohi aiheen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näkyvät tatuoinnit etenkin kaulan ja kasvojen alueella, räikeät hiusvärit, överit ripsipidennykset, tekokynnet ja huulitäytteet on enemmän alempien sosiaaliluokkien juttu. Kyllä ylemmissäkin luokissa voidaan ottaa esimerkiksi ripsipidennykset tai geelikynnet, mutta ne ovat sellaisia hillitympiä, huolitellun näköisiä. Varsinkin ylempi keskiluokka on yleensä tosi konservatiivista ulkonäön suhteen.
Ehkä keskiluokka haluaa pitää kiinni mieluummin vanhoista asioista eikä kaipaa mitään uutta tai varsinkaan mitään muutosta, koska keskiluokalla menee hyvin ja se on tyytyväistä oloonsa ja asemaansa.
Sosiaaliluokka on paljon muutakin kuin varallisuus tai koulutustaso.
Yhdessä autoliikkeessä näin noin 20v naisen myyjänä jolla oli kaula tatuointi, ripsien pidennykset, rakennekynnet ja kämmenen selätkin tatuoitu. On kuin olisi rekrytoitu suoraan Hämeenlinnan naisten vankilan portilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuntuu olevan jotenkin harhainen käsitys yläluokan hyveellisyydestä ja jotenkin pyytettömyydestä. Ehkä ei ole ikinä tavannut yläluokkaa. Sanoisin päinvastoin ja tunnetutkin ns yläluokkaan kuuluvat hyväntekijät on monesti IRL aika korostuneen omanarvontuntoisia, kylmiä ja omaa etuaan ajava, mikä on vastoin julkisuuskuvaa.
Yhtälailla erikoiselta tuntuu väite, että vain nousukkaat, pyrkyrit pukeutuu merkkivaatteisiin ja suosii näkyviä varallisuuden symboleja.
Halutaan ehkä pitää olla mielikuvaa, että kaikki rikkkat olisi kuin Ingvar Kamprad. Ja kyllä hydäsydämisiä nukkavierujakin löytyy, mutta enemmän Cartier, Rolex tai Hublot kädessä kulkevia mittatilauspukumiehiä kauniine rouvineen. Sulavia seuramiehiäy, mutta aika kylmästi myös nenänvartta pitkin katsovia. Ja rouvien kauneus on harvemmin vain purkista, on Kaivopuiston Klinikkaa ym. He ei silti näytä tackylta, kuten joku työväen Miisu, joka käy ottamassa volyymiripset ja akryylikynnet ja tassuttelee menemään Guccin mustassa huppparissa, jonka osti joustoluotolla. Rouvat on monesti ihan koulutettuja ja sivistyneitäkin, mutta nenän vartta pitkin katsominen on vaan niin vastenmielistä.
Paljon rehellisempää on meno keskiluokassa, josta oikeasti löytää paljon enemmän hyväsydämisiä ihmisiä.
Olen jo monesti omissa kommenteissani sanonut, että yhteiskuntaluokka ei mitenkään määrittele ihmisen persoonallisuutta ja luonnetta. Se kuvastaa vain kulttuuria. Siitä näkökulmasta katsoen aivan yhtä hölmöä sanoa, että yläluokkaiset ovat hyveellisen sijasta kylmiä ja sydämettömiä.
Se että keskiluokasta voi oikeasti löytyä enemmän hyväsydämisiä kuin muista yhteiskuntaluokista johtuu (täällä Suomessa) siitä, että heitä on lukumääräisesti eniten. Ylempää ja alempaa keskiluokkaa siis.
Pääasiassa tämä keskustelu on ollut stereotypioiden heittelyä mikä kertoo kuvailijasta enemmän kuin kuvauksesta. Harva esimerkiksi tuntee montaakaan yläluokkaan kuuluvaa. Se ei vielä ole kenenkään tuntemista henkilökohtaisesti, jos on joskus nähnyt kaupassa, ja sama luonnollisesti koskee alaluokkaisia ihmisiä.
Parhaiten ihminen tuntee oman yhteiskuntaluokkansa, joten olisi objektiivisinta kuvata vain sitä. Mutta aloitus tietysti hakeekin noita stereotypioita. Erottautuminen on eri asia kuin ero, edeltävää käytetään omien heikkouksien ja sokeiden pisteiden piilotteluun. Erot taas näkyvät vasta isoissa ihmisjoukoissa, tilastoissa jne. eikä siinä yhdessä kummin kaimassa tai julkkiksessa jonka muka tuntee niin hyvin, että kykenee luonneanalyysin tekemään koko porukasta. Yhteiskuntaluokkien pohdinta siis liittyy yhteiskunnallisiin eroihin.
Jos ei tunne henkilökohtaisesti, voi aina lukea. Yläluokka on kirjoittanut valtavasti niin tiedettä kuin proosaa.
Asiasta on paljon tutkimustietoa olemassa, siis yhteiskuntaluokkien erosta. Valtaosa kirjoittajista ei kuulu yläluokkaan, vaan keskiluokkaan kuten muutkin suomalaiset. Joissain muissa maissa on toisin eli koulutus ei siellä ole ilmaista kuten Suomessa.
Laura Kolbe on kirjoittanut aiheesta todella paljon. Pidän hänen sujuvasta kirjoitustyylistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut tanssiaisissa Ritarihuoneella ja vaikka on Av-palstan ihannoimaa aatelista sukua, niin nokkimisjärjestys se on kuulkaa aatelisillakin! 😅Allekirjoitan koppavuuden ja nenänvartta - katsomisen yhtenä vahvana stereotypiana ns. Suomen yläluokkaan, vaikka jokainen ihminen ei sellainen olisikaan.
Mua myös nauratti suomenkielisten ihannointi esim Jörn Donneria kohtaan. Hän, kun oli yksi kusipäisimmistä ja röyhkeimmistä tyypeistä, mitä tunnen. Sivistyneistöä, kyllä, mutta kaikella tavalla vastenmielinen!
Kuka ihannoi aatelisia? En minä ainakaan, kaukana siitä. Ihan jonnin joutavia ovat ja aivan tavallisia ihmisiä. Ei tulisi mieleenkään pokkuroida jotain aatelisia ihan vaan sen takia, että joku joskus vuosia sitten keksi, että hei, mehän ollaankin vaikka aatelisia. Tervetuloa nykypäivään.
Siitä ollaan samaa mieltä, että Donner oli kusipää ja en kyllä häntäkään missään vaiheessa ole ihannoinut.
Kirjoitus, jota kommentoit, oli jälleen tätä omien stereotypioiden heittelyä. Joku muu - se hiukan huonompi ihminen - on ihannoinut Donneria ja aatelisia.
Vaikka se onkin totta, että nimenomaan suomenkielinen media on nostanut Donnerin kansakunnan kaapin päälle. Se ei kuitenkaan tarkoita, että häntä olisi yleisesti ottaen ihailtu. Hän oli vain julkkis, joka tunnettiin ja joka kirjoitti ja julkaisi paljon, monenlaista. Joukossa oli hyviäkin romaaneja kuten Angela ja sota. Mutta ensisijaisesti Donner oli julkkis samalla tavalla kuten Matti Nykänen. Ruotsissa hän taas edusti alkuvoimaista ja tökeröä suomalaisuutta.
Ruotsissa ihmeteltiin kun metsäläinen naitiin Bonnierin kustantajasukuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaaliluokka näkyy parhaiten ruoissa. Alempi sosiaaliluokka nirsoilee ja käyttää pikaruokaa. Ylempi sosiaaliluokka tilaa ravintolassa jotain muuta kuin hampparia tai pitsaa
Nirsoilu näkyy eri tavalla lapsena opitun käytöksen perusteella. Joskus buffetissa saattaa olla ihmisiä, jotka vielä tällaisena korona-aikana kailottavat etteivät syö jotain ja yökkäilevät tehosteeksi.
Siistimpää käytöstä oppinut on joko hiljaa tai toteaa, ettei joku ruokalaji maita hänelle. Kerran yhdellä leirillä, jossa oli vanhempia ja lapsia joutui vanhempi opettamaan monta kertaa lapsille, ettette sitten yökkäile vaan sanotte, ettei jokin maita jos heiltä kysytään ottavatko he tarjottua ruokaa. Tunsin myötätuntoa kun hän väänsi lasten kanssa ilman, että lapset silloin tajusivat oppivansa sivistyneitä käytöstapoja, joita ei tarvi hävetä missään eikä ikinä. Lapset oppivat tuon viikossa ja myös rauhallisen käytöksen ruokasalissa.
Monesti lapsilla on niin, että kun on paljon lapsia niin tavallaan halutaan mennä sen huonoiten käyttäytyvän mukaan. Ilmankos aina sanotaan, että kannattaa hankkia itseään viisaampia kavereita,
Tuon käytöksen opettamisessa on vanhemmilla avainrooli. Toki varakkaat saavat hankittua lapsenvahteja ja pystyvät maksamaan lastensa erikoisimmatkin harrastukset. Mutta tosiaankin käytöstapojen oppiminen on ihan aikuisten asenteesta kiinni. Siloittaa kummasti polkua kun osaa käyttäytyä.
Oma lapseni on opiskelija ja ollut nyt kolme vuotta samassa kesätyöpaikassa aina paremmilla paikoilla. HR-henkilöltä oli lipsahtanut se, että miksi hänet valittiin alunperin töihin kun CV oli tyhjä: hänellä oli kielitaitoa, osasi käyttäytyä luontevasti ja kädet olivat puhtaat ja kynnet lyhyet ja siistit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomenta. Tänne on ilmaantunut oppineita vastauksia kertomaan mitä tarkoitin sillä mitä aiemmin kirjoitin yläluokan roolista suomalaisuuden synnyssä. Tarkoitin ihan juuri sitä mitä sanoinkin ja mitä useampi kommentti jo esille toikin (kiitos teille) eli eipä olisi Suomen valtiota eikä anekdootein kyllästettyä, koulukirjoissa kerrottua ja osin fiktiivistä kertomusta suomalaisuudesta ja sen synnystä ilman yläluokkaa. Fennomaanit mainittiin ja mainittiin sekin muualta Euroopan historiasta tuttu ilmiö, että ns. kansa itse asiassa on kokoelma heimoja ennen kansallisvaltion syntymistä niin "Italiassa" kuin "Suomessakin". Ja kaiken tuon monivaiheisen ja -vuotisen poliittis-kulttuuris-aatehistoriallisen prosessin takana on kansainvälinen eliitti, yläluokka muodikkaine aatevirtauksineen ja poliittisine pyrkimyksineen.
Mutta nyt koetan pysytellä palstatauolla, kiitos näkemiin :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut tanssiaisissa Ritarihuoneella ja vaikka on Av-palstan ihannoimaa aatelista sukua, niin nokkimisjärjestys se on kuulkaa aatelisillakin! 😅Allekirjoitan koppavuuden ja nenänvartta - katsomisen yhtenä vahvana stereotypiana ns. Suomen yläluokkaan, vaikka jokainen ihminen ei sellainen olisikaan.
Mua myös nauratti suomenkielisten ihannointi esim Jörn Donneria kohtaan. Hän, kun oli yksi kusipäisimmistä ja röyhkeimmistä tyypeistä, mitä tunnen. Sivistyneistöä, kyllä, mutta kaikella tavalla vastenmielinen!
Kuka ihannoi aatelisia? En minä ainakaan, kaukana siitä. Ihan jonnin joutavia ovat ja aivan tavallisia ihmisiä. Ei tulisi mieleenkään pokkuroida jotain aatelisia ihan vaan sen takia, että joku joskus vuosia sitten keksi, että hei, mehän ollaankin vaikka aatelisia. Tervetuloa nykypäivään.
Siitä ollaan samaa mieltä, että Donner oli kusipää ja en kyllä häntäkään missään vaiheessa ole ihannoinut.
Kirjoitus, jota kommentoit, oli jälleen tätä omien stereotypioiden heittelyä. Joku muu - se hiukan huonompi ihminen - on ihannoinut Donneria ja aatelisia.
Vaikka se onkin totta, että nimenomaan suomenkielinen media on nostanut Donnerin kansakunnan kaapin päälle. Se ei kuitenkaan tarkoita, että häntä olisi yleisesti ottaen ihailtu. Hän oli vain julkkis, joka tunnettiin ja joka kirjoitti ja julkaisi paljon, monenlaista. Joukossa oli hyviäkin romaaneja kuten Angela ja sota. Mutta ensisijaisesti Donner oli julkkis samalla tavalla kuten Matti Nykänen. Ruotsissa hän taas edusti alkuvoimaista ja tökeröä suomalaisuutta.
Ruotsissa ihmeteltiin kun metsäläinen naitiin Bonnierin kustantajasukuun.
Juuri näin. Myös norjalaiset ovat kuulemma Ruotsissa samankaltaisessa alkuvoimaisen villin roolissa kuin suomalaiset. En ole kyllä tätä omin silmin nähnyt ja kokenut, vaan lukenut asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuntuu olevan jotenkin harhainen käsitys yläluokan hyveellisyydestä ja jotenkin pyytettömyydestä. Ehkä ei ole ikinä tavannut yläluokkaa. Sanoisin päinvastoin ja tunnetutkin ns yläluokkaan kuuluvat hyväntekijät on monesti IRL aika korostuneen omanarvontuntoisia, kylmiä ja omaa etuaan ajava, mikä on vastoin julkisuuskuvaa.
Yhtälailla erikoiselta tuntuu väite, että vain nousukkaat, pyrkyrit pukeutuu merkkivaatteisiin ja suosii näkyviä varallisuuden symboleja.
Halutaan ehkä pitää olla mielikuvaa, että kaikki rikkkat olisi kuin Ingvar Kamprad. Ja kyllä hydäsydämisiä nukkavierujakin löytyy, mutta enemmän Cartier, Rolex tai Hublot kädessä kulkevia mittatilauspukumiehiä kauniine rouvineen. Sulavia seuramiehiäy, mutta aika kylmästi myös nenänvartta pitkin katsovia. Ja rouvien kauneus on harvemmin vain purkista, on Kaivopuiston Klinikkaa ym. He ei silti näytä tackylta, kuten joku työväen Miisu, joka käy ottamassa volyymiripset ja akryylikynnet ja tassuttelee menemään Guccin mustassa huppparissa, jonka osti joustoluotolla. Rouvat on monesti ihan koulutettuja ja sivistyneitäkin, mutta nenän vartta pitkin katsominen on vaan niin vastenmielistä.
Paljon rehellisempää on meno keskiluokassa, josta oikeasti löytää paljon enemmän hyväsydämisiä ihmisiä.
Olen jo monesti omissa kommenteissani sanonut, että yhteiskuntaluokka ei mitenkään määrittele ihmisen persoonallisuutta ja luonnetta. Se kuvastaa vain kulttuuria. Siitä näkökulmasta katsoen aivan yhtä hölmöä sanoa, että yläluokkaiset ovat hyveellisen sijasta kylmiä ja sydämettömiä.
Se että keskiluokasta voi oikeasti löytyä enemmän hyväsydämisiä kuin muista yhteiskuntaluokista johtuu (täällä Suomessa) siitä, että heitä on lukumääräisesti eniten. Ylempää ja alempaa keskiluokkaa siis.
Pääasiassa tämä keskustelu on ollut stereotypioiden heittelyä mikä kertoo kuvailijasta enemmän kuin kuvauksesta. Harva esimerkiksi tuntee montaakaan yläluokkaan kuuluvaa. Se ei vielä ole kenenkään tuntemista henkilökohtaisesti, jos on joskus nähnyt kaupassa, ja sama luonnollisesti koskee alaluokkaisia ihmisiä.
Parhaiten ihminen tuntee oman yhteiskuntaluokkansa, joten olisi objektiivisinta kuvata vain sitä. Mutta aloitus tietysti hakeekin noita stereotypioita. Erottautuminen on eri asia kuin ero, edeltävää käytetään omien heikkouksien ja sokeiden pisteiden piilotteluun. Erot taas näkyvät vasta isoissa ihmisjoukoissa, tilastoissa jne. eikä siinä yhdessä kummin kaimassa tai julkkiksessa jonka muka tuntee niin hyvin, että kykenee luonneanalyysin tekemään koko porukasta. Yhteiskuntaluokkien pohdinta siis liittyy yhteiskunnallisiin eroihin.
Jos ei tunne henkilökohtaisesti, voi aina lukea. Yläluokka on kirjoittanut valtavasti niin tiedettä kuin proosaa.
Asiasta on paljon tutkimustietoa olemassa, siis yhteiskuntaluokkien erosta. Valtaosa kirjoittajista ei kuulu yläluokkaan, vaan keskiluokkaan kuten muutkin suomalaiset. Joissain muissa maissa on toisin eli koulutus ei siellä ole ilmaista kuten Suomessa.
Laura Kolbe on kirjoittanut aiheesta todella paljon. Pidän hänen sujuvasta kirjoitustyylistään.
Hänen kirjansa Yläluokka: olemisen sietämätön vaikeus kannattaa lukea. Ei siellä puhuta mistään autoista vaan ihan oikeasti yläluokkaisuuteen kuuluvista asioista.
Onhan Vauvan av:n hardcoremmalla ruotsalaisella keskustelufoorumilla Flashback.orgissa monta ketjua yläluokasta. Ruotsi on enemmän luokkayhteiskunta kuin Suomi. Siksi siellä aiheesta saa enemmän lihaa luiden päälle, eikä puhuta asian vierestä.
Nalle on ihana, ei siitä mihinkään pääse!
Koulutus ei pelkästään auta. Yleissivistys ja käytöstavat opitaan vanhemmilta tai lähipiiristä. Sosiaaliluokkia? Koskaan ei pidä aliarvioida ketään, kulje tyynesti, katso eteen! Ruhtinasta meistä ei kenestäkään tule.
Vierailija kirjoitti:
Nalle on ihana, ei siitä mihinkään pääse!
Huh! Karmea!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaaliluokka näkyy parhaiten ruoissa. Alempi sosiaaliluokka nirsoilee ja käyttää pikaruokaa. Ylempi sosiaaliluokka tilaa ravintolassa jotain muuta kuin hampparia tai pitsaa
Tunnen aatelissukuun kuuluvan, joka ei syö muuta kuin makkarapaahyoleipiä tai uunimakkaraa ja perunamuusia tai höyrytettyjä nakkeja ja perunasalaattia.
Uskon tämän helposti. Kuten tässä ketjussa on jo ainakin kerran sanottu, niin keskiluokka on se, jolla on tarvetta hienostella ja olla olevinaan, tilata "hienoja" ja mielellään kalliita ruokia, ostaa merkkituotteita. Alimmissa ja ylimmissä luokissa ihmisillä ei sellaiseen mitään tarvetta. Ja huom. pelkkä raha ei siirrä ihmistä ylempään sosiaaliseen luokkaan.
Hänen persoonallisuutensa sanottiin olevan niin särmäinen, että pidettiin ihmeenä jos hänen kanssaan pystyi olemaan kahdeksaa tuntia yhdessä. Ei siis mikään tavallinen persoonallisuus ja häntä ei arvostettu elinaikanaan. Oli toki kuitenkin eliitin kanssa väleissä.
Hän oli ruotsinkielinen fennomaani Alexis Stenvall, joka vaihtoi nimensä suomenkieliseksi ja alkoi puhua suomea. Hän on esimerkki siitä, että ihminen voi oman persoonallisuutensa ongelmista huolimatta saada aikaan jotain merkittävää ja elää arvojensa mukaista elämää.